Page 38 - Pelijulkaisu_LevelUp

Joni Alava tuntee kirjastojen pelitoiminnan mahdollisuudet / Pekka Ollikainen
Joni on Tampereen kaupunginkirjaston kirjas- tonhoitaja, sekalukija Vonnegutista Tex Wille- riin - ja kutsuu itseään kasuaaliksi pelaajaksi. Jonin erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat urhei- lupelit sekä digitaalisina että fyysisinä. Vuonna 2015 Joni kartoitti, miten pelit ja pelaaminen ovat edustet- tuina ja miten niihin suhtaudutaan Suomen yleisissä kirjastoissa. Millainen tulevaisuudenkuva peleil-
lä ja pelaamisella kirjastoammattilais-
ten näkemyksen mukaan on? Teksti pohjautuu Pekka Ollikaisen teke- mään haastatteluun, jossa Joni kertoo enemmän peleistä ja kirjastoista.
Ovatko pelit ja pelaaminen kirjaston ydintehtäviä? Miksi?
Ovat, pelit ovat it-
sessään kulttuuri-
sisältöjä. Toisaalta
peleillä on yhteys
kirjaston tarjoamiin
muihin kulttuurisi-
sältöihin, kuten kir-
jallisuuteen ja elokuviin.
Lisäksi pelit ovat luonteel-
taan toiminnallisia ja niihin
kuuluu sosiaalinen ulottuvuus.
Pelit ovat, kuten muukin lainattava
aineisto, myös sopivia aiheita vinkkauk-
sille ja suosituksille sekä kirjastossa järjestettäville tapahtumille. Pelit ovat aineisto joka ihmisiä kiinnos- taa ja liikuttaa.
Lisäksi kirjastossa opetetaan erilaisia lukutaitoja. Pelilukutaito on lukutaidon muoto, joka on yhä tär- keämpi. Yhä enenevässä määrin nuoret, tytöt ja po- jat pelaavat, pelilukutaito tulee tärkeäksi siksikin. Kirjastossa voidaan avata pelin sisältämiä teemoja ja yleisestikin ymmärrystä siitä mitä se pelimaailman on ja mihin se liittyy. Pelilukutaito on lukutaito mui- den joukossa.
Pelit tuovat ihmisiä yhteen, tarjoavat sosiaalista yh- teenkuuluvuutta ja elämyksellisyyttä. Tämän voi huomata esimerkiksi meitä lähellä olevissa paikoissa kuten Metson pelihuoneessa tai Lielahden kirjaston pelitilassa. Myös mitä itse olen ollut mukana peluut-
tamassa asiakkaita pelitapahtumissa, niin nämä ovat aina olleet suosittuja ja pidettyjä tapahtumia asiak- kaiden parissa.
Miten ulkopelit soveltuvat lainattavaksi aineistoksi?
Ulkopelien lainaamiseen kirjastosta liittyy monta asiaa. Ulkopelejä ei välttämät- tä ole luetteloitu lainattavaksi aineistoksi kirjastoissa. Tällä tavalla lainattaviin pelei- hin liittyy usein myös se, että jossain kir- jaston läheisyydessä on sopiva ulkotila, puisto, tms., jossa pelejä on mah- dollista pelata ja mitä varten juuri tietyn tyyppisiä pelejä on han- kittu. Toki hy- viä esimerkkejä löytyy Tampe- reen kaupungin- kirjaston alueelta: pääkirjasto Metson vieressä on puisto- alueita, jotka sopivat loistavasti esimerkiksi Mölkyn tai petankin pelaa- miseen. Meillä taas Messu- kylän kirjaston läheisyydessä on esimerkiksi ulkokoripallo- sekä jalka-
pallokentät.
Tässäkin asiassa vastaan tulee käytössä olevat re- surssit. Samalla tavalla kuin mitkä tahansa muutkin aineistot, ulkopeliaineistot pitäisi luetteloida järjes- telmään ja niiden olemassaolon ja käytön kirjastossa tulisi olla läpinäkyvää siten, että niitä markkinoidaan ja tehdään asiakkaille näkyväksi jatkuvasti. Ei niin, että pelit sitten unohtuvat kaappiin, kun henkilö- kunnan resurssit ja huomio on jo muiden aineistojen esilletuomisessa.
Toki olisi mahdollista järjestää myös siten, että kir- jasto toimii paikkana, ”väylänä”, ulkopelien lainaa- miseen. Tällöin kuitenkin välineiden lainaamisen ja huoltamisen vastuu olisi ulkopuolisen toimijan vas- tuulla siten, että kirjasto säilyttäisi välineitä ja antaisi niitä asiakkaille lainaksi sovitulla tavalla ja ehdoilla.
36