Page 39 - Pelijulkaisu_LevelUp

Millainen on mielestäsi kirjaston järjestämä hyvä pelitapahtuma? Osaatko antaa esimerkkiä millainen voisi olla huono tai epäonnistunut?
Hyvä pelitapahtuma on sellainen, jossa asiakkaat viihtyvät ja ovat hyvällä mielellä valittujen pelien ää- rellä. Tapahtuman koko ja sisältö ei sinällään ole rat- kaiseva tekijä. Yksinkertainen hyvä pelitapahtuma on esimerkiksi sellainen, jossa pelataan ja peluutetaan jotain sopivia lauta- tai konsolipelejä. Myös esimer- kiksi oman lautapelin suunnittelutilaisuus voi olla hyvä pelitapahtuma, varsinkin jos paikan päällä on asiantuntevaa apua pelin suunnitteluun. Oikeastaan kaikki pelitapahtumat, joihin asiakkaat haluavat tul- la, ovat hyviä pelitapahtumia. Huono tapahtuma voisi olla sellainen, jossa laitteet eivät toimi toivotulla ta- valla tai jos pelataan vaikkapa peliä, joka ei ollenkaan kiinnosta tai sovi asiakkaille, jotka ovat tulleet paikan päälle pelaamaan.
Lopputyössäsi olit lainannut arkkitehti Rem Koolhaasin ajatuksia siitä, miten kirjaston tilana tulee palvella erilaisia tarpeita ja käyttötarkoituksia ja miten
ne tulee myös suunnitella siten. Haluatko nostaa esille nyt joitain tekijöitä, jotka mielestäsi tällä hetkellä kannattaisi ottaa erityisesti huomioon, kun hankkeessa nyt mietitään esimerkiksi hyvän pelitilan ulottuvuuksia?
Varmaankin tilanne tämän suhteen on pysynyt aika lailla samana. Eli että nykyäänkin käytössä on sekä uusia että vanhoja kirjastorakennuksia ja niiden pitää pystyä muokkaantumaan erilaisiin tarpeisiin, myös pelitiloiksi. Uusia kirjastoja suunnitellessa voidaan pelitila ottaa huomioon jo tilan toimintoja alun pe- rin suunniteltaessa. Toisaalta kirjaston tiloja voidaan myös muokata väliaikaisesti siten, että kirjastossa voidaan järjestää pelitapahtuma. Kirjastoja on paljon erilaisia, joten kaikissa kirjastoissa ei välttämättä ole mahdollisuutta muutella tiloja edes väliaikaisesti.
Mobiilipelit ovat kyllä muuttaneet hieman tätä peli- tilan käsitettä viime vuosina siinä mielessä, että mo- biilipelithän eivät sinällään vaadi mitään erityistä ti- laa, etteikö niitä pystyisi pelaamaan myös kirjastossa. Kirjastoissa meilläkin on käytössä Seppo-pelialusta, joka mahdollistaa sen, että koko kirjastoa käytetään pelitilana. Ei tarvitse erillistä suunniteltua pelitilaa. Kyseessä on siis seiskaluokkalaisten kirjastosuunnis- tupeli. Seppo-alusta on toiminut todella hyvin ope-
tuskäytössä. Ei tarvitse pönöttää tuolilla vaan voi pe- laamisen avulla oppia kirjaston käyttöä!
Miten näkisit pelien digitaalisen jakelun vaikuttavan tulevaisuudessa kirjastojen pelitoimintoihin?
Tämän osalta tilanne on tosiaan muuttunut seitse- mässä vuodessa. Kun kirjoitin graduani, mietin tätä samaa asiaa ja silloinkin kävi mielessä, että parasta olisi kirjastoissakin valmistautua siihen muutoksen, jonka digitaalinen jakelu tuo tullessaan. Konsolipele- jähän saa nykyään vielä fyysisessä muodossa ostettua kaikille keskeisille konsolialustoille. Mutta esimer- kiksi PC-pelien jakelu on siirtynyt täysin digitaalisel- le alustalle. Konsolipelien osalta muutos digitaalisen jakelun suuntaan on vahvasti käynnissä.
Kiinnostaako globaaleja latausalustoja tarjoavia pal- velutuottajia suomalainen kirjastolaitos jakelualus- tana? Tuskin. Niinpä uskon, että mikäli kirjastoissa haluttaisiin ottaa aktiivinen rooli suhteessa siihen, miten julkiset muistiorganisaatiot haluavat peliai- neistojaan jaella tulevaisuudessa verkossa ja muuten- kin, pitäisi kirjastojen lähteä mukaan johonkin kan- sainväliseen konsortioon tai hankkeeseen. Hankala kysymys.
Toisaalta olisi mahdollisuus lähteä liikkeelle myös pienestä. On olemassa pienempiä pelinkehittäjiä ja indie-pelejä, jotka tarvitsevat jonkun jakelualustan pelien jakelussa. Kirjastot voisivat olla ehkä mu- kana tämmöisissä hankkeissa, määrittelemässä ja tekemässä uusia mahdollisuuksia pelien jakeluun pienemmille, riippumattomille toimijoille. Konk- reettinen tekeminen, ja mukaan lähteminen vaatisi kuitenkin jälleen läpinäkyvyyttä kirjastolta, tai kir- jastoilta. Aktiivinen rooli tarkoittaisi samalla sitä, että kirjastoilla pitäisi myös olla resursseja olla toteutta- massa muutoksia, ei pelkästään visioimassa ja pohti- massa mahdollisuuksia.
37