Page 40 - Aania_Tulevaisuudesta_Musiikkijulkasu

kuvasti. Kuvailun kehittämisellä pyritään mm. mahdollistamaan monipuolisempien tiedonhakujen tekeminen. Jotta kuvailua voi- taisiin tehdä riittävän laadukkaasti, kuvailijan pitää voida käyttää työaikaansa koulutusten ja ohjeistusten seuraamiseen. Keskitetyt rat- kaisut voivat olla hyvä vaihtoehto.
Musiikin sisällön kuvailu sanoin on haas- tavaa. Vaikka aineisto olisi kuvailtu mahdol- lisimman kattavasti, asiakaskäyttöliittymä ei välttämättä mahdollista kaiken kuvailutiedon käyttöä hauissa tai näytä kaikki kuvailtuja tietoja. Kirjastojen on oltava valmiita edus- tamaan asiakasta ja vaadittava järjestelmän- toimittajalta toimivaa käyttöliittymää myös tiedonhaun näkökulmasta!
missa kirjastojärjestelmissä osakohteina, eli jokainen omana tietueenaan, tai ne saatetaan luetella huomautuskentässä tai kirjata lisä- kirjauksina emotietueeseen. Sama musiikki- kappale voi löytyä monesta eri julkaisusta, jotka voivat fyysisesti kirjaston hyllyssä sijaita kaukanakin toisistaan. Haku järjestelmästä on tällöin ainoa keino löytää kaikki kappaleen sisältävät julkaisut.
Aineiston kuvailutavat ja kuvailun tark- kuus vaihtelevat sen mukaan, edustaako teos populaarimusiikkia, kansanmusiikkia vai länsimaista taidemusiikkia. Taidemusiikissa säveltäjä on aina teoksen päätekijä. Popu- laarimusiikissa esittäjä identifioituu yleensä teoksen tekijäksi, ja siksi esittäjä on yleisissä kirjastoissa populaarimusiikkijulkaisujen hyl- lyjärjestyksen perustana. Taidemusiikissa kuvailu on perinteisesti ollut yksityiskohtai- sempaa, populaarimusiikissa taas jätetään usein esim. kappaleiden säveltäjät merkitse- mättä kuvailun keventämiseksi.
Monien taidemusiikin säveltäjien nimet kir- joitetaan eri maissa eri tavoin. Artistit ja yhtyeet saattavat aika ajoin vaihdella nimensä kirjoitusasua. On tärkeää, että kirjastotie- tokannoissa nimet ovat aina samassa muo- dossa, jotta kaikki aineistot voidaan löytää. Kansalliskirjaston tuottama Kanto-tietokanta sisältää ohjeelliset nimenmuodot suomalaisen aineistojen tekijöistä ja myös paljon ulko- maisia musiikin toimijoita. Ulkomaisia nimiä voi hakea Viaf-tietokannasta, joka kokoaa yhteen eri maiden kirjastojen auktoriteettitie- tokantoja.
Samoin musiikkiteokset voidaan tuntea monilla erilaisilla nimenmuodoilla. Taidemu- siikin osalta kirjastoissa käytetään yhtenäis- tettyjä nimekkeitä, joiden tarkoituksena on kuvailla sama teos aina samalla nimekkeellä. Yhtenäistetty musiikkinimeke voi olla sävel- täjän teokselle antama erisnimi tai sävellys- tyyppiin perustuva yleisnimi (esim. konsertot, sinfoniat), jota täydennetään täsmentävillä tiedoilla (esim. opusnumero). Suomen musiik- kikirjastoyhdistyksen julkaisemat yhtenäis-
APUA MUSIIKIN TIEDONHAKUUN
Musiikin tiedonhaulla on hankalan maine. Musiikkia koskee sama kuin muitakin eri- tyisalojen aineistoja: mitä paremmin aihetta tuntee, sitä helpompi hakuja on tehdä. Musiikin monimuotoisuus asettaa kuitenkin lisäksi omia haasteitaan tiedonhaulle.
MUSIIKIN TIEDONHAKU KIRJASTOJEN KOKOELMISTA
Sama musiikkiteos voi olla saatavana kirjas- toista monessa eri muodossa, esim. nuottina, äänitteenä tai e-musiikkipalvelussa. Haun rajaaminen aineistolajilla onkin musiikin tie- tokantahauissa olennaista, jotta hakutulosten määrä pysyy hallinnassa. Aineistolajienkin sisällä on vaihtelua: samasta kappaleesta voi löytyä eri soittimille sovitettuja nuotteja, tabulatuurinuottikirjoituksella kirjoitettu kitaranuotti sekä sanat, melodian ja soinnut sisältävä sävelmänuotti. Asiakas tarvitsee usein juuri tietynlaisen nuotin.
Musiikkiaineistoille on ominaista, että yksi julkaisu, esim. CD-levy tai nuottikokoelma, voi sisältää useita teoksia tai teosten osia. Jul- kaisun sisältämät teokset kuvaillaan useim-
38