Page 38 - Aania_Tulevaisuudesta_Musiikkijulkasu

Tietopalvelu on kirjaston keskeisimpiä palveluita. Varsinkin ison kirjaston asi- akkaat olettavat henkilökunnan tun-
tevan kirjastokokoelman lisäksi julkaisukenttää laajemmin sekä osaavan vastata kiperiinkin kysymyksiin. Suomen kirjastoseuran tekemän Kirjastoalan työntekijäselvityksen loppurapor- tissa 93 % vastaajista tunsi olevansa ammat- titaitoinen ja osaava työssään. Asiakkaiden arvostusta koki nauttivansa 92 % vastaajista (Perjo & Malmström 2019).
Musiikkikirjastotyön opaskirjan kyselyn vas- tauksissa nousi esille huoli musiikin asian- tuntijaosaamisen säilyttämisestä, lähinnä ulkoisten paineiden vuoksi. Musiikkiaineiston hankintamäärärahoja on monessa kirjastossa vähennetty runsaasti ja musiikkiosastojen tie- topalvelutiskejä poistettu. Ammattitaitoisen henkilökunnan eläköityessä tilalle ei välttä- mättä palkata uusia osaajia. Monet musiikki- aineistoista ja musiikkikirjastotyöstä vastaavat työntekijät päivystävät yhteistiskeissä ja heidän vastuullaan on muitakin aineistoja. Näissä tilanteissa musiikin asiantuntemuksen ylläpitäminen ja kehittäminen on vaikeaa. Kir- jastoalan työntekijäselvityksessä kirjastolaiset arvostivat työssään eniten ihmisten kohtaa- mista ja mahdollisuutta olla avuksi (Suomen kirjastoseura 2019). Miten työntekijätyytyväi- syydelle käy, jos tietopalveluosaamista ei ole mahdollista ylläpitää?
Tavallisesti kirjaston tietopalvelua tarjotaan vähintään kasvokkain kirjaston tiskillä, puhe- limella ja sähköpostilla. Monikanavaisella asia- kaspalvelulla eli asiakkaiden palvelemisella eri kanavissa on mahdollista tavoittaa entistä laa- jempi asiakaskunta. Asiakkaan näkökulmasta
4
monikanavainen palvelu tarkoittaa, että kir- jasto on tavoitettavissa hänelle saavutetta- valla tavalla hänen käyttämissään kanavissa. Digitalisaation myötä palvelua tarjoavien kir- jaston kanavien joukkoon voivat lukeutua kir- jaston verkkosivut ja verkkokirjasto, chat sekä kirjaston käyttämät sosiaalisen median pal- velut (Turkia 2020). AkePiken asiakasymmär- rystyöpajoissa kasvokkainen asiakaspalvelu oli silti edelleen kaikilla ikäryhmillä hyödyn- netyin ja suosituin kirjaston palvelukanavista (Rikkilä, Hyökki & Parviainen 2019).
”NYTHÄN JOKAINEN ON OMA INFORMAATIKKONSA” – VAI ONKO?
Internetin myötä tiedonhaku on muuttunut, koska verkossa on valtava määrä tietoa. Verkon avulla tietoa saa nopeasti aiheesta riippu- matta. Internetin tieto on kuitenkin sirpaloi- tunutta ja joukossa on myös disinformaatiota. Tiedonhakijalta vaaditaan siksi taitoa tarkas- tella löytämäänsä tietoa kriittisesti.
Musiikkiaineiston tiedonhaussa on omat nik- sinsä. Musiikkiteokset esiintyvät monissa eri formaateissa, ja julkaisuissa käytetyt nimen- muodot vaihtelevat. Kirjastojärjestelmät on suunniteltu ensisijaisesti tekstiaineistojen näkökulmasta, mikä tuo tiedonhakuun omat hankaluutensa. Yleisten kirjastojen käyttöliit- tymissä on asiakkaan näkökulmasta musiik- kitiedonhakua vaikeuttavia puutteita, eikä asiakkaan voi odottaa osaavan käyttää yhte- näistettyjä nimekkeitä, luokitusjärjestelmää ja genre- ja asiasanahakuja riittävässä määrin, jotta syvällinen musiikin tiedonhaku onnis- tuisi. Kirjaston on siksi aina voitava tarjota asiantuntevaa musiikin tietopalvelua.
36
Ammattilainen tiedon lähteillä