Page 39 - Aania_Tulevaisuudesta_Musiikkijulkasu

AINEISTO JA ASIANTUNTEMUS
Varsinaista musiikkikirjastotyöhön erikois- tunutta koulutusta ei Suomessa järjestetä. Musiikkikirjastotyötä tekevältä saattaa löytyä muuta musiikkialan koulutusta tai taustalla voi olla vahva musiikin kuuntelu- tai soitto- harrastus. Pitääkö kirjastossa tietää kirjoista -kyselyn mukaan kirjastoammattilaisten yleisin tapa ylläpitää kaunokirjallisuuden tun- temusta on lukeminen (Tuomi 2011). Samalla tavalla musiikkikirjastotyötä tekevän kirjasto- laisen vapaa-ajan musiikkiharrastus on osaa- mista hyödyttävä tekijä, joka on usein alun perin saanut hakeutumaan työhön kirjaston musiikkiaineistojen pariin.
Aineistonvalinta on perinteisesti hyvä keino tutustua uusiin julkaisuihin. Monessa kirjas- tossa on siirrytty keskitettyyn valintaan, jossa vain tietyt työntekijät tekevät valintatyötä. Lisäksi maksuton varaaminen on lisännyt uutuuksien varauksia, jolloin varsinkin suo- situmpi uusi aineisto lähtee aina palautuk- sesta seuraavalle varaajalle eikä tule kirjaston hyllyyn kuin vasta pitkän ajan päästä. Julkai- suihin tutustumiseen on siis kehitettävä uusia tapoja ja muistettava käyttää työaikaa sii- henkin. Kokonaisuudessaan musiikin julkai- sukenttä on hyvin laaja, jota on mahdotonta hallita täydellisesti. Hyvät tiedonhakutaidot ovatkin onnistuneen tietopalvelun edellytys. Toisaalta musiikin tietopalvelukysymyksiin vastaaminen osaltaan auttaa pysymään kär- ryillä kirjaston kokoelmasta.
HYVIN KUVAILTU ON PUOLIKSI LÖYDETTY
Laadukas kuvailu on edellytys aineiston löy- tymiselle. Hyvin tehty ja johdonmukainen sisällönkuvailu on kirjaston vahvuus digi- maailmaan verrattuna!
Kuvailutietoja tuotetaan itsenäisesti kirjas- toissa, mutta myös poimitaan muista tie- tokannoista ja ostetaan Kirjastopalvelun kuvailupalvelusta. Joissain kirjastokimpoissa kuvailu on keskitetty osaan kimpan kirjas- toista. Yhteisluetteloiden, kuten Melindan, myötä vaatimukset kuvailulle ovat lisäänty- neet. Jotta kuvailudata olisi poimittavissa eri tietokantoihin ja se olisi yhteensopivaa eri- laisten järjestelmien kanssa, kaikkien kuvailua tekevien on noudatettava kuvailusääntöjä riit- tävän yhdenmukaisesti, paikallisia sovelluksia vältellen. Huolellisesti tehty kuvailu myös säästää resursseja myöhemmin, kun virheitä ja poikkeavuuksia ei tarvitse korjailla. Koska kaikkea aineistoa ei kuitenkaan ole joka kir- jastossa ja kaukolainoja joudutaan tekemään, olisi siksikin hyödyllistä, että aineistot kuvail- taisiin kaikkialla mahdollisimman samalla tavalla.
Yleisissä kirjastoissa käytetään monien eri toimittajien kirjastojärjestelmiä. Tiedontal- lennusjärjestelmänä on yleisimmin käytössä MARC 21 -formaatti. Melinda-yhteistyössä mukana olevat kirjastot kuvailevat aineiston RDA-kuvailusääntöjen mukaan, joissain kirjastoissa käytetään edelleen vanhempia ISBD-kuvailusääntöjä. Formaatit ja kuvai- lusäännöt heijastavat aikaansa ja aineiston moninaisuutta, ja siksi niitä kehitetään jat-
37