Lautasliinojen alkuperäinen käyttötarkoitus oli suun pyyhkiminen. Tästä ne kehittyivät kattauksen koristeeksi. Keskeistä oli lautasliinojen taittelu kuhunkin juhlaan sopivalla tavalla. Tampellan damastilautasliinojen mallit olivat samoja kuin pöytäliinojenkin. Vanhemmissa lautasliinoissa toistui pöytäliinan kuvio pienempänä. Moderneissa malleissa niihin oli poimittu jokin yksityiskohta. Liinojen reunassa voi erottaa joskus kudotun merkinnän T L & J A B, Tammerfors Linne- och Järn-Manufaktur Aktiebolag.
Taitellut lautasliinat kuuluivat vielä 1930-luvulla juhlapöytiin, mutta paperiset lautasliinat yleistyivät sota-aikana. Kaikkiin Tampellassa 1960- ja 70-luvuilla kudottuihin damastipöytäliinoihin kuului lautasliinat. Damastiliinojen ohella valmistettiin myös pellavaisia ja rohdinpellavaisia pöytäliinoja ja lautasliinoja. Niissä suosittiin yksinkertaisia ruutu- ja raitakuoseja. Keittiötekstiilien sarjoja olivat mm. Cook, Keittiömallisto sekä Tampella Linen Collection.
Kun pöytätavat ja kattaminen muuttuivat vapaammiksi, vahakangas korvasi kankaisen pöytäliinan. Jo ennen vahakankaita pienet liinat koettiin käytännöllisiksi ja niitä käytettiin koristeina. Pikkuliinat, kaitaliinat ja kateliinat olivat tunnettuja jo 1930-luvun lopulla, mutta yleistyivät vasta myöhemmin. Alettiin puhua myös tableteista. 1960-luvulla myös pienemmät liinat alkoivat käytännöllisempinä syrjäyttää suuria liinoja. Kateliinat sopivat modernien astioiden muotokieleen.