Page 51 - Kivaa, että on kirjastoja! - opas vaikuttamiseen

yksikön näkökulmasta missä mennään, mitä on suunniteltu ja mitkä ovat tarpeet. Yleensä on hyvä mainita myös, mitä palveluja kuntalaiset/asiakkaat saavat ja mitä vaikutusta palvelulla on kunkin asi- akkaan elämään. Jokaisessa tilanteessa täytyy huo- lehtia siitä, että päättäjä saa tietoa juuri oikeasta asiasta, hän ymmärtää käytännössä, miten asiat hoidetaan ja jos johonkin ei voi suoraan vastata, niin luvataan, että palaan mahdollisimman pian asiaan takaisin varmistuksien jälkeen.
Kuinka suunnitelmallista tämä lobbaamistyö on? Löytyykö siihen jonkinlainen suunnitelma tai stra- tegia?
Lobbaamista tehdään periaatteessa koko ajan. Se kuuluu johtajan työtehtävään. Lobbaamista teh- dään joka suuntaan eli ei pelkästään päättäjille. Oman organisaation sisällä on hyvä tunnistaa kaikki henkilöt, joilla on merkitystä asioiden eteen- päin viemiseen. Tämä toki vaatii valtavaa verkostoi- tumista ja paljon aikaa asioiden ja henkilöiden työ- tehtäviin tutustumiseen. Viestintä on vahva keino viedä asioita eteenpäin. On hyvä, jos paikallinen media kiinnostuu kirjaston asioista ja on valmis tekemään juttuja kirjastoon liittyvistä ajankohtai- sista asioista. Pidä siis hyvät välit median suun- taan. Jossain asioissa myös asiakkaiden suuntaan on hyvä lobata. Asiakaskunnalla on monesti hyvin suuret vaikuttamisvoimat päättäjien suuntaan.
Mitä halutaan jatkossa saavuttaa?
Paljon on tehtävää tuleville vuosillekin. Tämän het- ken tilanne esim. Oulun investointien suhteen on kirjastopalvelujen puolelta varsin hyvä ja positiivi- nen, mutta tulossa on isoja muutoksia, kun perus- kunta jatkaa toimintaansa ilman SOTE-palveluja ja lautakunta- ja päätöksentekorakenne muuttuu kokonaan. Oulun kirjastopalveluverkko on varsin laaja, joten pelkästään resurssien turvaamiseen pitää käyttää paljon aikaa ja perustella aina vain uudestaan, miksi kirjastopalveluihin satsaaminen kannattaa.
Mitkä 3–5 asiaa nostaisit esille tiivistykseksi ”his- sipuheen anatomiaksi”?
Olen kyllä joskus varsinaisia hissipuheita tehnyt, mutta ne unohtuvat aika nopeaan ja aikakin muut- taa tilanteita hyvin nopeaan. Tärkeämpää on olla
”LOBBAAMISTA TEHDÄÄN PERIAATTEESSA KOKO AJAN. SE KUULUU JOHTAJAN TYÖTEHTÄVÄÄN. LOBBAAMISTA TEHDÄÄN JOKA SUUNTAAN ELI EI PELKÄSTÄÄN PÄÄTTÄJILLE.”
kokonaiskuva koko palveluprosessista ja valmius käydä keskustelua tilanteiden syntyessä.
1. Käytän itse yhden esittelydian metodia eli jos
asiakokonaisuuden tukisanat mahtuvat yhdelle dialle, niin se on asiana oikean kokoinen. Jos ei mahdu, niin pilko asiat palasiin. Eli älä ota esille liian isoja kokonaisuuksia, yksikin asia riittää.
2. Kerro selkeästi asiakkaan näkökulmasta, mitä hän saa ja mitä vaikutusta palvelulla on hänen elämäänsä. Älä käytä ammattislangia.
3. Älä kerjää, vaan perustele miksi kirjastoon panostaminen kannattaa.
4. Ole henkilöstön äänitorvena, älä lupaa liikoja
5. Huomioi aina kirjastopalvelun merkittävyys – kirjasto on kunnan yksi tunnetuimmista ja vai-
kuttavimmista palvelukeskuksista.
Mitä kysymyksiä haluaisit esittää päätöksenteki- jöille?
Miksi et panostaisi kirjastoon, jos sillä luodaan kai- kille yhdenvertainen, merkittävä ja jokaisen hyvään elämään vaikuttava palvelukokonaisuus? Milloin käytit viimeksi kirjastoa ja oletko tietoinen kirjas- tosi asioista?
Mitä kysymyksiä haluaisit esittää toisille kirjas- tonjohtajille?
Milloin on aika nostaa kirjastoalan henkilökunnan merkittävä osaaminen ja työtehtävät samalle jalus- talle kuin muiden kuntapalvelujen työtehtävät on nostettu? Olisiko aika nostaa kirjastoalan työ esille niin, että päättäjät ja asiakkaat tietäisivät kuinka tärkeää ja vaikuttavaa työtä kirjaston henkilökunta tekee?
Onko kirjastotyöhön asetetut tavoitteet ja kirjas- topalvelun resurssit tasapainossa?
Milloin viimeksi itse vaadit päästä keskustelemaan kirjastopalvelujen kehittämisestä päättäjille?
49