Page 31 - Kivaa, että on kirjastoja! - opas vaikuttamiseen

Vaikuttavuudesta ja
tiedolla tekemisestä kirjastoille
Sekä asiakkaat että kirjastoa käyttämättömät kun- talaiset, myös kirjastopalveluja kirjasto-organi- saatiolta tilaava kunta, odottavat erilaista tietoa kirjastojen toiminnasta, tuloksellisuudesta ja vai- kuttavuudesta. Paitsi edellisillä, myös kirjastoissa työskentelevillä on kokemuksia ja näkemyksiä pal- velujen merkityksistä ja siitä, mitä niillä saadaan aikaan. Tiedotusvälineissä taas viestitään paljon yleisten kirjastojen merkityksistä, sekä toimittajien tietämyksen ja käsitysten kautta.
Tietoa palvelujen tai kirjastotoiminnan vaikutta- vuudesta tai vaikutuksista saadaan esimerkiksi erilaisista tilastollisista analyyseista, käyttäjä- ja asiakastyytyväisyyskyselyistä, muiden kirjastojen tuottamista valmiista materiaaleista tai tutkimuk- sista eri puolilta maailmaa. Näitä kaikkia voidaan
hyödyntää vaikuttavuuden arvioinnissa. Arviointi kattaa siis sekä määrällisen, numeerisen näytön, kuten tilastodata, että laadullisen datan kuten haastattelut ja erilaiset kertomukset. Siinä voidaan myös käyttää erilaisia laadullisen ja määrällisen aineiston keruun ja analyysin menetelmiä. Moni- puolisesta tiedon tarjonnasta voi seurata, että eri tarkoituksissa ja eri yleisöille viestiessä tiedolle kohdistuu erilaisia odotuksia ja vaatimuksia.
Kirjastoissa on vahvaa osaamista ja kokemusta tie- tojen keräämisestä. Sen sijaan kerätyn tiedon hyö- dyntäminen kehittyy kirjastoissa verkkaisemmin. Oheen on listattu ajatuksia siitä, miksi ja kuinka kirjastoissa kerättyä tietoa voidaan hyödyntää tehokkaammin.
1 KÄSITTEET: Kirjaston ja kunnan käsityksissä kirjastopalvelujen arvioinnista ja sen vaatimasta työstä voi olla eroja. Yhteisillä käsityksillä kirjastopalveluja arvioidaan oikeudenmukaisesti ja sen toimin-
2 tojen kannalta mielekkäästi.
TILASTOINTI: Tietojen keruun ohella työntekijöille kannattaa tuoda esiin tilastoinnin tarkoitusta ja
erilaisia käyttötapoja. Mitä muuta vaikuttavuus ja vaikutusten selvittäminen tarvitsee kuin yksit- 3 täisiä tilastoja?
PERUSTELEMISEN TUOLLA PUOLEN: Kirjaston toiminta-ajatus ja tavoitteet ovat arvioinnille alttiita. Arviointi voi asiakkaita hyödyttävien resurssien käytön ohella myös vahvistaa kirjaston ja kunnan eri toimijoiden, kuten opetus- ja nuorisotoimen, kanssa tehtävää yhteistyötä. Arvioinnin tuloksista
4 voi oppia.
MUUTTUVA TYÖ: Kun työtehtävien määrä, käyttäjien odotukset ja digitalisaatio muokkaavat kir- jastotyötä, osa työn muuttuneista vaatimuksista voi jäädä asiakkailta tai toisissa toimenkuvissa työskenteleviltä huomaamatta. Näistä muutoksista kertominen eteenpäin voi auttaa kirjastoa saa-
5 vuttamaan tavoitteitaan ja suuntaamaan niitä uudelleen.
KOKEILUKULTTUURI: Kirjastoissa vierastetaan määrällisiä ja taloudellisia mittareita, koska niiden koetaan tavoittavan asiakkaiden kokemuksia hankalasti. Etenkin päättäjäviestinnässä niiden täy- dentämistä sanallisilla palautteilla pidetään hankalana. Tästä syystä arviointia saatetaan pitää epäolennaisena ja mieluummin turvautua esimerkiksi kirjastolain tuomaan asemaan kunnassa. Kirjastojen arviointitarpeet kuitenkin muuttuvat esimerkiksi asiakkaiden odotusten muuttuessa ja asiakastarinoiden saadessa enemmän tilaa viestinnässä. Uusien arviointitapojen testaaminen voi auttaa näkemään sekä arviointia että asiakkaiden toimintaa kirjastoissa erilaisessa valossa.
Vinkit: Juliaana Grahn
29