Tarkka, Kaarina


	KAARINA TARKKA (1917-2010) F. E. Sillanpään muistomerkki 1988 pronssi koko 180 x 220 Pystyttäneet Tampereen kaupunki ja Tampereen lyseon entisten oppilaiden yhdistys Pyynikintorin ja F. E. Sillanpäänkadun kulmaus
	Tamperelaistaiteilija Kaarina Tarkan kolmesta reliefiseinästä muodostuvan teoksen aiheena ovat F.E.Sillanpään tuotannon teemat, jotka liittyvät ihmisten elämään hämäläisessä maalaismaisemassa. "Ihmiset elävät suviyössä tai käyvät miehen tietä reliefimäisesti. Kohtauksista, tilanteista ja kertomuksista muodostuu kokonaisuus, joka heijastelee luontevasti Sillanpään teosten ilmapiiriä", totesi Heikki A. Reenpää patsaan paljastuspuheessaan. Reliefin takaosaan on kaiverrettu Sillanpään teosten nimet ilmestymisvuosineen. 1916 Elämä ja aurinko 1917 Ihmislapsia elämän saatossa 1919 Hurskas kurjuus 1919 Rakas isänmaani 1923 Hiltu ja Ragnar 1923 Enkelten suojatit 1924 Maan tasalta 1925 Töllinmäki 1928 Rippi 1930 Kiitos hetkistä, Herra.... 1931 Nuorena nukkunut 1932 Miehen tie 1933 Virran pohjalla 1934 Ihmiset suviyössä 1936 Viidestoista 1941 Elokuu 1945 Ihmiselon ihanuus ja kurjuus 1947 Erään elämän satoa 1953 Poika eli elämäänsä 1954 Kerron ja kuvailen 1956 Päivä korkeimmillaan	Aloitteen muistomerkin pystyttämiseksi teki Tampereen lyseon entisten oppilaiden yhdistys, joka myös lahjoitti yhdistyksen varoja hankkeen alkupääomaksi. Muistomerkki paljastettiin syyskuussa 1988, jolloin tuli kuluneeksi sata vuotta Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpään (1888-1964) syntymästä. Sillanpää opiskeli Tampereen Reaalilyseossa, nykyisessä Tampereen lyseossa vuosina 1900-1908. Sillanpää muistelee kouluvuosiaan teoksessaan Poika eli elämäänsä: "Ihana haikeus herää mielessäni, kun ajattelen sitä elämäni kautta, joka sisältyy Tampereen Suomalaisessa Reaalilyseossa vietettyyn kahdeksaan vuoteen. Olihan niitä silloinkin, etupäässä hyvien herrasperheiden lapsia, joille kouluaika merkitsi jotain kielteistä, jotka lomalta palattuaan ikävöivät kotiaan. En voinut heitä silloin ymmärtää, nyt ehkä paremmin. Minun kotini oli hyvä ja siellä vallitsi lämmin perhehenki, mutta se oli pieni ja köyhä ja mäkitupa ja minä olin ainoa lapsi. Koulussa oli avaraa ja valoisaa, siellä oli poikia ja iltaisin kauniit katuperspektiivit. Ja ennen kaikkea älyllistä liikuntaa, jota synnynnäisesti kaipaan."

	KAARINA TARKKA (1917-2010) Tampereella syntynyt Kaarina Tarkka opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa piirustuksenopettajaosastolla vuosina 1937-41 ja Suomen Taideakatemian koulussa kuvanveisto-osastolla vuosina 1946-50. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä Helsingissä vuonna 1948. Kalevankankaan muistolehdossa Tampereella on Kaarina Tarkan veistos Häkkilintu vuodelta 1975. Tampereen Teatteriin puolestaan on sijoitettu teatterineuvos Rauli Lehtosen muotokuva vuodelta 1980. Kaarina Tarkka tunnetaan myös mitalitaiteilijana, hän on tehnyt urallaan kymmeniä mitaleja. Hänelle on myönnetty Suomen Mitalitaiteen killan ansiomerkki vuonna 1985. Kaarina Tarkka on toiminut Kulosaaren yhteiskoulussa kuvaamataidon lehtorina vuosina 1945-77.
		Tutustu myös Kuvataiteilijamatrikkeliin
	© Tampereen kaupunki 2011/ Tampereen nykytaiteen museo