(Fraxinus excelsior)

Saarni on vaativimpia lehtipuitamme. Sen luontainen levinneisyysalue rajoittuu aivan eteläisimpään Suomeen. Runsaampana se kasvaa vain Ahvenanmaalla. Saarni vaatii kasvaakseen syvämultaisen, mielellään kalkkipitoisen maaperän ja aurinkoisen kasvupaikan. Itämeren alueella saarni viihtyy rannoilla yhdessä tervalepän kanssa.

Sisämaan saarnimetsiköt ovat puronnotkelmissa, muistona yli 3000 vuoden takaiselta lämpökaudelta, jolloin saarni oli yleinen lehtipuu Etelä-Suomessa. Tampereella merkittävä saarnimetsikkö on ydinkeskustassa Viinikanojan varrella. Metsikkö lienee syntynyt istutuspuista.

Hyvissä olosuhteissa saarni voi lisääntyä siemenistä ja muodostaa tiheitä vesakkoja. Sen lehdet muistuttavat pihlajan lehteä parillisine lehdyköineen, mutta sen lehti on puolet isompi ja pienet lehdykät ovat suippokärkisiä. Pienen opettelun jälkeen saarni on helppo erottaa pihlajasta (kuvassa saarnin lehti on ylempänä, pihlajan alempana). Lehdettömänä saarnin tuntee ylös kaartuvista oksan kärjistä ja läheltä katsoen näkee saarnille tyypilliset mustat silmut oksissa.