Etusivu
Kaupunkiluonto
Kaupunkiluonto on muuttumassa
Kaupungissa viihtyvät monet lajit
Alkuperäislajisto
Metsäjänis
Palokärki hyötyy havumetsien huonosta kunnosta
Jäkälät
Hirvi
Peippo ja pajulintu viihtyvät myös kaupungissa
Kurjenkello
Hyönteiset
Kaupunkipakoiset lajit
Kaupunkihakuiset lajit ovat ihmisen seuralaisia
Parhaat paikat Tampereella
Kaupunkibiotoopit -elinympäristöt kaupungissa
Metsätyypit
Kuvia Tampereelta
Sisällysluettelo
Metsäjänis

(Lepus timidus)

Tällä vuosisadalla rusakko on levinnyt Suomeen etelästä. Se on metsäjänistä hieman isokokoisempi ja isokorvaisempi laji, joka ei vaihda valkoiseen talviturkkiin. Rusakko on kulttuurilaji, joka viihtyy asutuksen liepeillä puutarhoissa, puistoissa, pelloilla ja joutomailla. Metsäjänis on puolestaan aina vetäytynyt asutuksen laajenemisen tahdissa. Sitä on tavattu kyllä kaupungin reuna-alueilla, mutta ei juuri sisäosissa.

Viime vuosina osa metsäjäniksistä on muuttanut kaupunkilaisjäniksiksi. Mahdollisesti metsästyksen vähentyminen on tehnyt niistä rohkeampia, ja ne ovat tottuneet ihmisen läsnäoloon kaupungissa. Kaupunkilaistuneiden metsäjänisten lisääntyessä syntyy kaupunkijänisten sukupolvi, joka on jo täysin tottunut ihmisen läsnäoloon. Tämän tyylinen kaupunkien valloittaminen on yleisempää kuin on aiemmin ajateltu. Esimerkiksi kaupunkilaisnäätiä löytyy niin Helsingistä kuin Tampereeltakin. Sepelkyyhky on pesinyt viime vuosina puistoissa mm. Imatralla ja Turussa. Tampereella sepelkyyhkyä pesii mm. Iidesjärven rantametsissä. Samanlainen metsälajien kaupungistuminen on todettu myös Keski-Euroopan kaupungeissa.