
Eräät
lajit ovat sopeutuneet luonnossa sellaisiin olosuhteisiin, joita ihminen
luo kaupunkiin. Esimerkiksi kerrostalot ovat kuin kallionjyrkänteitä.
Niiden räystäiden alla ja vintin sokkeloissa pesivät
mm. pulu, joka on kalliokyyhkyn kesy muoto, sekä naakka ja tervapääsky.
Varpunen on siellä, missä ihminenkin. Sen alkuperäistä
pesimäbiotooppia ei tarkkaan ottaen edes tiedetä, sillä
niin kauan se on ollut yksinomaan ihmisen seuralainen. Varpunen on
siirtynyt alkuperäisestä ympäristöstään
kokonaan ihmisen luomaan ympäristöön.
Suomessa kaupunkien kasvilajisto on
rikas juuri kaupunkihakuisten lajien ansiosta. Osa niistä on
seurannut aina ihmistä maalla ja kaupungissa kuten pihasaunio.
Osa taas on alkanut levitä vasta viime vuosina kaupungeissa
istutuksista kuten etelänruttojuuri ja sembramänty.
|