8087

KAAKINMAA VI-102-4, 5 JA 6, KOULUKATU 14, MARIANKATU 41, PÄIVÄKODIN RAKENTAMINEN RUOTSINKIELISEN KOULUN YHTEYTEEN, KARTTA NRO 8087

Suunnittelupalvelut / asemakaavoitus on valmistellut 12.01.2007 päivätyn ja 22.02.2007 tarkistetun asemakaavan muutoksen nro 8087. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan.

Lisätietoja osoitteesta:
http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8087

TIIVISTELMÄ

Kaava-alueen sijainti ja luonne
Kaava-alue sijaitsee kaupungin keskustassa. Kaava-aluetta on VI:n kaupunginosan korttelin 102 tontit 4, 5 ja 6.

Asemakaava alueella on kaksi Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 julkaisussa mainittua arvokasta rakennusta. Koulukadun ja satamakadun kulmassa sijaitsee jugendkaudella rakennettu Svenska samskolan i Tammerfors. Mariankadun varrella sijaitsee koulun entinen oppilaskoti Elevhemmet vid Svenska samskolan i Tammerfors, joka tyylillisesti edustaa 20-luvun klassismia.

Pirkanmaan Maakuntamuseon vuonna 2006 tekemän Tampereen Ruotsalaisen koulun ja Oppilasasuntolan inventoinnin mukaan koulu ja oppilaskoti edustavat parhaalla mahdollisella tavalla alueen 1900-luvun vaihteen ja 1920-luvun rakennusperinnettä sekä -tyyliä. Ne ovat antikvaarisesti hyvin säilyneitä ja hyvin kertovia. Rakennukset ovat sivistyshistoriallisesti erittäin merkittäviä, sillä ne kertovat hyvin Tampereen kaupungin ruotsinkielisen opetuksen järjestäytymisestä 1800-luvun lopulla.

Kaupungin liikennemeluselvityksen mukaan melulle annettu päiväohjearvo ylittyi ruotsinkielisen koulun pihalla vuoden 2003 tilanteessa. Päiväohjearvo on 55 dB oppilaitoksia palvelevilla alueilla.

Kaavaprosessin vaiheet
Arkkitehti Lasse Kosunen on laatinut aloitteen asemakaavan muutoksesta maanomistajan avoimella valtakirjalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuulutettu 16.2.2006. Samanaikaisesti oli nähtävänä Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy:n laatima päiväkotirakennuksen alustava luonnos.

Asemakaavan muutoshakemuksen mukaan ruotsinkielinen päiväkotitoiminta on Tampereella tällä hetkellä hajautettu kolmeen toimipisteeseen eivätkä tilat kaikilta osin vastaa nykyaikaiselle päivähoidolle asetettavia vaatimuksia. Siirtämällä päiväkotitoimintaa uudisrakennukseen voitaisiin myös vapauttaa opetustiloja koululle, joka kärsii tilapuutteesta.

Osallistumis- ja arviointi suunnitelmasta ja esillä olleesta valmisteluaineistosta (16.2. - 9.3.2006) jätettiin 2 kirjallista mielipiteitä. As Oy Marianpiha, As Oy Marianpuisto, As Oy Törmä ja As Oy Tampereen Mariankatu 36 jättivät yhteisen mielipiteen, jossa todettiin koulun ja päiväkodin saattoliikenteen aiheuttavan haittaa Mariankadulla. As Oy Pyynikin Helmen mielipiteessä esitettiin uudisrakennuksen ja siihen liittyvien katosten sijoittamista kauemmas tontin 102-74 rajasta.

Asemakaava luonnos oli nähtävillä 18.1-8.2.2007 välisenä aikana. Samanaikaisesti luonnoksen kanssa esillä oli myös asemakaavan valmisteluaineisto. Luonnosvaiheessa kaavahankkeesta jätettiin kolme kirjallista mielipidettä. Kahdessa mielipiteessä tuotiin esille, kuinka liikenne ja pysäköinti vaikeuttaa erityisesti As Oy Marianpihan autotallien käyttöä. Kolmannessa mielipiteessä kritisoitiin uudisrakentamisen sijoittumista korttelin keskelle.

Saattoliikenteen aiheuttamaa häiriötä ympäristön asukkaille on asemakaavassa pyritty vähentämään osoittamalla tonteille autopaikkojen vähimmäismäärä. Tontille 102-5 ajo sallitaan nyt myös Satamakadulta.

Saattoliikenteen aiheuttamista ongelmista ja niiden ratkaisutavasta on keskusteltu kahdessa palaverissa 11.5.2006 ja 13.2.2007. Neuvotteluissa on ollut mukana mm. kohdetta suunnitteleva arkkitehti, kaupunkirakentamisen ja asemakaavoituksen edustus. Jälkimmäisessä palaverissa mukana oli myös As Oy Marianpihan isännöitsijä.

Koska koulun pihalle tulee jättää riittävästi tilaa urheilukentälle, tulee saattoliikenne jatkossakin tapahtumaan osin Mariankadun katualueella. Liikennemerkein voidaan katualueille, myös Satamakadulle, osoittaa katuosuudet, joilla sallitaan vain lyhytaikainen pysäköinti koulun ja päiväkodein alkamis- ja päättymisaikana. Keskustelussa esiin tullut toivomus jalankulkuyhteydestä suoraan Mariankadulta päiväkotitontille on mahdollista toteuttaa. Koulussa voidaan myös informoida ja ohjeistaa oppilaiden ja päiväkotilasten vanhempia, kuinka heidän tulisi toimia saattoliikenteen sujuvuuden saavuttamiseksi.

Kohdetta suunnitteleva arkkitehti on aloitusvaiheen jälkeen tarkentuneissa suunnitelmissa huomioinut As Oy Pyynikin Helmen vaatimuksen, jonka mukaan kaksikerroksinen päiväkotirakennus ei saa sijaita viittä metriä lähempänä tontin rajaa. Suunnitellussa paikassa uudisrakennus muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden vanhan oppilasasuntolan kanssa, näin myös päiväkodin piha on selkeästi rajattavissa.

Asemakaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot eri hallintokunnilta. Viherrakentaminen arvioi lausunnossaan kaavaluonnoksessa säilytettäviksi merkittyjen puiden kuntoa. Lausunnon perusteella kolmen puun säilytysmerkintä poistettiin. Museotoimen lausunnon mukaan esitetty asemakaavaluonnos huomioi alueen kulttuurihistorialliset ominaispiirteet hyvällä tavalla.

Asemakaava
Tontit VI-102-5, 7 ja 8 osoitetaan opetustoimintaa sekä sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, kuten jo voimassaolevassa kaavassa on tehty. Svenska samskolanin koulurakennuksen ja Svenska elevhemmetin vanhan oppilaskodin suojelumerkinnät säilytetään.

Tonttien 4 ja 6 välistä rajaa on siirretty siten, että suunniteltu päiväkotirakennus mahtuu kokonaisuudessaan oppilaskodin tontille. Vastaavasti koulutontti pienenee. Uusien tonttien numerot ovat 8 ja 7. Tontille 8 annetaan rakennusala ja rakennusoikeus kaksikerroksiselle uudisrakennukselle ja siihen liittyville yksikerroksisille tilaa rajaaville rakennusosille. Uudisrakennuksen rakennusala sijoittuu tontin itärajaan ja naapurirakennuksen tiiliseen umpiseinään kiinni. Tontilla 8 sallitaan maanalaisen pysäköinnin rakentaminen.

Satamakadun ja osin Mariankadun varteen on rakennettava ympäristöön sopiva 1,5 metriä korkea meluaita, jotta koulun pihalle riittävä melusuojaus voidaan saavuttaa.

Uudisrakentamisen osalta kaavaratkaisu perustuu Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy:n laatimiin rakennussuunnitelmaluonnoksiin.

Tontin 102-8 rakennusoikeus on yhteensä 1570 kem2, joka vastaa 2183 m2:n tontilla tonttitehokkuutta e=0,72.
Tontin 102-7 rakennusoikeus on 4900 kem2, joka vastaa tonttitehokkuutta e=1,43, kun tontin pinta-ala on 3433m2.
Tontin 102-5 rakennusoikeus on 750 kem2 ja pinta-ala on 934 m2. Tonttitehokkuudeksi saadaan näin ollen e=0,80.

Rakennusoikeus lisääntyy kaava alueella yhteensä 520 kem2.

Asemakaavan toteuttaminen

Alueen toteutus käynnistyy asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Kulttuurisäätiön rakennuksen korottamiselle tontilla 5 ja maanalaisten pysäköintitilojen rakentamiselle tontilla 8 ei ole välitöntä tarvetta.

Kaavan laatija

Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Jouni Mäkinen.

Liitteet
Asemakaavakartta
Havainnekuva
Asemakaavaselostus
Asemakaavan selostuksen liitelomake
Rakennussuunnitelmaluonnokset, Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy, 14.6.2006

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot

Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin VI:n kaupunginosan korttelin 102 tontteja 4, 5 ja 6. Osoitteet: Koulukatu 14, Satamakatu 19 ja 21, Mariankatu 39 ja 41.

Tonttijako:
Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan korttelin 102 tonttien 7 ja 8 osalta.

Kaavan laatija:
Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Jouni Mäkinen.

Dno: YPA: 8101/611/05

1.2 Kaava-alueen sijainti

Kaava-alue sijaitsee kaupungin keskustassa, lähellä Pyynikkiä. Muutosaluetta on korttelin 102 tontit 4, 5 ja 6. Suunnittelualue on osa korttelia, jota rajaa pohjoisessa Satamakatu, idässä Koulukatu, etelässä Tiiliruukinkatu ja lännessä Mariankatu.

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

Kaakinmaa VI-102-4, 5 ja 6, Koulukatu 14, Mariankatu 41, päiväkodin rakentaminen ruotsinkielisen koulun yhteyteen, kartta nro 8087.

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

1.5.1 Varsinaiset liitteet
Asemakaavakartta
Havainnekuva
Asemakaavaselostus
Asemakaavan selostuksen liitelomake
Rakennussuunnitelmaluonnokset, Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy, 14.6.2006

1.5.2 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista
Svenska samskolan i Tammerfors, Tampereen Ruotsalaisen koulun ja Oppilasasuntolan inventointi 2006, Pirkanmaan Maakuntamuseo
Meluselvitys, Ramboll Finland Oy, 18.1.2007
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.2.2006
Aloitusvaiheen mielipiteet 16.2. - 9.3.2006, 2 kpl

3. LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Kaava-alue kuuluu kaupungin keskustaan. Vilkasliikenteinen Satamakatu yhdistää alueen ydinkeskustaan. Koulurakennus ja sen laajennusosat liittyvät Satamakadun 1900-luvun puolivälissä rakennettujen kaupunkikerrostalojen ryhmään ja katumaisemaan. Oppilasasuntola ja koulun urheilukenttä liittyvät väljästi Pyynikin 1920-luvulla rakennettujen huvilamaisten asuinrakennusten alueeseen. Urheilukenttiä on läheisyydessä useita. Pyynikin harjun virkistysalue on lähiseudun virkistysalueista merkittävin.

3.1.2 Luonnonympäristö
Alueella maaperä on sora ja hiekkavaltaista harjuainesta ja maasto nousee loivasti kohti Pyynikkiä. Koulun alava sisäpiha on kivetty betonikivillä, pallokenttä ja pihan muut osat ovat hiekkapintaisia. Korttelialueella sekä Mariankadun että Satamakadun varrella on puurivit, jossa kasvaa mm. lehtikuusia. Myös oppilaskodin piha-alueella kasvaa yksittäisiä puita.

3.1.3 Rakennettu ympäristö

Palvelut
Ruotsinkielisen koulun toiminta jakautuu korttelissa 102 kolmelle tontille: koulurakennuksen tontille, entisen oppilasasuntolan "Inttanin" tontille ja kulttuurisäätiön tontille. Koulurakennuksessa toimii ala-asteen luokat 1-4 (yhteensä 110 oppilasta), yläaste luokat 5-9 (120 oppilasta) ja lukio (75 oppilasta).

Päiväkotitoimintaa on sekä Inttanissa että kulttuurisäätiön rakennuksessa. Inttanissa toimii nykyisin 1-2 -vuotiaiden ryhmä, jossa on 12 lasta sekä kaksi 3-5 -vuotiaiden ryhmä, joissa molemmissa on n. 21-23 lasta. Kulttuurisäätiön rakennuksessa toimii esikouluryhmä 6-vuotiaille (23-30 lasta) ja koululaisten iltapäiväryhmä (20 lasta).

Lisäksi Inttanissa on viisi asuntoa joissa asuu koulun henkilökuntaa ja oppilaita. Kulttuurisäätiön rakennuksessa toimii toisessa kerroksessa: joka toinen viikko kokoontuva äiti-lapsi ryhmä (noin 20 lasta), tiistaikerho iltapäivisin koululaisille, seurakunnan nuorisotoimisto tiistaisin ja torstaisin klo 10-12 ja ruotsalaisen seurakunnan kokoustilat, jotka ovat ahkerassa käytössä.

Kaikkiaan koulun tonteilla liikkuu noin 425 lasta ja 75 henkilökuntaan kuuluvaa, yhteensä noin 500 ihmistä.

Rakennukset
Tontilla 102-4 korttelin kulmassa Koulukadun ja Satamakadun risteyksessä on August Krookin suunnitelmien mukaan vuonna 1902 valmistunut koulurakennus. Rakennuksen ulko- ja sisäasussa on erotettavissa ns. modernin gotiikan ja jugendin varhaiset tyylipiirteet. Rakennus on luokiteltu julkaisussa Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 merkinnällä RKM I, joka tarkoittaa, että rakennus on rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä. Rakennus on suojeltu asemakaavalla.

Vuonna 1965 Satamakadunpuoleinen siipi sai jatkokseen katulinjasta sisäänvedetyn Gunnar Strömmerin suunnitteleman keltatiilisen tasakattoisen laajennusosan. Moderni laajennusosa sovitettiin vanhan koulurakennuksen räystäskorkeuteen.

Kymmenkunta vuotta myöhemmin vuonna 1974 rakennusta laajennettiin jälleen: Strömmerin laajennusosa sai jatkokseen siitäkin edelleen sisäänvedetyn laajennusosan. Tämän rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Jaakko ja Antti Tähtinen Ky, ja sitä varten erotettiin oma tontti 102-5. Talo rakennettiin mm. ruotsalaista lastentarhaa varten ja siinä kokoontuu myös ruotsalainen seurakunta.

Tontilla 102-6 Mariankadun varressa on vanha oppilaskoti. Svenska elevhemmen, "Intan", valmistui vuonna 1926 ja sen suunnitteli Arkkitehti Birger Federley. Tyyliltään 1920-luvun klassismia edustavan rakennuksen tilat uusittiin 1980-luvulla ruotsinkielisen päiväkodin tarpeisiin. Kolmanteen kerrokseen rakennettiin 1990-luvulla yksityishuoneistoja. Oppilaskoti on luokiteltu julkaisussa Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 merkinnällä RM I, joka tarkoittaa, että rakennus on rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä. Rakennus on suojeltu asemakaavalla.

Pirkanmaan Maakuntamuseon vuonna 2006 tekemän Tampereen Ruotsalaisen koulun ja Oppilasasuntolan inventoinnin mukaan koulu ja oppilaskoti edustavat parhaalla mahdollisella tavalla alueen 1900-luvun vaihteen ja 1920-luvun rakennusperinnettä sekä -tyyliä. Ne ovat antikvaarisesti hyvin säilyneitä ja hyvin kertovia. Rakennukset ovat sivistyshistoriallisesti erittäin merkittäviä sillä ne kertovat hyvin Tampereen kaupungin ruotsinkielisen opetuksen järjestäytymisestä 1800-luvun lopulla.

3.1.3.1 Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt

Melu
Kaupungin liikennemeluselvityksen mukaan melulle annettu päiväohjearvo ylittyi ruotsinkielisen koulun pihalla vuoden 2003 tilanteessa (Liikennemeluselvitys Tampereen kantakaupunkialueelle, SCC Viatek 2003). Päiväohjearvo on 55 dB oppilaitoksia palvelevilla alueilla.

Ramboll Finland Oy:n laatiman meluselvityksen mukaan ohjearvo ylittyy myös vuoden 2020 laskennallisessa tilanteessa. Melun päiväaikainen (klo 7-22) A-painotettu keskiäänitaso ruotsinkielisen koulun pihalla olisi 55-65 dB, päiväkodin pihalla melutaso olisi 55-60 dB.

Ilman laatu
Kaupunkisuunnittelun ympäristöasiantuntijalta saadun kommentin mukaan Ilmatieteen laitos on tutkinut laskennallisesti Tampereella sijaitsevien päiväkotipihojen ilman laatua (Tampereen seudun typenoksidipäästöjen leviämislaskelmat vuosille 2000 ja 2020). Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvolle annettu raja-arvo ei ylittynyt yhdenkään päiväkodin pihalla vuoden 2000 tilanteessa. Ruotsinkielisen päiväkodin kohdalla pitoisuus oli yli 25 µg/m3, mutta pitoisuus alitti kuitenkin raja-arvon, joka on 40 µg/m3. Myös typpidioksidin vuorokausiohjearvoon (70 µg/m3) ja tuntiohjearvoon (150 µg/m3) verrannolliset pitoisuudet olivat korkeahkoja kyseisellä pihalla mutta ohjearvot eivät ylittyneet. Ennusteen mukaan ilmanlaatu näyttäisi parantuvan tällä alueella.

3.1.4 Maanomistus
Föreningen för Svenska Samskolans i Tammerfors omistaa kaava-alueen tontit 102-4, 5 ja 6.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Seutukaava
Pirkanmaan 3. seutukaava on vahvistettu 6.6.1997. Seutukaavassa kaava-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.

Maakuntakaava
Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavaehdotuksessa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.

Yleiskaava
Alueella on voimassa keskustan osayleiskaava 1995, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 4.1.1995. Osayleiskaavan mukaan tontit 102-4, 5 ja 6 on merkitty julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Liitekartassa 5 on Svenska samskolanin rakennus merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti erittäin merkittäväksi kohteeksi, joka on tarkoitettu asemakaavan tai rakennussuojelulain nojalla suojeltavaksi. Rakennus on myös Jugendkauden kohde, jonka värityksessä tulee noudattaa erityisselvityksen (kaavoitusvirasto nro By/1/1986) ohjeita.

Asemakaava
Kaava-alueella on voimassa 28.2.1995 vahvistettu asemakaava nro 7292. Sen mukaan tontit 102-4, 5 ja 6 ovat opetustoimintaa sekä sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Tonttien arvorakennuksille on asemakaavassa annettu suojelumerkinnät.

Kaavan mukaan tontin 4 rakennusoikeus on 4940 kem2. Tontin rakennusoikeus vastaa 3958 m2:n suuruisella tontilla tonttitehokkuutta e=1.25.
Tontin 5 rakennusoikeus on 750 kem2. Tontin rakennusoikeus vastaa 934 m2:n suuruisella tontilla tonttitehokkuutta e=0.80.
Tontin 6 rakennusoikeus on kaikkiaan 1010 kem2 ja se vastaa 1658 m2:n suuruisella tontilla tonttitehokkuutta e=0.61.

Kohdeinventointi
Pirkanmaan Maakuntamuseo on laatinut Svenska samskolan i Tammerfors, Tampereen Ruotsalaisen koulun ja Oppilasasuntolan inventoinnin vuonna 2006.

Meluselvitys
Ramboll Finland Oy on laatinut kaava-alueelle 18.1.2007 päivätyn meluselvityksen.

Tonttijako ja pohjakartta
Tonttijako tonteille 102-4, 5 ja 6 on hyväksytty 24.7.1996.

Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen
laatima ja se on tarkistettu v. 2007.

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Asemakaavan muutoshakemuksen mukaan ruotsinkielinen päiväkotitoiminta on Tampereella tällä hetkellä hajautettu kolmeen toimipisteeseen eivätkä tilat kaikilta osin vastaa nykyaikaiselle päivähoidolle asetettavia vaatimuksia. Siirtämällä päiväkotitoimintaa uudisrakennukseen voitaisiin myös vapauttaa opetustiloja koululle, joka kärsii tilapuutteesta.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Asemakaavanmuutoshakemuksen on tehnyt arkkitehti Lasse Kosunen maanomistajan (Foreningen för Svenska Samskolan i Tammerfors) avoimella valtakirjalla. Myös kiinteistönomistajalta (Kulttursstiftelsen i Tammerfors r.s.) Kosunen on saanut avoimen asianajovaltakirjan. Aloite on päivätty 20.9.2005.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset
Osallisia ovat: mm. muutoksen hakija, naapurikiinteistöt, yhteisöt, joiden toimialaan kaava vaikuttaa, viranomaiset ja kaupungin eri hallintokunnat, mm. ympäristövalvonta, kiinteistötoimi, pelastuslaitos, kaikki tekniset toimialat, sosiaali- ja terveystoimi, koulutoimi jne.

4.3.2 Vireille tulo
Kaavahanke kuulutettiin vireille 16.2.2006, samalla kuulutuksella asetettiin nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy:n laatima päiväkotirakennuksen alustava luonnos.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 16.2. - 9.3.2006 välisenä aikana. Suunnitelma lähetettiin postitse naapuruston kiinteistöille. Osallistumis- ja arviointi suunnitelmasta ja esillä olleesta valmisteluaineistosta jätettiin yhteensä 2 kirjallista mielipiteitä.

Asemakaava luonnos oli nähtävillä 18.1-8.2.2007 välisenä aikana. Samanaikaisesti luonnoksen kanssa esillä oli myös asemakaavan valmisteluaineistoa kuten Pirkanmaan Maakuntamuseon laatima kohdeinventointi, Ramboll Finland Oy tekemä meluselvitys…

Ehdotuksesta on pyydetty lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta. Viherrakentaminen arvioi lausunnossaan kaavaluonnoksessa säilytettäviksi merkittyjen puiden kuntoa. Lausunnon perusteella kolmen puun säilytysmerkintä poistettiin. Ainoastaan Mariankadun ja Satamakadun risteyksen läheisyydessä sijaitsevan jalavan suojelumerkintä säilytettiin.

Museotoimen lausunnon mukaan esitetty asemakaavaluonnos huomioi alueen kulttuurihistorialliset ominaispiirteet hyvällä tavalla. Museotoimella ei ole huomautettavaa suunnitelmasta.

4.4. Asemakaavan tavoitteet

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Asemakaavanmuutoshakemuksen on tehnyt arkkitehti Lasse Kosunen maanomistajan avoimella valtakirjalla. Aloite kuuluu seuraavasti:

" Pyydämme kohteliaimmin, että kaupunki ryhtyisi toimiin kaavan muuttamiseksi tonteilla VI/102/4 ja 102/6 osoitteissa Koulukatu 14 ja Mariankatu 41. Tonteilla sijaitsee Tampereen ruotsalainen koulu ja vanha oppilasasuntola.

Ruotsalainen päiväkotitoiminta on tällä hetkellä hajautettu kolmeen eri toimipisteeseen ja koulun iltapäiväryhmätoiminnalle ei ole osoitettavissa asiallisia tiloja. Päiväkotiryhmiä toimii asuntolarakennuksessa, koulukiinteistön yhteydessä ja Koulukadulla osin maanalaisissa tiloissa. Tilat eivät kaikilta osin vastaa nykyaikaiselle päivähoidolle asetettavia vaatimuksia.

Koulu kärsii opetustilojen puutteesta, johon saataisiin oleellista helpotusta siirtämällä päiväkotitoimintaa koulurakennuksista uudisrakennukseen.

Nykyisille tonteille halutaan rakentaa uudisrakennus päiväkotitoimintaa varten. Toiminnan keskittämisellä saavutetaan toiminnan ja turvallisuuden kannalta oleellinen parannus. Muutostyöllä vapautuu koulun yhteydessä tiloja opetuskäyttöön. Tontin autopaikkatarve ei muutu uudisrakentamisen yhteydessä. Pysäköinti hoidetaan kaikkien toimintojen osalta jo nykyisin tonteilla. Tonteille halutaan kuitenkin osoittaa mahdollisuus myös maanalaisen pysäköinnin rakentamiseen."

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa päiväkodin rakentaminen alueen kaupunkikuvalliseen luonteeseen sopeutuvalla tavalla. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkastellaan myös mahdollisuuksia suojata koulu- ja päiväkotipiha liikennemelulta.

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet

Osallisten mielipiteet ja tavoitteet
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja esillä olleesta valmisteluaineistosta (16.2. - 9.3.2006) jätettiin 2 kirjallista
mielipiteitä. Seuraavassa on tiivistelmä mielipiteiden sisällöstä ja kaavoittajan vastine:

1
As Oy Marianpiha, As Oy Marianpuisto, As Oy Törmä ja As Oy Tampereen Mariankatu 36 jättivät yhteisen mielipiteen, jonka mukaan koulun ja päiväkodin saattoliikenne haittaa voimakkaasti asukasviihtyvyyttä ja turvallista liikkumista Mariankadulla. Liikenne ruuhkautuu vanhempien viedessä ja noutaessa lapsia koulusta ja päiväkodista. Mielipiteen mukaan koulun portin seutu on liikenteellisesti erityisen ongelmallinen ja esimerkiksi autotallien käyttö vaikeutuu.

Mielipiteessä esitettiin liikenneolojen parantamiseksi kaksi vaihtoehtoa:
"1. Ehdotamme, että kaavamuutoksen yhteydessä tulisi syöttöliikennettä muuttaa siten, että päiväkodin syöttöliikenne toimii Mariankadun puolelta siten, että nykyisen asuntolan vieressä olisi jalankulkuportti päiväkotiin. Muiden kulku ohjattaisiin Satamakadun puolelta, samoin mahdollisen maanalaisen pysäköinnin sisään- ja ulostulo Satamakadulle kuten kaavaehdotuksen suunnitelmavaihtoehdoissa on esitetty.
2. Tilannetta helpottaisi se, että ruotsinkielisen koulun pihalle varatuista 20 autopaikasta ne viisi paikkaa jotka ovat portin ja nykyisen päiväkodin välissä varattaisiin päiväkotilasten tuontiin/noutoon. Pysäköintiaika olisi 10 min"

Kaavoittaja:
Saattoliikenteen aiheuttamaa häiriötä ympäristön asukkaille on asemakaavassa pyritty vähentämään osoittamalla tonteille autopaikkojen vähimmäismäärä. Tontille 102-5 ajo sallitaan nyt myös Satamakadulta.

Saattoliikenteen aiheuttamista ongelmista ja niiden ratkaisutavasta keskusteltiin 11.5.2006 pidetyssä palaverissa, jossa oli mukana kohdetta suunnitteleva arkkitehti, kaupunkirakentamisen, kaupunkisuunnittelun, asemakaavoituksen ja ympäristövalvonnan edustus. Koska koulun pihalle tulee jättää riittävästi tilaa urheilukentälle, tulee saattoliikenne jatkossakin tapahtumaan osin Mariankadun katualueella. Liikennemerkein voidaan katualueille osoittaa katuosuudet, joilla sallitaan vain lyhytaikainen pysäköinti koulun ja päiväkodein alkamis- ja päättymisaikana. Näin onkin jo Mariankadun osalla menetelty.

Neuvottelussa myös todettiin, että tonteille tulisi varata joitakin pysäköintipaikkoja myös saattoliikennettä varten. Koulussa voidaan myös informoida ja ohjeistaa oppilaiden ja päiväkotilasten vanhempia, kuinka heidän tulisi toimia saattoliikenteen sujuvuuden saavuttamiseksi. Vaikka kaavassa mahdollistetaan maanalaisen pysäköinnin rakentaminen tontille 8, ei tontin omistajalla ole tarkoitus päiväkodin rakentamisen yhteydessä sitä rakentaa.

Ajoneuvoliikennettä kohdealueelle ei voi yksistään järjestää Satamakadun kautta, koska Satamakatu on alueellinen pääkatu. Myös yhtenäiseksi suunniteltu meluaita katkeaisi, jos Mariankadun tonttiliittymä siirrettäisiin Satamakadulle.

2
As Oy Pyynikin Helmi ilmaisee mielipiteessään huolestumisensa suunnitellun uudisrakennuksen aiheuttamasta varjostuksesta ja asuinviihtyvyyden vähenemisestä. Taloyhtiö ehdottaa, että uudisrakennus ja katokset sijoitettaisiin tontin rajalle Mariankadun ja Satamakadun suuntaisesti. Vähimmäisvaatimuksena on, että kaksikerroksinen päiväkotirakennus ei saa sijaita viittä metriä lähempänä tontin 102-74 rajaa. Suunnitellulla rakennuspaikalla kasvava vanha lehtikuusi tulisi säilyttää.

Kaavoitus:
Kohdetta suunnitteleva arkkitehti on aloitusvaiheen jälkeen tarkentuneissa suunnitelmissa huomioinut As Oy Pyynikin Helmen vaatimuksen, jonka mukaan kaksikerroksinen päiväkotirakennus ei saa sijaita viittä metriä lähempänä tontin rajaa. Myös tontin rajalla olevat vanhat puut voidaan säilyttää.

Asemakaava luonnos oli nähtävillä 18.1-8.2.2007 välisenä aikana. Luonnosvaiheessa kaavahankkeesta jätettiin kolme kirjallista mielipidettä. Seuraavassa tiivistelmä mielipiteiden sisällöstä ja kaavoittajan selvitys:

1
Raija Jaakolan mielestä kaavaluonnoksessa ei ole riittävällä tavalla huomioitu naapurissa asuvien asunviihtyvyyttä. Mielipiteen mukaan uudisrakennus tulisi sijoittaa Mariankadun ja Satamakadun kulmaan. Jaakkola esittää myös kysymyksen: "Onko oikein sijoittaa lasten päiväkoti melun ja liikenne- yms. kaupunkisaasteen keskelle?"

Kaavoitus:
Naapurikiinteistöt ja niiden asukkaat ovat luonnollisesti kaavahankkeen osallisia ja mm. As Oy Pyynikin Helmen tavoitteet on asemakaavassa pyritty huomioimaan edellä kuvatulla tavalla (ks. aloitusvaiheen mielipiteet). Suunnitellussa paikassa uudisrakennus muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden vanhan oppilasasuntolan kanssa, näin myös päiväkodin piha on selkeästi rajattavissa. Kuten meluselvitys osoittaa päiväkotipihan melutasot tulevat olemaan ohjearvojen mukaiset ja myös koulupihalla voidaan melun nykytilannetta parantaa asemakaavassa määrätyn meluaidan avulla. Koulun pelikenttä Mariankadun ja Satamakadun kulmassa on Pirkanmaan Maakuntamuseon kohdeinventoinnissa arvioitu arvokkaaksi pihan osaksi ja se on myös toiminnan kannalta tarpeen säilyttää pelikenttänä.

2
As Oy Marianpihan isännöitsijä Esko Lounamaa pitää ruotsinkielisen koulun tonttiliittymää Mariankadulla väärin sijoitettuna ja mitoitettuna. Vilkas saattoliikenne, huoltoautot ja linja-autot vaikeuttavat As Oy Marianpihan autotallien käyttöä. Mielipiteen mukaan liikennöinnin painopistettä tulisi siirtää Satamakadulle päin.

Kaavoitus:
Esko Luonamaa kutsuttiin mukaan 13.2.2007 pidettyyn neuvonpitoon. Neuvottelussa tutkittiin yhdessä arkkitehtikonsultin ja kaupunkirakentamisen edustajan kanssa vaihtoehtoja, joilla saattoliikennettä voidaan sujuvoittaa ja näin myös helpottaa Mariankadun autotalleihin ajoa. Neuvottelussa todettiin, että Satamakadulle voidaan liikennemerkein osoittaa kadunosa, jolla pysäköinnille on annettu aikarajoitus. Näin saattoliikennettä voidaan ohjata osin myös Satamakadulle. Myös jalankulkuyhteyden järjestäminen suoraan Mariankadulta päiväkotitontille on mahdollista. Tontin autopaikkamäärää vähennetään yhdellä, jolloin jalankuluyhteydelle jää riittävä tilavaraus.

3
Untamo Eerola asuu ositteessa Mariankatu 34, siis myös As Oy Marianpihan kiinteistössä. Hänen mukaansa Mariankadulle pysäköidyt autot vaikeuttavat auton ajoa talliin ja ulos. Tilanne edelleen vaikeutuu, jos liittymä siirtyy suunnitellulla tavalla lähemmäs Satamakatua. Eerola on havainnollistanut ongelmaa mielipiteeseen liitettyjen kuvien avulla. Ongelman ratkaisuksi mielipiteessä esitetään pysäköinnin kieltomerkkiä Mariankadun itäsivulle noin 15 metriä ennen koulun portin eteläistä pylvästä.

Kaavoitus:
Edellisen mielipiteen yhteydessä on kuvattu toimenpiteet, jolla ruotsinkielisen koulun ja päiväkodin saattoliikennettä pyritään sujuvoittamaan. Kun päiväkoti ja suunnitellut liikennejärjestelyt ovat rakentuneet voidaan arvioida onko mielipiteessä esitetty pysäköinnin kieltomerkki tarpeellinen.

Kohdeinventointi
Pirkanmaan Maakuntamuseon tekemässä inventoinnissa kiinnitetään huomiota arvorakennusten lisäksi alueen muihinkin ominaispiirteisiin. Koulun urheilukenttä arvioidaan historiallisesti arvokkaaksi pihan osaksi ja neljä yksittäistä puuta on merkitty arvokkaiksi Satamakadun ja Mariankadun puoleisilla tontin osilla.

4.5 Asemakaavan vaihtoehdot ja valinta

Nykytilanteen ennalleen jättävä 0-vaihtoehto ei mahdollista uudisrakennuksen rakentamista päiväkotitoiminnalle eikä siten vastaa tontinomistajan tavoitteita.

Asemakaavan muutosta on valmisteltu Arkkitehtitoimisto Lasse Kosusen rakennussuunnitelmaluonnosten pohjalta.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne

Tontit VI-102-5, 7 ja 8 osoitetaan opetustoimintaa sekä sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, kuten jo voimassaolevassa kaavassa on tehty. Tontille 102-8 annetaan rakennusala ja rakennusoikeus kaksikerroksiselle uudisrakennukselle ja siihen liittyville yksikerroksisille tilaa rajaaville rakennusosille. Uudisrakennuksen rakennusala sijoittuu tontin itärajaan ja naapurirakennukseen kiinni. Tontilla 102-8 sallitaan myös maanalaisen pysäköinnin rakentaminen. Svenska samskolanin koulurakennuksen ja Svenska elevhemmetin vanhan oppilaskodin suojelumerkinnät säilytetään.

5.1.1 Mitoitus
Tontin 102-8 rakennusoikeus on yhteensä 1570 kem2, joka vastaa 2183 m2:n tontilla tonttitehokkuutta e=0,72. Vanhalle oppilaskodille varattu rakennusoikeuden osuus on 800 kem2. Autopaikkoja on rakennettava tontille 5 kpl.

Tontin 102-7 rakennusoikeus on 4900 kem2, joka vastaa tonttitehokkuutta e=1,43, kun tontin pinta-ala on 3433m2. Tontin autopaikkamäärä on 13.

Tontin 102-5 rakennusoikeus on 750 kem2 ja pinta-ala on 934 m2. Tonttitehokkuudeksi saadaan näin ollen e=0,80. Tontin autopaikkamäärä on 4.

5.1.2 Palvelut

Kaava-alueen tonteilla on koulu-, kerho-, ja päiväkotitoimintaa sekä ruotsalaisen seurakunnan kokoustilat. Asemakaavan muutos mahdollistaa uudisrakennuksen rakentamisen päiväkotitoimintaa varten. Koulurakennuksesta vapautuvia tiloja voidaan näin käyttää opetustiloina. Kaava-alueella olevan toiminnan lisäksi uudisrakennukseen on suunniteltu siirrettäväksi myös Koulukatu 12:sta kielikylpyryhmä, jossa on 3 - 5-vuotiaita lapsia n. 20.

5.3 Aluevaraukset

Kaikki kaava-alueen kolme tonttia VI-102-5, 7 ja 8 osoitetaan opetustoimintaa sekä sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi.

Tontti 8 (Svenska elevhemmet eli "Inttan")
Tontin rakennusoikeus on yhteensä 1570 kem2, joka vastaa 2183 m2:n tontilla tonttitehokkuutta e=0,72. Vanhalle oppilaskodille varattu rakennusoikeuden osuus on 800 kem2. Oppilaskodin rakennusalalle saa sijoittaa pääkäyttötarkoituksen lisäksi myös asuntoja. Tämä perustuu sekä rakennuksen historiaan oppilasasuntolana että nykyiseen käyttöön.

Uudisrakennuksen rakennusalalle merkitty rakennusoikeus on 600 kem2. Rakennusala sijoittuu tontin itärajaan ja naapurirakennuksen tiiliseen umpiseinään kiinni. Kerroslukumerkintä uudisrakennuksen rakennusalalla on kaksi. Inttanin ja uudisrakennuksen rakennusalaa yhdistää kapea rakennusala, jonka kerrosluku on yksi ja rakennusoikeus 120 kem2. Tontin pohjoissivulla on vastaavasti kapea rakennusala yksikerroksiselle tilaa rajaavalle talousrakennukselle, jonka rakennusoikeus saa enimmillään olla 50 kem2.

Autopaikkoja on rakennettava tontille 5 kpl. Tontilla 8 sallitaan maanalaisen pysäköinnin rakentaminen. Mariankadun varteen on tontille merkitty ohjeellinen pysäköimispaikka.

Tontille 8 annetun sj-14-merkinnän mukaan tontti on kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja kaupunkikuvan kannalta tärkeää aluetta. Uudisrakennusta suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennuksen julkisivut rakennusaineen, mittasuhteiden, pintojen ja värityksen suhteen sopeutuvat ympäristöönsä. Uudisrakennuksen rakennusalan länsisivulla rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on +110,3.

Tontilla olevalle vanhalle oppilaskodille on asemakaavassa annettu suojelumerkintä sr-11. Suojelumääräys kuuluu seuraavasti: Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Myös rakennuksen ullakko- ja kellarikerroksessa saadaan muuttaa tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi rakennuslautakunnan luvalla. Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta eikä kattomuotoa eikä aiheuttaa muutakaan oleellista muutosta rakennuksen julkisivuun.

Mariankadun varteen on tontille merkitty istutettava alueenosa ja puurivi. Edelleen tontin etelärajan tuntumaan on merkitty istutettava alueen osa.

Svenska elevhemmetin rakennusala noudattaa seinien
ulkopintoja. Suojeltavan rakennuksen korkeus on
sidottu nykyiseen räystäskorkeuteen.

Tontti 7 (Svenska samskolan)
Tontin rakennusoikeus on 4900 kem2. Tontin rakennusoikeus vastaa 3433 m2 suuruisella tontilla tonttitehokkuutta e=1,43.

Tontin autopaikkamäärä on 13. Mariankadun varteen on tontille merkitty ohjeellinen pysäköimispaikka, jolta vaadittavat autopaikat voidaan osoittaa.

Koulurakennuksen rakennusala on piirretty jo rakennetun rakennuksen mukaan. Rakennuksen korkeus on sidottu räystäskorkeuteen, joka on määritelty nykyisen räystäskorkeuden mukaan (+116,0). Koska tontilla 5 oleva kulttuurisäätiön rakennus on toiminnallisessa yhteydessä kouluun, sallitaan tonttien 5 ja 7 välisellä rajalla aukkoja rajaseinässä (merkintä rs-6).

Kadun puoleisilla rakentamattomilla tontin rajoilla on istutusaluemääräys, Satamakadun puoleisella tontin
rajalla on lisäksi ajoneuvoliittymän kieltomääräys ja Mariankadun
puoleisella rajalla puurivimääräys. Myös tontilla sijaitseva jalava on merkitty säilytettäväksi Pirkanmaan Maakuntamuseon inventoinnin suosituksen mukaan.

Ohjeellisina alueen osina on osoitettu pallokenttä
Satamakadun ja Mariankadun kulmassa olevaan tontin
osaan ja ajoyhteys Mariankadulta. Ajoyhteyden kautta voidaan kulkea myös tontille 8 (Inttan).

Satamakadun ja Mariankadun varteen on merkitty alueen osa, jolle on rakennettava ympäristöön sopiva 1,5 metriä korkea meluaita. Tavoitteen on suojata koulun piha liikennemelulta.

Koulurakennus on suojeltu asemakaavamääräyksellä sr-32. Suojelumääräys kuuluu seuraavasti: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia tai rakennusteknisiä arvoja vaan on huolehdittava siitä, että rakennuksen rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvallisesti merkittäväluonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta.

Tontti 5 (Kulttuurisäätiön rakennus)
Tontin 102-5 rakennusoikeus on 750 kem2 ja pinta-ala on 934 m2. Tonttitehokkuudeksi saadaan näin ollen e=0,80. Asuntoja saa rakennuksessa olla enintään 30% kerrosalasta (merkintä as-30%). Tontin autopaikkamäärä on 4.

Tontilla 5 on rakennusala olemassa olevalle kaksikerroksiselle
kulttuurisäätiön rakennukselle, jolle varataan mahdollisuus yhden, pinta-alaltaan vanhojen kerrosten suuruisen lisäkerroksen rakentamiseen. Tämä lisärakentamisvaraus on jo tehty voimassa olevaan asemakaavaan mutta sitä ei ole vielä käytetty.

Suurin sallittu kerrosluku on kolme (III). Rakennuksen katon ylin sallittu korkeusasema on määrätty samaan korkeuteen Svenska Samskolanin vuonna 1965 tehdyn laajennuksen katon kanssa (merkintä +114.7-1). Korkeusasemaa ei saa ylittää teknisillä tms. tiloilla, esim. hissi- tai ilmastointikonehuoneilla. Tehtävän lisäkerroksen tulee rakennustavaltaan noudattaa yhtenäistä rakennustapaa tontilla olevan ja naapuritontilla 8 olevan rakennuksen kanssa. Rakennustavan yhtenäisyyden suhteen naapuritontin rakennuksella tarkoitetaan Svenska samskolanin
vuonna 1965 tehtyä keltatiilistä laajennusta.

Rakennus on toiminnallisessa ja tilallisessa yhteydessä
Svenska samskolaniin, minkä vuoksi sen puoleisella rajalla saa rajaseinään tehdä aukkoja (merkintä rs-6).

Satamakadun puoleisella tontin rajalla on istutusaluemääräys ja ajoneuvoliittymän kieltomääräys. Ajo tontille sallitaan kuitenkin Satamakadun puolelta tontin koillisnurkasta, jonne liittymäkielto ei ylety. Kadun varteen on merkitty alueen osa, jolle on rakennettava ympäristöön sopiva 1,5 metriä korkea meluaita.

5.4 Kaavan vaikutukset

5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

5.4.1.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Päiväkotisuunnitelma edistää keskustan palveluiden kehittämistavoitetta ja olemassa olevien teknisten verkostojen hyväksikäyttöä. Päiväkotitoiminta sopii hyvin alueelle, joka jo ennestään on opetustoiminnan käytössä.

5.4.1.2 Vaikutukset kaupunkikuvaan
Päiväkotikäyttöön suunniteltu uudisrakennus sijoittuu korttelin keskiosiin eikä se heikennä kaava-alueen arvorakennusten ruotsalaisen yhteiskoulun ja oppilasasuntolan kaupunkikuvallista merkittävyyttä. Pirkanmaan Maakuntamuseon tekemän kohdeinventoinnin mukaan (liitekartta: alueen ominaispiirteitä s. 6) uudisrakennus ei sijaitse historiallisesti arvokkaaksi arvioidulla pihan osalla.

Uudisrakentaminen, myös kulttuurisäätiön rakennuksen (Kulturstiftelsens byggnad) mahdollinen korottaminen, sopeutetaan naapuritonttien rakennuksiin huomioimalla niiden korkeusasemat.

5.4.1.3 Sosiaaliset vaikutukset
Inttanin tontille rakennettavaan uudisrakennukseen on tarkoitus sijoittaa esikouluryhmä, kielikylpyryhmä ja kaksi koululaisten iltapäiväryhmää. Rakennushanke parantaa ruotsinkielisen päiväkotitoiminnan toimintamahdollisuuksia ja turvallisuutta.

5.4.1.5 Liikenteelliset vaikutukset
Rakentaminen lisää vähän liikennettä mm. Mariankadun eteläisellä osalla. Asemakaavaselostuksen kohdassa 4.4.2 on kuvattu toimenpiteet, jotka voidaan tehdä saattoliikenteen sujuvoittamiseksi alueella.

5.4.1.6 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
Kaava-alue sijoittuu olemassa olevien kunnallisteknisten verkostojen yhteyteen ja sen tehokkaampi käyttöön otto on siten yhdyskuntataloudellisesti edullista.

5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Uudisrakennuksen rakennusala sijoittuu kohtaan, jolla ei ole merkittävästi kasvillisuutta. Marian- ja Satamakadun puoleiset tontinosat, joilla kasvaa puita on merkitty istutettaviksi alueenosiksi ja yksi arvokas puu on merkitty asemakaavassa säilytettäväksi. Asemakaavalla ei siis ole suurta merkitystä luonnonympäristöön jo rakentuneella korttelialueella.

5.5 Ympäristön häiriötekijät

Suunnittelualueen pohjoispuolella on vilkasliikenteinen Satamakatu. Ramboll Finland Oy on laatinut aluetta koskevan meluselvityksen, jonka pohjalta on määritelty kaava-alueen vaatimat suojaustoimenpiteet. Meluaidan korkeutta määriteltäessä on pyritty myös huomioimaan kaupunkikuvalliset tekijät kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä. Laskennoissa käytetyt tieliikenteen liikennemäärä- ja ominaisuustiedot perustuvat pääosin seudulliseen liikenne-ennusteeseen vuodelle 2020.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

Kaavan toteutusta ohjaa havainnepiirros ja Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy:n laatimat rakennussuunnitelmaluonnokset (pvm 14.6.2006)

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus

Satamakadun ja osin Mariankadun puoleiselle tontinsivulle merkittyä meluaitaa suunniteltaessa ja rakentaessa tulee huomioida tontilla sijaitsevan jalavan suojelumerkintä.