YLEISEN RAKENNUKSEN TONTIN HERVANTA 7216-1 MUUTTAMINEN OSITTAIN ASUNTOKÄYTTÖÖN, PALVELUTOIMINNOILLE JA VIRKISTYSALUEEKSI, LINDFORSINKATU 11-13. KARTTA NRO 8051.

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 8. päivänä joulukuuta 2006 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8051. Asemakaavan hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

1 TIIVISTELMÄ

Kaava-alueen sijainti ja luonne

Kaava-alue sijaitsee kaupungin keskustasta 7 km kaakkoon, Hervannan keskustassa. Se on Lindforsinkadun eteläpuolella, urheilukentän ja pallokenttien välissä. Itäpuolella on Hervannan kirkko ja länsipuolella asuinkerrostaloja.

Kaavaprosessin vaiheet

Asemakaavan muutos on ensimmäinen yhteissuunnittelukokeilu Tampereella. Hervantalaisten asukkaiden ryhmä teki omat esityksensä alueen maankäytöstä v. 2002, ja ne esiteltiin yleisötilaisuudessa 7.10.2002.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta keskusteltiin yhteissuunnitteluryhmän kanssa, ja se oli nähtävänä 31.3.-21.4.2005. Siitä annetuissa lausunnoissa tuotiin esille kylätalon ajatus ja muita näkemyksiä alueen käytöstä. Naapureiden huolena oli pysäköintipaikkojen riittävyys ja näkymien turvaaminen.

Asemakaavan valmisteluvaiheessa oli kaksi tapaamista yhteissuunnitteluryhmän kanssa. 24.10.2006 käytiin läpi perusselvitykset ja tavoitteet ja niiden pohjalta maankäyttömallin valinta. 7.11.2006 keskusteltiin asemakaavan muutosluonnoksesta ja havainnepiirroksista.

Asemakaavan muutosluonnos päivättiin 8.11.2006 ja asetettiin nähtäville 16.11.-7.12.2006 väliseksi ajaksi. Siitä keskusteltiin 22.11.2006 yleisötilaisuudessa Hervannassa. Siitä annetuissa lausunnoissa olivat esillä mm. pysäköintipaikat ja kulttuuritalo. Yhteissuunnitteluryhmä kävi läpi lausunnot ja kaavaehdotuksen 7.12.2006.

Asemakaavan sisältö

Vanhan korttelin 7216 länsipäästä muodostetaan yleinen pysäköintialue kenttien käyttäjien paikoitusta varten. Sille mahtuu n. 120 paikkaa. Sen ja Ahvenisraitin väliin muodostetaan asuinkortteli, jossa on myös tilaa Naisten kansainvälistä keskusta Naistaria varten. Kolmessa asuintalossa on kerroksia kolmesta kuuteen ja kerrosalaa yh-teensä 5470 m2 asunnoille ja 550 m2 yhteisille tiloille. Naistarin kerrosala on 280 m2.

Ahvenisraitin itäpuolella on uusi kortteli 7230 ns. kansalaistaloa varten. Siinä on tilaa myös muutamalle liikehuoneistolle ja kahviolle. Kerrosluku on kolme ja kerrosala 1750 m2 ja lisäksi 200 k-m2 sivutiloille. Ahvenisraitin varteen, Naistarin ja kansalaistalon väliin, muodostuu pieni julkinen sisäänkäyntiaukio.

Lähes 40 % vanhan korttelin pinta-alasta tulee virkistysalueeksi Ahvenispuiston laajennuksena.

Asemakaavan toteuttaminen

Toteuttamisesta on ollut kiinnostunut setlementtiyhteisö, johon kuuluvat Setlementti Naapuri, OmaPolku ja S-Asunnot. Kansalaistalon rahoitus on vielä auki.

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

2.1 Tunnistetiedot

Asemakaavan muutos koskee:

Tampereen kaupungin Hervannan kaupunginosan
korttelia nro 7216
sekä katu- ja puistoaluetta.

Asemakaavan muutoksella muodostuu:

Tampereen kaupungin Hervannan kaupunginosan
korttelit nro 7216 ja 7230
sekä katu-, virkistys- ja liikennealuetta.

Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, yhdyskuntapalvelut, asemakaavoitus, projektiarkkitehti Juha Jaakola.

2.2 Kaava-alueen sijainti

Kaava-alue sijaitsee kaupungin keskustasta 7 km kaakkoon, Hervannan keskustassa. Sen osoite on Lindforsinkatu 11-13.

2.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

1. Ote maakuntakaavasta, maakuntavaltuusto 9.3.2005.
2. Ote kantakaupungin yleiskaavasta 12.12.2000.
3. Ote asemakaavasta 11.7.1988.
4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.3.2005.
5. Maankäyttömallit I-V 16.3.2005 - 17.10.2006.
6. Hervannan korttelin 7216 maankäytön tavoitteet ja perusselvitykset, 24.10.2006.
7. Asemakaavan muutosluonnos nro 8051, 8.11.2006.
8. Lausunnot, mielipiteet ja yleisötilaisuuden muistio.
9. Vastineluettelot nro 1, 5.12.2006 ja nro 2, 8.12.2006.

2.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista

1. Hervantalaisten näkemyksiä korttelin 7216 kehittämisestä, Riikka Ikonen 2002.
2. Muistio Hervannan kansalaistaloajatuksesta, Juha Jaakola 27.9.2006.
3. Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy:n kuvasarja kortteleihin 7216 ja 7230 suunnitelluista rakennuksista, marraskuu 2006.

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Hervannan kaupunginosassa on yli 20000 asukasta. Ahvenisjärven ympärillä oleva Ahvenispuisto on kaupunginosan keskuspuisto. Julkisten rakennusten muodostama keskusakseli kokoaa keskeiset yleiset rakennukset ja tärkeimmän liikekeskuksen samalle vyöhykkeelle, joka päättyy lännessä Ahvenispuiston pohjoisreunalle. Ympäristössä on pallokenttiä, urheilukenttä ja asuinrakennuksia.

3.1.2 Luonnonympäristö

Kaava-alueen maasto on lähes tasainen. Itäpäässä se nousee muutaman metrin kirkon viereiselle kukkulalle. Maaperä on pääosin heikosti kantavaa turvetta, jossa kova pohja on 2-5 metrin syvyydessä. Itäpäässä on myös kalliota ja pohjoisreunassa moreenia.

Länsipää on korotettu ja tasattu soralla ja sepelillä, ja kasvillisuus on sillä osalla vähäistä puustoa. Itäpäässä kasvaa havupuuvaltaista, soistunutta metsää.

Alueelta ei ole löytynyt arvokkaita luonnonelementtejä.

3.1.3 Rakennettu ympäristö

Länsi-, etelä- ja itäreunoilla on sade- ja jätevesiviemäreiden runkojohtolinjoja. Länsireunan kautta on johdettu myös kaukolämpöputki.

Johtolinjojen kohdalle ja keskelle pohjois-eteläsuuntaan on rakennettu kevyen liikenteen väylät, jotka ovat osia koko Hervannan kattavasta kevyen liikenteen verkostosta. Kaava-alueen pohjoispuolelle on rakennettu Lindforsinkatu ajoradaltaan 13 m leveäksi väyläksi. Sen molemmin puolin on kevyen liikenteen väylät. Eteläpuolella on maastoon pengerretty pallokenttä.

Kenttien pysäköintiin käytetyllä täyttöalueella on tällä hetkellä teoriassa neljä paikoitusriviä, joissa on yhteensä noin 130 paikkaa. Alueella on myös tilapäinen maastopyöräilyrata.

3.1.4 Maanomistus

Tampereen kaupunki omistaa alueen maapohjan.

3.2 Suunnittelutilanne

-seutukaava 6.6.1997: asuntoaluetta ja lähivirkistysaluetta,
-maakuntakaava: maakuntavaltuusto 9.3.2005 (vahvistaminen kesken): asuntoaluetta,
-yleiskaava 12.12.2000: julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta,
-asemakaava 11.7.1988: urheilutoimintaa sekä huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialuetta, e=0,8 ja kerrosluku kolme,
-tontti on rekisteröity,
-pohjakartta kaupunkimittaus 2006.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

Asemakaavan muuttaminen perustuu kaavoitusohjelmaan.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Kaupunginhallitus on hyväksynyt joulukuussa 2002 asemakaavoitusohjelman 2002-2005, jossa Hervannan Lindforsinkadun alue oli kohteena 31. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on hyväksynyt 22.12.2005 asemakaavoitusohjelman 2006-2008, jossa Lindforsinkadun alue on ajoitettu valmistuvaksi vuonna 2006.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset

Osallisia ovat:
Lähinaapurit osoitteissa Lindforsinkatu 12, 14, 17, 19 ja 23,
puiston ja urheilupaikkojen käyttäjät,
Hervannan ev.lut. seurakunta,
Hervannan omakotiyhdistys ry, Hervanta-Seura ry, Hervanta-verkosto, Paikalliskulttuurin edistäjät ry, Tampereen Hervannan Marttayhdistys, Tampereen Hervantalaiset ry,
Pirkanmaan ympäristökeskus,
kaupungin toimialoista yhdyskuntapalvelut, kiinteistötoimi, koulutustoimi, liikuntatoimi, aluepelastuslaitos, tilakeskus,
Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko, Tampereen Vesi, Elisa Oyj,
muut ilmoituksensa mukaan.

4.3.2 Vireilletulo

Asemakaavan muutos on tullut vireille kaavoituskatsauksella 2002, joka on jaettu kaupungin talouksiin 9.2.2002.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

HerPro-projektin yhteydessä päätettiin kokeilla yhteissuunnittelua asemakaavoituksen ja paikallisten asukkaiden yhteistoiminnan lisääjänä. Yhteissuunnitteluryhmään ilmoittautui 13 kaupunginosan asukasta vuonna 2001. Ryhmä sai opastusta asemakaavasta suunnittelumuotona ja kohteeksi valitun korttelin 7216 suunnittelun lähtökohdista. Ryhmä teki itsenäisesti kantansa alueen asemakaavallisesta kehittämisestä vuoden 2002 kuluessa. Näkemykset kiteytettiin neljäksi vaihtoehdoksi, jotka esiteltiin osana Riikka Ikosen laatimaa selvitystä "Hervantalaisten näkemyksiä korttelin 7216 kehittämisestä". Ryhmän vaihtoehdot ja selvitys esiteltiin HerPro-projektin järjestämässä yleisötilaisuudessa 7.10.2002.

Alueen rajaus sekä kaupungin asemakaavoituksen laatima osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 31.3.-21.4.2005. Siitä oli jo alustavasti keskusteltu yhteissuunnitteluryhmän kanssa 17.3.2005. Lausunnon antoi kolme naapuriyhtiötä, seurakunta, neljä paikallisyhdistystä, viisi kaupungin toimialaa ja Elisa Oyj. Museovirasto ei pitänyt tarpeellisena lausua eikä osallistua kaavoitukseen. Lausunnoissa tuotiin esille voimakkaasti kylätalon ajatus ja muita näkemyksiä alueen käyttämisestä. Naapureiden huolena oli pysäköintipaikkojen riittävyys ja näkymien turvaaminen.

17.3.2005 yhteissuunnitteluryhmä keskusteli myös kaavoittajan alustavista maankäyttömalleista. Ryhmä esitti neljän mallin lisäksi viidennen.

Valmisteluvaiheessa kaavoittaja ja yhteissuunnitteluryhmä tapasivat kaksi kertaa. 24.10.2006 käytiin läpi saadut lausunnot, tehdyt perusselvitykset ja yhteen kootut tavoitteet. Niiden pohjalta valittiin tavoitteita parhaiten vastaava maankäyttömalli. 7.11.2006 keskusteltiin edellisten pohjalta laadittavasta asemakaavan muutosluonnoksesta ja sitä kuvaavista havainnepiirroksista. Ryhmä piti spiraalimaisesti nousevaa kerroslukua hyvänä.

Asemakaavan muutosluonnos valmistui 8.11.2006. Se oli nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten 16.11.-7.12.2006, ja siitä keskusteltiin 22.11.2006 yleisötilaisuudessa, jossa oli paikalla noin 30 osanottajaa. Luonnosta pidettiin paikalle sopivana. Lausunnoissa olivat esillä pysäköintipaikat, liikennekysymykset ja autopaikkanormi. Niistä ja lopullisen asemakaavan muutosehdotuksen sisällöstä keskusteltiin yhteissuunnitteluryhmän kanssa 7.12.2006. Ryhmässä kehitettiin uusi ratkaisu korttelin 7216 liikenne- ja osoiteongelmiin.

4.4 Asemakaavan tavoitteet

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

Kunnan asettamat tavoitteet

Viimeisin asemakaavoitusohjelma 2006-2008 esittää kaava-alueen kerrosalatavoitteeksi 4500 k-m2 asuintilaa ja 3000 k-m2 muuta toimitilaa.

Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet

Maakuntakaavan mukaan alue sopii asuinalueeksi. Yleiskaava on kirjannut asemakaavatilanteen sellaisenaan, joten asemakaavoitusohjelman maankäyttölinjaus on tuoreempi tavoite.

Yhteissuunnitteluryhmän tavoitteet tiivistettiin neljään vaihtoehtoon:
1. Nollavaihtoehto, jossa kortteli jätetään sellaisekseen.
2. Kortteliin sijoitetaan palveluja, asuintaloja ja paikoitustilaa.
3. Kortteliin sijoitetaan palveluja, kuntoutuslaitos ja maauimala.
4. Kortteliin sijoitetaan urheilutoimintoja ja paikoitustilaa.

Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet

Korttelin reunoilla on runsaasti johtoja ja kevyen liikenteen väyliä, jotka ovat osa laajempaa verkostoa. Niiden kannalta tavoitteena on, että johdot ja väylät voivat jäädä paikoilleen.

Korttelin länsiosaa käytetään pohjois- ja eteläpuolella olevien kenttien parkkipaikkana, vaikka se ei olekaan virallinen pysäköintialue. Kentillä on joskus tapahtumia, joiden vuoksi pysäköiviä autoja on alueella runsaasti. Liikuntatoimen kantana on, että nykyisestä parkkialueesta puolet riittää suurimpaan osaan tarpeesta. Jos pysäköintiruudut merkitään alueelle, kapasiteetti kasvaa huomattavasti.

Korttelin itäosan metsikkö liittyy Ahvenisjärveä ympäröivän keskuspuiston kokonaisuuteen. Itäreunan kalliorinne on myös kirkon viereisen kukkulan osa. Tavoitteena on niiden osoittaminen virkistysalueiksi. Vain Lindforsinkadun vieressä oleva reunavyöhyke omaa huonommin virkistysaluearvoa.

Kortteli on Hervannan keskusakselin länsipäässä. Raili ja Reima Pietilän suunnittelemat keskusrakennukset on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi, joten ne edellyttävät lähirakentamisen sopeuttamista niiden henkeen.

Yhteissuunnitteluun liittynyt sosiaalisten vaikutusten kartoitus käytti metodina myös asukkaiden haastattelua. Sen yhteenveto oli, että hervantalaiset ovat tyytymättömiä alueen nykyiseen tilaan, ja toisaalta Ahvenispuistoa pidettiin tärkeänä luonnonalueena jota tulisi varjella.

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saaduissa lausunnoissa oli useita tavoitteita. Länsipuolen naapuriyhtiöt pitivät hyvänä, että alueella on riittävästi parkkipaikkoja urheilukentille ja eteläsivulle jää alkuperäistä puustoa. Aluetta ei haluttu asumiskäyttöön, vaan urheilutoiminnoille tai virkistyskäyttöön. Seurakunnat halusivat muistelu-puistolle jätettäväksi riittävästi tilaa.

Yhdistykset esittivät kulttuuritaloa, "kylätaloa" tai julkista rakennusta. Asuintaloja toivottiin sijoitettavaksi kadun reunaan, ja toisaalta niihin suhtauduttiin kriittisesti. Eteläreunaa toivottiin luonnonalueeksi, ja viheralueet selkeiksi.

Kaupungin toimialojen taholta tuotiin esille muuntamon tarve, eteläisen reuna-alueen metsän ja nykyisen polkureitistön säilyttäminen, lähiliikuntamahdollisuudet, yleisten tonttien riittävyys Hervannassa ja urheilukenttien pysäköintitilatarve.

Alueen toteuttamisesta ovat olleet kiinnostuneet paikallinen Setlementti Naapuri ja rakennuttajana S-Asunnot Oy. Lisäksi siinä on mukana OmaPolku ry. Niiden hanke käsittää 105 suhteellisen pientä asuntoa, kaksi ryhmäkotia nuorille kehitysvammaisille ja kokoontumistilan, jonka pääasiallinen käyttäjä olisi Hervannassa jo nyt toimiva Naisten kansainvälinen keskus Naistari. Kokonaisuuteen on sovitettu lisäksi kansalaistalo yhteiskäyttötilaksi ja Ahjolan toimitilaksi sekä liiketiloja ja kahvio, joka palvelee korttelin muiden tilojen ja viereisten pallokenttien käyttäjiä. Yhteenlaskettu tilantarve on alustavasti 7500 k-m2.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

4.5.1 Vaihtoehtojen kuvaus

Yhteissuunnitteluryhmän myötävaikutuksella tehdyt viisi maankäyttömallia lähtivät siitä, että länsiosaa käytetään pääsääntöisesti rakentamiseen ja itäosasta jää vapaa-aluetta Ahvenispuiston laajennukseksi. Ne mahdollistavat myös sen, että niihin sisältyy elementtejä kaikista yhteissuunnitteluryhmän neljästä vaihtoehdosta. Mallien mitoitus perustuu asemakaavoitusohjelman kerrosalatavoitteeseen.

Mallit ovat:
I. Kenttien pysäköinti on länsipäässä, asuminen keskellä ja palvelut itäpäässä kadun varressa; muu osa on puistona.
II. Kenttien pysäköinti on länsipään eteläreunassa, asuminen länsipäässä kadun varrella ja palvelut kuten edellä; muu osa on puistona.
III. Kaikki rakentaminen ja pysäköinti on sijoitettu länsiosalle, pysäköinti länsipäässä, asuminen eteläreunassa ja palvelut kadun varressa; itäosa on kokonaan puistona.
IV. Kaikki rakentaminen ja pysäköinti on länsipäässä, pysäköinti kadun varressa, asuminen ja palvelut eteläreunalla; itäosa on kokonaan puistona.
V. Kenttien pysäköinti on länsipäässä, palvelut keskellä ja asuminen itäosalla; muu osa on puistona.

4.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten vertailu

Mallien karkeuden vuoksi niistä voidaan ottaa vertailuun vain ilmeisimmät vaikutukset.

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Olemassa olevan johtoverkoston ja kevyen liikenteen väylien kannalta mallit ovat saman arvoisia.

Kaupunkikuvan kannalta malli II on paras, kun rakennukset tulevat kadun varteen ja pysäköinti on poissa katukuvasta. Malli IV on huonoin, koska kadun varressa on vain pysäköintiä ja rakennukset sijaitsevat kauempana pallokenttien vieressä. Mallien III ja IV ongelmana on lisäksi tonttimaan vähäisyys, mikä kasvattaa selvästi ker-roslukuja sekä asunto- että palvelurakentamisessa. Korkea rakentaminen sopii huonosti keskusakselilla olevien matalien julkisten rakennusten jatkeeksi. Mallit I ja V ovat saman arvoisia, ja niillä voidaan saada aikaan sopusuhtaista kaupunkikuvaa.

Liikenteellisesti malli II on huonoin, koska suuren pysäköintikentän katuliittymä tulee Lindforsinkadun mutkaan. Muut ovat saman arvoisia.

Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Kaava-alueen länsipäässä on luonnontilaista maastoa enää hyvin vähän jäljellä, minkä vuoksi länsiosan käyttäminen rakentamiseen on luonnonympäristön kannalta edullisinta. Mallit III ja IV ovat luontoa säästävimpiä, mutta pienelle alueelle sijoitettu rakentaminen korottaa kerroslukuja ja tuo kaupunkikuvaan vaikeuksia. Malli V käyttää eniten itäosasta tonttimaaksi ja vähentää siten muita enemmän luonnonaluetta.

Vaikutukset talouteen

Valmiin katuverkon ja kunnallistekniikan varressa olevan rakentamattoman alueen toteuttaminen on yhdyskuntatalouden kannalta erittäin edullista. Mallit III ja IV ovat kunnallisteknisten verkostojen kannalta kalleimmat.

Toteuttamisesta kiinnostuneen setlementtiyhteisön kannalta malli I on paras ja malli II toiseksi paras. Mallit III ja IV edellyttävät ainakin osittain maanalaista pysäköintiä, mikä on suhteellisen pienillä tehokkuuksilla ja lähellä pohjaveden pintaa erittäin kallista. Mallissa V rakentamispaikka on alava ja kostea, mikä lisää pohjatöiden kustan-nuksia.

Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen

Liikenneturvallisuuden kannalta malli II on huonoin. Terveellisyyden suhteen malleissa ei voi havaita eroja.

Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä

Ahvenispuiston käyttäjien kannalta malleissa III ja IV on eniten virkistysaluetta itäpäässä. Lindforsinkatu 17, 19 ja 23 taloyhtiöiden asukkaiden kannalta malli II on edullisin, koska uusi rakentaminen on kadun varressa; mallit III ja IV tuovat rakentamista aivan pallokenttien viereen ja asuntonäkymien kohdalle. Kenttien käyttäjien kannalta malli II on edullisin ja malli V toiseksi paras.

Skeittaajien kannalta asuntorakentamisen lisääminen alueella heikentää mahdollisuutta saada kaava-alueelle uutta skeittirataa. Radan sijoittaminen edemmäksi Ahvenispuiston alueelle tulee selvittää puiston kokonaissuunnittelun yhteydessä.

Alueen tulevien asukkaiden kannalta mallit I ja V ovat parhaat, koska niihin on mahdollista toteuttaa yhteisöllisyyttä korostava yhteinen korttelipiha. Asuntokortteli on muusta korttelirakenteesta erillinen saareke, ja siksi sille saatava korttelipihaa suojaava muoto on tavoiteltava. Mitä nauhamaisempi korttelipiha on, sitä huonommin se palvelee yhteisöllisyyttä, ja sen perusteella mallit II ja IV ovat heikoimmat.

4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet

Malli I valitaan asemakaavaratkaisun pohjaksi. Se on tasaisen hyvä ja joillakin osa-alueilla erittäin hyvä, mutta ei millään osa-alueella huonoin tai kallein. Lähimmäksi sitä sijoittuu malli II, jonka ongelmana on kuitenkin liikenne ja asuntorakentamisen osalla yhteisöllisyyden heikkous korttelipihan kapeuden ja kenttien häiriöiden vuoksi.

5 ASEMAKAAVALUONNOKSEN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne

5.1.1 Mitoitus

Asuntorakentamiseen varataan kolme tonttia, joiden asuntokerrosala on yhteensä 5470 k-m2 ja lisäksi yhteisiä sivutiloja 550 k-m2. Liike-, toimisto-, kulttuuri-, huvi- ja viihdetarkoituksia palveleville rakennuksille on kaksi tonttia, yhteensä 2030 k-m2 varsinaista kerrosalaa ja lisäksi sivutiloille 200 k-m2. Muuntamon rakennusoikeutta on 20 m2.

Yleiselle pysäköinnille jää länsipäähän alue, johon mahtuu 120 autopaikkaa kenttien pysäköintiä varten. Asuinkorttelin omalle pysäköintitontille mahtuu arviolta 55 autopaikkaa.

Ahvenispuistoon liittyvää uutta virkistysaluetta muodostuu 0,943 ha.

5.1.2 Palvelut

Alue on Hervannan keskustaa, jossa kaikki tärkeimmät palvelut ovat alle kilometrin päässä.

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Uudisrakentamisen tulee sopeutua Hervanta-keskustan rakennuksiin, joiden materiaalina on punatiili. Asemakaavassa määritellään uusien rakennusten pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi myös punatiili.

5.3 Aluevaraukset

5.3.1 Korttelialueet

Kortteliin 7216 tulee kolme tonttia asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK-36. Tonteille saa rakentaa myös toimisto-, työ- ja palvelutiloja. Kerrosluvut vaihtelevat spiraalimaisesti kolmesta kuuteen. Rakennusoikeudet ovat vastaavasti 1270 k-m2, 1680 k-m2 ja 2520 k-m2 sekä lisäksi 10 % teknisten ja muiden yhteisten tilojen kerrosalaa. Pääasiallinen julkisivumateriaali on punatiili. Autopaikkoja tulee varata viereiseltä pysäköintitontilta 2 kutakin asuntotilan 95 k-m2:ä, vuokra-asuntotilan 100 k-m2:ä ja palveluasuntotilan 130 k-m2:ä kohti yksi autopaikka. Tonttien koko on yhteensä 4622 m2.

Tontti 7216-4 osoitetaan liike- ja toimistorakennusten sekä kulttuuritoimintaa ja huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialueeksi KYV. Sen rakennusoikeus on 280 k-m2 kaksikerroksisena. Pääasiallinen julkisivumateriaali on punatiili. Autopaikkoja tulee varata pysäköintitontilta 2 kutakin kerrosalan 130 m2 kohti yksi eli yhteensä kolme. Tontin koko on 671 m2.

Kortteli 7230 on myös käyttötarkoitukseltaan KYV, jolle voidaan toteuttaa ns. kansalaistalo, liiketiloja ja esim. kahvio. Sen rakennusoikeus on 1750 k-m2 ja lisäksi teknisille ja muille yhteisille tiloille 200 k-m2. Kerrosluku on kolme. Pääasiallinen julkisivumateriaali on punatiili. Autopaikkoja tulee varata kutakin kerrosalan 80 m2 kohti yksi eli 24 kpl. Ne voidaan sijoittaa tontin itäpään pysäköintialueelle. Lindforsinkadun puoleisella reunalla on tilavaraus kadun alta tulevan kuivatusputken vesien johtamiselle. Tontin koko on 2739 m2.

Tontti 7216-2 osoitetaan autopaikkojen korttelialueeksi LPA-9. Se on tarkoitettu korttelin tonttien 3-6 pysäköintialueeksi. Sen ajoyhteys on viereisen yleisen pysäköintialueen ajotien kautta. Tontille mahtuu n. 55 autopaikkaa. Sille voidaan rakentaa jakelumuuntamo, jonka koko on enintään 20 m2. Tontin koko on 2029 m2.

5.3.2 Muut alueet

Vanhan korttelin länsipää jää yleiseksi pysäköintialueeksi LP ympäröivien urheilu- ja pallokenttien käyttäjiä varten. Sille mahtuu n. 120 autopaikkaa niin, että autopaikkarivien välissä ja ympärillä on vielä tilaa istutuksille. Nykyinen katuliittymä siirretään idemmäksi liikenneturvallisuussyistä. Alueen koko on 0,369 ha.

Lähes 40 % vanhan korttelin pinta-alasta osoitetaan virkistysalueena VP Ahvenispuiston laajennukseksi. Lähimpänä järveä olevalla osalla puiston laajennus on merkittävin. Laajennuksen koko on 0,943 ha.

Korttelin 7140 vieressä oleva puistoalue on asemakaavassa mukana nimeämisen vuoksi. Sen nimeksi tulee Lindforsinpuistikko.

Kaava-alueelle muodostuvat osat Kemianraittia ja Ahvenisraittia. Muut kevyen liikenteen reitit jäävät puistoalueelle puistokäytäviksi. Lindforsinkadun mutkan käyttämätön katualueen osa muutetaan virkistysalueeksi ja Kemianraitin osaksi.

5.4 Kaavan vaikutukset

5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Yhdyskuntarakenne

Hervannan keskusakselin rakennukset saavat läntiseksi päätteekseen kahden julkisen rakennuksen ja pienen yhteisöllisen korttelipihan kokonaisuuden. Lähimpänä Ahvenisjärveä olevat osat täydentävät Ahvenispuistoa.

Yleiskaavallinen tarkastelu

Maankäyttö- ja rakennuslain 54.1 §:n mukaan asemakaavaa laadittaessa on oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon säädetyllä tavalla. Kun asemakaava poikkeaa oleellisesti yleiskaavasta, poikkeamista voidaan arvioida vertaamalla sen vaikutuksia yleiskaavan sisältövaatimuksiin. Seuraavassa selvitetään, miten asemakaava toteuttaa 39 §:n sisältövaatimukset.

Asemakaava merkitsee Hervannan keskustan täydennysrakentamista ja siten edistää olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttöä. Osoitetut toiminnot tukevat toisiaan ja keskustan elävyyttä ja liittyvät keskusakselin muihin toimintoihin. Vajaakäyttöisen alueen täydentäminen on taloudellisesti perusteltua, koska valmiin kunnallistekniikan käyttöaste paranee huomattavasti.

Urheilurakennuksille tarkoitetuilla tonteilla ei ole Hervannassa enää käyttöä. Sen sijaan erityisasumiselle sopivista tonteista ja paikoista on puutetta. Tontit sijaitsevat liikenteellisesti hyvällä paikalla, sillä vieressä on bussilinja ja suunniteltu pikaraitiotievaraus. Kevyen liikenteen reittien verkosto yhdistää korttelit turvallisesti muuhun Her-vantaan.

Kokonaisuuteen kuuluvien kokoontumis-, liike- ja palvelutilojen rakentamismahdollisuus parantaa kaupungin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja Hervannan palvelutasoa.

Keskusakselin Pietilä-keskus muodostaa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Asemakaava sopeuttaa uudisrakentamisen suojeltavaan rakennuskantaan rakennusmassojen ja materiaalien valinnoilla.

Virkistysalueiden määrä Ahvenisjärven ympärillä lisääntyy lähes hehtaarilla. Kun uudet virkistysalueet tulevat myös Ahvenispuiston perusparannusalueeseen mukaan, niiden hoitoaste ja käytettävyys lisääntyy nykyisestä merkittävästi.

Asemakaava ei aiheuta maanomistajalle haittaa. Kaupungilla on mahdollisuus myydä tontit, jolloin asemakaavasta on taloudellista hyötyä.

Kaupunkikuva

Alue on nykyisin hoitamaton. Keskeisellä paikalla oleva kortteli toteutuu niin, että sekä rakennettava osa että virkistysalueeksi muuttuva osa tulevat hoidetuiksi. Uudisrakentaminen sopeutuu keskusakselin arvorakennuksiin.

Palvelut

Alue tarjoaa paikan hervantalaisten kansalaisjärjestöjen toivomalle kansalaistalolle. Kun sen viereen tulee Naisten kansainvälisen keskuksen oma tila, ne yhdessä tuovat uuden julkisen paikan Hervantaan.

Virkistys

Asemakaava lisää virkistysalueiden määrää Hervannan keskustassa lähes hehtaarilla.

Liikenne

Lindforsinkatu on leveä katu, jolta voidaan saada yhteys alueelle. Suurin osa ajoneuvoliikenteestä tulee yleisen paikoitusalueen liittymän kautta. Kaikki kevyen liikenteen väylät voidaan säilyttää, ja niiltä on hyvät yhteydet koko Hervannan kattavaan reittiverkostoon.

Tekninen huolto

Alueella on runsaasti kunnallistekniikkaa, joka jää paikoilleen ja palvelee suoraan alueen rakennuksia. Alueelle esitetään lisäksi uuden jakelumuuntamon rakennuspaikka.

Yhdyskuntatalous

Valmiin katuverkon ja kunnallistekniikan varrella olevan alueen käyttöön otto on yhdyskuntatalouden kannalta kaikkein edullisinta maankäyttöä. Ympäristössä ovat myös valmiina tarvittavat peruspalvelut.

Alueen maapohja on pehmeää ja kova pohja voi olla viiden metrin syvyydessä. Sen edellyttämä perustusten paaluttaminen lisää rakentamiskustannuksia. Siksi on taloudellista tehdä rakennuksista pohjaltaan mahdollisimman pieniä.

Sosiaalinen ympäristö

Lindforsinkadun varren nykyisten asukkaiden kannalta uudisrakentaminen on etäällä nykyisistä asuinrakennuksista ja matalampaa. Asuinrakennusten etäisyys naapuriasuintaloihin on 150-200 m. Uudet rakennukset on sijoitettu lähemmäksi katua, jolloin eteläpuolelle jää virkistysaluetta.

Kenttien käyttäjien kannalta alueelle jää lähes sama määrä yleisiä pysäköintipaikkoja kuin nykyisinkin. Kahvion tilavaraus parantaa palveluita aivan kenttien vieressä.

Ahvenispuiston käyttäjien kannalta rakennettavaksi esitetyt tontit ovat vanhalla parkkialueella ja kadun varressa, jotka ovat olleet nykyisinkin heikosti käytettäviä ja hoitamattomia. Virkistysalueeksi virallisesti osoitettavat alueet täydentävät Ahvenispuistoa ja tulevat hoidon piiriin perusparannussuunnittelun myötä.

Seurakunta on halunnut toteuttaa muistelupuiston kirkon viereiselle kukkulalle. Asemakaavalla merkitään kukkulan länsireunakin virkistysalueeksi, jolloin syntyy maastollisesti ehjempi kokonaisuus muistelupuistoa varten.

Hervannan järjestöväen ja kulttuurin harrastajien kannalta kansalaistaloajatus etenee, kun sitä varten osoitetaan oma, riittävän iso tontti.

Tulevien asukkaiden kannalta asemakaava tarjoaa yhteisöllisen asumismuodon hyvien palveluiden, ulkoilumahdollisuuksien ja liikenneyhteyksien lähellä.

5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Vanha parkkialue on alkanut kasvaa lehtipuustoa. Uudisrakentaminen tarkoittaa puuston poistamista rakennettavilta osilta.

Itäpään metsikön kadun puoleiselta reunalta poistetaan myös oleva puusto ja maanpinta nostetaan kadun tasoon. Muulla osalla metsikkö on osa Ahvenispuistoa, ja se tullaan perusparantamaan.

Tonttien hulevedet suotuvat osittain soratäytön läpi ja osittain alavimmalle paikalle itäpään metsikköön, joka on nykyisin soistunut. Tarkempi hulevesiselvitys on tehtävissä rakennusten suunnittelun yhteydessä, kun rakennusten paikat ja pihojen korkeustasot ovat selvillä. Siinä yhteydessä selvitetään myös sadevesiviemäreiden kapasiteetti alueen ympäristössä.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy on tehnyt alustavia suunnitelmia tonttien rakentamisesta. Kansalaistalon ja Naistarin aukean varrelle on haettu Pietilä-keskukseen sopivaa ilmettä, jossa on polveilevia seinäpintoja punatiilirakennuksissa.

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus

Setlementtiyhteisön hanketta ja sen rahoitusta on jo valmisteltu. Kortteliin 7230 tulevan kansalaistalo-osuuden rahoitus on auki. Sen huomioimisesta on tehty aloite kaupunginvaltuustolle.