7957

LAHDESJÄRVEN KORTTELIT 6125 JA 6138 JA UUDEN ERITASOLIITTYMÄN MUODOSTAMINEN ETELÄPUOLISELLE ALUEELLE OSITTAIN PELTOLAMMIN PUOLELLE SEKÄ LAKALAIVAN TONTTI 6055-8. KARTAT NRO 7957 JA 8179

Asemakaavan ja asemakaavan muutosten selostus, joka koskee 16. päivänä huhtikuuta 2007 päivättyjä ja 22.8.2007 tarkistettuja asemakaavakarttoja nro 7957 ja 8179. Asemakaavojen hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

1 TIIVISTELMÄ

Kaava-alueiden sijainti ja luonne

Alueet sijaitsevat 5-6 km kaupungin keskustasta etelään valtatien 3 varressa. Lähitontit ovat Lahdesjärvellä ja Lakalaivassa teollisuustontteja ja Palokallion alueella omakotitontteja.

Kaavaprosessin vaiheet

Asemakaavatyö on aloitettu vuoden 2003 lopussa kaupungin yhdyskuntapalveluiden aloitteesta. Lahdesjärven ja Lakalaivan osayleiskaavoituksen yhteydessä kehittyneet maankäyttömallit ovat muuttaneet asemakaavan rajausta. Osayleiskaavan alustavat luonnosvaihtoehdot on käsitelty kh:n suunnittelujaostossa 11.12.2006.

Muutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 30.11.-21.12.2006. Siitä jätettiin 11 lausuntoa ja mielipidettä, joissa oli esillä mm. melusuojaus ja rakentamisaikaiset haitat, Särkijärven veden laatu ja virkistysalueiden väheneminen. Asiasta keskusteltiin 11.12.2006 yleisötilaisuudessa, jossa kävi nimilistan mukaan 32 asukasta.

Asemakaavaluonnoksista on etukäteen keskusteltu viranomaisneuvottelussa 3.1.2007 ja osayleiskaavoituksen osallisryhmässä 10.1.2007. Luonnokset valmistuivat 15.1.2007. Ne ovat osayleiskaavan luonnosten mukaisia. Asemakaavat ovat kahtena karttana niin, että alueiden välinen raja on valtatien ylittävän sähkölinjan kohdalla. Karttojen numerot ovat 7957 ja 8179. Nähtävillä olon aikana 26.1.-16.2.2007 luonnoksista jätettiin 13 lausuntoa ja mielipidettä, joissa esille tuodut asiat noudattelivat edellisen vaiheen aihepiirejä.

Asemakaavaehdotukset valmistuivat 16.4.2007. Niistä jätettiin nähtävilläoloaikana 12 muistutusta, joista pääosa koski uutta eritasoliittymää. Asiasta pidettiin viranomaisneuvottelu 22.8.2007. Asemakaavoja on tarkistettu vielä 22.8.2007 vähäisesti.

Asemakaavojen keskeinen sisältö

Lahdesjärven ja Lakalaivan toiminnallinen ja liikenteellinen kehittäminen on käynnissä olevan osayleiskaavatyön tavoitteena. Liikenne-ennusteiden pohjalta tehtyjen selvitysten mukaan osayleiskaavavaihtoehtojen maankäytön synnyttämät liikennemäärät, alueen saavutettavuusongelmat, liikenteen yleinen kasvu päätieverkolla ja val-takunnan päärunkoverkolta vaadittava palvelutaso edellyttävät Automiehenkadun nykyisen eritasoliittymän kehittämistä täydelliseksi eritasoliittymäksi. Se perustuu maakuntakaavassa esitettyyn kehittämismerkintään. Koska eritasoliittymän kehittäminen nykyiselle paikalle ei ole teknisesti mahdollista Tampereen eteläisen eritasoliittymän läheisyydestä johtuen, uusi eritasoliittymä tulee rakentaa etelämmäksi. Silloin voidaan toteuttaa suunnitteluohjeiden mukaiset liikenneratkaisut valtatielle 3, joka on osa valtakunnallista runkoverkkoa. Eritasoliittymän siirto etelämmäksi vaikuttaa ns. Retail Park -alueen katuverkkoon ja tonttijärjestelyihin.

Lahdesjärven korttelialueista muodostetaan yksi kortteli 6125 pääosin paljon tilaa vaativan erikoiskaupan käyttöön. Maakuntakaavassa olevan vähittäiskaupan suuryksikkö -merkinnän perusteella toinen tontti osoitetaan kaupan suuryksikön tontiksi, jolla voi olla muuta erikoiskauppaa 1/3 rakennusoikeudesta. Korttelin rakennusoikeus on sama kuin nykyisen asemakaavan yhteenlaskettu kerrosala. Lisäkerrosalana on kunnallisteknisiä tiloja varten osoitettu 200 k-m2.

Lakalaivan korttelin 6055 eteläpään tontti kapenee, mutta sen rakennusoikeus on sama kuin nykyisin.

Uutta eritasoliittymää varten osoitetaan aluevaraukset kortteleiden 6125 ja 6055 eteläpuolelle niin, että liittymään kytkeytyvä Leppästensuonkatu on 73 m nykyisen korttelin 6055 päällä. Leppästensuonkatu alittaa valtatien. Eritasoliittymän yhteydessä esitetään melusuojauksen parantaminen Palokallion asuintonttien suuntaan etelään Valkamankadun jatkeelle asti.

Asemakaavojen toteuttaminen

Toteutusta varten on laadittu rakentamistapaohjeet. Toteutus alkaa todennäköisesti korttelin 6125 ja eritasoliittymän rakentamisella. Katu- ja tiesuunnitelmat ovat parhaillaan tekeillä.

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

2.1 Tunnistetiedot

Kartta nro 7957, asemakaava:

Tampereen kaupungin Lahdesjärven kaupunginosan
katualuetta
ja kaupunginosan rajaa,

Peltolammin kaupunginosan
liikenne- ja suojaviheraluetta
ja kaupunginosan rajaa.

Kartta nro 7957, asemakaavan muutos koskee:

Tampereen kaupungin Lahdesjärven kaupunginosan
kortteleita nro 6125 ja 6138,
katu- ja suojaviheraluetta
ja kaupunginosan rajaa,

Lakalaivan kaupunginosan
korttelin nro 6055 tonttia nro 8,
katu-, liikenne- ja virkistysaluetta
ja kaupunginosan rajaa,

Peltolammin kaupunginosan
liikenne- ja virkistysaluetta
ja kaupunginosan rajaa.

Kartta nro 7957, asemakaavan muutoksella muodostuu:

Tampereen kaupungin Lahdesjärven kaupunginosan
kortteli nro 6125,
katualuetta
ja kaupunginosan rajaa,

Lakalaivan kaupunginosan
korttelin nro 6055 osa,
katu- ja liikennealuetta
ja kaupunginosan rajaa,

Peltolammin kaupunginosan
liikenne-, virkistys- ja suojaviheraluetta
ja kaupunginosan rajaa.

Kartta nro 8179, asemakaava:

Tampereen kaupungin Peltolammin kaupunginosan
liikenne- ja suojaviheraluetta
ja kaupunginosan rajaa,

Multisillan kaupunginosan
liikennealuetta
ja kaupunginosan rajaa.

Kartta nro 8179, asemakaavan muutos koskee:

Tampereen kaupungin Peltolammin kaupunginosan
virkistysaluetta
ja kaupunginosan rajaa,

Multisillan kaupunginosan
virkistysaluetta.

Kartta nro 8179, asemakaavan muutoksella muodostuu:

Tampereen kaupungin Peltolammin kaupunginosan
suojaviheraluetta
ja kaupunginosan rajaa,

Multisillan kaupunginosan
suojaviheraluetta
ja kaupunginosan rajaa.

Kaavojen laatija: Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, projektiarkkitehti Juha Jaakola.

2.2 Kaava-alueiden sijainti

Kaava-alueet sijaitsevat kaupungin keskustasta 5-6 km etelään. Ne rajoittuvat pohjoisessa Automiehenkatuun, idässä Leppästensuonkatuun, etelässä Valkamankadun jatkeeseen ja lännessä Palokallion omakotialueeseen ja Valion kortteliin.

2.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

1. Ote maakuntakaavasta, maakuntavaltuusto 9.3.2005.
2. Ote kantakaupungin yleiskaavasta 12.12.2000.
3. Lahdesjärven osayleiskaava 16.12.1992.
4. Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaavan alustavat luonnosvaihtoehdot 11.12.2006.
5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, muutettu 28.11.2006 ja tarkistettu 15.1.2007.
6. Asemakaavaluonnokset ja havainnepiirros 15.1.2007.
7. Lausunnot, mielipiteet ja yleisötilaisuuden muistio.
8. Vastineluettelot nro 1, 15.1.2007, nro 2, 11.4.2007 ja nro 3, 15.8.2007.
9. Viranomaisneuvottelun muistio 22.1.2007.
10. Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaavan rakentamisen kokonaisvolyymit 16.3.2007 ja virkistysalueyhteydet.
11. Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaavavaihtoehtojen liikennemäärät (27.3.2007).
12. Meluselvitys 10.4.2007.
13. Lausunto Lahdesjärven Herrainsuon itäosan asemakaava-alueen luonnonarvoista 21.6.2007.
14. Tampere, valtatie 3, autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämisselvitys 6.7.2007.
15. Herrainsuon lepakkoselvitys 17.8.2007.

2.6 Luettelo muista taustaselvityksistä

1. Tampereen seudun typenoksidipäästöjen leviämislaskelmat vuo sille 2000 ja 2020, 7.11.2002.
2. Lahdesjärven-Lakalaivan osayleiskaava, Lähtökohtaraportti 3.2.2006.
3. Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava, Kaupallisten vaikutusten arviointi 11.4.2007.
4. Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaavaluonnosten liikenteellisten vaikutusten arviointi 16.4.2007.

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Yleiskuvaus

Kaava-alueen itäosa on kallionlouhinta-aluetta, jonka ympärille on rakentunut yritystoiminnan alue. Keskellä kulkee valtatie 3. Länsipuolella on Lakalaivan teollisuusalue ja Palokallion asuinalue.

3.1.2 Luonnonympäristö

Maaperä on itäosassa pääosin kalliota ja moreenia sekä pieneltä osin turvetta. Länsiosa on pääosin moreenia ja kalliota, Herrainsuon painanteessa ja Palokallion Hillapuistossa turvetta ja savea. Pohjoisosan korkeustasot vaihtelevat +120:n ja +142:n välillä, eteläosalla +131:n ja +145:n välillä. Valtatien itäpuolella on louhittu kalliota n. 12 ha:n alueelta korkeustasoihin +120 - 124.

Valtatien itäpuolella pääosa alueesta kuuluu Härmälänojan valuma-alueeseen. Vain kaakkoisin kolkka sähkölinjan pohjoispuolella on Särkijärven valuma-alueen puolella.

Metsän pääpuulajeina on mänty ja kuusi. Kosteammilla paikoilla kasvaa myös koivua, haapaa ja leppää.

Herrainsuon alueella on tehty luontokatselmukset talvella ja kesällä 2007. Niissä ei havaittu mitään erityisen merkittävää luonnon arvoa. Erittäin epätodennäköistä on, että alue olisi liito-oravien elinympäristöä. Kolmessa lepakkokartoituksessa kuultiin yksittäisiä pohjanlepakoita ja viiksisiippoja, mutta havainnot ovat tavanomaisia. Arvokkaita ruokailualueita tai lepakkokeskittymiä ei löytynyt.

3.1.3 Rakennettu ympäristö

Kaava-alueiden ainoa rakennus on Lakalaivan tontilla 6055-8. Se on yksikerroksinen, v. 1989 rakennettu teollisuusvarastorakennus kooltaan 1273 k-m2.

Itäosan kautta kulkee 110 kV:n sähkölinja Tikinmaa - Kangasala, joka jatkuu Palokallion eteläpuolelle. Länsireunassa on 110 kV:n sähkölinja Rautaharkko - Melo. Molempien vaara-alue on 30 m ja reunavyöhykkeet 10 m.

Alueen keskellä on moottoritieluokkainen valtatie 3 ja sen Automiehenkatuun liittyvät etelärampit. Itäreunassa on Leppästensuonkatu, länsireunassa Rekkakatu ja eteläpäässä Valkamankadun jatke.

Valtatien itäpuolella on maakaasun runkojohto, puhelinkaapeli ja telekaapeli. Automiehenkadun eteläreunassa sijaitsevat maakaasu- ja kaukolämpölinjat sekä 20 kV:n sähkökaapeli. Rekkakadulla ja Leppästensuonkadulla on tavanomaista kunnallistekniikkaa.

3.1.4 Maanomistus

Tampereen kaupunki omistaa kaava-alueesta pääosan. Tontti Lakalaiva-6055-8 on vuokrattu tamperelaiselle Lakahaka Oy:lle. Valtatien yleisen tien alueen omistaa Suomen valtio / Tiehallinto.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Yleiskatsaus

- maakuntakaava, valtioneuvosto 29.3.2007: työpaikka-aluetta, erikoiskaupan suuryksikkö ja uusi eritasoliittymä,
- kantakaupungin yleiskaava, YM 12.12.2000: tuotantovaltaisen yritystoiminnan aluetta, luonnonmukaista lähivirkistysaluetta ja liikennealuetta,
- Lahdesjärven osayleiskaava, YM 16.12.1992: teollisuus- ja varastoaluetta, erityisaluetta ja tieliikenteen aluetta,
- Lahdesjärven ja Lakalaivan osayleiskaava, alustavat luonnokset suja 11.12.2006, vaihtoehdot suja 23.4.2007: uusi eritasoliittymä Automiehenkadun eteläpuolella ja vähittäiskaupan suuryksikkö,
- asemakaavat nro 6530, 6627, 7157, 7565, 7655 ja 7663 (1987-2002): paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tontit kortteleissa 6125 ja 6138, yhteensä 64700 k-m2, toimistotontti 3500 k-m2, huoltoaseman tontti 1400 k-m2, teollisuus- ja varastorakennusten tontti 6055-8 10302 k-m2, josta 25 % liiketilaoikeutta, katu-, liikenne-, virkistys- ja suojaviheraluetta,
- tontti 6055-8 on mitattu,
- pohjakartta kaupunkimittaus 2007.

3.2.2 Lahdesjärven ja Lakalaivan osayleiskaava

Osayleiskaava-alue käsittää Lakalaivan kaupunginosan kokonaan, Lahdesjärven kaupunginosan pääosan uusinta itäreunaa lukuun ottamatta, Taatalan Euromarketin korttelin sekä pienempiä osia Peltolammista, Rautaharkosta ja Nirvasta. Osayleiskaavan kolme luonnosvaihtoehtoa eroavat selvimmin korttelialueiden käyttötarkoituksen ja rakentamistehokkuuden osalta.

Rakentamisen kokonaismäärät

Vaihtoehtojen rakennusoikeuksien määrät vaihtelevat 784500 k-m2:stä 934000 k-m2:iin. Rakentamisalueiden pinta-ala on lähes sama, joten erot johtuvat tehokkuudesta. Vaihtoehto A:ssa on teollisuus- ja työpaikkatoimintoja 54%, liikerakentamista 43% ja julkisia palveluja 3%. Vaihtoehto B:ssä teollisuus- ja työpaikkatoimintojen määrä on vähentynyt 40%:iin, liikerakentamista on 57% ja julkisia palveluja 3%. Tehokkaimmassa vaihtoehto C:ssä työpaikkatoimintoja on vain 23%, liikerakentamista 57% ja julkista rakentamista 11%, minkä lisäksi länsireunalla on asumista 9%.

Liikerakentamiseen sisältyy kaikissa vaihtoehdoissa huonekalukaupan suuryksikkö. Vaihtoehdoissa B ja C Automiehenkadun tuntumassa on myös päivittäistavarakaupan suuryksikkö, joka on siirretty Taatalasta etelämmäksi.

Liikenneverkko

Käynnissä olevassa Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaavatyössä on laadittu kolme luonnosvaihtoehtoa. Kaikissa on lähdetty siitä, että alueen liikenneverkkoa täydennetään uudella täydellisellä eritasoliittymällä, jossa on erilliset moottoritien suuntaiset kokoojarampit ja joka liitetään valtatien 3 alittavaan Leppästensuonkatuun. Lisäksi lii-kenneverkkoa täydennetään Tampereen keskustan suunnasta toteutettavalla rampilla, joka välittää Tampereen keskustan suunnan liikenteen Lakalaivan alueelle ja uuteen eritasoliittymään. Vaihtoehdosta riippuen Leppästensuonkatu liitetään Varikkokatuun tai jatketaan Lempääläntielle. Kaikissa vaihtoehdoissa liikenteellisen mitoituksen lähtökohtana on ollut sellainen maankäyttö, jossa alueella on yksi päivittäistavarakaupan suuryksikkö ja huonekalukaupan suuryksikkö. Alueen kevyen liikenteen verkkoa on täydennetty uusien väylien varrelle. Liikenteellisesti vilkkaimpien katujen kohdilla kevyen liikenteen väylät risteävät ajoneuvoliikenteen kanssa eritasossa.

Virkistysalueet ja -yhteydet

Suunnittelualueelta on yhteys Särkijärven ympäristön virkistysalueverkkoon, joka jatkuu yhtenäisenä naapurikuntiin Pirkkalaan, Kangasalle ja etelässä Lempäälän kautta Valkeakoskelle saakka.

Virkistysaluekokonaisuuteen kuuluvat valtatien 9 pohjoispuolella sijaitsevat Taatalan, Koivistonkylän, Nirvan ja Veisun kaupunginosat, joilla asuu yhteensä n. 4800 asukasta sekä valtatien 3 länsipuolella sijaitsevat Peltolammin ja Multisillan kaupunginosat, joissa asuu yhteensä n. 6000 asukasta. Alueen itäpuolella sijaitsevat Hallila ja Hervanta, joissa on yhteensä n. 24.000 asukasta. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi Vuorekseen ja Hervantajärvelle suunnitellut uudet asuntoalueet, joihin sijoittuu yhteensä yli 10.000 asukasta.

Virkistysalueiden mitoituksen osalta asuntoalueilla toteutuu kantakaupungin yleiskaavan tavoitteet ulkoilualueita 80m2/asukas ja ulkoilupuistoja 40 m2/asukas sekä nykytilanteessa että vuoden 2020 väestöennustetilanteessa.

Etelä-Tampereen asuntoalueiden virkistysalueyhteyksiä rasittavat ensisijaisesti alueen läpi kulkevat valtatiet. Valtatien 9 pohjoispuoleisilta asuntoalueilta yhteyksiä muodostuu Karkuvuoren kohdalle, missä on sekä valtatien ylittävä että alittava yhteys. Toissijaiset yhteydet muodostuvat lisäksi Automiehenkadun ja Särkijärvenkadun valtatietä 9 ylittävien siltojen kohdalle.

Peltolammilta ja Multisillasta Särkijärven ympäristöön suuntautuva virkistysalueyhteys on olemassa Valkamankadun kohdalla. Lisäksi yhteyttä Multisillasta Vuoreksenkadun päässä olevan valtatien 3 ylittävän sillan kautta selvitetään Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaavassa. Näiden lisäksi Automiehenkadun ja uuden Leppästensuonkadun kohdalla sijaitsevia valtatien 3 alittavia yhteyksiä voidaan hyödyntää toissijaisina virkistysalueyhteyksinä.

Hallila, Hervanta sekä uudet kaupunginosat Vuores ja Hervantajärvi kytkeytyvät paremmin Särkijärven ympäristön alueisiin. Näillä alueilla olemassa olevat reitistöt ja käyttö huomioidaan alueiden jatkosuunnittelussa.

Osayleiskaavavaihtoehdot

Osayleiskaavan kolme pidemmälle kehitettyä vaihtoehtoa olivat suunnittelujaoston käsittelyssä 23.4.2007. Ne ja niiden pohjana olevat selvitykset olivat sen jälkeen yleisesti nähtävillä.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

Liikenne-ennusteiden pohjalta tehtyjen liikenteellisten tarkastelujen mukaan Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaavavaihtoehdoissa esitettyjen maankäyttövaihtoehtojen synnyttämät liikennemäärät, alueen saavutettavuusongelmat, liikenteen yleinen kasvu päätieverkolla ja valtakunnan päärunkoverkolta vaadittava palvelutaso edellyttävät Automiehenkadun nykyisen 2/4 - eritasoliittymän kehittämistä täydelliseksi eritasoliittymäksi täydennettynä erillisillä kokoojarampeilla valtatielle 3. Lisäksi alueen saavutettavuus Tampereen keskustan suunnalta edellyttää erillistä ramppia. Eritasoliittymä vaikuttaa Lahdesjärven rakentamattomien kortteleiden 6125 ja 6138 asemakaavalliseen sisältöön. Kortteleiden rakentamiskelpoisuus edellyttää asemakaavan muuttamista.

Nykytilanteessa valtatien 3 synnyttämä liikennemelu ylittää Palokallion omakotialueella valtioneuvoston asettamat raja-arvot. Eritasoliittymän toteuttamisen yhteydessä voidaan ratkaista omakotialueen tarvitsema melusuojaus.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Asemakaavaa ja asemakaavan muutosta on valmisteltu aluksi Tampereen kaupungin yhdyskuntapalveluiden aloitteesta, jonka diaari-numero on YPA 230/611/2004. Jatko tehdään yhdyskuntapalveluiden kaupunkiympäristön kehittämisen ja suunnittelupalveluiden välisen sopimuksen pohjalta, joka on päivätty 1.12.2006. Työn verkko-numero on 4009947.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset

Osallisia ovat
Tiehallinnon Hämeen tiepiiri ja tontin 6055-8 vuokraaja Kiinteistö Oy Lakahaka,
lähivaikutusalueen naapurikiinteistöt,
Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjät ry, Tampereen kauppakamari,
Palokallion Omakotiyhdistys ry,
Särkijärven yhdistys ry, Messukylän osakaskunta, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry,
Pirkanmaan ympäristökeskus, Pirkanmaan liitto,
kaupungin hallintokunnista kaupunkiympäristön kehittäminen, kiinteistötoimi, viranomaispalvelut, elinkeinotoimi,
Tampereen aluepelastuslaitos,
Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko, Tampereen Vesi, Fingrid Oyj, Gasum Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj,
muut ilmoituksensa mukaan.

4.3.2 Vireilletulo

Asemakaava ja asemakaavan muutos on tullut vireille kuulutuksella 18.12.2003.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 18.12.2003-15.1.2004. 28.11.2006 muutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 30.11.-21.12.2006. Siitä jätettiin 11 lausuntoa ja mielipidettä. Niissä tuotiin esille mm. uuden eritasoliittymän melu-, tärinä- ja ilmanlaatuongelmat Palokallion alueella sekä huoli Särkijärven vedenlaadun huononemisesta. 11.12.2006 pidetyssä asukastilaisuudessa oli paikalla läsnäolon kuitanneena 32 asukasta. Tilaisuudessa puhuttiin mm. melusta ja tärinästä, alueen kaupallisista toiminnoista, vaikutusarvioinnista ja liikennemääristä.

Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaavan osallisryhmän kokouksissa asia on ollut esillä 22.11.2006 ja 10.1.2007. Niissä on puhuttu mm. lähivaikutusalueen koosta, eritasoliittymän vaihtoehdoista, melusuojauksesta, rakentamisaikaisista häiriöistä ja riskeistä sekä liikennejärjestelyjen parantamistarpeista.

Asemakaavaluonnokset nro 7957 ja 8179 valmistuivat 15.1.2007. Ne olivat nähtävillä 26.1.-16.2.2007. Niistä jätettiin 13 lausuntoa ja mielipidettä. Niissä käsiteltiin mm. uuden eritasoliittymän melu-, tärinä- ja ilmanlaatuhaittoja, vaikutusten arviointia, tiesuunnitelman ja osayleiskaavan valmistumista, liikenneverkon kehittämistä ja muuttamista sekä Särkijärven valuma-aluetta ja virkistysaluetta.

Lausunnoista ja mielipiteistä on koottu vastineluettelot 1 ja 2. Niissä on selostettu, millä tavalla esille tuodut asiat on voitu huomioida lopullisissa asemakaavoissa. Täydelliset lausunnot ja mielipiteet ovat asemakaavojen liiteasiakirjoissa.

Asemakaavat nro 7957 ja 8179 valmistuivat 16.4.2007. Ne hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa 26.4.2007 nähtäville asetettaviksi. Niistä jätettiin 12 muistutusta, jotka ovat asemakaavojen liiteasiakirjoissa.

4.3.4 Viranomaisyhteistyö

3.1.2007 pidettyyn aloituskokoukseen ottivat osaa Pirkanmaan ympäristökeskus ja Pirkanmaan liitto, Tiehallinnon Hämeen tiepiiri, Fingrid Oyj ja Gasum Oy. Esille nousivat mm. osayleiskaavan ohjausvaikutus ennen asemakaavaa, liikenteellinen ratkaisu kokonaisuutena, Lakalaivan asemakaavojen muuttaminen ja maakaasuputkiston siirron suunnittelu. Tilaisuuden muistio on liiteasiakirjoissa.

Lausuntovaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu pidettiin 22.8.2007 samalla kokoonpanolla; Fingridin edustajaa ei ollut mukana. Neuvottelun tuloksena selostusta on vähän laajennettu vaikutusten arvioinnin osalta. Viranomaislausunnoista on tehty vastineluettelo 3.

4.4 Asemakaavan tavoitteet

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

Kunnan asettamat tavoitteet

Asemakaavan ja asemakaavan muutosten tavoitteena on Lakalaivan ja Lahdesjärven alueen toiminnallinen ja liikenteellinen kehittäminen sekä alueen liikenteellisen saavutettavuuden parantaminen. Sen vuoksi Automiehenkadun osittainen eritasoliittymä korvataan uudella täydellisellä liittymällä niin, että alueelle on yhteys suoraan valtateiltä 3 ja 9. Se aiheuttaa muutoksia vielä rakentamattoman Retail Park -toiminnalle varatun alueen katuyhteyksissä ja tonttijärjestelyissä, Lakalaivan eteläisimmällä tontilla 6055-8 sekä Peltolammin Herrainsuon alueella.

Toisena tavoitteena on Palokallion omakotialueen melusuojauksen järjestäminen niin, että tonteilla, joilla valtatien liikennemelu on ylittänyt arvon 55 dBA, se laskee em. arvon alapuolelle.

Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet

Alueen kehittämisen tarve on todettu maakuntakaavassa, jossa Automiehenkadun nykyisen liittymän paikka on merkitty kehitettäväksi kohteeksi uutena eritasoliittymänä. Alueelle on myös osoitettu uusi vähittäiskaupan suuryksikkö erikoistavarakaupalle.

Lahdesjärven ja Lakalaivan yleiskaavat ovat vanhentuneita. Siksi niiden uudistaminen on parhaillaan käynnissä. Koko alueen maankäyttö tarkastellaan uudelleen. Osayleiskaavan alustavissa luonnoksissa suunnittelualueelle on tulossa uusi eritasoliittymä noin 300 m nykyisestä Automiehenkadun liittymästä etelään.

Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet

Palokallion omakotialue on noussut 1980-luvun lopulla moottoritien länsipuolelle. Kasvanut liikenne ja vähäinen suojaetäisyys sekä rakennettuna melusuojauksena toimivan meluvallin painuminen ovat aiheuttaneet melutason nousun varsinkin alueen itäreunalla yli 55 dBA:n. Melusuojauksen parantaminen edellyttää valtatien puolelle uusia melusuojarakenteita. Lentoliikenteen melutasoa ne eivät vähennä, sillä siihen vaikuttavat ainoastaan Ilmailulaitoksen ja Puolustusvoimien uudet lentoreittivalinnat.

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen

Osallisten tavoitteet

Palokallion alueen omakotiasukkaiden ja omakotiyhdistyksen tavoitteet on kirjattu kaavoitusprosessin aikaisiin lausuntoihin ja mielipiteisiin, jotka ovat liiteasiakirjoissa. Tärkeimpinä ovat melusuojauksen järjestäminen valtatien suuntaan, tärinähaittojen huomioiminen, sosiaalisten vaikutusten selvittäminen sekä uuden eritasoliittymän suunnittelusta luopuminen mm. lähivirkistysalueen vähenemisen, melu- ja tärinähäiriöiden ja ilman epäpuhtauksien lisääntymisen vuoksi.

Lahdesjärven ja Lakalaivan alueiden yritysten ja tontinomistajien tavoitteena on liikenneverkon kehittäminen niin, että liikenneyhteydet paranevat sekä valtatielle 3 että alueen sisällä. Korttelialueiden käyttötarkoitusten muutostoiveet voivat kuitenkin konkretisoitua vasta osayleiskaavoituksen avulla.

Särkijärven yhdistyksen ja Messukylän osakaskunnan tavoitteena on Särkijärven vedenlaadun ja vesitaseen säilyminen nykyisellään. Se tarkoittaa, ettei valuma-alueen merkittäviä soita kuivata ja ettei alueen toiminta aiheuta valumavesien vähenemistä ja pilaantumista.

Johtojen omistajien tavoitteena on toiminnan jatkuminen häiriöttömänä, mikä edellyttää mm. sähkölinjojen huomioimista alla olevien katujen ajoratojen sijoituksissa ja maakaasuputkiston siirtojen suunnittelua.

Kunnan asettamat tavoitteet

Suunnittelutyön kuluessa korttelin 6125 rakentamisesta kiinnostui suuri huonekalukauppa, jonka konseptiin kuuluvat huonekalujen lisäksi sisustamiseen liittyvät tuotteet. Niille tulee varata oma rakennusoikeus, joka tekee kokonaisuudesta yli 10000 k-m2 käsittävän seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön. Asemakaa-vaehdotusta tulee tarkistaa niin, että kortteliin 6125 sisältyy maakuntakaavaan merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta

Osayleiskaavatyössä ja aikaisemmin laadituissa liikenteellisissä selvityksissä on tutkittu useita vaihtoehtoja Lakalaivan ja Lahdesjärven alueen houkuttelevuuden ja liikenteellisen saavutettavuuden parantamiseksi.

Ratkaisut, joissa on tutkittu mahdollisuuksia täydentää Automiehenkadun eritasoliittymä täydelliseksi eritasoliittymäksi nykyiselle paikalleen ovat osoittaneet liikenteellisesti mahdottomaksi toteuttaa, koska liittymäväli Automiehenkadun eritasoliittymän ja Tampereen eteläisen eritasoliittymän välillä jää liian lyhyeksi, jotta voitaisiin toteuttaa tarvittavat kokoojarampit ja riittävät sekoittumisalueet. Tutkituilla ratkaisuilla moottoritien ja runkoverkon palvelutasovaatimukset eivät täyty ja siksi vaihtoehto on hylätty.

Automiehenkadun eteläpuolelle sijoitettava uusi eritasoliittymä voidaan teknisesti yhdistää rampeilla valtatiehen 3 joka suunnasta. Valtatien ylittävään katuun perustuva liittymä on maisemallisesti hallitseva. Valtatieltä syntyvän liikennemelun hallinta on helpompaa valtatien ylittävällä katuratkaisulla kuin valtatien alittavalla ratkaisulla, koska ylittävä katu ja siihen liittyvät rampit toimivat meluesteinä. Lisäksi liikenneturvallisuuden kannalta on parempi, että valtatieltä erkanevat rampit ovat nousevia liityttäessä Leppästensuonkadulle.

Eritasoliittymän paikkaa Lakalaivan ja Peltolammin välissä on tarkasteltu useamman sijoitusvaihtoehdon avulla. Jos liittymä sijoitetaan Lakalaivan korttelin 6055 eteläpuolelle, se vie Herrainsuon virkistysalueesta laajemman alueen ja tulee lähemmäksi Palokallion omakotialuetta verrattuna vaihtoehtoon, joka sijoittuu korttelin 6055 eteläosan päälle. Leppästensuonkadun sijoituspaikan ero voi olla 160 metriä pohjois-etelä -suunnassa.

Palokallion omakotiyhdistys on vastustanut aikaisempia suunnitelmia, joiden mukaan liittymän runkona on valtatien ylittävä katu. Ratkaisu on kaupungin ja Tiehallinnon kannalta liikenteellisesti hyvä ja kustannuksiltaan kohtuullinen. Kompromissiratkaisuna on viime vaiheessa päädytty siihen, että liikenteellisesti riittävän hyvä ja Palokallion asukkaiden kannalta vähemmän haittaa tuottava ratkaisu on se, jossa valtatien alittavaan katuun perustuva eritasoliittymä sijoittuu Lakalaivan korttelin 6055 eteläosan päälle 73 metrin verran. Se liittymäratkaisu on osayleiskaavavaihtoehtojen perustana.

Korttelialueiden osalta osayleiskaava tulee aikanaan tuomaan vaihtoehtoja. Asemakaavassa on pitäydytty pääsääntöisesti nykyisten asemakaavojen kortteleiden käyttötarkoituksiin ja rakennusoikeuksiin. Erikoiskaupan suuryksikkö on lisätty kortteliin 6125 niin, että pääkäyttötarkoitus on edelleen paljon tilaa vaativa erikoiskauppa.

4.5.2 Vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu

Liikenteellisiä vaihtoehtoja voidaan kuvata seuraavasti:

0. 0-ratkaisu: osittainen eritasoliittymä Automiehenkadulla
- ei muutoksia nykyiseen
- liikenteellinen asema valtateiden risteyksen vieressä jää osittain hyödyntämättä
- liikenteellinen kapasiteetti vaihtoehdoista heikoin; osayleiskaavan vaihtoehtojen maankäytöllä ajoneuvoliikenne tukkeutuu ruuhka-aikoina
- liikenne kuormittaa voimakkaasti Lempääläntietä ja Automiehenkatua sekä Lahdesjärven eritasoliittymää aiheuttaen liittymiin toimivuusongelmia; se ruuhkauttaa liikenteen ja alentaa valtateiden palvelutasoa
- Palokallion omakotiyhdistyksen suosittelema ratkaisu; asukkaiden kannalta vähiten haittaa tuottava
- ei vaikutuksia Herrainsuon virkistysalueeseen
- halvin

1. Eritasoliittymä täydellisenä Automiehenkadulla
- ei ole Tiehallinnon normien mukaan ratkaistavissa

2. Eritasoliittymä korttelin 6055 eteläpuolella, valtatien ylitys
- liikenteellisesti hyvä, mutta pohjoisen tuloramppi on Lakalaivan keskellä
- kortteleiden maankäyttöliittymät tilaa vieviä
- korkealla sijaitsevien ramppien liikennemelua hankalampi rajoittaa Palokallion suuntaan; toisaalta rampit ovat valtatien liikenteen meluesteinä ja kiihdytyskaistat alamäkeen
- tontin 6055-8 kannalta hyvä
- Herrainsuon virkistysalue pienenee jonkin verran
- korkealla penkereellä sijaitsevat väylät ovat maisemallisesti ongelmallisia
- kytkeytyminen Leppästensuonkadulta Varikonkadulle ja kortteliin 6125 on suurten korkeuserojen vuoksi ongelmallista

3. Eritasoliittymä korttelin 6055 eteläosan päällä, valtatien ylitys
- liikenteellisesti hyvä, mutta pohjoisen tuloramppi on Lakalaivan keskellä
- kortteleiden maankäyttöliittymien kannalta heikoin
- korkealla sijaitsevien ramppien liikennemelua hankalampi rajoittaa Palokallion suuntaan, mutta rampit jäävät melko kauas; toisaalta rampit ovat valtatien liikenteen meluesteinä ja kiihdytyskaistat alamäkeen
- tontin 6055-8 kannalta heikoin
- Herrainsuon virkistysalue pienenee vain vähän
- korkealla penkereellä sijaitsevat väylät ovat maisemallisesti ongelmallisia

4. Eritasoliittymä korttelin 6055 eteläpuolella, valtatien alitus
- liikenteellisesti paras, mutta paljon louhintoja
- leikkauksessa sijaitsevien ramppien liikennemelu hyvin hallittavissa; rampit tulevat lähelle Palokallion koillisosan omakotitaloja; louhintavaiheessa tärinää, josta Palokallion omakotitaloille mahdollisesti tulossa vaikutuksia
- valtatien liikennemelun hallinta edellyttää hyvin korkeiden melusuojausten rakentamista
- liittyminen Leppästensuonkadulta Varikonkadulle ja kortteliin 6125 onnistuu hyvin
- suuret rakentamisen aikaiset vaikutukset valtatielle 3
- tontin 6055-8 kannalta paras
- Herrainsuon virkistysalue pienenee eniten
- kallein

5. Eritasoliittymä korttelin 6055 eteläosan päällä, valtatien alitus
- liikenteellisesti riittävän hyvä; suhteellisen paljon louhintoja
- leikkauksessa sijaitsevien ramppien liikennemelu helposti hallittavissa; louhintavaiheessa tärinää, josta Palokallion omakotitaloille saattaa tulla vaikutuksia
- valtatien liikennemelun hallinta edellyttää hyvin korkeiden melusuojausten rakentamista
- liittyminen Leppästensuonkadulta Varikonkadulle ja kortteliin 6125 onnistuu hyvin
- suuret rakentamisen aikaiset vaikutukset valtatielle 3
- tontin 6055-8 kannalta tyydyttävä
- Herrainsuon virkistysalue pienenee jonkin verran
- kompromissiratkaisu: ei millään osa-alueella paras

Muuten asiakohdan vaikutukset on kuvattu kohdassa 5.4.

4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet

Asemakaavaan nro 7957 on otettu liikenteelliseksi ratkaisuksi osayleiskaavan vaihtoehtojen mukainen ratkaisu, jossa uusi eritasoliittymä sijoittuu Lakalaivan korttelin 6055 eteläosan päälle ja yhdyskatu alittaa valtatien 3. Maankäyttömuutokset kortteleissa 6125 ja 6055 seuraavat eritasoliittymän asettumisesta maastoon. Palokallion melusuojaus on lähellä melua tuottavia ajoratoja.

Valinnan pääkriteerit ovat:
- 0. Liikenteelliset ongelmat: ei valittu
- 1. Ei ole ratkaistavissa: ei valittu
- 2. ja 3. Palokallion asukkaiden vastustus: ei valittu
- 4. Kalleus ja haitat asukkaille: ei valittu
- 5. Kompromissi: valittu

Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen on selostettu vastineluetteloissa 1 ja 2, jotka ovat asemakaavojen liiteasiakirjoissa. Pyydetyistä viranomaislausunnoista on tehty vastineluettelo 3.

4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset

Yhdyskuntalautakunta keskusteli asemakaavan ja asemakaavan muutosten luonnoksista kokouksessaan 23.1.2007. Lautakunta hyväksyi 15.1.2007 päivätyt asemakaavojen luonnoskartat nro 7957 ja 8179 kaava-alueiden asemakaavoituksen pohjaksi. Karttoihin on sen jälkeen tehty seuraavat tarkistukset ja muutokset:
- lisätty vähittäiskaupan suuryksikkö -merkintä kortteliin 6125,
- tarkistettu korttelin 6125 rakennusalaa ja hulevesimääräyksiä,
- siirretty Leppästensuonkatua sähkölinjan kohdalla etelään päin,
- korotettu ja pidennetty 10 m korkeaa meluvallia eritasoliittymän lounaisrajalla, jolloin ramppien välissä oleva matalampi osa on jäänyt luonnontilaiseksi metsäksi,
- madallettu Varikonkadusta alkavaa meluvallia 3 m korkeaksi,
- merkitty sähkölinjan ja Valkamankadun välinen meluvalli 9 m korkeaksi,
- lisätty pohjoisreunassa kiertoliittymän osa vahvistusalueeseen.
Selostuksessa on lisätty merkittävästi sosiaalisten vaikutusten osuutta.

Lautakunta hyväksyi 16.4.2007 asemakaavakartat nro 7957 ja 8179 asetettaviksi nähtäville. Sen jälkeen karttoja on vielä tarkistettu tilaajapäällikön aloitteesta seuraavasti:
- tarkistettu tontin 6125-6 rakennusalaa,
- lisätty Leppästensuonkadun pohjoispuolelle Murskekadun katu-aluetta,
- tarkistettu Leppästensuonkadun katualueen pohjoisrajoja,
- siirretty Leppästensuonkadun kohdalla sähkölinjan vaara-aluetta etelämmäksi,
- tarkistettu havainnekuvaan Leppästensuonkadun linjausta ja tontin 6125-6 rakennusten paikkaa.
- Leppästensuonkadun pohjoisreunalle on merkitty liittymäkieltomerkintä.
- Pohjakarttaan on lisätty täyttöalueita.

5 ASEMAKAAVOJEN KUVAUS

5.1 Kaavojen rakenne

5.1.1 Mitoitus

Asemakaava on tehty alueen suuren koon vuoksi kahdessa osassa. Kartta 7957 käsittää pohjoisosan Automiehenkadulta valtatien ylittävän sähkölinjan kohdalle asti, jolloin kartasta tulee enimmäiskokoinen A 0. Kartta 8179 käsittää eteläosan jo aikaisemmin Multisillan puolelle asemakaavoitettuun liikennealueeseen saakka.

Uuden eritasoliittymän kokonaisuus käsittää myös Automiehenkadun pohjoispuolella nykyisestä Lakalaivan eritasoliittymästä lähtevän uuden tulorampin, joka sijoittuu Lakalaivan keskelle 110 kV:n sähkölinjan aukkoon ja yhtyy Varikonkatuun. Sen vaatimat asemakaavan muutokset tulevat tehtäviksi erillisinä karttoina toisessa yhteydessä.

Lahdesjärven kortteleiden 6125 ja 6138 rakennusoikeus on yhteensä 69600 k-m2. Uudessa asemakaavassa se ei käytännössä muutu; kunnallisteknisten tilojen rakennusoikeutta osoitetaan lisää 200 k-m2. Samoin käyttötarkoitus säilyy pääasiassa paljon tilaa vaativan erikoiskaupan liiketiloina, mutta toiselle osalle voidaan sijoittaa erikoiskaupan suuryksikkö.

Lakalaivan tontin 6055-8 rakennusoikeus on 10302 k-m2. Uudessa asemakaavassa se ei muutu. Myös käyttötarkoitus säilyy ennallaan.

Asemakaavoilla esitetään liikennealuetta uutta eritasoliittymää ja valtatietä 3 varten. Valtatien ja Palokallion asuntoalueen väliin esitetään melusuojaus ja suojaviheraluetta.

Asemakaavojen koko on yhteensä 53,5 ha.

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Kaupunkikuvallisesti merkittävinä voidaan pitää valtatiehen rajoittuvien kortteleiden 6055 ja 6125 rakennuksia. Niiden osalta tullaan antamaan rakentamistapaohjeessa laatutaso-ohjeita.

5.3 Aluevaraukset

5.3.1 Korttelialueet

KM- ja KL-alueet

Kortteli 6125 osoitetaan kokonaan liikerakennusten korttelialueeksi. Tontilla 5 merkintä on KM, jolle saa rakentaa vähittäiskaupan suuryksikön. Sillä on paljon tilaa vaativan erikoiskaupan kerrosalaa 23000 k-m2 ja 12000 k-m2 muun erikoiskaupan ja palvelutilojen kerrosalaa sekä 200 k-m2 kunnallisteknisten tilojen kerrosalaa. Tontilla 6 merkintä on KL, jolle saa rakentaa 33400 k-m2 paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa ja 1000 k-m2 muuta erikoiskauppaa ja palvelutiloja sekä 200 k-m2 kunnallisteknisiä tiloja. Päivittäistavaraliiketilaa ei korttelissa saa olla. Tontin 5 koko on 106207 m2 ja tontin 6 koko on 96493 m2, joten tonttitehokkuus on e=0,33-0,36.

Kerrosluku on kolme. Autopaikkoja tulee varata vähintään yksi kutakin kerrosalan 50 m2 kohti korttelin omilta paikoitusalueilta.

Katoilta ja päällystetyiltä pihoilta tulevat hulevedet tulee viivyttää korttelin alueella niin, että katualueella sijaitsevat sadevesiviemärit ja Härmälänojan valuma-alueella alempana olevat ojat kykenevät kuljettamaan vesimassat tukkeutumatta.

T-alueet

Korttelin 6055 eteläpäässä säilyy teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen merkintä T-19. Sen mukaan 25 % kokonaiskerrosalasta 10302 k-m2 saa olla liike- ja toimistotilaa eli 2575 k-m2. Kerrosluku on kolme. Alue laajenee hieman valtatien suuntaan mutta pienenee huomattavasti eteläosastaan. Tontin kooksi tulee 15989 m2, joten tonttitehokkuus on e=0,64.

5.3.2 Muut alueet

Liikennealueet LT-3

Asemakaavalla muodostuu yleisen tien aluetta valtatietä 3 ja uutta ns. Särkijärven eritasoliittymää varten. Liikennealueelle esitetään eritasoliittymään liittyvä alikulku, länsireunan melusuojaus ja itäreunan johtorasitteet sähkölinjalle, maakaasulle ja telekaapelille.

Liikennealue yhtyy molemmissa päissä aikaisempiin asemakaavoihin.

Katualueet

Leppästensuonkatua jatketaan kortteleiden 6125 ja 6055 eteläpuolelle. Lyhyt Murskekatu ottaa vastaan valtatien rampilta tulevaa liikennettä. Lakalaivan keskellä kulkevan sähkölinjan alusta osoitetaan Varikonkatu-nimiseksi katualueeksi, joka osittain korvaa Rekkakadun. Eteläpäässä Valkamankatu jatkuu valtatien alle alikulkuna.

Itäisen Automiehenkadun kiertoliittymän varausta siirretään länteen päin. Kiertoliittymiin varaudutaan myös Leppästensuonkadun alueella. Valtatien ramppien väliselle osalle merkitään liittymäkielto.

Erityisalueet

Palokallion ja valtatien väliin muodostetaan suojaviheraluetta pääosin aikaisemmin asemakaavoittamattomalle kaistalle. Suojaviheralueelle sijoittuu osa Palokallion suuntaisen melusuojauksen meluvallien vastasivusta.

5.4 Kaavojen vaikutukset

5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Yhdyskuntarakenne

Lahdesjärven ja Lakalaivan osayleiskaavatyössä on päädytty kolmeen vaihtoehtoon. Niissä vaihtelevat kortteleiden käyttötarkoitukset, tehokkuusluvut ja vähemmässä määrin liikenneverkko. Asemakaavat 7957 ja 8179 noudattavat kuitenkin pääsääntöisesti kaikkia. Liikenneverkko on sama, lukuun ottamatta vaihtoehdoissa B ja C esitettyä Leppästensuonkadun jatkamista Lempääläntielle. Lahdesjärven korttelin käyttötarkoitus on samanlainen kaikissa vaihtoehdoissa; Lakalaivan korttelissa on vaihtoehtojen A ja B mukainen ratkaisu. Asemakaavojen yhdyskuntarakenne on siten maakuntakaavan ja osayleiskaavan vaihtoehtojen mukainen.

Yleiskaavallinen tarkastelu

Maankäyttö- ja rakennuslain 54.1 §:n mukaan asemakaavaa laadittaessa on oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon säädetyllä tavalla. Kun asemakaava poikkeaa oleellisesti voimassa olevasta yleiskaavasta, poikkeamista voidaan arvioida vertaamalla sen vaikutuksia MRL 39 §:ssä määriteltyihin yleiskaavan sisältövaatimuksiin.

Maakuntakaavassa on Lahdesjärven ja Lakalaivan alueille osoitettu alueen kehittämiseen tähtääviä merkintöjä, joita vanhemmissa yleiskaavoissa ei ole. Maakuntakaavaan on merkitty kehitettävä eritasoliittymä. Lahdesjärven ja Lakalaivan alueet on merkitty TP-alueiksi, mikä mahdollistaa niiden kehittämisen monipuolisina työpaikka-alueina. Lahdesjärven alueelle on merkitty erikoistavarakaupan myymälätiloja sisältävä vähittäiskaupan suuryksikkö.

Maakuntakaavan pohjalta Lahdesjärvi-Lakalaivan alueelle on valmisteilla osayleiskaava. Alueen maankäyttöä on tutkittu kolmen alustavan luonnosvaihtoehdon pohjalta. Niitä käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 11.12.2006.

Yhteisenä lähtökohtana vaihtoehdoille on vahvistuneen maakuntakaavan mukainen valtatien 3 ja Automiehenkadun yhdistävän eritasoliittymän kehittäminen. Liittymää täydennetään puuttuvilla ramppiyhteyksillä valtatieltä siten, että siihen saadaan liitettyä Jyväskylän ja Vaasan suunnista alueelle saapuvat rampit sekä Tampereen keskustan suuntaan poistuva ramppi. Lisäksi Tampereen keskustan suunnasta alueelle saapuva yhteys pyritään sijoittamaan Lakalaivan alueelle.

Rakennetuilla alueilla eri vaihtoehdoissa on kuvattu rakentamisen määrää ja käyttötarkoitusta, vaihtoehtojen mukaisia alueen sisäisen liikenneverkon tavoitteita sekä rakentamattomiksi jäävien alueiden toimintoja ja suojeltavia luontoarvoja.

Ratkaisujen välillä olevat erot muodostuvat rakennettavilla alueilla käyttötarkoituksen määrittelystä teollisuuden ja työpaikkojen tai kaupan alueeksi. Rakentamattomille alueille on esitetty erilaisia keinoja luontoarvojen säilyttämiseksi.

Teollisuuden ja työpaikkojen osuus rakentamisesta on vaihtoehdossa A n. 50 %, vaihtoehdossa B n. 35 % ja vaihtoehdossa C n. 25 %. Kaupallisten käyttötarkoitusten osuus vastaavasti kasvaa teollisuus- ja työpaikkatoimintojen vähentyessä. Kahdessa vaihtoehdossa on lisäksi tutkittu mahdollisuutta sijoittaa alueen toiselta laidalta siirtyvä vähittäiskaupan suuryksikkö kaava-alueen keskiosalle. Vaihtoehdossa B se sijoittuisi Lahdesjärvelle Automiehenkadun pohjoispuolelle ja vaihtoehdossa C Lakalaivaan keskustatoimintojen aluekoko-naisuuden yhteyteen.

Rakentamattomien luonnonalueiden osalta vaihtoehdossa A on pitäydytty kaavallisessa nykytilanteessa, vaihtoehdossa B ja C esitetään nykytilannetta tarkentavia toimenpiteitä ja vaihtoehdossa C on lisäksi esitetty Särkijärven ranta-alueelle 35 ha suuruista luonnonsuojelualuevarausta.

Asemakaavaratkaisu toteuttaa vahvistettua maakuntakaavaa ja on osayleiskaavan vaihtoehtojen mukainen. Asemakaavat käsittävät em. maakuntakaavan suuryksikön alueen sekä eritasoliittymän alueen, joihin on esitetty vaihtoehtoisia ratkaisuja. Yhdyskuntarakenteen toimivuus paranee Lahdesjärven ja Lakalaivan alueilla valtatien 3 täydellisen eritasoliittymän ratkaisulla. Liittymällä on liikenteellisesti vaikutusta laajemmin koko yhdyskuntarakenteessa.

Uuden eritasoliittymän ja melusuojausten rakentaminen on kaupungin kannalta kallis investointi. Laajemmassa katsannossa liittymän avulla voidaan nostaa Lahdesjärven ja Lakalaivan alueiden tonttien taloudellista arvoa ja koko alueen arvostusta. Rakentamattomien tonttien myynti tasaa kustannuspaineita. Palokallion alueen me-lusuojaus on joka tapauksessa hoidettava asianmukaiseksi.

Autoliikenteen käyttöön perustuvat maankäyttöratkaisut eivät ole puhtaasti ekologisia. Kun vertailukohdaksi asetetaan saman maankäytön sijoittuminen selvästi etäämmälle kaupungin keskustasta ja irti olevasta yhdyskuntarakenteesta, ekologisuudelle syntyy Lahdesjärven ja Lakalaivan etäisyydellä uudet perustelut. Kaupungin asumisen painopiste on varsin lähellä em. alueita, ja Vuoreksen rakentuminen tuo painopistettä yhä lähemmäksi. Asukkaiden kannalta erikoistavarakaupan palveluiden saatavuus paranee lähietäisyydellä.

Valtatie 3 on Suomen liikennejärjestelmän runkoverkkoa. Lahdesjärven ja Lakalaivan sijainti sen kahta puolta tuo erinomaiset edellytykset alueiden toimintojen kehittämiselle. Sen ehtona on kuitenkin, että valtatien liikenteellinen ja imagollinen hyöty voidaan hyödyntää. Uuden täydellisen eritasoliittymän rakentaminen valtatielle on siihen ratkaisuna. Liittymä palvelee laajemminkin kaupungin elinkeinoelämän ja koko lähitienoon liikennetarpeita.

Palokallion asuinalueen asumisviihtyisyyttä on heikentänyt liikennemelun korkea määrä varsinkin valtatien puolella olevilla tonteilla. Asemakaavoilla voidaan ratkaista valtatien liikennemelun leviäminen alueelle. Lentoliikenteen meluun melusuojauksella ei ole vaikutusta.

Valittu eritasoliittymäratkaisu on kaupunkikuvan ja maiseman kannalta sopusuhtainen, kun yhdyskatu alittaa valtatien. Merkittäviä luonnonarvoja ei selvityksen mukaan ole alueelta löytynyt.

Eritasoliittymän tilantarve vähentää virkistykseen sopivia alueita Lakalaivan ja Peltolammin välissä. Toisaalta melusuojaus parantaa sekä Herrainsuon että Hillapuiston käytettävyyttä virkistykseen. Tulevissa osayleiskaavaratkaisuissa Särkijärven pohjoisrannan vapaa-alueita esitetään länsipuolisten asuinalueiden virkistyskäyttöön.

Asemakaavoilla ei aiheuteta haittaa maanomistajille, koska ratkaisu on yhteinen etu. Tontin Lakalaiva-6055 vuokraoikeuden haltija saa tontin pienenemisen korvaukseksi liikenteellisesti erinomaisen aseman yritystoiminnan kehittämiselle. Palokallion vuokratonttien haltijoille asemakaavoista on etua melusuojauksen paranemisen ansios-ta. Toisaalta tiealue tulee aikaisempaa lähemmäksi viiden koillisreunan tontin kohdalla, ja eritasoliittymän rakentamisesta aiheutuu häiriöitä. Rakennusaikaiset haitat ovat silti suhteellisen lyhytaikaisia.

Asemakaavat poikkeavat kantakaupungin yleiskaavasta liikennealueeseen tulevan laajentuman verran. Laajentuma on yleiskaavassa teollisuusaluetta ja lähivirkistysaluetta. Lahdesjärven osayleiskaavasta poikkeaminen on saman tyyppinen. Laajentuma on osayleiskaavassa teollisuusaluetta ja erityisaluetta.

Kaupunkikuva

Kaupunkikuvaan vaikuttavat kortteleihin 6125 ja 6055 tulevat rakennukset, uusi eritasoliittymä ja valtatien melusuojaukset.

Rakennukset on mahdollista rakentaa lähemmäksi valtatietä kuin nykytilanteessa. Se lisää kaupunkimaisuuden tuntua mutta edellyttää rakennuksilta korkeaa laatutasoa ja sovittamista nykyiseen ympäristöön. Rakentamistapaohjeet on tehty näitä seikkoja varten.

Uusi eritasoliittymä ja valtatien melusuojaukset liittyvät toisiinsa. Eritasoliittymän toteuttaminen valtatien alittavana on kaupunkikuvaan sopeutuva ratkaisu. Melusuojaukset ovat massiivisia, mutta ne ovat välttämättömiä läheisen asutuksen vuoksi. Vallien istuttaminen yhdistää melusuojia maastoon.

Palvelut

Asemakaavoilla ei luoda uutta kerrosalaa palveluita varten, mutta ns. Retail Park -alueen kokonaisuus muodostuu selkeämmäksi ilman huoltoasemaa ja erillistä toimistoosaa. Alueelle sijoittuva huonekalukauppa sisältää myös sisustamiseen liittyviä tuotteita.

Elinkeinotoiminta

Asemakaavojen mukaisen eritasoliittymän tuoma liikenteellinen saavutettavuus lisää elinkeinoelämän kiinnostusta Lahdesjärven ja Lakalaivan alueen toimintoihin ja tonttien rakentumiseen.

Virkistys

Uusi eritasoliittymä pienentää Herrainsuon virkistysaluetta siltä osalta, joka on nykyisin sähkölinjan aluetta ja sen viereistä täyttömaata sekä valtatien suuntaan olevaa metsäistä rinnettä. Eritasoliittymään liittyvät melusuojaukset vähentävät liikennemelun vaikutuksia muilla virkistysalueen osilla ja lisäävät niiden laatua ja käytettävyyttä. Var-sinkin Hillapuiston kohdalla laatutason paraneminen on tuntuvaa.

Palokallion Herrainsuon - Ruokomäenpuiston koko on 16,24 ha. Asemakaava nro 7957 pienentää sitä 3,57 ha, joka on 22 % koko alueesta. Virkistysalueen väheneminen on siten suhteellisen vähäistä, mutta se kohdistuu eniten alueen pohjoispään asukkaisiin. Palokalliolla on lisäksi kaksi muuta pienempää virkistysaluetta, Palokal-lionpuisto ja Hillapuisto.

Herrainsuo ei ole merkittävän ulkoilureitin tai virkistysalueketjun osana, sillä valtatie ja Lakalaivan teollisuusalue estävän reittien jatkumon nykyisellään. Myöskään Peltolammin puolella ei ole sillä kohtaa jatkuvia yhteyksiä.

Liikenteellinen tarkastelu, liikenneverkko

Käynnissä olevan Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu selvitys tutkittujen maankäyttövaihtoehtojen liikenteellistä vaikutuksista. Kaikissa vaihtoehdoissa on asemakaavan mukainen liikenneverkko, joka muodostuu alueen nykyisestä verkosta täydennettynä uudella valtatielle 3 rakennettavalla eritasoliittymällä. Se liittyy valtatien alittavaan uuteen katuyhteyteen, Leppästensuonkatuun, joka kytkeytyy idässä Automiehenkatuun ja lännessä Varikonkatuun. Leppästensuonkadun ja Automiehenkadun liittymiin on esitetty kiertoliittymien rakentamista. Asemakaava-alueella Leppästensuonkadun poikkileikkaus on esitetty pääosin 2+2 -kaistaiseksi ja muu uusi katuverkko 1+1 -kaistaiseksi. Suunnittelualueen liittymien toimivuutta on tutkittu Simtraffik/Synchro -mikrosimulointiohjelmalla vuoden 2030 ennustetilanteen liikennemäärillä. Toimivuustarkastelujen mukaan liittymien toimivuudet ovat hyviä; ainoastaan uuden eritasoliittymän itäisen rampin toimivuus on tyydyttävä. Eritasoliittymän toteuttaminen vähentää Lempääläntien liikennemääriä välillä Lahdenperänkatu - Automiehenkatu ja siten helpottaa tällä hetkellä liikenteellisesti ongelmallisten Lahdenperän-kadun valo-ohjattujen liittymien toimivuutta.

Liikennemäärät

Valtatien 3 nykyiset liikennemäärä on noin 32 000 ajoneuvoa/vrk Palokallion kohdalla. Tampereen seudun liikennemallin (Talli2005) liikenne-ennuste vuodelle 2030 on poikkileikkaustilanteessa 55000 ajoneuvoa/vrk Palokallion kohdalla. Liikenne-ennusteen laadinnassa on lähdetty siitä, että valtatien liikenteellinen toimivuus edellyttää Puskiaisten oikaisun toteuttamisen siinä vaiheessa, kun valtatien liikennemäärät ylittävät 55 000 ajoneuvoa/vrk. Liikenne-ennusteiden mukaan valtatien liikennemäärät lähestyvät kyseistä raja-arvoa jo lähellä vuotta 2020.

Vuoden 2030 liikennemäärää on pidetty mitoituslähtökohtana melusuojaustarvetta määriteltäessä. Uuden eritasoliittymän rampeilla liikennemäärät vaihtelevat vähän osayleiskaavan maankäyttöratkaisusta riippuen, mutta ne ovat länsipuolen Varikonkadulta lähtevällä rampilla 3900-4500 ajoneuvoa/vrk. Rampin liikennemäärät ovat vain 7-8 % valtatien liikenteestä. Varikonkadulle tulevalla rampilla liikennettä on 4000-6800 ajoneuvoa/vrk. Siksi ramppien liikenteen aiheuttamat melu- ja ilmanlaatuongelmat ovat merkittävästi vähäisemmät kuin varsinaisen valtatien liikenteen vaikutukset.

Automiehenkadun liikennemäärä on v. 2030 7700-8900 ajoneuvoa/vrk ja Leppästensuonkadun 5900-12400 ajoneuvoa/vrk valtatien kohdalla. Toimivuustarkastelujen mukaan liittymien toimivuudet ovat hyviä; ainoastaan uuden eritasoliittymän itäisen rampin toimivuus on tyydyttävä. - Uuden eritasoliittymän rakentaminen vähentää Lempääläntien liikennettä merkittävästi välillä Rautaharkko - Peltolammi.

Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen järjestelymahdollisuudet

Kaava-alueen kevyen liikenteen yhteydet sijoittuvat katujen varsille. Pääyhteys Leppästensuonkadulla on uusi valtatien alittava kulkumahdollisuus. Eteläpäässä oleva Valkamankadun alikulku on jo nykyisin käytössä oleva ja länsipuolen ulkoilijoita palveleva yhteys. Ratkaisujen yksityiskohdat selviävät menossa olevan katusuunnittelun yhteydessä. Eritasoisille järjestelyille on varattu tilaa risteysten yhteyteen.

Joukkoliikennettä ei ole nykyisin Lahdesjärven ja Lakalaivan välillä. Lahdesjärven alueella kulkee nyt Koivistonkylästä linja 3. Tulevaisuudessa on ajateltu Vuoreksesta tulevan bussilinjan kulkevan Automiehenkadun kautta keskustaan. Nirvasta lähtevää linjaa on myös suunniteltu jatkettavan Lahdesjärven alueelle.

Henkilöautoliikenne

Kaava-alueen kaikki kadut ja tiet ovat henkilöautoliikenteen käytössä. Korttelin 6125 keskellä on ajorasite, joka palvelee korttelin molempien tonttien sisäistä henkilöautoliikennettä.

Kuljetukset ja huoltoliikenne

Liiketoimintojen ja teollisuuden käyttöön osoitetulla alueella kadut on mitoitettu myös raskaita ajoneuvoja varten. Tontit ovat niin väljiä ja tonttitehokkuudet niin pieniä, että huoltoliikenne sopii myös pihoille.

Pysäköinti

Pysäköintiä varten ei ole osoitettu erillisiä alueita, joten pysäköinti sijoitetaan tonteille. Korttelissa 6125 pysäköintitarve on asemakaavan mukaan 1396 paikkaa. Kun tonttitehokkuus on pieni, paikat voidaan rakentaa pihoille yhteen tasoon. Niille on varattu aluetta tonttien keskeltä ja eteläosasta. Korttelin 6055 pysäköinti sopii nykyisellä käyttötarkoituksella pihalle.

Kunnallistekniikan muutostarpeet

Uusi eritasoliittymä ramppeineen valtatiellä 3 aiheuttaa tarvetta maakaasun runkojohdon siirtämiseen niiltä osin, kun johto on rakennettu aivan ajoradan tuntumaan. Siirron määrä ja kustannukset selviävät tarkemman johtosuunnittelun yhteydessä.

Valtatien itäpuolella kulkeva telekaapeli sijoittuu myös ajoratojen ja itäisen rampin väliin. Sen siirtotarve riippuu tulevan korttelin 6125 länsireunan käytöstä. Asemakaavaluonnoksessa on varauduttu kaapelin sijoittamiseen maakaasujohdon lähelle uuteen paikkaan.

Fingridin sähköjohdoille voi tulla vähäistä siirtotarvetta. Lahdesjärven puoleinen kulmapylväs ja seuraava pylväs itään päin ovat paikoissa, joissa katualueen louhintojen vuoksi pylväitä tulee siirtää vähän etelään. Lakalaivan puolella yksi pylväs jää kiertoliittymän keskelle. Tarkempi suunnittelu määrittelee siirtotarpeen.

Nykyisten kunnallisteknisten järjestelmien kuormittuminen

Härmälänojan valumaalueen suunnassa sadevesiviemäriputket ovat valtateiden, katujen ja rautatien alla. Niiden kapasiteetin lisääminen on vaikeaa ja kallista. Siitä syystä asemakaavassa edellytetään hulevesien viivyttämistä korttelialueilla niin, että putkien kapasiteetti riittää.

Ympäristöhäiriöt

Ympäristöhäiriöitä on käsitelty kohdissa 5.4.4 ja 5.5.

5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Luonnonolot

Asemakaavojen vaikutukset luonnonympäristöön kohdistuvat lähinnä Herrainsuon alueeseen ja nykyisen itäisen rampin ja sähkölinjan väliseen alueeseen.

Herrainsuolta ei löytynyt metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä. Eritasoliittymän rakentaminen vähentää täyttöalueen nuorta puustoa ja rinnealueen metsikköä. Valtatien itäpuolella on myös metsäinen rinne, jolta puustoa tulee poistettavaksi.

Korttelin 6125 itäpäässä on vielä jäljellä kalliota, joka on ottoluvan mukaan louhittavissa samaan tasoon länsipuolisen tasanteen kanssa.

Vesistöt ja vesitalous

Asemakaavojen alueesta valtaosa on Härmälänojan valuma-alueella. Pieni kulma nykyisen Leppästensuonkadun eteläpäässä kuuluu Särkijärven valuma-alueeseen. Alueen vähäisyyden vuoksi sillä ole nähtävää vaikutusta Särkijärven vesitaseeseen.

Hulevesistä merkitystä on korttelin 6125 katoilta ja kovilta pinnoilta kertyvillä vesillä, sillä niiden purkautumisreitillä olevia putkia ei ole mitoitettu voimakkaasti kasvavien vesimäärien varalta. Sitä varten tonteille tulee rakentaa viivytysaltaat. Särkijärven valuma-alueen vähäiset hulevedet voidaan ohjata katualueen viereen tehtävään suo-datusaltaaseen.

Leppästensuonkatu katkaisee kaksi suopainannetta valtatiestä itään päin. Niiden kohdalle tulee rakentaa vettä pidättävät maavallit.

Luonnonsuojelu

Kaava-alueen sisällä ei ole luonnonsuojelukohteita. Herrainsuo ei ole biotooppina todennäköistä liito-oravan elinpiiriä.

5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset

Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat Palokallion ja Peltolammin asuinalueet. Kaavaratkaisuilla on vaikutuksia myös Taatalan, Nirvan, Koivistonkylän ja tulevan Vuoreksen alueiden asukkaille.

Lähimpänä oleva Palokallion asuinalue on pääosin kerros- ja rivitaloaluetta. Alueen halkaisevan sähkölinjan ja valtatien 3 väli on omakotialuetta. Liikennemäärien kasvaessa liikenteen aiheuttamat melu- ym. haitat ovat omakotiosalla jatkuvasti lisääntyneet. Lisäksi koko alue kärsii ajoittain erittäin häiritsevästä lentomelusta. Myös valtatien 3 itäpuolella vuosia jatkuneet kalliolouhinnat aiheuttavat häiriöitä lähinnä omakotiosalle.

Muilla asuinalueilla kaava-alueen olosuhteet vaikuttavat liikennemääriin ja liikenteen sujuvuuteen sekä palveluiden saatavuuteen.

Kaava-alueelle suunnitellaan eritasoliittymää, joka tuo länsipuoliset rampit aikaisempaa lähemmäksi Palokallion omakotiosan pohjoispäätä. Lähimpänä ramppia sijaitsevat Ruokomäenkadun pohjoispään omakotitalot sekä Palokallionkadun pohjoispään rivi- ja omakotitalot. Ramppi rakentuu noin 60 metrin päähän lähimmästä Palokal-lion omakotitalosta. Rampin ja tontin väliin rakennetaan meluvalli.

Suunnitelmassa Palokallion pohjoispuolelle muodostuu liikennealuetta uutta eritasoliittymää varten. Eritasoliittymän rakentaminen pienentää Herrainsuon lähivirkistysaluetta ja pohjoispuolista teollisuustonttia.

Eritasoliittymä rakennetaan noin 300 metriä nykyisen Automiehenkadun eteläpuolelle helpottamaan kulkijoiden pääsyä Lahdesjärven-Lakalaivan alueelle ja uuteen kauppakeskukseen. Eritasoliittymä liittyy kiinteästi Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaavatyöhön. Osayleiskaavan tavoitteena on alueen saavutettavuuden parantamisen kautta tehostaa ja monipuolistaa alueen maankäyttöä sekä parantaa rakentamisen laatua.

Kaava-alueelle suunniteltu kauppakeskus rakentuu valtatien 3 ja valtatien 9 risteyksen kaakkoispuolelle muodostettavaan kortteliin 6125. Liikennemäärien kasvun ja keskeisen sijaintinsa vuoksi alue on muodostunut erittäin merkittäväksi koko kaupunkiseutua ajatellen. Myös voimassa oleva asemakaava sallii kauppakeskuksen rakentamisen, eikä kaava lisää rakennusoikeutta alueella. Kaavan tavoitteena on selkeyttää alueen maankäyttöä ja parantaa alueen saavutettavuutta.

Vaikutukset alueen sosiaaliseen luonteeseen

Kauppakeskuksen tontti on nykyisellään kallionlouhinta-aluetta. Häiriötä (mm. melu, tärinä) aiheuttavat louhintatyöt jatkuvat alueella arviolta vielä noin kaksi vuotta. Rakentamisen myötä alue muuttuu julkiseksi tilaksi. Kauppakeskuksen sijoittuminen alueelle parantaa erikoiskaupan saavutettavuutta alueella. Kauppakeskus tuo alueelle myös uusia työpaikkoja. Suunnitelma ei tuo alueelle uutta asumista eikä julkisia palveluja. Kaavan yhteydessä laadittavat rakentamistapaohjeet tähtäävät siihen, että tuleva rakentaminen olisi kaupunkikuvallisesti mahdollisimman korkeatasoista.

Kauppakeskuksen rakentaminen lisää liikennettä alueella. Liittymä parantaa erityisesti valtateiden 3 ja 9 suunnasta sekä Tampereen keskustan suunnasta tulevan autoliikenteen yhteyksiä alueelle. Yhteydet läheisiltä asuinalueilta kauppakeskuksen suuntaan eivät muutu, vaan ajo alueelle tapahtuu edelleen Automiehenkadun ja tulevan Vuoreksen puistokadun kautta.

Lisääntyvän liikenteen aiheuttamia haittoja pyritään suunnitelmassa lieventämään esittämällä melusuojauksen rakentamista valtatien 3 länsipuolelle Palokallion asuinalueen suuntaan. Melusuojaus ei vähennä liikenteen aiheuttamia vaikutuksia ilmanlaatuun mutta suuntaa jonkin verran pakokaasupäästöjä pois asuinalueelta. Melusuojauksella ei voida vaikuttaa aluetta häiritsevään lentomeluun. Melusuojauksen jälkeen valtatien tieliikennemelun häiritsevyys vähenee nykyisestä.

Vaikutukset toiminnallisuuteen

Herrainsuon lähivirkistysalueen pieneneminen on merkittävä erityisesti niille lähitalojen asukkaille, jotka käyttävät aluetta virkistykseen säännöllisesti. Vaikka Herrainsuon lähivirkistysalue pienenee eritasoliittymän lännenpuoleisen rampin rakentamisen yhteydessä, virkistysalueiden käytettävyys ulkoiluun paranee huomattavasti melusuojauksen rakentamisen jälkeen. Tieliikennemelu vähenee paitsi Herrainsuon jäljelle jäävällä alueella myös Palokallion eteläosalla sijaitsevalla Hillapuiston lähivirkistysalueella.

Asuinalueen eteläpuolelta on yhteys Ruokomäenkadun kautta Peltolammin ympäristön virkistys- ja luonnonsuojelualueille sekä Valkamankadun kautta valtatien 3 ali Särkijärven pohjoisrannalle. Kaukaisemman sijaintinsa vuoksi näiden virkistysalueiden merkitys on kuitenkin asukkaille erilainen. Sekä Peltolammin ympäristöön että Särkijärven pohjoisrantaan on matkaa yli kilometri.

Valtatien 3 alittavan Leppästensuonkadun yhteyteen on suunniteltu kevyen liikenteen väylä. Väylä muodostaa Peltolammin suunnasta uuden toissijaisen kevyen liikenteen yhteyden Herrainsuon polkuverkoston kautta valtatien 3 ali Lahdesjärven alueelle sekä Särkijärven pohjoisosien virkistysalueelle.

Liittymän myötä yhteydet Lahdesjärven alueelta Tampereen keskustaan ja ohitusteille paranevat. Yhteyksien paranemisen arvioidaan vähentävän läpiajoliikennettä Nirvassa ja Koivistonkylässä.

Lahdesjärvelle kulkee tällä hetkellä yksi kaupungin liikennelaitoksen bussilinja (nro 3). Linja liikennöi alueelle noin kaksi kertaa tunnissa. Kauppakeskuksen rakentuminen saattaa lisätä joukkoliikennettä Lahdesjärven alueelle.

Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin

Edellisessä kaavoitusvaiheessa on jo ratkaistu paljon tilaa vaativan erikoiskaupan alueen sijoittuminen viiden kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Sijainti on erinomainen henkilöautolla liikkuville ihmisille. Joukkoliikennettä käyttäville Lempääläntiellä on useiden liikennöitsijöiden linjoja, ja nykyisin yksi linja kulkee Lahdesjärvelle asti. Palvelutaso on kohtalainen. Polkupyörää käyttäville sijainti on hankalampi, vaikka Lempääläntien varressa on oma pyörätie. Jalankulkijalle sijainti on etäinen, ellei asuinpaikka ole viereisissä kaupunginosissa.

Asukkaiden toimintamahdollisuuksiin asemakaavoilla on vaikutusta siltä osin kun asuinympäristön melutaso laskee. Se tapahtuu kuitenkin vasta rakennusaikaisten louhintojen ja niiden mukana tulevan epävarmuuden jälkeen. Rakennusvaihe koettelee selvimmin Palokallion omakotiosan koillispään asukkaita, mutta pääosalle sillä ei ole juuri mitään vaikutusta.

Ulkoilijoiden toimintamahdollisuudet kasvavat uusien yhteyksien ja meluttomamman ympäristön kautta. Ne vähenevät ulkoilumaaston vähenemisen vuoksi Herrainsuon koillisosalla.

Autoilijoiden toimintamahdollisuuksia lisäävät merkittävästi uudet yhteydet pohjoisen suunnasta. Eritasoliittymä mahdollistaa myös lähiseudun autoilijoiden sujuvammat yhteydet Tampereen keskustaan.

Vaikutukset koettuun ympäristöön

Palokallion Omakotiyhdistys ry ja asukkaat ovat suunnitelmaa koskevissa kannanotoissaan tuoneet esiin huolensa suunnitelman vaikutuksesta asuinalueensa viihtyisyyteen. Asukkaat ovat huolissaan erityisesti tieliikennemelun ja muiden liikenteen aiheuttamien haittojen lisääntymisestä Palokallion asuinalueella sekä Herrainsuon lähivirkistysalueen pienenemisestä. Lisäksi asukkaat ja yhdistykset ovat sitä mieltä, että suunnitelma heikentää Särkijärven ympäristön käytettävyyttä virkistykseen. Asukkaat pitävät rakentamisaikaisia häiriöitä, virkistysalueen pienenemistä ja eritasoliittymän rampin sijoittumista lähelle omakotitontteja merkittävinä alueen viihtyisyyttä heikentävinä tekijöinä.

Palokallion Omakotiyhdistys ry ja asukkaat ovat lausunnoissaan ja mielipiteissään vaatineet luopumista uuden eritasoliittymän suunnittelusta. Asukkaat ovat esittäneet suunnitellun uuden eritasoliittymän vaihtoehdoksi Automiehenkadun liittymän kehittämistä. Lisäksi asukkaat ovat esittäneet melusuojauksen rakentamista valtatien 3 varrelle Palokallion asuinalueen suuntaan mahdollisimman nopeasti.

Palokallion omakotiasukkaat toivovat, että jos eritasoliittymä asukkaiden vastustuksesta huolimatta rakennetaan, niin melusuojaus rakennettaisiin ennen eritasoliittymän rakentamista. Tämä vähentäisi alueelle kohdistuvia rakennusaikaisia häiriöitä.

Destian (ent. Tieliikelaitos) arvion mukaan eritasoliittymän Palokallion puoleisten ramppien rakentaminen meluvalleineen kestää noin 6 kuukautta sulanmaan aikana. Eniten melu- ja tärinähaittaa aiheuttavat louhintatyöt, joiden osuus 6 kk:n ajasta riippuu kallion määrästä. Kaikki alueella tehtävät louhinnat on tehtävä ns. asutuskeskuslouhintoina, joissa noudatetaan valtioneuvoston päätöstä työn järjestysohjeista. Melusuojaus valmistuu osittain samalla kun maaleikkauksia ja kallionlouhintatöitä tehdään, mutta lopullisesti suojaus viimeistel-lään vasta rakentamistöiden loppuvaiheessa.

Ihmiset kokevat melun eri tavalla. Tyypillistä on, että häiritsevimpänä koetaan voimakkuudeltaan vaihteleva melu kun taas pitkään samanlaisena jatkuvaan meluun totutaan helpommin. Melun häiritsevyyttä arvioitaessa tulisi keskimääräisen melutason lisäksi ottaa huomioon myös melun enimmäismäärä sekä melutapahtumien lukumäärä.

Eritasoliittymän kunkin rampin liikenteen arvioidaan olevan noin 7-8 prosenttia valtatien 3 ajokaistojen liikenteestä. Ramppien aiheuttama tieliikennemelu on kuitenkin erityisesti lännenpuoleisilla, ylöspäin suuntautuvilla rampeilla kiihdytysten vuoksi voimakkuudeltaan vaihtelevaa ja siksi se saatetaan kokea valtatien 3 ajokaistojen aiheuttamaa tasaista melua häiritsevämmäksi.

Häiritsevyyden lisäksi melulla on todettu olevan vaikutuksia myös ihmisten väliseen viestintään, lepoon sekä psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Melun kannalta herkimpiä ihmisryhmiä ovat lapset, vanhukset, sairaat ja toipilaat sekä esimerkiksi vuorotyötä tekevät.

Melusuojaus tehdään siten, että tieliikenteen melutaso ja melun häiritsevyys laskee hyväksytyn normin alle. Lentoliikenteen meluun suojauksella ei ole vaikutusta.

Vaikutukset ja niiden merkittävyys

Vaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa suunnitelmien toteutumisen todennäköisyydestä, peruuttamattomuudesta, kestosta, säännöllisyydestä ja vaikutusten kohteena olevien ihmisten määrästä.

Suunnitelman positiiviset vaikutukset kuten kauppakeskuksen rakentuminen, liikenneyhteyksien paraneminen sekä uusien työpaikkojen syntyminen hyödyntävät joko suoraan tai välillisesti laajaa ihmisjoukkoa, esimerkiksi kauppakeskuksen asiakkaita ja työntekijöitä. Heihin kuuluvat myös Peltolammin, Nirvan ja Koivistonkylän sekä tulevan Vuoreksen asukkaat.

Negatiiviset vaikutukset, kuten lähivirkistysalueen pieneneminen, liikennealueen sijoittuminen lähelle asutusta sekä rakentamisaikaiset häiriöt taas kohdistuvat huomattavasti suppeampaan ihmisryhmään, lähinnä Palokallion pohjoispään asukkaisiin. Merkittävä positiivinen vaikutus Palokallion omakotiasukkaille on kuitenkin melusuojauksen rakentaminen. Positiivista on myös siinä, että kävelyetäisyydelle sijoittuva uusi kauppakeskus lisää asiointimahdollisuuksia. Nirvan ja Koivistonkylän asukkaat taas hyötyvät mahdollisesta läpiajoliikenteen vähenemisestä alueella.

Laajoihin ihmisjoukkoihin kohdistuvat vaikutukset kohdistuvat yksittäiseen ihmiseen todennäköisimmin satunnaisesti. Lähialueen asukkaat taas kokevat muutokset jokapäiväisessä elinympäristössään ja niiden merkitys voi siksi nousta yksilötasolla hyvinkin suureksi.

Asenteet ja ristiriidat

Palokallion Omakotiyhdistys ry ja asukkaat suhtautuvat erityisesti uuden eritasoliittymän rakentamiseen kielteisesti. Heidän näkökulmastaan Lahdesjärven ja Lakalaivan saavutettavuus on jo nykyisellään riittävä ja liittymä on tästä syystä tarpeeton. Suunnitelman pelätään heikentävän asumisviihtyisyyttä Palokallion asuinalueella. Lisäksi asukkaat pelkäävät, että suunnitelmalla on vaikutusta asuntojen hintoihin. Asukkaiden mielestä melusuojauksen rakentamiselle olisi riittävät perusteet valtatien 3 aiheuttamien nykyisten liikenne-määrien perusteella. Asukkaiden mielestä on kohtuutonta, että eritasoliittymän rakentamista pidetään melusuojauksen rakentamisen edellytyksenä. Ristiriitoja lisää se, että asukkaille on aikaisemmin sanottu, ettei eritasoliittymää rakenneta lähivuosikymmeninä. Lisäksi tilannetta hankaloittaa se, että Palokallion asukkaat ovat pitkään kärsineet tieliikennemelun lisäksi myös lentomelusta sekä kallionlouhinta-alueen aiheuttamasta melusta ja tärinästä.

Asemakaavaluonnokset lähetettiin Palokallion omakotiyhdistyksen lisäksi 19 Palokallion tontin haltijoille. Heistä yksi antoi lausunnon, joten kaikkien asukkaiden kanta ei ole sen perusteella selvillä.

Kaupungin näkemys poikkeaa merkittävästi kantansa ilmaisseiden asukkaiden näkemyksistä. Kaupungin näkökulmasta asukkaat hyötyvät melusuojauksen rakentamisen myötä hankkeesta merkittävästi. Melusuojauksen toteutumista lähiaikoina ilman eritasoliittymää pidetään hyvin epätodennäköisenä. Lähivirkistysalueen pieneneminen, liikennealueen sijoittuminen lähelle omakotialueen pohjoispäätä sekä rakentamisaikaiset häiriöt nähdään tieliikennemelun vähenemiseen verrattuna suhteellisen vähäisinä haittoina. Eritasoliittymän suunnittelussa huomioidaan Lahdesjärven-Lakalaivan alueen kehittyminen nyt asemakaavoitettavaa aluetta laajemmin.

Lahdesjärven ja Lakalaivan yrittäjät kokevat liikenneratkaisut ja alueen kehittämisen hyvin myönteisenä. Ainoa esille tullut ristiriita on aikaisemmassa havainnekuvassa näkynyt uhka kaava-alueen pohjoispuolisen Automiehenkadun osan levittämisestä olemassa olevan asuinrakennuksen pihaan. Asia ratkeaa seuraavassa asemakaavoitusvaiheessa.

5.4.4 Muut vaikutukset

Kaupalliset vaikutukset

Asemakaavoilla ei muodostu uutta varsinaista kerrosalaa. Nykyisen asemakaavatilanteen mukainen paljon tilaa vaativan erikoiskaupan pääpainotus muuttuu siten, että 11000 k-m2 nykyistä enemmän voi olla muuta erikoiskauppaa. Sen myyntiartikkeleina ovat kohdan 4.4.2 mukaan huonekalukauppaan liittyvät sisustustuotteet.

Huonekalukaupan suuryksikkö ei ole keskustojen kauppamuoto, vaan se sijoittuu keskustojen ulkokehälle tai ulkopuolelle. Suurimmat keskittymät sisustustarvikekaupassa ovat Sammonkadulla, Lielahdessa ja Lempäälän Marjamäessä. Mikään niistä ei ole kaavamuutosalueen lähituntumassa.

Talous

Uuden eritasoliittymän rakentaminen on yhdyskuntataloudessa kallis investointi, jonka kustannuksia on tarkoitus kattaa Lahdesjärven ja Lakalaivan uusien tonttien myynnillä. Kun Palokallion asuinalueen melusuojauksen parantaminen voidaan toteuttaa samalla kerralla, saatava synergiahyöty pienentää merkittävästi muuten kalliin toi-menpiteen kustannuksia.

Yhdyskuntataloudessa voidaan laskea tuottojen puolelle Lahdesjärven ja Lakalaivan lisääntyvät työpaikat ja kasvavat verotulot.

Elinkeinoelämän taloudelliseen tulokseen on vaikutusta alueen imagolla ja houkuttelevuudella, mitkä lisäävät kävijämääriä.

Ympäristön asukkaiden yksityistalouden kannalta suurin merkitys on asunnon arvolla. Nykyisin liikennemelusta kärsivien omakotitalojen melusuojauksen paraneminen vaikuttaa positiivisesti alueen arvostukseen. Uuden liittymän rakennustyön aikana alueen arvostus on huonompi. Lentomelun suhteen paranemista ei asemakaavan toimenpiteillä tapahdu.

Terveellisyys ja turvallisuus

Maantieliikenne vaikuttaa ympäristön ilman laatuun lähinnä typen oksidien ja pienhiukkasten lisääntymisen vuoksi. Ilmatieteen laitoksen tekemä tutkimus vuodelta 2002 osoitti, että ilman laadun kannalta heikoimpia alueita ovat Tampereen keskustan ohella vilkkaimpien teiden ja risteysalueiden tienoot. Ajoneuvot kehittyvät kuitenkin vähäpäästöisempään suuntaan, minkä vuoksi tilanne kohenee tulevaisuudessa.

Vallitseva tuulten suunta on alueella lounaasta ja etelästä. Kaava-alueen ilman laadun kannalta tuulet kuljettavat typen oksideja ja pienhiukkasia enemmän koilliseen ja pohjoiseen. Poikittaisten väylien osalta vaikutukset kohdistuvat enemmän pohjoisenpuoleisille alueille.

Liikenteen määrä vaikuttaa suoraan ilman laatuun ja myös meluun. Kaava-alueella valtatien liikennemäärät ovat noin 4-14 -kertaiset sen alittavien katujen ja siihen liittyvien ramppien liikenteeseen verrattuna. Siten ylivertainen osa liikenteen vaikutuksista kohdistuu valtatien lähiympäristöön, ja ramppien liikenne vaikuttaa enää vähäisellä lisäyksellä.

Sekä asukkaiden että Lahdesjärven ja Lakalaivan tilojen käyttäjien kannalta ilman laatu on huonoin lähimpänä valtatien ajoratoja olevissa rakennuksissa. Katujen ja ramppien läheisyydellä ei ole enää samanlaista merkitystä. Ilmatieteen laitoksen vuoden 2007 tutkimuksen mukaan typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo jää vuonna 2030 kaava-alueella eritasoliittymävaihtoehdossa Automiehenkadun tuntumassa selvästi raja-arvon alapuolelle. Myös ohjearvot alittuvat muualla paitsi Lakalaivan itäisimpien teollisuustonttien osalla. Pienhiukkasten (PM10) osalta tilanne on saman tyyppinen: raja- ja ohjearvot alittuvat kaikilla tonteilla.

Ilmatieteen laitoksen vuoden 2007 tutkimuksessa on myös vertailtu typpidioksidipitoisuuden ja pienhiukkasten määrän vaihtelua, kun eritasoliittymää ei ole tai se on rakennettu. Eritasoliittymävaihtoehdossa typpidioksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvo on karttatulkintana 5-12 % suurempi ja pienhiukkasten (PM10) vuorokausikeskiarvo 5-15 % suurempi Palokallion asuntoalueella.

Turvallisuuden kannalta merkittävin seikka on liikenneturvallisuus. Moottoritieluokkainen väylä on sinänsä lähtökohtaisesti turvallinen. Eritasoliittymän rampit on suunniteltu myös turvallisiksi, vaikka moottoritieltä alaspäin suuntautuvat rampit ovat nopeuden hidastajina huonompia kuin nousevat. Ramppien liittyminen katuverkkoon ta-pahtuu turvallisilla kiertoliittymillä. Ajoväylien risteäminen sähkölinjojen kanssa ja pylväiden läheisyys ovat onnettomuustilanteissa turvallisuusriski. Lempääläntiellä liikenneturvallisuus ilmeisesti paranee liikennemäärien pienentyessä. Kevyen liikenteen turvallisuuteen vaikuttavat ratkaisut tulevat esille menossa olevan katusuunnittelun yhteydessä.

Asukkaiden ja tilojen käyttäjien kannalta meluesteillä rajattu valtatie ja sen rampit eivät ole riski, ellei meluesteitä käytetä väärin. Rakennusaikaiset louhinnat ja työmaaliikenne lisäävät turvallisuusriskiä. Ulkoilijan riskit ovat lähinnä Leppästensuonkadun kevyen liikenteen väylillä kohdissa, missä ne risteävät ramppien ajoneuvoliikenteen kanssa.

5.5 Ympäristön häiriötekijät

Liikennemäärät valtatiellä 3 ovat nousseet vuosien mittaan. Vaikka ajoneuvot ovat kehittyneet hiljaisemmiksi, valtatien liikennemelusta johtuva 55 dBA:n melutaso on jo ylittynyt useilla tonteilla Palokallion Ruokomäenkadun ja Karpalokadun itäpuolella ja Hillakadun varrella.

Asemakaavoissa on esitetty melusuojauksen rakentamista valtatien varteen Valkamankadun jatkeesta uudelle eritasoliittymälle asti. Se voidaan tehdä meluvallina, -seinänä tai niiden yhdistelmänä. Tehollisen yläpinnan korkeudeksi on laskettu n. 10 m pohjoisosalla ja n. 9 m eteläosalla valtatien tasausviivasta. Melusuojausta jatketaan edellisen korkuisena niin pitkälle, että kyetään ehkäisemään koillisesta valtatieltä tulevan melun leviäminen Palokallion tonteille.

Uuden Varikonkadun päästä jatkuvan eritasoliittymän rampin melusuojaus hoidetaan rampin tasausviivasta n. 3 m:n korkeuteen nousevalla melusuojauksella, joka estää liikennemelun leviämistä lounaan suuntaan.

Melusuojauksen rakentamista on harkittu myös valtatien itäreunalle. Särkijärven pohjoispuolella laajempaa väestömäärää palveleviksi tarkoitetut virkistysalueet ovat käyttökelpoisempia melusuojattuina.

Liikerakennuksille kortteleissa 6055 ja 6125 ei ole tarpeen asettaa seinärakenteiden melusuoja-arvoa, sillä laskennallinen suojaustaso 15-25 dBA täyttyy kaikilla tavanomaisilla seinä- ja ikkunarakenteilla.

Palokallio kuuluu Pirkkalan lentokentän lentomelualueeseen. Suurimmat lentomelun aiheuttajat ovat Puolustusvoimien suihkuhävittäjät. Ainoa ratkaisu lentomelun vähentämiseksi on lentoreittien suuntaaminen muihin suuntiin kuin Tampereen kaupungin ylle. Tampereen kaupungilla ei ole riittäviä keinoja lentoliikenteen reittivalintojen ohjaamiseen.

Maantieliikenne ei normaalisti aiheuta merkittävää tärinähaittaa, jos rakennukset eivät ole aivan ajoradan vieressä. Sen sijaan louhintojen yhteydessä kallioperä välittää tärinää, joka on lyhytaikaista mutta tuntuvaa. Lahdesjärven puolella oleva kallionlouhinta on kestänyt kauan ja jatkuu vielä pari vuotta. Sen aiheuttama tärinä on tuntuvinta lähiympäristön teollisuustonteilla. Uuden eritasoliittymän länsipuolen ramppien louhinta kestää vain osan arvioidusta 6 kk:n rakentamisajasta ja vaikuttaa eniten Palokallion koillisosan omakotitonteilla ja Lakalaivan korttelin 6055 teollisuusrakennuksissa.

Kaikki louhinnat tehdään asutuskeskuslouhintoina, joissa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

1. Räjäytettävän kohteen päälle tulee asentaa peitteitä, jotka ovat sirpaleita läpäisemättömiä, painavia ja lujia. Ensimmäisen reikärivin edessä on käytettävä louhetäkkäystä. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, ettei kiviä sinkoudu asutusalueelle.
2. Räjäytysajat on sovitettava siten, että ympäristössä liikkuu mahdollisimman vähän ihmisiä eli ei aamuisin, ruokatuntien aikaan eikä iltapäiväruuhkan aikaan.
3. Räjäytystöiden ajankohta on myöskin rajoitettava päiväsaikaan.
4. Ennen louhintaa tehdään rakennuksissa alkukatselmukset. Louhinnan päätyttyä tehdään loppukatselmukset.
5. Tärinämittaukset tehdään erillisen suunnitelman mukaisesti riittävän laajalla alueella.
6. Selvitetään alueella olevat tärinälle erittäin herkät laitteet ja suunnitellaan niiden suojaus.
7. Räjähdysaineen säilyttämiseen työmaalla on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Liikenteen vaikutuksia ilman laatuun on selvitetty yllä kohdassa 5.4.4.

5.7 Nimistö

Kadunnimitoimikunta on käsitellyt alueen nimikysymyksiä 8.12.2006. Toimikunta esitti Lakalaivasta poistetun Varikonkatu-nimen ottamista uudelleen käyttöön Lakalaivan keskeiselle uudelle kadulle. Valtatien varren suojaviheralueet saivat nimiesitykset Palokallionkaista ja Perkkoonpala.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

Rakentamistapaohjeet ro-7957

Nämä rakentamistapaohjeet ovat yleisluonteisia. Niiden suositukset ovat lähtökohtana rakennuslupaa edeltävässä lupatarkastuksessa. Mikäli suosituksesta halutaan poiketa, poikkeamiseen tulee olla erityinen syy ja sen vaikutukset koko alueen kaupunkikuvaan tulee selvittää.

Lahdesjärven kaupunginosa on jaettu alueisiin, joilla rakentamiselta edellytetään tiettyä laatutasoa. Automiehenkatuun rajoittuvilla tonteilla laatutaso on korkea. Lupavalvonnassa ja jatkuvassa valvonnassa myöhemmin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota laatutasotavoitteiden toteutumiseen.

Kortteli 6125

Asemakaavan mukaan kortteliin voi rakentaa kolmeen tasoon yhteensä 56400 k-m2 paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tiloja, 13000 k-m2 muun erikoiskaupan tiloja ja 400 k-m2 kunnallisteknisiä tiloja. Niitä vastaava autopaikkojen normimäärä on 1396 autopaikkaa.

Rakennusten julkisivujen valtatien 3 ja Automiehenkadun suuntaan tulee olla erittäin laadukkaat. Paikan luonteeseen sopivat korkeatasoiset materiaalit kuten lasi, kivimateriaalit ja laadukkaat metallijulkisivut.

Pihajulkisivujen tulee olla laadukkaat. Jätteiden ja pakkausmateriaalien säilytyspaikat tulee aidata umpiaidalla. Pysäköintialueet kestopäällystetään ja vedet johdetaan luoteen suuntaiseen hulevesijärjestelmään. Kattovesiä ja päällystetyiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyssäiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla 1 m3 jokaista 100 katto- ja päällysteneliömetriä kohti. Säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Tontin kuivatusjärjestelmää ei saa yhdistää valtatien kuivatusjärjestelmään.

Tonttien pihojen korkeusasemat tulee rakentaa viereisten tonttien kesken toisiinsa sopiviksi.

Tonttien Automiehenkatua vastaan oleville rajoille tulee istuttaa puurivit, joita täydentävät tiheät pensasistutukset. Merkityn näkemäalueen kohdalle pensaita ei tule kuitenkaan istuttaa. Puulajiksi suositellaan koivua ja istutusväliksi 6-8 m. Tontin ja rakennetun kadun välinen katualueen osa tulee istuttaa ja hoitaa pihamaan omaisesti.

Tonttiliikenne tulee ohjata niin, että se ei aiheuta häikäisyä valtatien ajoneuvoihin. Tontille sijoitettavien mainosten tulee olla sijainniltaan, korkeudeltaan ja valomäärältään sellaisia, että ne eivät haittaa liikennemerkkien havaittavuutta tai liikenneturvallisuutta.

Korttelin 6055 eteläosa

Asemakaavan mukaan korttelialueelle voi rakentaa kolmeen tasoon teollisuus- ja varastotilaa 10302 k-m2, josta 2575 k-m2 voi olla liike- ja toimistotilaa. Autopaikkojen kokonaismäärä riippuu teollisuus- ja varastotilan suhteesta rakennuksissa.

Rakennusten julkisivujen valtatien 3 suuntaan tulee olla erittäin laadukkaat. Paikan luonteeseen sopivat korkeatasoiset materiaalit kuten lasi, kivimateriaalit ja laadukkaat metallijulkisivut.

Pihajulkisivujen tulee olla laadukkaat. Jätteiden ja pakkausmateriaalien säilytyspaikat tulee aidata umpiaidalla. Tontin ja rakennetun kadun välinen katualueen osa tulee istuttaa ja hoitaa pihamaan omaisesti. Tontin kuivatusjärjestelmää ei saa yhdistää valtatien kuivatusjärjestelmään.

Leppästensuonkatu

Leppästensuonkatu päättyy nykyisin lähelle soistunutta metsää, jolta alkaa Särkijärveen laskeva ojasto. Räme on merkittävä Särkijärven valuma-alueen vesien kerääjä. Leppästensuonkadun jatke lounaaseen tulee rakentaa niin, että ajoradan kaakkoispuolelle kootaan vettä läpäisemätön reunavalli pidättämään rämeen vesiä valumasta kadun kuivatusojiin ja rakenteisiin. Kadun mutkan hulevedet johdetaan tasauksesta riippuen joko rämeen puolelle suodatusaltaaseen tai kohti Härmälänojaa.

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus

Toteuttamista on alustavasti suunniteltu, mutta ajoitus riippuu asemakaavan lainvoimaisuudesta. Kaupungin ulkopuolisia toimijoita on myös useita. Todennäköisesti se alkaa korttelin 6125 ja eritasoliittymän rakentamisella. Koko korttelin rakentamiskelpoisuus edellyttää jäljellä olevan kallion louhimista Leppästensuonkadun varrelta.

Arvion mukaan eritasoliittymän kokonaisrakennusaika on 1,5 vuotta, josta länsiosan ramppien rakentaminen kestää 6 kk. Korttelin 6125 tontin 5 rakentamisen keston arvio on 11-12 kk ja tontin 6 noin vuosi, tosin useammassa vaiheessa.

Asemakaavaan liittyvä katu- ja tiesuunnittelu on parhaillaan käynnissä.