ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN
MUUTOS. MESSUKYLÄN TILA NRO 1:66, TURTOLA-5415-13 JA -14. ASUINPIENTALOALUEEN
TÄYDENTÄMINEN, LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUEEN TARKISTAMINEN,
Sotilaankatu 11 ja Sotilaankuja 14. KARTTA NRO 7944.
Suunnittelupalvelut
/ asemakaavoitus on valmistellut 14.9.2005 päivätyn ja 11.11.2005
ja 30.10.2006 tarkistetun asemakaavan muutoksen nro 7944. Asian hyväksyminen
kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
Lisätietoja osoitteesta: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?7944.
TIIVISTELMÄ
Kaava-alueen
sijainti ja luonne
Suunnittelualue
sijaitsee Turtolan kaupunginosassa n. 5 km Tampereen kaupungin keskustasta
kaakkoon Hervannan valtaväylän itäpuolella, Vihiojan notkon
pohjoispuolella. Kaava-alue käsittää varsinaisen 1848 rakennetun
päärakennuksen pihapiirin lisäksi viljelykäytössä
olevan rinteen Vihiojaan saakka, 1970-luvulla rakennetun omakotitalon
pihapiireineen, asuinrakennusten väliin jäävän laajan
puistomaisen alueen, Keskon marketalueen, huoltoasemarakennusten korttelialueen
sekä osuuden Sotilaankatua.
Suunnittelualue liittyy Turtolan rivi- ja kerrostalovaltaiseen asuinalueeseen.
Pohjoisessa suunniteltava pientaloalue rajautuu Keskon market-alueeseen
ja etelässä Vihiojan puistoon. Lännessä alue rajautuu
Hervannan valtaväylään, joka aiheuttaa liikennemelua suunnitellulle
asuinalueelle.
Kaavaprosessin
vaiheet
Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajien aloitteesta. Osallistumis-
ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 11.03.2004 -
08.04.2004 välisen ajan. Nähtävilläoloaikana jätettiin
1 kirjallinen mielipide ja Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto.
Luonnos kuulutettiin nähtäville 29.09.-20.10.2005 väliseksi
ajaksi. Luonnoksen nähtävilläoloaikana jätettiin yksi
kirjallinen mielipide, joka koski Sotilaankadun katuliittymiä. Asemakaavaluonnoksesta
on pyydetty lausunnot eri hallintokunnilta. Tonttijako laaditaan kaavan
yhteydessä. Tonttijaolla muodostuvat tontit Turtola-5426-4, -5, -6
ja -7 ja 5430-1, -2, -3, -4, -5, -6 , -7, -8 ja - 9.
Yhdyskuntalautakunta
päätti hyväksyä 14.9.2005 päivätyn ja 11.11.2005
tarkistetun asemakaavaehdotuksen no 7944 asetettavaksi nähtäville
ja esittää sen nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen
ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaavaehdotus oli
nähtävillä 22.12.2005 - 23.1.2006 välisen ajan. Muistutuksia
ja lausuntoja ei jätetty.
Asemakaavaehdotus
ei kuitenkaan tyydyttänyt hakijaa, joka ei näin ollen allekirjoittanut
neuvoteltua maankäyttösopimusta. Hakija esitti erillispientalojentonttien
määrän lisäämistä siten, että uusia
tontteja lohkaistaisiin kartanolle varatusta tontista, jota hakija piti
liian suurena. Kaavan laatijan mielestä lisätonttien sijoittaminen
kartanon välittömään pihapiiriin ei ole mahdollista,
koska tällöin kartanon pihapiiri ei enää muodostaisi
kulttuurihistoriallisilta piirteiltään ymmärrettävää
kokonaisuutta.
Tilaajan ja
hakijan välisten neuvotteluiden jälkeen kaavaehdotusta on tarkistettu
30.10.2006 siten, että alueen länsiosaan jo suunnitellun erillispientalojen
rivin jatkeeksi lisättiin kaksi uutta tonttia ja kartanon tontista
osa liitettiin puistoon. Lisätonttien vuoksi meluselvitys päivitettiin
(Ramboll 30.10.2006). Tarkistetusta 30.10.2006 päivätystä
kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot ympäristövalvonnasta,
rakennusvalvonnasta, kiinteistötoimelta ja museotoimelta. Huomautettavaa
oli ainoastaan museotoimella, lausunto oli pääasiassa samansisältöinen
kuin luonnosvaiheessa.
Asemakaava
Turtolan kaupunginosassa, osoitteessa Sotilaankuja 14 täydennetään
pientaloaluetta. Asemakaavamuutoksella Turtosen tilan alueelle muodostuu
kahdeksan 564m²-681m² suuruista omakotitonttia, kartanon tontin
pohjoispuolelle 1381m²:n suuruinen omakotitontti sekä etelä-lounaispuolelle
asuinpientalojen tontti ja rivitalotontti. Erillispientalotonteille (AO)
on osoitettu rakennusoikeutta kullekin yhteensä 250k-m². 9848
m²:n suuruiselle pientalotontille (AP) osoitettiin rakennusoikeutta
2125k-m² (e=0,22) ja 10073 m²:n suuruiselle rivitalotontille
(AR-23) 2200k-m² (e=0,22). Olemassa oleva kartano pihapiireineen
merkittiin suojeltaviksi ja sille osoitettiin rakennusoikeutta olemassa
olevien rakennusten verran. Hervannan valtaväylän läheisyydessä
sijaitseva omakotitalo erotettiin omaksi 1871 m²:n suuruiseksi erillispientalotontiksi,
jolle osoitettiin rakennusoikeutta olemassa olevien rakennusten mukaan
280k-m² k-m². Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on tärkeää
huomioida uudisrakennusten sopeutuminen vanhan kartanon pihapiiriin. Eteläisimpien
pien- ja rivitalotonttien melusuojaus on toteutettava vähintään
asemakaavassa esitetyllä tasolla. Mikäli toteutettava ratkaisu
poikkeaa havainnekuvassa esitetystä, on rakentamisen pohjaksi laadittava
meluselvitys.
Liikerakennusten korttelialueesta erotetaan katu- ja virkistysalueeksi
itäosasta 8704m²:n suuruinen alue. Liikerakennusten korttelin
pohjoisosasta erotetaan omaksi tontiksi no 5415-16 ajoyhteyden pohjoispuolinen
9856m²:n suuruinen alue, jolle osoitetaan rakennusoikeutta tonttitehokkuuden
e=0,3 mukaan 2957k-m². Market-tontille no 5415-15 osoitetaan rakennusoikeutta
olemassa olevien rakennusten verran 32500k-m².
Kaava-alueella rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 10772k-m²,
josta asuinkerrosalan lisäys 7855k-m² ja muu lisäys 2917k-m².
Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaavan toteutus on tarkoitus aloittaa kaavan saatua lainvoiman.
Tampereen kaupungin
suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Riikka Rahkonen. Arkkitehti
Elina Karppinen vastasi työstä 27.1.2006 asti.
Dno YVI 8060/2003, 28.10.2003
1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT
1.1 Tunnistetiedot
Asemakaavan muutos koskee: Turtolan kaupunginosan korttelin no 5415 tonttia
no 13 ja 14 sekä katu-, puisto- ja virkistysaluetta.
Asemakaava
koskee: Tampereen kaupungin Messukylän kylän tiloja nro 1:57
ja nro 1:66.
Asemakaavan
muutoksella muodostuu Turtolan kaupunginosan kortteli no 5415 osa sekä
katu-, puisto-, virkistys- ja erityisaluetta.
Asemakaavalla
muodostuu Turtolan kaupunginosan korttelin no 5426 osa, kortteli no 5430
sekä katu-, virkistys-, suojelu- ja erityisaluetta.
Tonttijaolla
muodostuu Turtolan kaupunginosan korttelin 5426 tontit no 4-7 ja korttelin
5430 tontit no 1-9.
Tampereen kaupungin
suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Riikka Rahkonen. Arkkitehti
Elina Karppinen vastasi työstä 27.1.2006 asti
Dno YVI 8060/2003,
28.10.2003
Vireilletulo:
11.03.2004
Kaava-alue
sisältää maanmittauslaitoksen ylläpitämiä
rekisteriyksiköitä.
1.2 Kaava-alueen
sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Turtolan kaupunginosassa n. 5 km Tampereen kaupungin
keskustasta kaakkoon Hervannan valtaväylän itäpuolella,
Vihiojan notkon pohjoispuolella.
1.3 Kaavan
nimi ja tarkoitus
Asuinpientaloalueen täydentäminen, liikerakennusten korttelialueen
rajojen ja merkintöjen tarkistaminen, virkistysalueen nimi sekä
katualuetta, Sotilaankatu 11 ja Sotilaankuja 14.
1.5 Luettelo
selostuksen liiteasiakirjoista
- Maanomistajan aloite, 27.10.2003
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 11.03.2004
- Selvitys Turtosen tilan asemakaava-alueen luonnon olosuhteista, 27.9.2004
- Turtosen tilan inventointi, Maankäytön ja rakennusten historiaa,
6/2004
- Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta, 1.8.2005
- Turtonen, selvitys alueen käyttömahdollisuuksista 16.8.2001
- Meluselvitys, Ramboll, 27.09.2005; päivitys 30.10.2006
- Asemakaavan muutosluonnos 14.9.2005
- Asemakaavaehdotus 14.9.2005, tark. 11.11.2005
- Kopiot lausunnoista ja mielipiteistä
3 LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Alue sijaitsee n. 5 km kaakkoon kaupungin keskustasta. Kaava-alue käsittää
varsinaisen 1848 rakennetun päärakennuksen pihapiirin lisäksi
viljelykäytössä olevan rinteen Vihiojaan saakka, 1970-luvulla
rakennetun omakotitalon pihapiireineen, asuinrakennusten väliin jäävän
laajan puistomaisen alueen, Keskon marketalueen, huoltoasemarakennusten
korttelialueen sekä osuuden Sotilaankatua.
Suunnittelualue
liittyy Turtolan rivi- ja kerrostalovaltaiseen asuinalueeseen. Pohjoisessa
suunniteltava pientaloalue rajautuu Keskon market-alueeseen ja etelässä
Vihiojan puistoon. Tilalle on muodostettu rasiteyhteys Sotilaankujalle
puistoalueen läpi. Lännessä alue rajautuu Hervannan valtaväylään,
joka aiheuttaa liikennemelua suunnitellulle asuinalueelle.
3.1.2 Luonnonympäristö
Maisemarakenne, maisemakuva
Suunnittelualueen eteläosassa sijaitseva Vihiojannotko on osa n.
12 km pitkää viheraluetta, joka seurailee Vihiojan kulkua. Hervannan
valtaväylän itäpuolella oleva lehtoalue on eräs kantakaupungin
rauhoituskohteista ja Vihiojan eteläpuolinen alue on suojeltu asemakaavalla.
Vihiojannotko on lähes ainoa jäljellä oleva näyte
kantakaupungin rehevistä puronvarsinotkoista.
Luonnonolot
Suunnittelualueen notko on maaperältään savea. Turtosen
tilakeskuksen alueella sekä Hervannan valtaväylän läheisyydessä
on kallioalueet, muilta osin maaperä on hietaa (Mapinfo 05/2005).
Kaava-alueen luonnon olosuhteista laaditun selvityksen mukaan alueen huomionarvoisimpia
kohteita ovat Vihiojan varsi ja kalliokummut. Vihiojan varsi on lehtomaisen
rehevää ja monen lintulajin elinympäristöä. Lisäksi
Vihiojalla on myös kasvistollista sekä mahdollisesti myös
hyönteistöllistä arvoa, sillä se on rehevyydessään
ja ojan topografia huomioon ottaen ympäristöstään
poikkeava elinympäristö.
Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003- teoksessa Vihiojan vartta on kuvattu
seuraavasti: Alue on kasvistonsa puolesta tärkeä rauhoituskohde.
Uuden moottoritien rakentamisen yhteydessä paikka menetti merkitystään,
vaikka se alkuperäislinjauksen mukaan ei kokonaan jäänytkään
tien alle. Viimeaikaiset raivaukset lienevät jo tuhonneet osan alueen
monilajisesta kokonaisuudesta. Pensaston raivaus on kohtalokasta varsinkin
tesmayrtille (Adoxa moschatellina, UH-AL), joka Tampereella on erittäin
uhanalainen laji. Vuoden 1999 kevätkesällä tesmayrttiä
löytyi alueen eteläpuolen mäeltä kymmeniä yksiköitä,
mutta paikka on kovan kulutuksen kohteena. Hervannan valtaväylän
itäpuolella sijaitsevassa rehevässä puronvarsilehdossa
elää kolme elinympäristövaatimuksiltaan vaateliasta
mittariperhosta. Niiden toukat käyttävät ravinnokseen vain
yhtä kasvia: palsamikenttämittari ja verkkomittari lehtopalsamia,
konnanmarjanpikkumittari mustakonnanmarjaa. Kaikki kolme perhoslajia ovat
ravintokasviensa takia paikoittaisia. Edellisten lisäksi lehdossa
elää myös tuomella elävä harvinainen tuominopsasiipi.
Useat näiden lajien asuttamat alueet ovat varsinkin Tampereen kantakaupungin
alueella häviämässä.
3.1.3 Rakennettu ympäristö
Suunnittelualueen tilalla nro 1:66 sijaitsee 1800-luvun puolivälistä
peräisin oleva tilan päärakennus, joka sai nykyisen klassisistisen
asunsa 1922 arkkitehti Eräsen suunnittelemana. Päärakennuksen
pihapiirissä sijaitsee lisäksi hirsinen aittarakennus 1800-luvun
alkupuolelta, uusi autotallirakennus, sikala 1950-luvulta sekä kalustevaja
vuodelta 1969. Hervannan valtaväylän läheisyydessä
sijaitsee vuonna 1982 rakennettu aumakattoinen yksikerroksinen asuinrakennus.
Kartanon puutarha on istutettu 1927 tehdyn suunnitelman mukaisesti. Tilan
rakennukset on määritelty kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti
hyvin merkittäviksi ja niiden alkuperäisyysaste on suuri.
Liikerakennusten tontille on rakennettu Hypermarket sekä kodinsisustamiseen
ja -tekniikkaan erikoistuneiden kauppojen rakennus. Piha-alue toimii kokonaisuudessaan
pysäköintialueena.
Väestön
rakenne ja kehitys kaava-alueella
Kaava-alueen asukasmäärä tulee kaavan toteuduttua kasvamaan
n. 135 henkilöllä.
Palvelut
Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat kaava-alueella, Turtolan
liikekeskuksessa. Lähin päiväkoti, Turtolan päiväkoti
sijaitsee välittömästi kaava-alueen itäpuolella ja
lähimmät koulut Messukylässä n. 1,5 km:n etäisyydellä.
Virkistys
Suunnittelualue liittyy laajaan Vihiojanpuiston virkistysalueeseen. Lisäksi
kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevat Iidesjärven, Kirkkosuon
ja Santaharjunpuiston lähivirkistysalueet.
Tekninen huolto
Kunnallistekniikka kulkee aluetta ympäröivä katuja pitkin.
Alueen rakentaminen edellyttää uuden kadunrakentamista sekä
kunnallistekniikan tuomista uudelle asuinalueelle.
Ympäristönsuojelu
ja ympäristöhäiriöt
Suunnittelualue sijaitsee Hervannan valtaväylän, Turtolankadun
ja VT9:n ympäröimänä, joten asuntojen suojaaminen
liikennemelulta on tärkeää.
Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan Vihiojannotkon luontoarvojen
säilyminen pyritään turvaamaan riittävän leveällä
viheralueella.
3.1.4 Maanomistus
Suunnittelualueen tilan no 1:66 omistavat Antti ja Liisa Turtonen, tontin
no 5415-13 omistaa Keskon eläkekassa. Tilan 1:57, tontin no 5415-14
ja asemakaavoitetut puisto- ja virkistysalueet omistaa Tampereen kaupunki.
3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja
selvitykset
Pirkanmaan 3. seutukaava on vahvistettu 6.6.1997. Sen mukaan suunnittelualue
on taajamatoimintojen aluetta. Alueen eteläosa on osoitettu virkistysalueeksi.
Tampereen kantakaupungin
yleiskaava on vahvistettu 12.12.2000. Sen mukaan tila no 1:66 on pientalovaltaista
asuntoaluetta. Tilan no 1:66 eteläpuolinen alue on maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi
varattua lähivirkistysaluetta, Keskon marketalue on osoitettu kauppa
- ja palveluvaltaisen yritystoiminnan alueeksi.
Suunnittelualueella
on voimassa 22.11.1999 vahvistettu asemakaava no 7557, 31.07.1998 vahvistettu
asemakaava no 7441, 25.05.1978 vahvistettu asemakaava no 5276, 17.01.1972
vahvistettu asemakaava no 3783 ja 27.02.1963 vahvistettu asemakaava no1953
joiden mukaan tontti no 5415-13 on liikerakennusten korttelialuetta, jolle
on osoitettu rakennusoikeutta tonttitehokkuuden e=0,27 mukaan 32567k-m².
Korttelialueelle saadaan sijoittaa uksi enintään 18500k-m²
suuruinen, maankäyttö- ja rakennuslain 114§:n mukainen
vähittäiskaupan suuryksikkö. Tontilla sijaitseva muuntamorakennus
on asemakaavalla suojeltu.
Tontin no 5415-13 itäpuolinen viheralue on osoitettu istutettavaksi
puistoalueeksi, jolle on osoitettu ajotien alue tilalle 1:64.
Tampereen kaupungin
rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 6.9.2000.
Pohjakartta
on Tampereen kaupungin kaupunkimittausviraston
laatima ja se on tarkistettu v. 2005.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Tilan no 1:66 no omistajat hakivat asemakaavan laatimista tarkoituksena
kaavoittaa ison tilan alue asuinpientaloalueeksi.
4.2 Suunnittelun
käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Asemakaava laaditaan tontin haltijoiden aloitteesta ja siitä peritään
taksan mukaiset kulut.
4.3 Osallistuminen
ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset
Osallisia ovat mm. muutoksen hakija, muut kaava-alueen maanomistajat,
naapurikiinteistöt sekä kaupungin asianosaiset hallintokunnat,
mm. suunnittelupalvelut, kiinteistötoimi, sähkölaitos ja
vesilaitos.
4.3.2 Vireilletulo
Asemakaava on tullut vireille 11.03.2004, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma
kuulutettiin nähtäville.
4.3.3 Osallistuminen
ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville
11.03.2004 - 08.04.2004 väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin
sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin myös naapurikiinteistöille.
Nähtävilläoloaikana
jätettiin yksi kirjallinen mielipide ja Pirkanmaan maakunta,useon
lausunto. As Oy Rinneturtolan mielipiteessä pidettiin tärkeänä,
että puisto- ja viheralueiksi kaavoitetut alueet säilyvät
jatkossakin samassa käytössä. Uuden alueen liikenne toivottiin
ohjattavaksi muun kuin kapean Sotilaankujan kautta. Pirkanmaan maakuntamuseo
esitti lausunnossaan alueen rakennusten ja maankäytön historian
selvittämistä, jotta kaavan vaikutuksia pystytään
arvioimaan. Mielipiteet ovat kokonaisuudessaan asemakaavan liiteasiakirjoissa.
Asemakaavaluonnos
kuulutettiin nähtäville 29.09.-20.10.2005 väliseksi ajaksi.
Luonnos on postitettu lisäksi osallisille. Luonnoksesta jätettiin
yksi kirjallinen mielipide, jossa esitettiin poistettavaksi Sotilaankadun
ja Sotilaankujan risteyksessä oleva vanha linja-autojen kääntöpaikka.
Kaavoittajan vastine: Ko. paikalle on jo tehty katusuunnitelma, jossa
linja-autojen jo käytöstä poistunut kääntöpaikka
rakennetaan viheralueeksi.
Asemakaavaluonnoksesta
pyydettiin kaupungin ao. hallintokuntien lausunnot. Määräaikaan
mennessä saapui kaksi lausuntoa. Lausunnossaan ympäristöasioiden
/ kaupunkisuunnittelu totesi, että meluntorjunta on luonnoksessa
otettu huomioon, mutta asia kannattaa huomioida myös kaavan toteutusvaiheessa.
Kaukolämpö- ja kaasutoiminta totesi 20.10.2005 päivätyssä
lausunnossaan: "Asemakaavan muutosalueella sijaitsee kaukolämpöjohtoja
oheisen piirustuksen mukaisesti." Kaukolämpöjohto kulkee
itä-länsisuunnassa Citymarketin rakennuksen eteläpuolelta.
Linja on merkitty asemakaavaan maanalaisen johdon rasitealueena. Sähköverkkotoiminnan
yleissuunnittelu pyysi lisäaikaa lausunnon antamiseen. Sähköverkkotoiminnan
lausunto 25.10.2005:" Puistomuuntamoa varten tulisi varata 6x6 m
alue Martinpojankadun eteläpään varresta EV alueen (suojaviheralue
/ meluvalli) itäpäästä."
Kaavoittajan
vastine: Muuntamon tontti lisätään asemakaavaan toivotulle
paikalle.
Pyydetyn lausuntoajan
jälkeen saapuneet lausunnot:
Pelastuslaitoksen lausunto 24.10.2005 :" Korttelin 5430 tonteilla
1-6 paloteknisten vaatimusten täyttäminen järkevästi
lähes mahdotonta! Talousrakennuksen ala tulisi siirtää
väh. 4 m:n etäisyydelle naapurin rak.aloista, muuten tulee palomuuria
kohtuuttoman paljon!"
Kaavoittajan
vastine:
Lausunnon johdosta rakennusaloja muutetaan siten, että palotekniset
vaatimukset täyttyvät.
Tampereen kaupungin
museotoimi totesi 29.10.2005 päivätyssä lausunnossaan mm.
seuraavaa: "Pihapiirin eteläosan muuttaminen asuinpientalojen
korttelialueeksi tulee muuttamaan suuresti nykyistä kokonaisuutta.
Uudisrakennusten sekä leikki- ja parkkipaikan sijoittaminen näinkin
lähelle jo supistunutta asuinrakennuksen ja aitan muodostamaa pihapiiriä
on erityisen huono ratkaisu. Tällä hetkellä Turtosen tilakeskus
muodostaa selkeän ja laajan saarekkeen, johon kuuluu tilakeskuksen
lisäksi peltoa, joka yhdistää tilakeskuksen osaksi laajempaa
Vihiojan virkistys- ja kulttuurimaisemaa. Uudisrakentaminen katkaisee
tämän yhteyden ja jättää vanhat rakennukset pieneksi
saarekkeeksi asuin- ja liikerakennusten väliin. Myöskään
vanhan pihapiirin pohjoispuolelle, Turtolanpuiston kulmaan suunniteltua
rakennustonttia ei voi pitää vanhaa pihapiiriä kunnioittavana.
Kaavasuunnitelmassa tulisi huomioida olemassa oleva miljöö kokonaisuudessaan
ja pyrkiä säilyttämään kulttuurihistoriallisilta
piirteiltään mahdollisimman ymmärrettävä kokonaisuus.
Tämä koskee kaikkien rakennusten muodostamaa pihapiiriä
sekä siihen liittyvää kasvillisuutta mm. kuusiaitaa, puistoa
ja koivukujaa." Lausunto on kokonaisuudessaan asemakaavaselostuksen
liitteenä.
Kaavoittajan
vastine:
Asemakaavaluonnosta on tarkistettu mm. vanhojen rakennusten eteläpuolella
olevien rakennusalojen osalta. Uudet rakennukset tulevat sijoittumaan
aiemmin pihapiirissä olleiden / olevien piharakennusten tuntumaan,
jolloin pihapiirin mittakaava säilyy suunnilleen entisellään.
Tilakeskuksen pihapiiristä on rakennuksin suljettu yhteys Vihiojan
laaksoon, kuten on ollut aiemminkin. Asemakaavaluonnoksessa on säilytetty
tilan merkittäviä piirteitä: vanha tilakeskuksen päärakennus
ja aitta, pihapiiriin saavuttaessa merkittävä koivukuja sekä
laaja pihapiiri kuusiaitoineen. Myös tilan pohjoispuolinen puistoalue
säilytettiin avoimena luoden tilaa kartanoon saavuttaessa.
Ympäristövalvontayksikkö
totesi 01.11.2005 päivätyssä lausunnossaan mm. seuraavaa:
"Ympäristövalvontayksikön näkemyksen mukaan kiinteistökohtaisten
suojausten vaikutus eteläisimmän talorivin piha-alueilla on
kuitenkin minimaalinen eikä 55 dB ohje-arvoa aliteta kaikkien huoneistojen
eteläpuolisilla, todellisilla oleskelupihoilla. Tällä perusteella
tulisi harkita tehokkaampia meluntorjuntatoimenpiteitä ehkäisemään
Hervannan valtaväylän suunnasta tulevaa melua."
Lausunnon ja
ympäristövalvontayksikön kanssa käytyjen keskustelujen
jälkeen johdosta selvitettiin melusuojauksen lisäämisen
vaikutusta ongelmallisimpiin oleskelupihoihin. Melusuojauksen riittävyys
tarkistettiin Ramboll Finland Oy:ssä laaditulla melumallilla. Asemakaavan
melunsuojamääräyksiä tarkistettiin riittäviksi.
Pirkanmaan
maakuntamuseo totesi lausunnossaan 2.11.2005, että asemakaavan muutosluonnoksesta
ei ole huomautettavaa.
Kaupunkirakentamisen
toivomuksesta uuden kadun ja kevyenliikenteen väylien nimet erotettiin
toisistaan nimeämällä kevyenliikenteen yhteys Martinpojanpoluksi.
Kaavaehdotus
oli nähtävillä 22.12.2005 - 23.1.2006 välisen ajan.
Lausunnot pyydettiin kiinteistötoimelta ja Pirkanmaan ympäristökeskukselta,
mutta kumpikaan ei katsonut olevan aihetta lausua. Muistutuksia ei jätetty.
22.12.2005
- 23.1.2006 nähtävillä ollut asemakaavaehdotus ei tyydyttänyt
hakijaa, joka ei näin ollen allekirjoittanut neuvoteltua maankäyttösopimusta.
Hakija esitti erillispientalojentonttien määrän lisäämistä
siten että uusia tontteja lohkaistaisiin kartanolle varatusta tontista,
jota hakija piti liian suurena. Kaavan laatijan mielestä lisätonttien
sijoittaminen kartanon välittömään pihapiiriin ei
ole mahdollista, koska tällöin kartanon pihapiiri ei enää
muodostaisi kulttuurihistoriallisilta piirteiltään ymmärrettävää
kokonaisuutta.
Tilaajan ja
maanomistajien välisten neuvottelujen perusteella kaavaa päätettiin
tarkistaa lisäämällä kaksi uutta erillispientalotonttia
jo suunnitellun rivin jatkoksi ja liittämällä osa kartanon
tontista puistoon. Meluselvitys päivitettiin lisätonttien osalta
(Ramboll 30.10.06). Tarkistettu 30.10.2006 päivätty kaavaehdotus
lähetettiin lausunnoille ympäristövalvontaan, rakennusvalvontaan,
kiihteistötoimeen ja museotoimeen. Huomautettavaa oli ainoastaan
museotoimella. Museotoimi kertasi 2.11.2006 lähetetyssä sähköpostilausunnossa
luonnoksesta antamaansa lausuntoa (29.10.2005 diar. 220/5423/2005) seuraavasti:
- selvitykset eivät antaneet riittävää kuvaa alueen
kulttuurihistoriallisista ominaisuuksista joita suojelumääräykset
koskevat (täydennettiinkö selvityksiä sen jälkeen?).
- vaikutuksia kulttuuriympäristöön ja maisemaan ei oltu
arvioitu
- uudisrakentaminen tulee liian lähelle vanhaa pihapiiriä
- Turtolanpuistoon sijoitettua tonttia ei pidetty hyvänä ratkaisuna
- pihapiiri tulee huomioida kokonaisuutena, mikä merkitsee että
esimerkiksi puisto tulee säilyttää rakennusten ympärillä.
Uusi suunnitelma toteuttaa näiltä osin ko. tavoitteen
Kaavoittajan
vastine:
Kaavaa varten on laadittu Turtosen tilan inventointi -raportti vuonna
2004 kaavoitusyksikössä. Tähän selvitykseen tilattiin
täydennys arkkitehti Lasse Kosuselta, täydennysliite on päivätty
1.8.2005. Täydennyksessä on määritelty alueen kulttuurihistoriallisesti
ja maisemallisesti merkittävät ja säilytettävät
rakennukset, purettavat rakennukset sekä säilytettävänä
pihamiljöönä Turtosen tilan ja aittarakennuksen muodostama
ympäristökokonaisuus. Kaavoitusyksikkö ei katsonut tarpeelliseksi
täydentää inventointia toistamiseen.
Kaavan vaikutusten
arviointi täydennetään.
Turtolanpuistoon
sijoitettu tontti on maanomistajan tavoitteen mukainen.
Kaavaluonnoksesta
saatuun lausuntoon annetussa vastineessa on käsitelty uudisrakentamisen
sijoittamista ja siihen lausunnon perusteella tehtyjä tarkistuksia.
4.4 Asemakaavan
tavoitteet
Asemakaavan tavoitteena on tutkia mahdollisuutta kaavoittaa tilan no 1:66
alue ympäristöön sopivaksi pientaloalueeksi.
4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Kaupunkikuvallisena tavoitteena on luoda alueelle pientaloryhmä,
joka massoittelun ja rakeisuuden myötä sopii Vihiojanpuiston
viereen. Lähialueen asukkaiden tavoitteena oli säilyttää
olemassa olevat kaavoitetut puistoalueet nykyisessä käytössään
sekä uuden alueen liikennejärjestelyjen aiheuttaman häiriön
minimointi.
Erityisenä tavoitteena on muodostaa vanhan tilakeskuksen pihapiiristä
ymmärrettävä tilan historiaa arvostava kokonaisuus säilyttäen
alueen merkittävimmät arvot.
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
0-vaihtoehto oli jättää kaava-alue nykyiselleen. Tämä
vaihtoehto ei olisi ollut hakijan tavoitteiden mukainen, joten tutkittiin
rakennusoikeuden lisäämistä mahdollistavia vaihtoehtoja.
1-vaihtoehtona oli laatia suunnittelualueelle pientaloalueen asemakaava
siten, että myös korttelin keskelle jäänyt puistoalue
kaavoitetaan asuinkäyttöön. Vaihtoehtoa puolsi Sotilaankadulta
tuotavan kuntatekniikan aiheuttamien kustannusten jakautuminen tasaisemmin.
Lähialueen asukkaiden ja viereisen päiväkodin voimakkaat
mielipiteet puistoalueen säilymisestä edelleen puistona ohjasivat
suunnittelua siten, että maankäyttö tehostuu eteläosassa
ja puistoalue jäi ennalleen.
2-vaihtoehto oli suunnitella tiivis pientaloalue suunnittelualueen eteläosaan
siten, että korttelialueen keskelle jää korttelipiha Nykyinen
puistoalue säilyy.
4.5.2 Valittujen
vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu
1-vaihtoehdossa kadunrakentamisesta aiheutuvat kustannukset jakaantuvat
tasaisemmin, kun koko rakennettavan kadun matkalle muodostuu uusia tontteja.
Lähialueen asukkaiden ja päiväkodin elinympäristön
laatu kuitenkin heikkenee merkittävästi, kun rakennetun alueen
keskellä sijaitseva puistoalue poistuu.
2-vaihtoehdossa täyttyy lähiympäristön asukkaiden
tavoitteet olemassa olevan puiston säilymisestä ja Sotilaankujan
rauhoittamisesta lisäliikenteeltä sekä maanomistajientavoitteet
uudesta rakennusoikeudesta, joten tämän vaihtoehdon kehittelyä
jatkettiin.
Kaavan valmisteluvaiheessa
selvitettiin liikennemelun vaikutusta suunnitellulle asuinalueelle. Meluntorjunnan
ohjearvoina on käytetty valtioneuvoston päätöksen
(VNp 993/92) mukaisia yleisiä melutason ohjearvoja, jonka mukaan
asuntoalueiden päiväohjearvona ulkona käytetään
keskiäänitasoa 55dB ja yöohjearvona 50dB. Melusuojaus Hervannan
valtaväylän viereen sijoitettavalla meluaidalla edellyttäisi
n. 200 metrin mittaisen n. 2 m korkean meluesteen rakentamista. Meluesteen
mallinnuksen avulla suoritettu melulaskelma osoitti, että esteen
melunsuojaus vaikutus ei ollut merkittävä eikä melusuojaus
suhteutettuna alueen rakennusoikeuteen ei ole kustannusvaikutuksiltaan
realistinen.
Rakennusmassojen sijoittelulla, rakennusten korkeudella, pihatasojen korkeusasemilla
sekä tontilla tapahtuvalla maastomuokkauksella ja meluseinillä
saavutetaan piha-alueilla pääosin 55 dB:ä alhaisempi melutaso.
Turtosen tilan
maankäytön ja rakennusten historiaa selvittäneessä
raportissa selvitettiin mm. tilan pilkkoutuminen nykyiseen kokoonsa, rakentamisen
historiaa sekä rakennusten ja pihapiirin alkuperäisyysastetta.
Selvitys osoitti, että tilan päärakennus on lähes
alkuperäisessä 1920-luvun klassisistisessa asussaan ja siihen
liittyvä hirsinen aittarakennus 1800-luvun asussaan. Tilan rakennukset
on peruskorjattu 1977 vanhojen rakennusten ominaispiirteitä kunnioittaen.
Puutarha on periaatteiltaan 1927 tehdyn suunnitelman mukainen. Tampereen
kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998-teoksessa (Tampereen kaupungin ympäristötoimi
kaavoitusyksikkö julkaisuja 2/98) tilan rakennukset on määritelty
kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti hyvin merkittäviksi
ja niiden alkuperäisyysaste on korkea. Kaavaa valmisteltaessa on
pyritty suojelemaan tilan no 1:66 vanhimmat rakennukset pihapiireineen
ja sisääntuloteineen mahdollisimman hyvin siten, että maanomistajan
tavoitteet uudesta rakennusoikeudesta kuitenkin täyttyvät. Asemakaavan
toteutuessa vanhan tilakeskuksen länsi- ja eteläpuolelle muodostuu
uusi asuinalue entisille viljely- ja talousrakennusten paikoille. Vanha
pihapiiri rajautuu etelässä kuten 1950-luvulla, jolloin pihapiiri
rajautui Vihiojan notkoon päin päärakennuksen eteläpuolelle
suunniteltujen asuinrakennusten paikoilla olleilla talousrakennuksilla.
Näkymä viljelyalueena olleeseen Vihiojannotkoon rinteeseen on
pihapiiristä ollut aina suljettu.
Asemakaavan
toteutuminen tuo suunnittelualueelle n. 135 uutta asukasta.
4.5.4 Asemakaavaratkaisun
valinta ja perusteet
Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana
jätettiin yksi kirjallinen mielipide ja Maakuntamuseon lausunto.
As Oy Rinneturtolan mielipiteessä pidettiin tärkeänä,
että puisto- ja viheralueiksi kaavoitetut alueet säilyvät
jatkossakin samassa käytössä. Uuden alueen liikenne toivottiin
ohjattavaksi muun kuin kapean Sotilaankujan kautta. Pirkanmaan maakuntamuseo
esitti lausunnossaan alueen rakennusten ja maankäytön historian
selvittämistä, jotta kaavan vaikutuksia pystytään
arvioimaan.
Uuden asuinalueen liikenne järjestetään uuden katuyhteyden
välityksellä, olemassa olevat puistoalueet säilyvät
lähes kokonaan nykyisessä käytössä. Turtosen
tilan rakennusten ja maankäytön historiasta on laadittu selvitys.
Kaavaluonnoksesta
saatujen mielipiteen ja lausuntojen perusteella kaavan tehtiin tarkistuksia,
jotka on kuvattu kohdassa 4.3.3.
Tilaajan ja
hakijan välisten neuvotteluiden jälkeen kaavaehdotusta on nähtävilläolon
jälkeen tarkistettu siten, että alueen länsiosaan jo suunnitellun
erillispientalojen rivin jatkeeksi lisättiin kaksi uutta tonttia
ja kartanon tontista osa liitettiin puistoon. Lisätonttien vuoksi
meluselvitys päivitettiin (Ramboll 30.10.2006).
Kaavaan lisätyillä
tonteilla löytyy piha-aluetta, jolla päiväajan melutaso
on 55 dB ja yöaikaan 50 dB tai alle. Kartanon tontin pienentäminen
puistoalueen hyväksi on hyväksyttävissä, koska pihapiirin
visuaalinen ilme ei muuttune kovin paljon. Kaavaan sisällytettiin
määräykset, jotka edellyttävät puistoalueen ympäristön
säilyttämistä ja kieltävät kartanon pihapiirin
aitaamisen lännen suuntaan yhtenäisellä aidalla.
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
Asemakaavalla Turtosen tilan alueelle kaavoitetaan pientaloalue, Keskon
tontin alueella tehdään järjestelyjä. Vihiojan pohjoispuolinen
rinne säilyy viheralueena.
5.1.1 Mitoitus
Kaava-alueelle muodostuu asuintalojen korttelialuetta (A) 18610m²
erillispientalojen korttelialuetta (AO) 8066m², asuinpientalojen
korttelialuetta (AP) 9848m², rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten
korttelialuetta (AR-23) 10073 m², liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta
(K) 111917m² ja huoltoasemien korttelialuetta (LH) 2882m². Kaava-alueelle
on osoitettu lisäksi puistoja ja lähivirkistysalueita yhteensä
48279 m², suojaviheralueita 7780m² ja suojelualueita 5738m²
Vihiojan läheisyydessä. Katualuetta on osoitettu 16199m².
Yhdeksälle erillispientalotontille on osoitettu rakennusoikeutta
kullekin 250k-m², yhteensä 2250k-m². Hervannan valtaväylän
läheisyydessä sijaitseva omakotitalo erotettiin omaksi 1871
m²:n suuruiseksi erillispientalotontiksi, jolle osoitettiin rakennusoikeutta
olemassa olevien rakennusten mukaan 280k-m² k-m². 9848 m²:n
suuruiselle pientalotontille no 5426-7 osoitettiin rakennusoikeutta 2125k-m²
(e=0,22) ja 10073 m²:n suuruiselle rivitalotontille no 5426-6 2200k-m²
(e=0,22).
Liikerakennusten korttelialueesta erotetaan katu- ja virkistysalueeksi
itäosasta 8708m²:n suuruinen alue. Liikerakennusten korttelin
pohjoisosasta erotetaan omaksi tontiksi no 5415-16 ajoyhteyden pohjoispuolinen
9856m²:n suuruinen alue, jolle osoitetaan rakennusoikeutta tonttitehokkuuden
e=0,3 mukaan 2954k-m². Market-tontille no 5415-15 osoitetaan rakennusoikeutta
olemassa olevien rakennusten verran 32500k-m².
Kaava-alueella rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 10772k-m²,
josta asuinkerrosalan lisäys 7855-m² ja muu lisäys 2950k-m².
5.3 Aluevaraukset
5.3.1 Korttelialueet
Korttelin 5460 tontit no 1-8 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi
(AO). Tonteille on osoitettu rakennusoikeutta kullekin 220k-m² asuinrakennusta
sekä 30k-m² autosuoja- ja taloustilaa varten. Tonttien asuinrakennuksen
kerrosluku on II ja talousrakennuksen I. Tonteilta on osoitettu rakennusalat
erikseen asuin- ja talousrakennukselle. Rakennusten kattomuotona on käytettävä
satula- tai pulpettikattoa ja julkisivut tulee olla pääosin
paikalla muurattuja tai rapattuja. Tonteilla no 5430-2 -7 ei asuinrakennusten
naapuritonttia lähimmälle itäsivulle saa sijoittaa läpinäkyviä
ikkunoita.
Uudisrakennusten tulee sopeutua lähiympäristössä sijaitsevain
kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin.
Asemakaavan tavoitteita selventämään ja täydentämään
on laadittu rakentamistapaohje ro-7944-1.
Tontti no 5430-9 on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO).
Tontille on osoitetut rakennusoikeutta olemassa olevien rakennusten verran
asuinrakennukselle 210k-m² sekä autosuoja- ja talousrakennukselle
70k-m² niille osoitetuille rakennusaloille.
Tontti no 5426-5 on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten
korttelialueeksi (AR-23). Kuistit ja erkkerit saavat ulottua 2 m rakennusalan
ulkopuolelle, ei kuitenkaan 2 m lähemmäksi tontin rajaa. Lasikuisteja
sekä viher- ja kasvihuoneita ei lueta rakennusoikeuteen. Tontilta
on varattava yksi autopaikka asuntoa kohti. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta
2200k-m². Tontilla on osoitettu rakennusalat kaksikerroksisille asuinrakennuksille
sekä yksikerroksiselle talousrakennukselle. Asuinrakennusten julkisivujen
enimmäispituus on eteläisemmällä rakennusalalla 28
metriä ja muilla 21metriä. Rakennusten kattomuotona on käytettäväsatula-
tai pulpettikattoa ja julkisivut tulee olla pääosin paikalla
muurattuja tai rapattuja. Eteläisemmällä rakennusalalla
rakennusten etelä- ja länsisivuilla tulee parvekkeiden ja terassien
olla lasitettuja. Uudisrakennusten tulee sopeutua lähiympäristössä
sijaitsevain kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin.
Tontilta on osoitettava yksi autopaikka asuntoa kohden. Tontin eteläosaan
on osoitettu alueen osa, jolle on sijoitettava vähintään
3 m korkuinen melusuoja (mevs-2). Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä
rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa
vaadittuja melunsuojarakenteita on tarvittaessa korotettava.
Tontti no 5426 -6 on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP).Tontille
no 5426-6 on osoitettu rakennusoikeutta 2000k-m² asuinrakennuksia
ja 125 autosuoja- ja taloustiloja varten. Asuinrakennusten julkisivujen
enimmäispituus on 16 metriä. Rakennusten kattomuotona on käytettäväsatula-
tai pulpettikattoa ja julkisivut tulee olla pääosin paikalla
muurattuja tai rapattuja. Uudisrakennusten tulee sopeutua lähiympäristössä
sijaitsevain kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin. Tontin
eteläosaan on osoitettu alueen osa, jolle on sijoitettava vähintään
3 m korkuinen melusuoja (mevs-2). Melusuojan voi rakentaa istutettavana
maavallina, meluseinänä tai näiden yhdistelmänä.
Melusuojausta täydentää auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen
rakennusala, jolle on muodostettava rakennuksista, polveilevasta meluseinästä
tai niiden yhdistelmästä yhtenäinen vähintään
2m korkea melusuoja, jonka ääneneristävyys liikennemelua
vastaan on vähintään 10dBa. Rakennuslupa-asiakirjoihin
on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma.
Asemakaavassa vaadittuja melunsuojarakenteita on tarvittaessa korotettava.
Tontilta on osoitettava yksi autopaikka asuntoa kohden.
Tonttien no 5426-5 ja -5 väliin on osoitettu alueen sisäiselle
ajoneuvoliikenteelle sekä yleiselle jalankululle varattu alueen osa.
Turtosen tilan päärakennuksen tontti no 5426-4 on osoitettu
asuinrakennusten korttelialueeksi, jolle on osoitettu rakennusoikeutta
1000 k-m². Tontti on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti
tärkeä alue, jota koskevien muutos- ja korjaustoimenpiteiden
sopeutumiseen ympäristöönsä on kiinnitettävä
erityistä huomiota. Tontilla sijaitsevat vanhimmat rakennukset, päärakennus
ja aitta, ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja kaupunkikuvan säilymisen
kannalta tärkeitä rakennuksia, joita ei saa purkaa. Rakennuksissa
suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että
rakennusten kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.
Päärakennuksen pihaympäristö on säilytettävä.
Tontin rajaa lännessä olevaa puistoaluetta vasten ei saa aidata
rakenteellisella tai istutettavalla aidalla.
Tontti no 5426-5 on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi, jolle
on osoitettu rakennusoikeutta 250 k-m² kaksikerroksiselle rakennukselle.
Uudisrakennuksen tulee sopeutua lähiympäristössä sijaitseviin
kulttuurishistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin.
Tontit no 5415-15 ja -16 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi.
Tontille no 5415-15 on osoitettu rakennusalat olemassa olevien rakennusten
kohdalle. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 32500 k-m² olemassa
olevien rakennusten mukaan. Korttelialueelle saadaan sijoittaa yksi, enintään
18500 k-m² suuruinen, maankäyttö- ja rakennuslain 114§:n
mukainen vähittäiskaupan suuryksikkö. Tontilla saa olla
enintään kaksi asuinhuoneistoa. Tontilta on osoitettava yksi
autopaikka 50 kerrosneliömetriä kohti. Tontilla sijaitseva vanha
muuntamorakennus on suojeltava. Marketin ja Turtolanpuiston välisellä
alueella on istutettavat alueen osat. Hervannan valtaväylän
varteen on istutettava puurivi. Tontille no 5415-16 on osoitettu rakennusoikeutta
tonttitehokkuuden e=0,3 mukaan 2954 k-m² kaksikerroksisen rakennuksen
rakennusalalle, jonka itäpuolelle on osoitettu pysäköintialue.
Tontin pohjoisosa on osoitettu istutettavaksi alueen osaksi, ja Sotilaankadun
varteen on istutettava puurivi.
Tontti no 5415-14 on osoitettu huoltoaseman korttelialueeksi. Tontille
on osoitettu rakennusoikeutta 400k-m² yksikerroksisen rakennuksen
rakennusalalle. Sotilaankadun ja Martinpojankadun varteen on istutettava
puurivi.
5.3.2 Muut
alueet
Asemakaavamuutoksella ja asemakaavalla muodostuu Martinpojankatu-katualuetta
74854 m² sekä kadun jatkeena Martinpojanpolku 213m². Asemakaavalla
muodostuu 18686m² Turtosenrinne-lähivirkistysaluetta ja 5738m²
suojelualuetta. Korttelialueen keskellä oleva puistoalue pienenee
uuden katualueen vaatiman tilan verran, mutta siihen liitetään
osa kartanon piha-alueesta. Kartanon pihaan liittyvä osa on osoitettu
puistoksi, jonka ympäristö säilytetään. Puistoalue
nimetään Turtolanpuistoksi, jonka pinta-ala on 29593m².
Turtolanpuistoon osoitetaan alueet urheilu- ja leikkikentälle sekä
kevyenliikenteen yhteydelle, jonka kautta sallitaan kulku tontille 5426-4
ja-5. Sotilaankadun kevyenliikenteenväylä merkittiin kaavaan
olemassa olevalle paikalleen.
5.4 Kaavan
vaikutukset
5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Väestö
Alueen asukasmääräksi
tulee n. 135 asukasta. Alue todennäköisesti houkuttelee lapsiperheitä.
Yhdyskuntarakenne
Asemakaava täydentää Turtolan alueen asuinaluetta.
Yhdyskuntatalous
Alueen kaavoittaminen on yhdyskuntataloudellisesti järkevää,
sillä asemakaavan toteutuminen tiivistää suunnittelualueen
kaupunkirakennetta ja tehostaa maankäyttöä. Yhdyskuntapalvelut
ja kunnallistekniikka ovat alueella olemassa.
Kaupunkikuva
Kartanon maille rakentuva uusi asuinalue tulee muuttamaan näkymiä
Hervannan valtaväylälle ja Turtolankadulle. Rakennettavat melusuojaukset
ovat pääasiallinen alueen julkisivu etelään. Melusuojausten
ympäristöön sovittamiseen tuleekin kiinnittää
erityistä huomiota kaupunkikuvan ja asukkaiden viihtyvyyden turvaamiseksi.
Kaavamääräys mahdollistaa alueelle meluaitoja, maavalleja
sekä niiden yhdistelmiä ja edellyttää niiden sovittamista
ympäristöön.
Kartanon pihapiiri on nykyisellään piilossa kuusiaidan takana
ja näkyy vasta melko lähelle tultaessa. Kaava säilyttää
vanhan lähestymissuunnan koivukujaa pitkin kartanolle mutta korostaa
nykyistä marketin huoltotietä jatkaen sen katuna uudelle asuinalueelle.
Kuusiaitaa jää kadun alle, mutta suojaa marketin huoltopihaa
vasten luodaan uudella maavallilla. Lähestymissuunnassaan kartano
ja asuinalue kätkeytyvät kuusiaidan ja maavallin taakse.
Asuminen
Kaavassa alueelle on osoitettu tontteja erillispientaloille, asuinpientaloille
ja rivitaloille. Pientalorakentaminen soveltuu parhaiten täydennysrakentamisen
muodoksi kulttuuriympäristöön.
Alue liittyy Turtolan olevaan pientaloalueeseen, mutta muodostaa oman
kokonaisuutensa kartanon kanssa. Asumisviihtyisyyteen tulee vaikuttamaan
merkittävästi se, kuinka onnistuneesti melusuojaukset toteutetaan.
Palvelut
Alueella on erittäin hyvät kaupalliset palvelut Citymarketin
naapurissa. Lähin päiväkoti, Turtolan päiväkoti
sijaitsee välittömästi kaava-alueen itäpuolella ja
lähimmät koulut Messukylässä n. 1,5 km:n etäisyydellä.
Työpaikat
ja elinkeinotoiminta
Kaava tuo lisää kerrosalaa liikealueelle.
Virkistys
Alueella nyt oleva puisto laajenee ja sillä oleva kevyenliikenteen
reitti on osoitettu kaavassa. Lisäksi virkistysalueeksi on osoitettu
Turtosenrinne alueen eteläosassa. Turtosenrinteelle on osoitettu
ohjeellinen polkuyhteys Hervannan valtaväylän ali. Polulle pääsee
Martinppojanpolkua pitkin. Laakson toisella puolella suunnittelualueen
ulkopuolella on Turtolankadun alittava polkuyhteys, joten vastaavaa yhteyttä
ei ollut järkevää osoittaa suunnittelualueelle. Kaavassa
on osoitettu ohjeellinen urheilu- ja leikkialueeksi varattu alueen osa
olevalle paikalle päiväkodin pohjoispuolelle.
Liikenne
Liikenne uudelle asuinalueelle ohjataan uutta Martinpojankatua pitkin.
Ratkaisu rauhoittaa Sotilaankujaa. Martinpojankatua käyttää
osittain liikenne Citymarketin parkkipaikoille ja huoltoalueelle sekä
alueen uudet asukkaat. Asukkaitten tuoma liikenteen lisäys ei liene
merkittävä suhteessa koko liikealueen liikenteeseen. Liikenteellisiä
ongelmia voidaan ennaltaehkäistä nopeusrajoituksin. Kartanolle
ja tontille 5426-5 on ajoyhteys kevyen liikenteen reittiä pitkin,
joka johtaa koivukujalle.
Rakennettu
kulttuuriympäristö
Asemakaava muuttaa kartanon ympäristöä merkittävästi.
Se saattaa loppuun kehityksen joka vuosien varrella on kartanon mailla
tapahtunut; ympäristöä ovat muuttaneet merkittävästi
liikenneratkaisut, asuntorakentaminen ja liikekeskus; nyt kartanon maiden
viimeinen osa kaavoitetaan asuinalueeksi. Nykyisellään kartanon
pihapiiri sijaitsee marketin takana päiväkodin ja kerrostalojen
vieressä. Tilannetta on pehmennetty rajaavin istutuksin.
Kartanon ympäristöstä
suojellaan kaavassa inventoinnin perusteella päärakennus, aittarakennus,
kartanon tontin pihaympäristö ja koivukuja. Myös tilan
pohjoispuolinen puistoalue säilytetään avoimena luoden
tilaa kartanoon saavuttaessa. Kartanon pihapiiriin olennaisesti kuuluva
kukkula liitettiin viimevaiheessa puistoon maanomistajan ja tilaajan välisten
neuvottelujen tuloksena. Ratkaisun ympäristövaikutuksia lieventää
määräys, joka kieltää tontin rajaamisen tätä
puiston osaa vasten yhtenäisellä aidalla. Puiston osa on osoitettu
ympäristöltään säilytettävänä.
Kaavaratkaisu muodostaa siten kartanolle pienehkön, mutta ymmärrettävän
pihapiirin.
Uuden asuinalueen
ja sitä pohjoisessa suojaavan maavallin rakentuminen luo suojaa liikealuetta
vasten. Uudet rakennukset tulevat sijoittumaan aiemmin pihapiirissä
olleiden olevien piharakennusten tuntumaan, jolloin pihapiirin mittakaava
säilyy suunnilleen entisellään. Näkymä kartanolta
Vihiojan laaksoon on suljettu, kuten ennenkin. Rakennusten sovittamista
ympäristöön säädetään kaavamääräyksin
ja rakentamistapaohjein.
Kaava heijastelee
elinkeinorakenteen muutosta; sikalan ja viljelysten tilalle tulee asuntoja.
Kartano ja asuinalue muodostavat oman kokonaisuutensa, jota kartano hallitsee.
Tekninen huolto
ja erityistoiminnat
Kunnallistekniikka on alueella olemassa. Muuntamolle on varattu paikka
Aadaminkaistalta. Alueen rakentaminen edellyttää uuden kadun
rakentamista ja kunnallistekniikan tuomista uudelle asuinalueelle.
Ympäristönsuojelu
ja ympäristöhäiriöt
Asemakaava tuo uutta asutusta melulle alttiille alueelle. Melu on kuitenkin
hoidettavissa kaavan mukaisilla meluntorjunta-toimenpiteillä: rakennusmassojen
sijoittelulla, rakennusten korkeudella, pihatasojen korkeusasemilla sekä
tontilla tapahtuvalla maastonmuokkauksella ja meluseinillä saavutetaan
piha-alueilla pääosin 55 dB:ä alhaisempi melutaso ja yöllä
50 dB tai alle.
5.4.2 Vaikutukset
luontoon ja luonnonympäristöön
Luonnonsuojelu
Vihiojannotko on lähes ainoa jäljellä oleva näyte
kantakaupungin rehevistä puronvarsinotkoista. Notkolla on merkitystä
myös hyönteisten sekä linnuston kannalta. Vihiojan notko
on osoitettu kaavassa suojelualueena kasvistoltaan merkittävänä
kohteena. Ohjeellinen polkuyhteys on osoitettu ylärinteeseen varsin
kauaksi suojelualueesta.
Luonnon monimuotoisuus
Edellä mainitun puronotkon lisäksi alueella luonnonolosuhteiltaan
paikallisesti huomionarvoisia kohteita ovat kalliokummut, joilla kasvaa
ketokasvillisuutta. Pohjoisin kallio on rajattu rakennusalojen ulkopuolelle,
joten se säilynee osana asuinpientalokorttelin pihapiiriä. Asutus
lisää paikan kulutusta.
Vihiojannotkon
töyräälle ulottuvilla asuinpientalo- ja rivitalotonteilla
maan pintaa joudutaan nostamaan töyrään reunalla. Tämä
heikentää ketokasvillisuuden esiintymiä.
Maisema
Asuinalueen rakentamisen melusuojauksineen luo selvärajaisen rakennetun
ja luonnonympäristön rajan laakson töyräälle.
5.7. Nimistö
Asemakaavassa nimetään korttelin no 5426 eteläpuolinen
puistoalue Turtosenrinteeksi. Uusi katualue nimetään kadunnimitoimikunnan
14.06.2005 kokouksessa esittämän mukaan Martinpojankaduksi ja
suojaviheralue Aadaminkaistaksi. Lisäksi nimettiin kevyenliikenteen
katualue tunnistettavuuden helpottamiseksi Martinpojanpoluksi.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Kaavan toteutumiseen
liittyy kaavoitussopimus, jossa tarkastellaan uuden asemakaavan kunnallisteknisiä
ja kaavoituskustannuksia. Tontista no 5415-13 lohkaistava katualue ja
katualueen itäpuolelle jäävä viheralue on osa Turtolanpuistoa
ja siirtyy Tampereen kaupungin omaisuudeksi.
Asemakaavaan
liittyy havainnepiirros, josta ilmenee uudisrakennusten sijoittuminen
tonteille sekä rakentamistapaohjeet 7944-1, 7944-2 ja7944-3 joiden
tarkoituksena on edistää uudisrakennusten sopeutumista rakennettuun
ja luonnonympäristöön.
Rakentamistapaohjeet
7944-1:
Talotyyppi:
Tontit no 5430-1
5430-8 ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO).
Tonteilla on rakennusalat asuinrakennusta ja talousrakennusta varten.
Kerrosala:
Erillispientalotonteille on osoitettu rakennusoikeutta kullekin 220k-m²
sekä 30k-m²autosuoja- ja taloustilaksi. Julkisivun paksuuden
250mm:n ylittävää osuutta ei lasketa rakennusoikeuteen.
Rakennusten
kerrosluku on II. Talousrakennuksen tulee tyyliltään sopia asuinrakennuksen
yhteyteen. Tontilta on varattava vähintään yksi autopaikka
asuntoa kohti.
Kattomuoto:
Kattomuotona käytetään tavallista harjakattoa tai kaksilappeista
pulpettikattoa.
Materiaalit
ja värit: Julkisivut tulee rakentaa pääasiassa paikalla
tai siten, että elementtisaumat eivät ole näkyvissä.
Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään
vaaleaa peittomaalattua puuta tai vaaleaa rappausta siten, että pintavaikutelma
on sileähkö. Rakennusten tulee olla materiaaleiltaan yhtenäisiä
siten, että pääasiallisen materiaalin lisäksi toista
materiaalia käytetään vain vähäisessä määrin.
Hallitsevan päämateriaalin lisäksi voi käyttää
tehostemateriaalina kuultokäsiteltyä puuta, lasia ja terästä.
Pääasiallisen materiaalin väritys on vaalea, sävyinä
käytetään murrettuja maavärejä. Tehostemateriaalissa
voidaan käyttää toista väriä.
Asuinrakennuksen kattomuoto on harjakatto tai pulpettikatto. Harjakaton
lappeiden kaltevuus on alueen kaksikerroksisissa rakennuksissa ohjeellisesti
1:3 eli noin 18,4º. Katemateriaalina on käytettävä
tummahkoa rakennuksen arkkitehtuuriin sopivaa katetta.
Mahdollisen erillisen autosuoja- / talousrakennuksen kattomuoto on loiva
lapekatto, joka kallistetaan siten, että lumi ja vesi valuvat omalle
tontille. Talousrakennuksen materiaali asuinrakennusten arkkitehtuuriin
sopiva. Autotallin ovet tulee rakentaa vähintään 5 metriä
tontin rajasta, jolloin eteen jää autopaikka. Autopaikka voidaan
kattaa.
Tontti: Rakentamisessa
on kunnioitettava valmista ympäristöä. Tontin liittyminen
ympäristöönsä tulee olla luontevaa. Maaston luonnollisia
korkeustasoja noudatetaan siten, ettei maastoon jouduta tekemään
turhia pengerryksiä tai luiskia.
Pihat: Piha
tulee jäsennöidä sisääntulopihaan ja oleskelupihaan.
Sisääntulopihaan liittyy autopaikoitus, polkupyörien säilytys
ja varastotilaa. Autopaikkojen luonnollinen valvonta voidaan toteuttaa
avaamalla asuintiloja siten, että sisääntulopihalle voidaan
nähdä.
Oleskelupiha on naapurien katseilta suojattua oleskelualuetta, joka rajataan
naapuritonteista .
Palomuurit:
Osassa tontteja asemakaava mahdollistaa talousrakennuksen rakentamisen
rajalle. Rakentamista varten on perustettava rakennusrasite (MRL 158§
ja 159§). Hakemus rasitteen perustamiseksi on jätettävä
rakennuslupahakemuksen yhteydessä.
Rajaseinän on oltava palomuuria vastaava osastoiva seinä.
Tontinrajaus:
Suunnitelmissa tulee osoittaa selkeästi julkisen katutilan ja yksityisen
pihatilan rajaus. Kaupunkitila jakautuu julkiseen katutilaan, puoliyksityiseen
sisääntulopihaan ja yksityiseen
pihatilaan. Tavoitteena on alueen selkeä tilahierarkia. Aidat eivät
katurajoilla saa muodostaa estettä näkökentälle. Tonttien
väliset rajat aidataan pääsääntöisesti 1,4
-1,6 metriä korkealla, myös korkeampia pergolaosia sisältävällä
näkösuojaa muodostavalla aidalla. Aita voi olla vaihteleva korkeudeltaan
ja peittävyydeltään. Aita voi olla myös vastaava leikattu
pensasaita, kuitenkin yhtenäisen linjan mukaisesti. Tonttien ulkorajoille
istutetaan pääsääntöisesti aidanne keskikorkeista/
korkeista pensaista.
Rakentamistapaohjeet 7944-2:
Talotyyppi:
Tontti no 5426-7 on asuinpientalojen korttelialuetta (AP) Tontilla on
osoitettu melusuojauksen vuoksi erikseen rakennusaloja rakennusalatalous-
ja autosuojarakennuksia varten. Kunkin rakennuksen enimmäispituus
on 16m.
Kerrosala:
Tontille on osoitettu rakennusoikeutta kullekin 2000k-m² sekä
125k-m²autosuoja- ja taloustilaksi. Julkisivun paksuuden 250mm:n
ylittävää osuutta ei lasketa rakennusoikeuteen.
Rakennusten
kerrosluku on II. Talousrakennuksen tulee tyyliltään sopia asuinrakennuksen
yhteyteen. Tontilta on varattava vähintään yksi autopaikka
asuntoa kohti.
Kattomuoto:
Kattomuotona käytetään tavallista harjakattoa tai kaksilappeista
pulpettikattoa.
Materiaalit
ja värit: Julkisivut tulee rakentaa pääasiassa paikalla
tai siten, että elementtisaumat eivät ole näkyvissä.
Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään
vaaleaa peittomaalattua puuta tai vaaleaa rappausta siten, että pintavaikutelma
on sileähkö. Rakennusten tulee olla materiaaleiltaan yhtenäisiä
siten, että pääasiallisen materiaalin lisäksi toista
materiaalia käytetään vain vähäisessä määrin.
Hallitsevan päämateriaalin lisäksi voi käyttää
tehostemateriaalina kuultokäsiteltyä puuta, lasia ja terästä.
Pääasiallisen materiaalin väritys on vaalea, sävyinä
käytetään murrettuja maavärejä. Tehostemateriaalissa
voidaan käyttää toista väriä.
Asuinrakennuksen kattomuoto on harjakatto tai pulpettikatto. Harjakaton
lappeiden kaltevuus on alueen kaksikerroksisissa rakennuksissa ohjeellisesti
1:3 eli noin 18,4º. Katemateriaalina on käytettävä
tummahkoa rakennuksen arkkitehtuuriin sopivaa katetta.
Mahdollisen erillisen autosuoja- / talousrakennuksen kattomuoto on loiva
lapekatto, joka kallistetaan siten, että lumi ja vesi valuvat omalle
tontille. Talousrakennuksen materiaali asuinrakennusten arkkitehtuuriin
sopiva. Autotallin ovet tulee rakentaa vähintään 5 metriä
tontin rajasta, jolloin eteen jää autopaikka. Autopaikka voidaan
kattaa.
Tontti: Rakentamisessa
on kunnioitettava valmista ympäristöä. Tontin liittyminen
ympäristöönsä tulee olla luontevaa. Maaston luonnollisia
korkeustasoja noudatetaan siten, ettei maastoon jouduta tekemään
turhia pengerryksiä tai luiskia. Melusuojauksen vuoksi pihatason
likimääräiseksi korkeusasemaksi on asemakaavassa määrätty
+99.0. Tontin eteläosassa on rakennettava asemakaavassa määrätyt
melunsuojarakenteet maavallina, meluaitana tai niiden yhdistelmänä.
Melunsuojarakenteet tulee suunnitella korttelin rakennuksiin sopeutuen
materiaaleitaan ja muotokieleltään yhtenäisiksi.
Pihat: Piha
tulee jäsennöidä sisääntulopihaan ja oleskelupihaan.
Sisääntulopihaan liittyy autopaikoitus, polkupyörien säilytys
ja varastotilaa. Autopaikkojen luonnollinen valvonta voidaan toteuttaa
avaamalla asuintiloja siten, että sisääntulopihalle voidaan
nähdä.
Asuntokohtainen oleskelupiha on naapurien katseilta suojattua oleskelualuetta,
joka rajataan. Tontin yhteinen oleskelu- ja leikkipihan sijoittuu keskelle
tonttia kallioisen kumpareen ympärille. Alue on säilytettävä
mahdollisimman luonnonmukaisena. Leikki- ja oleskelualueelta jatkuu yhtenäinen
viheryhteys naapuritontin kautta vanhan tilakeskuksen puistomaiseen lähiympäristöön.
Tontinrajaus:
Suunnitelmissa tulee osoittaa selkeästi julkisen katutilan ja yksityisen
pihatilan rajaus. Kaupunkitila jakautuu julkiseen katutilaan, puoliyksityiseen
sisääntulopihaan ja yksityiseen
pihatilaan. Tavoitteena on alueen selkeä tilahierarkia. Aidat eivät
katurajoilla saa muodostaa estettä näkökentälle. Pihat
aidataan pääsääntöisesti 1,4 -1,6 metriä
korkealla, myös korkeampia pergolaosia sisältävällä
näkösuojaa muodostavalla aidalla. Aita voi olla vaihteleva korkeudeltaan
ja peittävyydeltään. Aita voi olla myös vastaava leikattu
pensasaita, kuitenkin yhtenäisen linjan mukaisesti. Tontin ulkorajalle
istutetaan pääsääntöisesti aidanne keskikorkeista/
korkeista pensaista tai puista.
Melusuojaus:
Tontilla on huolehdittava siitä, että rakennukset ja rakennelmat
muodostavat pihaa rajaavan melusuojan Hervannan valtaväylälle
ja Turtolantielle päin. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä
rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa
vaadittuja melusuojarakenteita on tarvittaessa korotettava.
Rakentamistapaohjeet 7944-3:
Talotyyppi:
Tontti no 5426-67 on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten
korttelialuetta (ARP) Tontilla on osoitettu melusuojauksen vuoksi erikseen
rakennusaloja rakennusalatalous- ja autosuojarakennuksia varten. Kunkin
rakennuksen enimmäispituus on 16m.
Kerrosala:
Tontille on osoitettu rakennusoikeutta kullekin 2000k-m² sekä
125k-m²autosuoja- ja taloustilaksi. Julkisivun paksuuden 250mm:n
ylittävää osuutta ei lasketa rakennusoikeuteen.
Rakennusten
kerrosluku on II. Talousrakennuksen tulee tyyliltään sopia asuinrakennuksen
yhteyteen. Tontilta on varattava vähintään yksi autopaikka
asuntoa kohti.
Kattomuoto:
Kattomuotona käytetään tavallista harjakattoa tai kaksilappeista
pulpettikattoa.
Materiaalit
ja värit: Julkisivut tulee rakentaa pääasiassa paikalla
tai siten, että elementtisaumat eivät ole näkyvissä.
Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään
vaaleaa peittomaalattua puuta tai vaaleaa rappausta siten, että pintavaikutelma
on sileähkö. Rakennusten tulee olla materiaaleiltaan yhtenäisiä
siten, että pääasiallisen materiaalin lisäksi toista
materiaalia käytetään vain vähäisessä määrin.
Hallitsevan päämateriaalin lisäksi voi käyttää
tehostemateriaalina kuultokäsiteltyä puuta, lasia ja terästä.
Pääasiallisen materiaalin väritys on vaalea, sävyinä
käytetään murrettuja maavärejä. Tehostemateriaalissa
voidaan käyttää toista väriä.
Asuinrakennuksen kattomuoto on harjakatto tai pulpettikatto. Harjakaton
lappeiden kaltevuus on alueen kaksikerroksisissa rakennuksissa ohjeellisesti
1:3 eli noin 18,4º. Katemateriaalina on käytettävä
tummahkoa rakennuksen arkkitehtuuriin sopivaa katetta.
Mahdollisen erillisen autosuoja- / talousrakennuksen kattomuoto on loiva
lapekatto, joka kallistetaan siten, että lumi ja vesi valuvat omalle
tontille. Talousrakennuksen materiaali asuinrakennusten arkkitehtuuriin
sopiva. Autotallin ovet tulee rakentaa vähintään 5 metriä
tontin rajasta, jolloin eteen jää autopaikka. Autopaikka voidaan
kattaa.
Tontti: Rakentamisessa
on kunnioitettava valmista ympäristöä. Tontin liittyminen
ympäristöönsä tulee olla luontevaa. Maaston luonnollisia
korkeustasoja noudatetaan siten, ettei maastoon jouduta tekemään
turhia pengerryksiä tai luiskia. Riittävän melusuojauksen
aikaansaamiseksi tontin likimääräinen korkeusasema on määrätty
tasole +100.5. Tontin eteläosassa on rakennettava asemakaavassa määrätyt
melunsuojarakenteet maavallina, meluaitana tai niiden yhdistelmänä.
Melunsuojarakenteet tulee suunnitella korttelin rakennuksiin sopeutuen
materiaaleitaan ja muotokieleltään yhtenäisiksi.
Pihat: Piha
tulee jäsennöidä sisääntulopihaan ja oleskelupihaan.
Sisääntulopihaan liittyy autopaikoitus, polkupyörien säilytys
ja varastotilaa. Autopaikkojen luonnollinen valvonta voidaan toteuttaa
avaamalla asuintiloja siten, että sisääntulopihalle voidaan
nähdä.
Asuntokohtainen oleskelupiha on naapurien katseilta suojattua oleskelualuetta,
joka rajataan. Tontin yhteinen oleskelu- ja leikkipihan sijoittuu keskelle
tonttia kallioisen kumpareen ympärille. Alue on säilytettävä
mahdollisimman luonnonmukaisena. Leikki- ja oleskelualueelta jatkuu yhtenäinen
viheryhteys naapuritontin kautta vanhan tilakeskuksen puistomaiseen lähiympäristöön.
Tontinrajaus:
Suunnitelmissa tulee osoittaa selkeästi julkisen katutilan ja yksityisen
pihatilan rajaus. Kaupunkitila jakautuu julkiseen katutilaan, puoliyksityiseen
sisääntulopihaan ja yksityiseen
pihatilaan. Tavoitteena on alueen selkeä tilahierarkia. Aidat eivät
katurajoilla saa muodostaa estettä näkökentälle. Pihat
aidataan pääsääntöisesti 1,4 -1,6 metriä
korkealla, myös korkeampia pergolaosia sisältävällä
näkösuojaa muodostavalla aidalla. Aita voi olla vaihteleva korkeudeltaan
ja peittävyydeltään. Aita voi olla myös vastaava leikattu
pensasaita, kuitenkin yhtenäisen linjan mukaisesti. Tontin ulkorajalle
istutetaan pääsääntöisesti aidanne keskikorkeista/
korkeista pensaista tai puista.
Melusuojaus:
Tontilla on huolehdittava siitä, että rakennukset ja rakennelmat
muodostavat pihaa rajaavan melusuojan Hervannan valtaväylälle
ja Turtolantielle päin. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä
rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa
vaadittuja melusuojarakenteita on tarvittaessa korotettava.
|