7944

ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS. MESSUKYLÄN TILA NRO 1:66, TURTOLA-5415-13 JA -14. ASUINPIENTALOALUEEN TÄYDENTÄMINEN, LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUEEN TARKISTAMINEN, Sotilaankatu 11 ja Sotilaankuja 14. KARTTA NRO 7944.

Suunnittelupalvelut / asemakaavoitus on valmistellut 14.9.2005 päivätyn ja 11.11.2005 ja 30.10.2006 tarkistetun asemakaavan muutoksen nro 7944. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
Lisätietoja osoitteesta: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?7944.

TIIVISTELMÄ

Kaava-alueen sijainti ja luonne

Suunnittelualue sijaitsee Turtolan kaupunginosassa n. 5 km Tampereen kaupungin keskustasta kaakkoon Hervannan valtaväylän itäpuolella, Vihiojan notkon pohjoispuolella. Kaava-alue käsittää varsinaisen 1848 rakennetun päärakennuksen pihapiirin lisäksi viljelykäytössä olevan rinteen Vihiojaan saakka, 1970-luvulla rakennetun omakotitalon pihapiireineen, asuinrakennusten väliin jäävän laajan puistomaisen alueen, Keskon marketalueen, huoltoasemarakennusten korttelialueen sekä osuuden Sotilaankatua.
Suunnittelualue liittyy Turtolan rivi- ja kerrostalovaltaiseen asuinalueeseen. Pohjoisessa suunniteltava pientaloalue rajautuu Keskon market-alueeseen ja etelässä Vihiojan puistoon. Lännessä alue rajautuu Hervannan valtaväylään, joka aiheuttaa liikennemelua suunnitellulle asuinalueelle.

Kaavaprosessin vaiheet
Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajien aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 11.03.2004 - 08.04.2004 välisen ajan. Nähtävilläoloaikana jätettiin 1 kirjallinen mielipide ja Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto.
Luonnos kuulutettiin nähtäville 29.09.-20.10.2005 väliseksi ajaksi. Luonnoksen nähtävilläoloaikana jätettiin yksi kirjallinen mielipide, joka koski Sotilaankadun katuliittymiä. Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot eri hallintokunnilta. Tonttijako laaditaan kaavan yhteydessä. Tonttijaolla muodostuvat tontit Turtola-5426-4, -5, -6 ja -7 ja 5430-1, -2, -3, -4, -5, -6 , -7, -8 ja - 9.

Yhdyskuntalautakunta päätti hyväksyä 14.9.2005 päivätyn ja 11.11.2005 tarkistetun asemakaavaehdotuksen no 7944 asetettavaksi nähtäville ja esittää sen nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaavaehdotus oli nähtävillä 22.12.2005 - 23.1.2006 välisen ajan. Muistutuksia ja lausuntoja ei jätetty.

Asemakaavaehdotus ei kuitenkaan tyydyttänyt hakijaa, joka ei näin ollen allekirjoittanut neuvoteltua maankäyttösopimusta. Hakija esitti erillispientalojentonttien määrän lisäämistä siten, että uusia tontteja lohkaistaisiin kartanolle varatusta tontista, jota hakija piti liian suurena. Kaavan laatijan mielestä lisätonttien sijoittaminen kartanon välittömään pihapiiriin ei ole mahdollista, koska tällöin kartanon pihapiiri ei enää muodostaisi kulttuurihistoriallisilta piirteiltään ymmärrettävää kokonaisuutta.

Tilaajan ja hakijan välisten neuvotteluiden jälkeen kaavaehdotusta on tarkistettu 30.10.2006 siten, että alueen länsiosaan jo suunnitellun erillispientalojen rivin jatkeeksi lisättiin kaksi uutta tonttia ja kartanon tontista osa liitettiin puistoon. Lisätonttien vuoksi meluselvitys päivitettiin (Ramboll 30.10.2006). Tarkistetusta 30.10.2006 päivätystä kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot ympäristövalvonnasta, rakennusvalvonnasta, kiinteistötoimelta ja museotoimelta. Huomautettavaa oli ainoastaan museotoimella, lausunto oli pääasiassa samansisältöinen kuin luonnosvaiheessa.

Asemakaava
Turtolan kaupunginosassa, osoitteessa Sotilaankuja 14 täydennetään pientaloaluetta. Asemakaavamuutoksella Turtosen tilan alueelle muodostuu kahdeksan 564m²-681m² suuruista omakotitonttia, kartanon tontin pohjoispuolelle 1381m²:n suuruinen omakotitontti sekä etelä-lounaispuolelle asuinpientalojen tontti ja rivitalotontti. Erillispientalotonteille (AO) on osoitettu rakennusoikeutta kullekin yhteensä 250k-m². 9848 m²:n suuruiselle pientalotontille (AP) osoitettiin rakennusoikeutta 2125k-m² (e=0,22) ja 10073 m²:n suuruiselle rivitalotontille (AR-23) 2200k-m² (e=0,22). Olemassa oleva kartano pihapiireineen merkittiin suojeltaviksi ja sille osoitettiin rakennusoikeutta olemassa olevien rakennusten verran. Hervannan valtaväylän läheisyydessä sijaitseva omakotitalo erotettiin omaksi 1871 m²:n suuruiseksi erillispientalotontiksi, jolle osoitettiin rakennusoikeutta olemassa olevien rakennusten mukaan 280k-m² k-m². Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on tärkeää huomioida uudisrakennusten sopeutuminen vanhan kartanon pihapiiriin. Eteläisimpien pien- ja rivitalotonttien melusuojaus on toteutettava vähintään asemakaavassa esitetyllä tasolla. Mikäli toteutettava ratkaisu poikkeaa havainnekuvassa esitetystä, on rakentamisen pohjaksi laadittava meluselvitys.
Liikerakennusten korttelialueesta erotetaan katu- ja virkistysalueeksi itäosasta 8704m²:n suuruinen alue. Liikerakennusten korttelin pohjoisosasta erotetaan omaksi tontiksi no 5415-16 ajoyhteyden pohjoispuolinen 9856m²:n suuruinen alue, jolle osoitetaan rakennusoikeutta tonttitehokkuuden e=0,3 mukaan 2957k-m². Market-tontille no 5415-15 osoitetaan rakennusoikeutta olemassa olevien rakennusten verran 32500k-m².
Kaava-alueella rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 10772k-m², josta asuinkerrosalan lisäys 7855k-m² ja muu lisäys 2917k-m².

Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaavan toteutus on tarkoitus aloittaa kaavan saatua lainvoiman.

Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Riikka Rahkonen. Arkkitehti Elina Karppinen vastasi työstä 27.1.2006 asti.
Dno YVI 8060/2003, 28.10.2003

1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot
Asemakaavan muutos koskee: Turtolan kaupunginosan korttelin no 5415 tonttia no 13 ja 14 sekä katu-, puisto- ja virkistysaluetta.

Asemakaava koskee: Tampereen kaupungin Messukylän kylän tiloja nro 1:57 ja nro 1:66.

Asemakaavan muutoksella muodostuu Turtolan kaupunginosan kortteli no 5415 osa sekä katu-, puisto-, virkistys- ja erityisaluetta.

Asemakaavalla muodostuu Turtolan kaupunginosan korttelin no 5426 osa, kortteli no 5430 sekä katu-, virkistys-, suojelu- ja erityisaluetta.

Tonttijaolla muodostuu Turtolan kaupunginosan korttelin 5426 tontit no 4-7 ja korttelin 5430 tontit no 1-9.

Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Riikka Rahkonen. Arkkitehti Elina Karppinen vastasi työstä 27.1.2006 asti

Dno YVI 8060/2003, 28.10.2003

Vireilletulo: 11.03.2004

Kaava-alue sisältää maanmittauslaitoksen ylläpitämiä rekisteriyksiköitä.

1.2 Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Turtolan kaupunginosassa n. 5 km Tampereen kaupungin keskustasta kaakkoon Hervannan valtaväylän itäpuolella, Vihiojan notkon pohjoispuolella.

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Asuinpientaloalueen täydentäminen, liikerakennusten korttelialueen rajojen ja merkintöjen tarkistaminen, virkistysalueen nimi sekä katualuetta, Sotilaankatu 11 ja Sotilaankuja 14.

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
- Maanomistajan aloite, 27.10.2003
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 11.03.2004
- Selvitys Turtosen tilan asemakaava-alueen luonnon olosuhteista, 27.9.2004
- Turtosen tilan inventointi, Maankäytön ja rakennusten historiaa, 6/2004
- Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta, 1.8.2005
- Turtonen, selvitys alueen käyttömahdollisuuksista 16.8.2001
- Meluselvitys, Ramboll, 27.09.2005; päivitys 30.10.2006
- Asemakaavan muutosluonnos 14.9.2005
- Asemakaavaehdotus 14.9.2005, tark. 11.11.2005
- Kopiot lausunnoista ja mielipiteistä

3 LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Alue sijaitsee n. 5 km kaakkoon kaupungin keskustasta. Kaava-alue käsittää varsinaisen 1848 rakennetun päärakennuksen pihapiirin lisäksi viljelykäytössä olevan rinteen Vihiojaan saakka, 1970-luvulla rakennetun omakotitalon pihapiireineen, asuinrakennusten väliin jäävän laajan puistomaisen alueen, Keskon marketalueen, huoltoasemarakennusten korttelialueen sekä osuuden Sotilaankatua.

Suunnittelualue liittyy Turtolan rivi- ja kerrostalovaltaiseen asuinalueeseen. Pohjoisessa suunniteltava pientaloalue rajautuu Keskon market-alueeseen ja etelässä Vihiojan puistoon. Tilalle on muodostettu rasiteyhteys Sotilaankujalle puistoalueen läpi. Lännessä alue rajautuu Hervannan valtaväylään, joka aiheuttaa liikennemelua suunnitellulle asuinalueelle.

3.1.2 Luonnonympäristö
Maisemarakenne, maisemakuva
Suunnittelualueen eteläosassa sijaitseva Vihiojannotko on osa n. 12 km pitkää viheraluetta, joka seurailee Vihiojan kulkua. Hervannan valtaväylän itäpuolella oleva lehtoalue on eräs kantakaupungin rauhoituskohteista ja Vihiojan eteläpuolinen alue on suojeltu asemakaavalla. Vihiojannotko on lähes ainoa jäljellä oleva näyte kantakaupungin rehevistä puronvarsinotkoista.

Luonnonolot
Suunnittelualueen notko on maaperältään savea. Turtosen tilakeskuksen alueella sekä Hervannan valtaväylän läheisyydessä on kallioalueet, muilta osin maaperä on hietaa (Mapinfo 05/2005). Kaava-alueen luonnon olosuhteista laaditun selvityksen mukaan alueen huomionarvoisimpia kohteita ovat Vihiojan varsi ja kalliokummut. Vihiojan varsi on lehtomaisen rehevää ja monen lintulajin elinympäristöä. Lisäksi Vihiojalla on myös kasvistollista sekä mahdollisesti myös hyönteistöllistä arvoa, sillä se on rehevyydessään ja ojan topografia huomioon ottaen ympäristöstään poikkeava elinympäristö.
Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003- teoksessa Vihiojan vartta on kuvattu seuraavasti: Alue on kasvistonsa puolesta tärkeä rauhoituskohde. Uuden moottoritien rakentamisen yhteydessä paikka menetti merkitystään, vaikka se alkuperäislinjauksen mukaan ei kokonaan jäänytkään tien alle. Viimeaikaiset raivaukset lienevät jo tuhonneet osan alueen monilajisesta kokonaisuudesta. Pensaston raivaus on kohtalokasta varsinkin tesmayrtille (Adoxa moschatellina, UH-AL), joka Tampereella on erittäin uhanalainen laji. Vuoden 1999 kevätkesällä tesmayrttiä löytyi alueen eteläpuolen mäeltä kymmeniä yksiköitä, mutta paikka on kovan kulutuksen kohteena. Hervannan valtaväylän itäpuolella sijaitsevassa rehevässä puronvarsilehdossa elää kolme elinympäristövaatimuksiltaan vaateliasta mittariperhosta. Niiden toukat käyttävät ravinnokseen vain yhtä kasvia: palsamikenttämittari ja verkkomittari lehtopalsamia, konnanmarjanpikkumittari mustakonnanmarjaa. Kaikki kolme perhoslajia ovat ravintokasviensa takia paikoittaisia. Edellisten lisäksi lehdossa elää myös tuomella elävä harvinainen tuominopsasiipi. Useat näiden lajien asuttamat alueet ovat varsinkin Tampereen kantakaupungin alueella häviämässä.

3.1.3 Rakennettu ympäristö
Suunnittelualueen tilalla nro 1:66 sijaitsee 1800-luvun puolivälistä peräisin oleva tilan päärakennus, joka sai nykyisen klassisistisen asunsa 1922 arkkitehti Eräsen suunnittelemana. Päärakennuksen pihapiirissä sijaitsee lisäksi hirsinen aittarakennus 1800-luvun alkupuolelta, uusi autotallirakennus, sikala 1950-luvulta sekä kalustevaja vuodelta 1969. Hervannan valtaväylän läheisyydessä sijaitsee vuonna 1982 rakennettu aumakattoinen yksikerroksinen asuinrakennus.
Kartanon puutarha on istutettu 1927 tehdyn suunnitelman mukaisesti. Tilan rakennukset on määritelty kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti hyvin merkittäviksi ja niiden alkuperäisyysaste on suuri.
Liikerakennusten tontille on rakennettu Hypermarket sekä kodinsisustamiseen ja -tekniikkaan erikoistuneiden kauppojen rakennus. Piha-alue toimii kokonaisuudessaan pysäköintialueena.

Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella
Kaava-alueen asukasmäärä tulee kaavan toteuduttua kasvamaan n. 135 henkilöllä.

Palvelut
Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat kaava-alueella, Turtolan liikekeskuksessa. Lähin päiväkoti, Turtolan päiväkoti sijaitsee välittömästi kaava-alueen itäpuolella ja lähimmät koulut Messukylässä n. 1,5 km:n etäisyydellä.

Virkistys
Suunnittelualue liittyy laajaan Vihiojanpuiston virkistysalueeseen. Lisäksi kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevat Iidesjärven, Kirkkosuon ja Santaharjunpuiston lähivirkistysalueet.

Tekninen huolto
Kunnallistekniikka kulkee aluetta ympäröivä katuja pitkin. Alueen rakentaminen edellyttää uuden kadunrakentamista sekä kunnallistekniikan tuomista uudelle asuinalueelle.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Suunnittelualue sijaitsee Hervannan valtaväylän, Turtolankadun ja VT9:n ympäröimänä, joten asuntojen suojaaminen liikennemelulta on tärkeää.
Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan Vihiojannotkon luontoarvojen säilyminen pyritään turvaamaan riittävän leveällä viheralueella.

3.1.4 Maanomistus
Suunnittelualueen tilan no 1:66 omistavat Antti ja Liisa Turtonen, tontin no 5415-13 omistaa Keskon eläkekassa. Tilan 1:57, tontin no 5415-14 ja asemakaavoitetut puisto- ja virkistysalueet omistaa Tampereen kaupunki.

3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Pirkanmaan 3. seutukaava on vahvistettu 6.6.1997. Sen mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Alueen eteläosa on osoitettu virkistysalueeksi.

Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu 12.12.2000. Sen mukaan tila no 1:66 on pientalovaltaista asuntoaluetta. Tilan no 1:66 eteläpuolinen alue on maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattua lähivirkistysaluetta, Keskon marketalue on osoitettu kauppa - ja palveluvaltaisen yritystoiminnan alueeksi.

Suunnittelualueella on voimassa 22.11.1999 vahvistettu asemakaava no 7557, 31.07.1998 vahvistettu asemakaava no 7441, 25.05.1978 vahvistettu asemakaava no 5276, 17.01.1972 vahvistettu asemakaava no 3783 ja 27.02.1963 vahvistettu asemakaava no1953 joiden mukaan tontti no 5415-13 on liikerakennusten korttelialuetta, jolle on osoitettu rakennusoikeutta tonttitehokkuuden e=0,27 mukaan 32567k-m². Korttelialueelle saadaan sijoittaa uksi enintään 18500k-m² suuruinen, maankäyttö- ja rakennuslain 114§:n mukainen vähittäiskaupan suuryksikkö. Tontilla sijaitseva muuntamorakennus on asemakaavalla suojeltu.
Tontin no 5415-13 itäpuolinen viheralue on osoitettu istutettavaksi puistoalueeksi, jolle on osoitettu ajotien alue tilalle 1:64.

Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 6.9.2000.

Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausviraston
laatima ja se on tarkistettu v. 2005.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Tilan no 1:66 no omistajat hakivat asemakaavan laatimista tarkoituksena kaavoittaa ison tilan alue asuinpientaloalueeksi.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Asemakaava laaditaan tontin haltijoiden aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset
Osallisia ovat mm. muutoksen hakija, muut kaava-alueen maanomistajat, naapurikiinteistöt sekä kaupungin asianosaiset hallintokunnat, mm. suunnittelupalvelut, kiinteistötoimi, sähkölaitos ja vesilaitos.

4.3.2 Vireilletulo
Asemakaava on tullut vireille 11.03.2004, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 11.03.2004 - 08.04.2004 väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin myös naapurikiinteistöille.

Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi kirjallinen mielipide ja Pirkanmaan maakunta,useon lausunto. As Oy Rinneturtolan mielipiteessä pidettiin tärkeänä, että puisto- ja viheralueiksi kaavoitetut alueet säilyvät jatkossakin samassa käytössä. Uuden alueen liikenne toivottiin ohjattavaksi muun kuin kapean Sotilaankujan kautta. Pirkanmaan maakuntamuseo esitti lausunnossaan alueen rakennusten ja maankäytön historian selvittämistä, jotta kaavan vaikutuksia pystytään arvioimaan. Mielipiteet ovat kokonaisuudessaan asemakaavan liiteasiakirjoissa.

Asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville 29.09.-20.10.2005 väliseksi ajaksi. Luonnos on postitettu lisäksi osallisille. Luonnoksesta jätettiin yksi kirjallinen mielipide, jossa esitettiin poistettavaksi Sotilaankadun ja Sotilaankujan risteyksessä oleva vanha linja-autojen kääntöpaikka.
Kaavoittajan vastine: Ko. paikalle on jo tehty katusuunnitelma, jossa linja-autojen jo käytöstä poistunut kääntöpaikka rakennetaan viheralueeksi.

Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin kaupungin ao. hallintokuntien lausunnot. Määräaikaan mennessä saapui kaksi lausuntoa. Lausunnossaan ympäristöasioiden / kaupunkisuunnittelu totesi, että meluntorjunta on luonnoksessa otettu huomioon, mutta asia kannattaa huomioida myös kaavan toteutusvaiheessa. Kaukolämpö- ja kaasutoiminta totesi 20.10.2005 päivätyssä lausunnossaan: "Asemakaavan muutosalueella sijaitsee kaukolämpöjohtoja oheisen piirustuksen mukaisesti." Kaukolämpöjohto kulkee itä-länsisuunnassa Citymarketin rakennuksen eteläpuolelta. Linja on merkitty asemakaavaan maanalaisen johdon rasitealueena. Sähköverkkotoiminnan yleissuunnittelu pyysi lisäaikaa lausunnon antamiseen. Sähköverkkotoiminnan lausunto 25.10.2005:" Puistomuuntamoa varten tulisi varata 6x6 m alue Martinpojankadun eteläpään varresta EV alueen (suojaviheralue / meluvalli) itäpäästä."

Kaavoittajan vastine: Muuntamon tontti lisätään asemakaavaan toivotulle paikalle.

Pyydetyn lausuntoajan jälkeen saapuneet lausunnot:
Pelastuslaitoksen lausunto 24.10.2005 :" Korttelin 5430 tonteilla 1-6 paloteknisten vaatimusten täyttäminen järkevästi lähes mahdotonta! Talousrakennuksen ala tulisi siirtää väh. 4 m:n etäisyydelle naapurin rak.aloista, muuten tulee palomuuria kohtuuttoman paljon!"

Kaavoittajan vastine:
Lausunnon johdosta rakennusaloja muutetaan siten, että palotekniset vaatimukset täyttyvät.

Tampereen kaupungin museotoimi totesi 29.10.2005 päivätyssä lausunnossaan mm. seuraavaa: "Pihapiirin eteläosan muuttaminen asuinpientalojen korttelialueeksi tulee muuttamaan suuresti nykyistä kokonaisuutta. Uudisrakennusten sekä leikki- ja parkkipaikan sijoittaminen näinkin lähelle jo supistunutta asuinrakennuksen ja aitan muodostamaa pihapiiriä on erityisen huono ratkaisu. Tällä hetkellä Turtosen tilakeskus muodostaa selkeän ja laajan saarekkeen, johon kuuluu tilakeskuksen lisäksi peltoa, joka yhdistää tilakeskuksen osaksi laajempaa Vihiojan virkistys- ja kulttuurimaisemaa. Uudisrakentaminen katkaisee tämän yhteyden ja jättää vanhat rakennukset pieneksi saarekkeeksi asuin- ja liikerakennusten väliin. Myöskään vanhan pihapiirin pohjoispuolelle, Turtolanpuiston kulmaan suunniteltua rakennustonttia ei voi pitää vanhaa pihapiiriä kunnioittavana. Kaavasuunnitelmassa tulisi huomioida olemassa oleva miljöö kokonaisuudessaan ja pyrkiä säilyttämään kulttuurihistoriallisilta piirteiltään mahdollisimman ymmärrettävä kokonaisuus. Tämä koskee kaikkien rakennusten muodostamaa pihapiiriä sekä siihen liittyvää kasvillisuutta mm. kuusiaitaa, puistoa ja koivukujaa." Lausunto on kokonaisuudessaan asemakaavaselostuksen liitteenä.

Kaavoittajan vastine:
Asemakaavaluonnosta on tarkistettu mm. vanhojen rakennusten eteläpuolella olevien rakennusalojen osalta. Uudet rakennukset tulevat sijoittumaan aiemmin pihapiirissä olleiden / olevien piharakennusten tuntumaan, jolloin pihapiirin mittakaava säilyy suunnilleen entisellään. Tilakeskuksen pihapiiristä on rakennuksin suljettu yhteys Vihiojan laaksoon, kuten on ollut aiemminkin. Asemakaavaluonnoksessa on säilytetty tilan merkittäviä piirteitä: vanha tilakeskuksen päärakennus ja aitta, pihapiiriin saavuttaessa merkittävä koivukuja sekä laaja pihapiiri kuusiaitoineen. Myös tilan pohjoispuolinen puistoalue säilytettiin avoimena luoden tilaa kartanoon saavuttaessa.

Ympäristövalvontayksikkö totesi 01.11.2005 päivätyssä lausunnossaan mm. seuraavaa: "Ympäristövalvontayksikön näkemyksen mukaan kiinteistökohtaisten suojausten vaikutus eteläisimmän talorivin piha-alueilla on kuitenkin minimaalinen eikä 55 dB ohje-arvoa aliteta kaikkien huoneistojen eteläpuolisilla, todellisilla oleskelupihoilla. Tällä perusteella tulisi harkita tehokkaampia meluntorjuntatoimenpiteitä ehkäisemään Hervannan valtaväylän suunnasta tulevaa melua."

Lausunnon ja ympäristövalvontayksikön kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen johdosta selvitettiin melusuojauksen lisäämisen vaikutusta ongelmallisimpiin oleskelupihoihin. Melusuojauksen riittävyys tarkistettiin Ramboll Finland Oy:ssä laaditulla melumallilla. Asemakaavan melunsuojamääräyksiä tarkistettiin riittäviksi.

Pirkanmaan maakuntamuseo totesi lausunnossaan 2.11.2005, että asemakaavan muutosluonnoksesta ei ole huomautettavaa.

Kaupunkirakentamisen toivomuksesta uuden kadun ja kevyenliikenteen väylien nimet erotettiin toisistaan nimeämällä kevyenliikenteen yhteys Martinpojanpoluksi.

Kaavaehdotus oli nähtävillä 22.12.2005 - 23.1.2006 välisen ajan. Lausunnot pyydettiin kiinteistötoimelta ja Pirkanmaan ympäristökeskukselta, mutta kumpikaan ei katsonut olevan aihetta lausua. Muistutuksia ei jätetty.

22.12.2005 - 23.1.2006 nähtävillä ollut asemakaavaehdotus ei tyydyttänyt hakijaa, joka ei näin ollen allekirjoittanut neuvoteltua maankäyttösopimusta. Hakija esitti erillispientalojentonttien määrän lisäämistä siten että uusia tontteja lohkaistaisiin kartanolle varatusta tontista, jota hakija piti liian suurena. Kaavan laatijan mielestä lisätonttien sijoittaminen kartanon välittömään pihapiiriin ei ole mahdollista, koska tällöin kartanon pihapiiri ei enää muodostaisi kulttuurihistoriallisilta piirteiltään ymmärrettävää kokonaisuutta.

Tilaajan ja maanomistajien välisten neuvottelujen perusteella kaavaa päätettiin tarkistaa lisäämällä kaksi uutta erillispientalotonttia jo suunnitellun rivin jatkoksi ja liittämällä osa kartanon tontista puistoon. Meluselvitys päivitettiin lisätonttien osalta (Ramboll 30.10.06). Tarkistettu 30.10.2006 päivätty kaavaehdotus lähetettiin lausunnoille ympäristövalvontaan, rakennusvalvontaan, kiihteistötoimeen ja museotoimeen. Huomautettavaa oli ainoastaan museotoimella. Museotoimi kertasi 2.11.2006 lähetetyssä sähköpostilausunnossa luonnoksesta antamaansa lausuntoa (29.10.2005 diar. 220/5423/2005) seuraavasti:
- selvitykset eivät antaneet riittävää kuvaa alueen kulttuurihistoriallisista ominaisuuksista joita suojelumääräykset koskevat (täydennettiinkö selvityksiä sen jälkeen?).
- vaikutuksia kulttuuriympäristöön ja maisemaan ei oltu arvioitu
- uudisrakentaminen tulee liian lähelle vanhaa pihapiiriä
- Turtolanpuistoon sijoitettua tonttia ei pidetty hyvänä ratkaisuna
- pihapiiri tulee huomioida kokonaisuutena, mikä merkitsee että esimerkiksi puisto tulee säilyttää rakennusten ympärillä. Uusi suunnitelma toteuttaa näiltä osin ko. tavoitteen

Kaavoittajan vastine:
Kaavaa varten on laadittu Turtosen tilan inventointi -raportti vuonna 2004 kaavoitusyksikössä. Tähän selvitykseen tilattiin täydennys arkkitehti Lasse Kosuselta, täydennysliite on päivätty 1.8.2005. Täydennyksessä on määritelty alueen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävät ja säilytettävät rakennukset, purettavat rakennukset sekä säilytettävänä pihamiljöönä Turtosen tilan ja aittarakennuksen muodostama ympäristökokonaisuus. Kaavoitusyksikkö ei katsonut tarpeelliseksi täydentää inventointia toistamiseen.

Kaavan vaikutusten arviointi täydennetään.

Turtolanpuistoon sijoitettu tontti on maanomistajan tavoitteen mukainen.

Kaavaluonnoksesta saatuun lausuntoon annetussa vastineessa on käsitelty uudisrakentamisen sijoittamista ja siihen lausunnon perusteella tehtyjä tarkistuksia.

4.4 Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavan tavoitteena on tutkia mahdollisuutta kaavoittaa tilan no 1:66 alue ympäristöön sopivaksi pientaloalueeksi.

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Kaupunkikuvallisena tavoitteena on luoda alueelle pientaloryhmä, joka massoittelun ja rakeisuuden myötä sopii Vihiojanpuiston viereen. Lähialueen asukkaiden tavoitteena oli säilyttää olemassa olevat kaavoitetut puistoalueet nykyisessä käytössään sekä uuden alueen liikennejärjestelyjen aiheuttaman häiriön minimointi.
Erityisenä tavoitteena on muodostaa vanhan tilakeskuksen pihapiiristä ymmärrettävä tilan historiaa arvostava kokonaisuus säilyttäen alueen merkittävimmät arvot.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
0-vaihtoehto oli jättää kaava-alue nykyiselleen. Tämä vaihtoehto ei olisi ollut hakijan tavoitteiden mukainen, joten tutkittiin rakennusoikeuden lisäämistä mahdollistavia vaihtoehtoja.
1-vaihtoehtona oli laatia suunnittelualueelle pientaloalueen asemakaava siten, että myös korttelin keskelle jäänyt puistoalue kaavoitetaan asuinkäyttöön. Vaihtoehtoa puolsi Sotilaankadulta tuotavan kuntatekniikan aiheuttamien kustannusten jakautuminen tasaisemmin. Lähialueen asukkaiden ja viereisen päiväkodin voimakkaat mielipiteet puistoalueen säilymisestä edelleen puistona ohjasivat suunnittelua siten, että maankäyttö tehostuu eteläosassa ja puistoalue jäi ennalleen.
2-vaihtoehto oli suunnitella tiivis pientaloalue suunnittelualueen eteläosaan siten, että korttelialueen keskelle jää korttelipiha Nykyinen puistoalue säilyy.

4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu
1-vaihtoehdossa kadunrakentamisesta aiheutuvat kustannukset jakaantuvat tasaisemmin, kun koko rakennettavan kadun matkalle muodostuu uusia tontteja. Lähialueen asukkaiden ja päiväkodin elinympäristön laatu kuitenkin heikkenee merkittävästi, kun rakennetun alueen keskellä sijaitseva puistoalue poistuu.
2-vaihtoehdossa täyttyy lähiympäristön asukkaiden tavoitteet olemassa olevan puiston säilymisestä ja Sotilaankujan rauhoittamisesta lisäliikenteeltä sekä maanomistajientavoitteet uudesta rakennusoikeudesta, joten tämän vaihtoehdon kehittelyä jatkettiin.

Kaavan valmisteluvaiheessa selvitettiin liikennemelun vaikutusta suunnitellulle asuinalueelle. Meluntorjunnan ohjearvoina on käytetty valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia yleisiä melutason ohjearvoja, jonka mukaan asuntoalueiden päiväohjearvona ulkona käytetään keskiäänitasoa 55dB ja yöohjearvona 50dB. Melusuojaus Hervannan valtaväylän viereen sijoitettavalla meluaidalla edellyttäisi n. 200 metrin mittaisen n. 2 m korkean meluesteen rakentamista. Meluesteen mallinnuksen avulla suoritettu melulaskelma osoitti, että esteen melunsuojaus vaikutus ei ollut merkittävä eikä melusuojaus suhteutettuna alueen rakennusoikeuteen ei ole kustannusvaikutuksiltaan realistinen.
Rakennusmassojen sijoittelulla, rakennusten korkeudella, pihatasojen korkeusasemilla sekä tontilla tapahtuvalla maastomuokkauksella ja meluseinillä saavutetaan piha-alueilla pääosin 55 dB:ä alhaisempi melutaso.

Turtosen tilan maankäytön ja rakennusten historiaa selvittäneessä raportissa selvitettiin mm. tilan pilkkoutuminen nykyiseen kokoonsa, rakentamisen historiaa sekä rakennusten ja pihapiirin alkuperäisyysastetta. Selvitys osoitti, että tilan päärakennus on lähes alkuperäisessä 1920-luvun klassisistisessa asussaan ja siihen liittyvä hirsinen aittarakennus 1800-luvun asussaan. Tilan rakennukset on peruskorjattu 1977 vanhojen rakennusten ominaispiirteitä kunnioittaen. Puutarha on periaatteiltaan 1927 tehdyn suunnitelman mukainen. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998-teoksessa (Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö julkaisuja 2/98) tilan rakennukset on määritelty kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti hyvin merkittäviksi ja niiden alkuperäisyysaste on korkea. Kaavaa valmisteltaessa on pyritty suojelemaan tilan no 1:66 vanhimmat rakennukset pihapiireineen ja sisääntuloteineen mahdollisimman hyvin siten, että maanomistajan tavoitteet uudesta rakennusoikeudesta kuitenkin täyttyvät. Asemakaavan toteutuessa vanhan tilakeskuksen länsi- ja eteläpuolelle muodostuu uusi asuinalue entisille viljely- ja talousrakennusten paikoille. Vanha pihapiiri rajautuu etelässä kuten 1950-luvulla, jolloin pihapiiri rajautui Vihiojan notkoon päin päärakennuksen eteläpuolelle suunniteltujen asuinrakennusten paikoilla olleilla talousrakennuksilla. Näkymä viljelyalueena olleeseen Vihiojannotkoon rinteeseen on pihapiiristä ollut aina suljettu.

Asemakaavan toteutuminen tuo suunnittelualueelle n. 135 uutta asukasta.

4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet
Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana jätettiin yksi kirjallinen mielipide ja Maakuntamuseon lausunto. As Oy Rinneturtolan mielipiteessä pidettiin tärkeänä, että puisto- ja viheralueiksi kaavoitetut alueet säilyvät jatkossakin samassa käytössä. Uuden alueen liikenne toivottiin ohjattavaksi muun kuin kapean Sotilaankujan kautta. Pirkanmaan maakuntamuseo esitti lausunnossaan alueen rakennusten ja maankäytön historian selvittämistä, jotta kaavan vaikutuksia pystytään arvioimaan.
Uuden asuinalueen liikenne järjestetään uuden katuyhteyden välityksellä, olemassa olevat puistoalueet säilyvät lähes kokonaan nykyisessä käytössä. Turtosen tilan rakennusten ja maankäytön historiasta on laadittu selvitys.

Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteen ja lausuntojen perusteella kaavan tehtiin tarkistuksia, jotka on kuvattu kohdassa 4.3.3.

Tilaajan ja hakijan välisten neuvotteluiden jälkeen kaavaehdotusta on nähtävilläolon jälkeen tarkistettu siten, että alueen länsiosaan jo suunnitellun erillispientalojen rivin jatkeeksi lisättiin kaksi uutta tonttia ja kartanon tontista osa liitettiin puistoon. Lisätonttien vuoksi meluselvitys päivitettiin (Ramboll 30.10.2006).

Kaavaan lisätyillä tonteilla löytyy piha-aluetta, jolla päiväajan melutaso on 55 dB ja yöaikaan 50 dB tai alle. Kartanon tontin pienentäminen puistoalueen hyväksi on hyväksyttävissä, koska pihapiirin visuaalinen ilme ei muuttune kovin paljon. Kaavaan sisällytettiin määräykset, jotka edellyttävät puistoalueen ympäristön säilyttämistä ja kieltävät kartanon pihapiirin aitaamisen lännen suuntaan yhtenäisellä aidalla.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
Asemakaavalla Turtosen tilan alueelle kaavoitetaan pientaloalue, Keskon tontin alueella tehdään järjestelyjä. Vihiojan pohjoispuolinen rinne säilyy viheralueena.

5.1.1 Mitoitus
Kaava-alueelle muodostuu asuintalojen korttelialuetta (A) 18610m² erillispientalojen korttelialuetta (AO) 8066m², asuinpientalojen korttelialuetta (AP) 9848m², rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR-23) 10073 m², liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K) 111917m² ja huoltoasemien korttelialuetta (LH) 2882m². Kaava-alueelle on osoitettu lisäksi puistoja ja lähivirkistysalueita yhteensä 48279 m², suojaviheralueita 7780m² ja suojelualueita 5738m² Vihiojan läheisyydessä. Katualuetta on osoitettu 16199m². Yhdeksälle erillispientalotontille on osoitettu rakennusoikeutta kullekin 250k-m², yhteensä 2250k-m². Hervannan valtaväylän läheisyydessä sijaitseva omakotitalo erotettiin omaksi 1871 m²:n suuruiseksi erillispientalotontiksi, jolle osoitettiin rakennusoikeutta olemassa olevien rakennusten mukaan 280k-m² k-m². 9848 m²:n suuruiselle pientalotontille no 5426-7 osoitettiin rakennusoikeutta 2125k-m² (e=0,22) ja 10073 m²:n suuruiselle rivitalotontille no 5426-6 2200k-m² (e=0,22).
Liikerakennusten korttelialueesta erotetaan katu- ja virkistysalueeksi itäosasta 8708m²:n suuruinen alue. Liikerakennusten korttelin pohjoisosasta erotetaan omaksi tontiksi no 5415-16 ajoyhteyden pohjoispuolinen 9856m²:n suuruinen alue, jolle osoitetaan rakennusoikeutta tonttitehokkuuden e=0,3 mukaan 2954k-m². Market-tontille no 5415-15 osoitetaan rakennusoikeutta olemassa olevien rakennusten verran 32500k-m².
Kaava-alueella rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 10772k-m², josta asuinkerrosalan lisäys 7855-m² ja muu lisäys 2950k-m².

5.3 Aluevaraukset
5.3.1 Korttelialueet
Korttelin 5460 tontit no 1-8 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tonteille on osoitettu rakennusoikeutta kullekin 220k-m² asuinrakennusta sekä 30k-m² autosuoja- ja taloustilaa varten. Tonttien asuinrakennuksen kerrosluku on II ja talousrakennuksen I. Tonteilta on osoitettu rakennusalat erikseen asuin- ja talousrakennukselle. Rakennusten kattomuotona on käytettävä satula- tai pulpettikattoa ja julkisivut tulee olla pääosin paikalla muurattuja tai rapattuja. Tonteilla no 5430-2 -7 ei asuinrakennusten naapuritonttia lähimmälle itäsivulle saa sijoittaa läpinäkyviä ikkunoita.
Uudisrakennusten tulee sopeutua lähiympäristössä sijaitsevain kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin.
Asemakaavan tavoitteita selventämään ja täydentämään on laadittu rakentamistapaohje ro-7944-1.
Tontti no 5430-9 on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tontille on osoitetut rakennusoikeutta olemassa olevien rakennusten verran asuinrakennukselle 210k-m² sekä autosuoja- ja talousrakennukselle 70k-m² niille osoitetuille rakennusaloille.
Tontti no 5426-5 on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR-23). Kuistit ja erkkerit saavat ulottua 2 m rakennusalan ulkopuolelle, ei kuitenkaan 2 m lähemmäksi tontin rajaa. Lasikuisteja sekä viher- ja kasvihuoneita ei lueta rakennusoikeuteen. Tontilta on varattava yksi autopaikka asuntoa kohti. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 2200k-m². Tontilla on osoitettu rakennusalat kaksikerroksisille asuinrakennuksille sekä yksikerroksiselle talousrakennukselle. Asuinrakennusten julkisivujen enimmäispituus on eteläisemmällä rakennusalalla 28 metriä ja muilla 21metriä. Rakennusten kattomuotona on käytettäväsatula- tai pulpettikattoa ja julkisivut tulee olla pääosin paikalla muurattuja tai rapattuja. Eteläisemmällä rakennusalalla rakennusten etelä- ja länsisivuilla tulee parvekkeiden ja terassien olla lasitettuja. Uudisrakennusten tulee sopeutua lähiympäristössä sijaitsevain kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin.
Tontilta on osoitettava yksi autopaikka asuntoa kohden. Tontin eteläosaan on osoitettu alueen osa, jolle on sijoitettava vähintään 3 m korkuinen melusuoja (mevs-2). Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa vaadittuja melunsuojarakenteita on tarvittaessa korotettava.
Tontti no 5426 -6 on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP).Tontille no 5426-6 on osoitettu rakennusoikeutta 2000k-m² asuinrakennuksia ja 125 autosuoja- ja taloustiloja varten. Asuinrakennusten julkisivujen enimmäispituus on 16 metriä. Rakennusten kattomuotona on käytettäväsatula- tai pulpettikattoa ja julkisivut tulee olla pääosin paikalla muurattuja tai rapattuja. Uudisrakennusten tulee sopeutua lähiympäristössä sijaitsevain kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin. Tontin eteläosaan on osoitettu alueen osa, jolle on sijoitettava vähintään 3 m korkuinen melusuoja (mevs-2). Melusuojan voi rakentaa istutettavana maavallina, meluseinänä tai näiden yhdistelmänä. Melusuojausta täydentää auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala, jolle on muodostettava rakennuksista, polveilevasta meluseinästä tai niiden yhdistelmästä yhtenäinen vähintään 2m korkea melusuoja, jonka ääneneristävyys liikennemelua vastaan on vähintään 10dBa. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa vaadittuja melunsuojarakenteita on tarvittaessa korotettava. Tontilta on osoitettava yksi autopaikka asuntoa kohden.
Tonttien no 5426-5 ja -5 väliin on osoitettu alueen sisäiselle ajoneuvoliikenteelle sekä yleiselle jalankululle varattu alueen osa.
Turtosen tilan päärakennuksen tontti no 5426-4 on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi, jolle on osoitettu rakennusoikeutta 1000 k-m². Tontti on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä alue, jota koskevien muutos- ja korjaustoimenpiteiden sopeutumiseen ympäristöönsä on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tontilla sijaitsevat vanhimmat rakennukset, päärakennus ja aitta, ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeitä rakennuksia, joita ei saa purkaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennusten kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Päärakennuksen pihaympäristö on säilytettävä. Tontin rajaa lännessä olevaa puistoaluetta vasten ei saa aidata rakenteellisella tai istutettavalla aidalla.
Tontti no 5426-5 on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi, jolle on osoitettu rakennusoikeutta 250 k-m² kaksikerroksiselle rakennukselle. Uudisrakennuksen tulee sopeutua lähiympäristössä sijaitseviin kulttuurishistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin.
Tontit no 5415-15 ja -16 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi. Tontille no 5415-15 on osoitettu rakennusalat olemassa olevien rakennusten kohdalle. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 32500 k-m² olemassa olevien rakennusten mukaan. Korttelialueelle saadaan sijoittaa yksi, enintään 18500 k-m² suuruinen, maankäyttö- ja rakennuslain 114§:n mukainen vähittäiskaupan suuryksikkö. Tontilla saa olla enintään kaksi asuinhuoneistoa. Tontilta on osoitettava yksi autopaikka 50 kerrosneliömetriä kohti. Tontilla sijaitseva vanha muuntamorakennus on suojeltava. Marketin ja Turtolanpuiston välisellä alueella on istutettavat alueen osat. Hervannan valtaväylän varteen on istutettava puurivi. Tontille no 5415-16 on osoitettu rakennusoikeutta tonttitehokkuuden e=0,3 mukaan 2954 k-m² kaksikerroksisen rakennuksen rakennusalalle, jonka itäpuolelle on osoitettu pysäköintialue. Tontin pohjoisosa on osoitettu istutettavaksi alueen osaksi, ja Sotilaankadun varteen on istutettava puurivi.
Tontti no 5415-14 on osoitettu huoltoaseman korttelialueeksi. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 400k-m² yksikerroksisen rakennuksen rakennusalalle. Sotilaankadun ja Martinpojankadun varteen on istutettava puurivi.

5.3.2 Muut alueet
Asemakaavamuutoksella ja asemakaavalla muodostuu Martinpojankatu-katualuetta 74854 m² sekä kadun jatkeena Martinpojanpolku 213m². Asemakaavalla muodostuu 18686m² Turtosenrinne-lähivirkistysaluetta ja 5738m² suojelualuetta. Korttelialueen keskellä oleva puistoalue pienenee uuden katualueen vaatiman tilan verran, mutta siihen liitetään osa kartanon piha-alueesta. Kartanon pihaan liittyvä osa on osoitettu puistoksi, jonka ympäristö säilytetään. Puistoalue nimetään Turtolanpuistoksi, jonka pinta-ala on 29593m². Turtolanpuistoon osoitetaan alueet urheilu- ja leikkikentälle sekä kevyenliikenteen yhteydelle, jonka kautta sallitaan kulku tontille 5426-4 ja-5. Sotilaankadun kevyenliikenteenväylä merkittiin kaavaan olemassa olevalle paikalleen.

5.4 Kaavan vaikutukset
5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Väestö

Alueen asukasmääräksi tulee n. 135 asukasta. Alue todennäköisesti houkuttelee lapsiperheitä.

Yhdyskuntarakenne
Asemakaava täydentää Turtolan alueen asuinaluetta.

Yhdyskuntatalous
Alueen kaavoittaminen on yhdyskuntataloudellisesti järkevää, sillä asemakaavan toteutuminen tiivistää suunnittelualueen kaupunkirakennetta ja tehostaa maankäyttöä. Yhdyskuntapalvelut ja kunnallistekniikka ovat alueella olemassa.

Kaupunkikuva
Kartanon maille rakentuva uusi asuinalue tulee muuttamaan näkymiä Hervannan valtaväylälle ja Turtolankadulle. Rakennettavat melusuojaukset ovat pääasiallinen alueen julkisivu etelään. Melusuojausten ympäristöön sovittamiseen tuleekin kiinnittää erityistä huomiota kaupunkikuvan ja asukkaiden viihtyvyyden turvaamiseksi. Kaavamääräys mahdollistaa alueelle meluaitoja, maavalleja sekä niiden yhdistelmiä ja edellyttää niiden sovittamista ympäristöön.
Kartanon pihapiiri on nykyisellään piilossa kuusiaidan takana ja näkyy vasta melko lähelle tultaessa. Kaava säilyttää vanhan lähestymissuunnan koivukujaa pitkin kartanolle mutta korostaa nykyistä marketin huoltotietä jatkaen sen katuna uudelle asuinalueelle. Kuusiaitaa jää kadun alle, mutta suojaa marketin huoltopihaa vasten luodaan uudella maavallilla. Lähestymissuunnassaan kartano ja asuinalue kätkeytyvät kuusiaidan ja maavallin taakse.

Asuminen
Kaavassa alueelle on osoitettu tontteja erillispientaloille, asuinpientaloille ja rivitaloille. Pientalorakentaminen soveltuu parhaiten täydennysrakentamisen muodoksi kulttuuriympäristöön.
Alue liittyy Turtolan olevaan pientaloalueeseen, mutta muodostaa oman kokonaisuutensa kartanon kanssa. Asumisviihtyisyyteen tulee vaikuttamaan merkittävästi se, kuinka onnistuneesti melusuojaukset toteutetaan.

Palvelut
Alueella on erittäin hyvät kaupalliset palvelut Citymarketin naapurissa. Lähin päiväkoti, Turtolan päiväkoti sijaitsee välittömästi kaava-alueen itäpuolella ja lähimmät koulut Messukylässä n. 1,5 km:n etäisyydellä.

Työpaikat ja elinkeinotoiminta
Kaava tuo lisää kerrosalaa liikealueelle.

Virkistys
Alueella nyt oleva puisto laajenee ja sillä oleva kevyenliikenteen reitti on osoitettu kaavassa. Lisäksi virkistysalueeksi on osoitettu Turtosenrinne alueen eteläosassa. Turtosenrinteelle on osoitettu ohjeellinen polkuyhteys Hervannan valtaväylän ali. Polulle pääsee Martinppojanpolkua pitkin. Laakson toisella puolella suunnittelualueen ulkopuolella on Turtolankadun alittava polkuyhteys, joten vastaavaa yhteyttä ei ollut järkevää osoittaa suunnittelualueelle. Kaavassa on osoitettu ohjeellinen urheilu- ja leikkialueeksi varattu alueen osa olevalle paikalle päiväkodin pohjoispuolelle.

Liikenne
Liikenne uudelle asuinalueelle ohjataan uutta Martinpojankatua pitkin. Ratkaisu rauhoittaa Sotilaankujaa. Martinpojankatua käyttää osittain liikenne Citymarketin parkkipaikoille ja huoltoalueelle sekä alueen uudet asukkaat. Asukkaitten tuoma liikenteen lisäys ei liene merkittävä suhteessa koko liikealueen liikenteeseen. Liikenteellisiä ongelmia voidaan ennaltaehkäistä nopeusrajoituksin. Kartanolle ja tontille 5426-5 on ajoyhteys kevyen liikenteen reittiä pitkin, joka johtaa koivukujalle.

Rakennettu kulttuuriympäristö
Asemakaava muuttaa kartanon ympäristöä merkittävästi. Se saattaa loppuun kehityksen joka vuosien varrella on kartanon mailla tapahtunut; ympäristöä ovat muuttaneet merkittävästi liikenneratkaisut, asuntorakentaminen ja liikekeskus; nyt kartanon maiden viimeinen osa kaavoitetaan asuinalueeksi. Nykyisellään kartanon pihapiiri sijaitsee marketin takana päiväkodin ja kerrostalojen vieressä. Tilannetta on pehmennetty rajaavin istutuksin.

Kartanon ympäristöstä suojellaan kaavassa inventoinnin perusteella päärakennus, aittarakennus, kartanon tontin pihaympäristö ja koivukuja. Myös tilan pohjoispuolinen puistoalue säilytetään avoimena luoden tilaa kartanoon saavuttaessa. Kartanon pihapiiriin olennaisesti kuuluva kukkula liitettiin viimevaiheessa puistoon maanomistajan ja tilaajan välisten neuvottelujen tuloksena. Ratkaisun ympäristövaikutuksia lieventää määräys, joka kieltää tontin rajaamisen tätä puiston osaa vasten yhtenäisellä aidalla. Puiston osa on osoitettu ympäristöltään säilytettävänä. Kaavaratkaisu muodostaa siten kartanolle pienehkön, mutta ymmärrettävän pihapiirin.

Uuden asuinalueen ja sitä pohjoisessa suojaavan maavallin rakentuminen luo suojaa liikealuetta vasten. Uudet rakennukset tulevat sijoittumaan aiemmin pihapiirissä olleiden olevien piharakennusten tuntumaan, jolloin pihapiirin mittakaava säilyy suunnilleen entisellään. Näkymä kartanolta Vihiojan laaksoon on suljettu, kuten ennenkin. Rakennusten sovittamista ympäristöön säädetään kaavamääräyksin ja rakentamistapaohjein.

Kaava heijastelee elinkeinorakenteen muutosta; sikalan ja viljelysten tilalle tulee asuntoja. Kartano ja asuinalue muodostavat oman kokonaisuutensa, jota kartano hallitsee.

Tekninen huolto ja erityistoiminnat
Kunnallistekniikka on alueella olemassa. Muuntamolle on varattu paikka Aadaminkaistalta. Alueen rakentaminen edellyttää uuden kadun rakentamista ja kunnallistekniikan tuomista uudelle asuinalueelle.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Asemakaava tuo uutta asutusta melulle alttiille alueelle. Melu on kuitenkin hoidettavissa kaavan mukaisilla meluntorjunta-toimenpiteillä: rakennusmassojen sijoittelulla, rakennusten korkeudella, pihatasojen korkeusasemilla sekä tontilla tapahtuvalla maastonmuokkauksella ja meluseinillä saavutetaan piha-alueilla pääosin 55 dB:ä alhaisempi melutaso ja yöllä 50 dB tai alle.

5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Luonnonsuojelu
Vihiojannotko on lähes ainoa jäljellä oleva näyte kantakaupungin rehevistä puronvarsinotkoista. Notkolla on merkitystä myös hyönteisten sekä linnuston kannalta. Vihiojan notko on osoitettu kaavassa suojelualueena kasvistoltaan merkittävänä kohteena. Ohjeellinen polkuyhteys on osoitettu ylärinteeseen varsin kauaksi suojelualueesta.

Luonnon monimuotoisuus
Edellä mainitun puronotkon lisäksi alueella luonnonolosuhteiltaan paikallisesti huomionarvoisia kohteita ovat kalliokummut, joilla kasvaa ketokasvillisuutta. Pohjoisin kallio on rajattu rakennusalojen ulkopuolelle, joten se säilynee osana asuinpientalokorttelin pihapiiriä. Asutus lisää paikan kulutusta.

Vihiojannotkon töyräälle ulottuvilla asuinpientalo- ja rivitalotonteilla maan pintaa joudutaan nostamaan töyrään reunalla. Tämä heikentää ketokasvillisuuden esiintymiä.

Maisema
Asuinalueen rakentamisen melusuojauksineen luo selvärajaisen rakennetun ja luonnonympäristön rajan laakson töyräälle.

5.7. Nimistö
Asemakaavassa nimetään korttelin no 5426 eteläpuolinen puistoalue Turtosenrinteeksi. Uusi katualue nimetään kadunnimitoimikunnan 14.06.2005 kokouksessa esittämän mukaan Martinpojankaduksi ja suojaviheralue Aadaminkaistaksi. Lisäksi nimettiin kevyenliikenteen katualue tunnistettavuuden helpottamiseksi Martinpojanpoluksi.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

Kaavan toteutumiseen liittyy kaavoitussopimus, jossa tarkastellaan uuden asemakaavan kunnallisteknisiä ja kaavoituskustannuksia. Tontista no 5415-13 lohkaistava katualue ja katualueen itäpuolelle jäävä viheralue on osa Turtolanpuistoa ja siirtyy Tampereen kaupungin omaisuudeksi.

Asemakaavaan liittyy havainnepiirros, josta ilmenee uudisrakennusten sijoittuminen tonteille sekä rakentamistapaohjeet 7944-1, 7944-2 ja7944-3 joiden tarkoituksena on edistää uudisrakennusten sopeutumista rakennettuun ja luonnonympäristöön.

Rakentamistapaohjeet 7944-1:

Talotyyppi: Tontit no 5430-1…5430-8 ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tonteilla on rakennusalat asuinrakennusta ja talousrakennusta varten.

Kerrosala: Erillispientalotonteille on osoitettu rakennusoikeutta kullekin 220k-m² sekä 30k-m²autosuoja- ja taloustilaksi. Julkisivun paksuuden 250mm:n ylittävää osuutta ei lasketa rakennusoikeuteen.

Rakennusten kerrosluku on II. Talousrakennuksen tulee tyyliltään sopia asuinrakennuksen yhteyteen. Tontilta on varattava vähintään yksi autopaikka asuntoa kohti.

Kattomuoto: Kattomuotona käytetään tavallista harjakattoa tai kaksilappeista pulpettikattoa.

Materiaalit ja värit: Julkisivut tulee rakentaa pääasiassa paikalla tai siten, että elementtisaumat eivät ole näkyvissä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään vaaleaa peittomaalattua puuta tai vaaleaa rappausta siten, että pintavaikutelma on sileähkö. Rakennusten tulee olla materiaaleiltaan yhtenäisiä siten, että pääasiallisen materiaalin lisäksi toista materiaalia käytetään vain vähäisessä määrin. Hallitsevan päämateriaalin lisäksi voi käyttää tehostemateriaalina kuultokäsiteltyä puuta, lasia ja terästä. Pääasiallisen materiaalin väritys on vaalea, sävyinä käytetään murrettuja maavärejä. Tehostemateriaalissa voidaan käyttää toista väriä.
Asuinrakennuksen kattomuoto on harjakatto tai pulpettikatto. Harjakaton lappeiden kaltevuus on alueen kaksikerroksisissa rakennuksissa ohjeellisesti 1:3 eli noin 18,4º. Katemateriaalina on käytettävä tummahkoa rakennuksen arkkitehtuuriin sopivaa katetta.
Mahdollisen erillisen autosuoja- / talousrakennuksen kattomuoto on loiva lapekatto, joka kallistetaan siten, että lumi ja vesi valuvat omalle tontille. Talousrakennuksen materiaali asuinrakennusten arkkitehtuuriin sopiva. Autotallin ovet tulee rakentaa vähintään 5 metriä tontin rajasta, jolloin eteen jää autopaikka. Autopaikka voidaan kattaa.

Palomuurit: Osassa tontteja asemakaava mahdollistaa talousrakennuksen rakentamisen rajalle. Rakentamista varten on perustettava rakennusrasite (MRL 158§ ja 159§). Hakemus rasitteen perustamiseksi on jätettävä rakennuslupahakemuksen yhteydessä.
Rajaseinän on oltava palomuuria vastaava osastoiva seinä.

Tontinrajaus: Suunnitelmissa tulee osoittaa selkeästi julkisen katutilan ja yksityisen pihatilan rajaus. Kaupunkitila jakautuu julkiseen katutilaan, puoliyksityiseen sisääntulopihaan ja yksityiseen
pihatilaan. Tavoitteena on alueen selkeä tilahierarkia. Aidat eivät katurajoilla saa muodostaa estettä näkökentälle. Tonttien väliset rajat aidataan pääsääntöisesti 1,4 -1,6 metriä korkealla, myös korkeampia pergolaosia sisältävällä näkösuojaa muodostavalla aidalla. Aita voi olla vaihteleva korkeudeltaan ja peittävyydeltään. Aita voi olla myös vastaava leikattu pensasaita, kuitenkin yhtenäisen linjan mukaisesti. Tonttien ulkorajoille istutetaan pääsääntöisesti aidanne keskikorkeista/ korkeista pensaista.

Rakentamistapaohjeet 7944-2:

Talotyyppi: Tontti no 5426-7 on asuinpientalojen korttelialuetta (AP) Tontilla on osoitettu melusuojauksen vuoksi erikseen rakennusaloja rakennusalatalous- ja autosuojarakennuksia varten. Kunkin rakennuksen enimmäispituus on 16m.

Kerrosala: Tontille on osoitettu rakennusoikeutta kullekin 2000k-m² sekä 125k-m²autosuoja- ja taloustilaksi. Julkisivun paksuuden 250mm:n ylittävää osuutta ei lasketa rakennusoikeuteen.

Rakennusten kerrosluku on II. Talousrakennuksen tulee tyyliltään sopia asuinrakennuksen yhteyteen. Tontilta on varattava vähintään yksi autopaikka asuntoa kohti.

Kattomuoto: Kattomuotona käytetään tavallista harjakattoa tai kaksilappeista pulpettikattoa.

Tontti: Rakentamisessa on kunnioitettava valmista ympäristöä. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa. Maaston luonnollisia korkeustasoja noudatetaan siten, ettei maastoon jouduta tekemään turhia pengerryksiä tai luiskia. Melusuojauksen vuoksi pihatason likimääräiseksi korkeusasemaksi on asemakaavassa määrätty +99.0. Tontin eteläosassa on rakennettava asemakaavassa määrätyt melunsuojarakenteet maavallina, meluaitana tai niiden yhdistelmänä. Melunsuojarakenteet tulee suunnitella korttelin rakennuksiin sopeutuen materiaaleitaan ja muotokieleltään yhtenäisiksi.

Pihat: Piha tulee jäsennöidä sisääntulopihaan ja oleskelupihaan. Sisääntulopihaan liittyy autopaikoitus, polkupyörien säilytys ja varastotilaa. Autopaikkojen luonnollinen valvonta voidaan toteuttaa avaamalla asuintiloja siten, että sisääntulopihalle voidaan nähdä.
Asuntokohtainen oleskelupiha on naapurien katseilta suojattua oleskelualuetta, joka rajataan. Tontin yhteinen oleskelu- ja leikkipihan sijoittuu keskelle tonttia kallioisen kumpareen ympärille. Alue on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Leikki- ja oleskelualueelta jatkuu yhtenäinen viheryhteys naapuritontin kautta vanhan tilakeskuksen puistomaiseen lähiympäristöön.

Tontinrajaus: Suunnitelmissa tulee osoittaa selkeästi julkisen katutilan ja yksityisen pihatilan rajaus. Kaupunkitila jakautuu julkiseen katutilaan, puoliyksityiseen sisääntulopihaan ja yksityiseen
pihatilaan. Tavoitteena on alueen selkeä tilahierarkia. Aidat eivät katurajoilla saa muodostaa estettä näkökentälle. Pihat aidataan pääsääntöisesti 1,4 -1,6 metriä korkealla, myös korkeampia pergolaosia sisältävällä näkösuojaa muodostavalla aidalla. Aita voi olla vaihteleva korkeudeltaan ja peittävyydeltään. Aita voi olla myös vastaava leikattu pensasaita, kuitenkin yhtenäisen linjan mukaisesti. Tontin ulkorajalle istutetaan pääsääntöisesti aidanne keskikorkeista/ korkeista pensaista tai puista.

Melusuojaus: Tontilla on huolehdittava siitä, että rakennukset ja rakennelmat muodostavat pihaa rajaavan melusuojan Hervannan valtaväylälle ja Turtolantielle päin. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa vaadittuja melusuojarakenteita on tarvittaessa korotettava.

Rakentamistapaohjeet 7944-3:

Talotyyppi: Tontti no 5426-67 on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (ARP) Tontilla on osoitettu melusuojauksen vuoksi erikseen rakennusaloja rakennusalatalous- ja autosuojarakennuksia varten. Kunkin rakennuksen enimmäispituus on 16m.

Kerrosala: Tontille on osoitettu rakennusoikeutta kullekin 2000k-m² sekä 125k-m²autosuoja- ja taloustilaksi. Julkisivun paksuuden 250mm:n ylittävää osuutta ei lasketa rakennusoikeuteen.

Rakennusten kerrosluku on II. Talousrakennuksen tulee tyyliltään sopia asuinrakennuksen yhteyteen. Tontilta on varattava vähintään yksi autopaikka asuntoa kohti.

Kattomuoto: Kattomuotona käytetään tavallista harjakattoa tai kaksilappeista pulpettikattoa.

Tontti: Rakentamisessa on kunnioitettava valmista ympäristöä. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa. Maaston luonnollisia korkeustasoja noudatetaan siten, ettei maastoon jouduta tekemään turhia pengerryksiä tai luiskia. Riittävän melusuojauksen aikaansaamiseksi tontin likimääräinen korkeusasema on määrätty tasole +100.5. Tontin eteläosassa on rakennettava asemakaavassa määrätyt melunsuojarakenteet maavallina, meluaitana tai niiden yhdistelmänä. Melunsuojarakenteet tulee suunnitella korttelin rakennuksiin sopeutuen materiaaleitaan ja muotokieleltään yhtenäisiksi.

Tontinrajaus: Suunnitelmissa tulee osoittaa selkeästi julkisen katutilan ja yksityisen pihatilan rajaus. Kaupunkitila jakautuu julkiseen katutilaan, puoliyksityiseen sisääntulopihaan ja yksityiseen
pihatilaan. Tavoitteena on alueen selkeä tilahierarkia. Aidat eivät katurajoilla saa muodostaa estettä näkökentälle. Pihat aidataan pääsääntöisesti 1,4 -1,6 metriä korkealla, myös korkeampia pergolaosia sisältävällä näkösuojaa muodostavalla aidalla. Aita voi olla vaihteleva korkeudeltaan ja peittävyydeltään. Aita voi olla myös vastaava leikattu pensasaita, kuitenkin yhtenäisen linjan mukaisesti. Tontin ulkorajalle istutetaan pääsääntöisesti aidanne keskikorkeista/ korkeista pensaista tai puista.