TEOLLISUUSALUEEN MUUTTAMINEN ASUINKERROSTALOALUEEKSI. XVIII-329. JÄRVENSIVUNTIE 7, 11, 13, 17 JA 19, KARTTA NRO 7884
TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatiminen on aloitettu tontin haltijoitten aloitteesta. He ottivat hankesuunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Heiskasen. Tällä hetkellä alue on teollisuusaluetta, jolla on hyvin eritasoisia rakennuksia, joista mikään ei ole erityisen arvokas. Asemakaavoitus käynnistyi keskustelutilaisuudelle 12.11.2002. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin 14.11.2002. Suunnittelun tueksi perustettiin osallisryhmä, johon haettiin jäseniä kuulutuksella. Kaikki halukkaat pääsivät osallistumaan ryhmän työskentelyyn. Osallisryhmässä muotoutettiin suunnittelun tavoitteet. Sen tueksi ryhmä teki tutustumismatkan Helsingin uusiin asuntoalueisiin. Lisäksi tarkasteltiin Tampellan uutta aluetta. Osallisryhmä otti kantaa suunnittelijan vaihtoehtoisiin luonnoksiin ja antoi palautetta alueen kehittämistä varten. Osallisista muodostettu työryhmä tutki erityisesti mahdollisuutta varmistaa palvelujen saamista alueelle. Alueen perusselvitykset, rakennussuunnitelma ja asemakaavaluonnos esiteltiin yleisölle avointen ovien tiedotustilaisuudessa 16.9.2003. Työryhmän aktiivinen työskentely päättyi 25.9.2003. Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä mielipiteiden saamista varten 9.10.-30.10.2003 välisen ajan, siitä jätettiin kaksi mielipidettä. Asemakaavaehdotuksesta on pyydetty asianomaisten viranomaistahojen lausunnot. Niiden perusteella on karttaan tehty tarkistuksia 21.11.2003. Lisäksi karttaa on 20.1.2004 tarkistettu leventämällä rautatien alikulkuvarauksen aluetta ja muuttamalla kaavamääräyksen merkintää. Tonttijako laaditaan sitovana ja erillisenä. Asemakaava Nykyinen varsin tehottomassa käytössä oleva ja rappeutunut teollisuusalue on arvokkaalla paikalla lähellä kaupungin keskustaa. Sen muuttamista asuntoalueeksi on suunniteltu jo useita vuosia sitten, mutta silloinen hanke kaatui taloudellisten olosuhteitten muuttumiseen ja lamaan. Vireillä olevan hankkeen perustaksi on tehty laajasti perusselvityksiä, jotka on suunnittelussa otettu huomioon. Vireillä oleva hanke tuo asuntoja keskustaan ja on keskusten täydennysrakentamistavoitteen mukainen. Alueen pinta-ala on 28165 m2 ja rakennusoikeus yhteensä 38400 m2, jolloin tonttitehokkuus on e=1,36. Rakennusoikeudesta saadaan 1460 m2 käyttää vain palvelu-, liike-, toimisto tai asukkaiden yhteistiloiksi. Asukasmäärä on n. 900-1000 henkilöä. Kerrosala sijoittuu Järvensivuntien varressa oleviin alarinteen puolella viisi- ja ylärinteen puolella nelikerroksisiin ja taustalla oleviin VIII-kerroksisiin rakennuksiin. Rakennusten väliin jää pysäköintialueita ja laajoja oleskelualueita. Näkymät Järvensivuntieltä harjumaisemaan säilyvät. Pysäköintiä on sijoitettu sekä maanalaiseen tilaan että kannelle. Katujulkisivuun sijoitetaan asuinrakennusten aputiloja tai liike- toimisto-, työ- tai palvelutiloja. Palvelujen rakentamiseen on varauduttu, mutta niiden toteutuminen varmistuu suunnittelun edetessä. Kaavassa on varauduttu myös Järvensivuntien ja radan alitukseen, jolloin kevyen liikenteen yhteys etelään saadaan turvalliseksi. Asemakaavan toteuttaminen Rakentaminen vaatii nykyisen rakennuskannan purkamista, maaperän puhdistamista ja kadun rakenteiden uudistamista.
1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan
muutos: Asemakaavan
muutoksella muodostuu : Kaavan laatija: Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö, apulaisasemakaava-arkkitehti Maire Väisänen. Vireilletulosta on ilmoitettu 14.11.2002. 1.2 Kaava-alueen
sijainti 1.3 Kaavan
nimi ja tarkoitus 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Asemakaavan
muutoshakemus 28.8.2002 liitteineen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alue sijaitsee Järvensivuntien ja rautatien pohjoispuolella Kalevanharjun vanhan sorakuopparinteen alaosassa Kalevankankaan hautausmaan lounaispuolella. Alueen länsipuolella on uudehkoja toimistorakennuksia, pohjoisessa harjun päällä seurakuntien kasvihuoneet ja huoltorakennuksia ja itäpuolelta alkaa Järvensivun pientalo- ja pienkerrostaloalue. Radan eteläpuolella alueen kohdalla on 1990-luvulla rakennettu Iidesrannan tiivis asuinkerrostaloalue. 3.1.1 Alueen
yleiskuvaus Alue sijaitsee siten, että sille rakennettavat rakennukset vaikuttavat huomattavasti Tampereen kaupunkikuvaan varsinkin etelästä tultaessa. Junamatkustajalle ympäristö avautuu erilaisena. Junasta katsottuna jotkut näkymät helpottavat ympäristön hahmottamisessa ja auttavat orientoitumisessa. Tällaisia ovat mm. pitkät avoimet näkymät sekä mieleen jäävät merkkirakennukset tai rakenteet näkymäakselin päätteenä. Alueella on nyt havaittavissa takapihamaisia piirteitä radan suunnasta katsottuna. Junamatkustajille kyse on kuitenkin kaupungin julkisivusta. 3.1.2 Luonnonympäristö Maaston muodot Järvensivuntien eteläpuolella on ratapenger ja sen eteläpuolella Iidesranta- katu, jonka korkeustaso on alueen kohdalla +83,5 - +85,5. Maisema Kasvillisuus,
eläimistö ja luonnonsuojelu Järvensivulta radan varrelta löytyy harvinaisten kuivien, valoisien ja vähäravinteisten kasvupaikkojen lajeja, mm. kelta-apilaa ja koiruohoa. Alueen merkittävin hyönteislaji on lähinnä radan varrella elelevä uhanalainen ahdeyökkönen. Lajin elinympäristövaatimuksena on paahteiset paljasta hiekkaa ja soraa olevat alueet. Hyönteislajeista alueella esiintyy myös muita harvinaisia perhoslajeja kuten oliviinineilikkayökkönen, joka on Pirkanmaalla kriittisesti uhanalainen sekä yksi kärsäkäslaji. Hyönteislajien menestyminen riippuu paahteisten kasvupaikkojen ja ketojen kasveista. Maaperä
ja rakennettavuus Tutkimustapa Kairausten lisäksi alueelle on tehty maan pilaantuneisuuden alustavaa selvittämistä varten 13 koekuoppaa. Koekuopat on valokuvattu ja niistä on silmämääräisesti määritetty maalaji. Selvityksestä laaditaan erillinen raportti. Pohjasuhteet Rakennusten
perustaminen Kaivutyöt Radonriski Pienilmasto Vesitalous 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.3.1 Väestö Järvensivun väestö ikäryhmittäin ja alueittain: Yht. 1-2 3-6
7-15 16-18 19-29 30-44 45-64 65-74 75
3.1.3.3.Kaupunki-/taajamakuva 3.1.3.4. Asuminen 3.1.3.5 Palvelut 3.1.3.5.1
Koulutoimi Sampolan yläaste on n. 1 km:n päässä. 3.1.3.5.2
Päiväkodit 3.1.3.5.3
Terveysasema, neuvola Hatanpään terveysasema on n. 2 km:n päässä. Järvensivun alueen omalääkärillä on jo nyt normaaliin potilasmäärään verrattuna kaksinkertainen väestömäärä hoidettavanaan. 3.1.3.5.4 Päivittäistavarakauppa, posti, apteekki, yms. Lähin päivittäistavarakauppa, apteekki sekä muita kaupallisia palveluita on Tullintorilla ja Koskikeskuksessa, alle kilometrin etäisyydellä Järvensivulta. Lähin posti on 1,5 km:n päässä oleva pääposti. 3.1.3.5.5 Liikenne Joukkoliikenne Iidesrannan pysäkeille pääsee myös Kiurunpolun alikulkutunnelin kautta, mutta ainoastaan jalan, sillä portaat ovat jyrkät ja kapeat eikä luiskaa ole. Bussi nro
reitti ark. viikonlopp. Liikenneverkko ja katujen mitoitus ja rakenne, kevyt liikenne Kaava-alue rajoittuu Järvensivuntiehen, joka on asuntokatu-luokkainen katu. Kadun pituus on noin 2 kilometriä ja se yhdistää Viinikankadun Kalevantiehen. Järvensivuntien katualue on itäpäässä hyvin kapea, jonka vuoksi siellä ei ole jalkakäytäviä. Länsipäässä jalkakäytävä on ajoradan pohjoisreunassa. Pyöräilijän paikka on kadulla. Lähimmät itä-länsi-suuntaiset kevyen liikenteen väylät ovat Kalevantiellä ja Iidesranta - kadulla. Kadulla on noin 10 vuoden ajan ollut läpiajokielto, joka ei koske joukkoliikennettä. Nopeusrajoitus on 40 km/h. Radan toisella puolella oleva Iidesranta on varustettu asianmukaisella kevyen liikenteen väylällä. Iidesrantaan pääsee idästä kiertämällä Viinikankadun kautta tai lännessä n. 400 m:n päässä olevan alikulkutunnelin kautta. Loppukesästä 2003 on Jär-vensivuntien itäpäähän rakennettu kaksi korotettua suojatietä hidastamaan ajonopeuksia lasten koulureiteillä. Liikennemäärä Kaava-alueen kohdalla liikennemäärä on noin 1500 ajon/vrk. Kaava-alueesta itään liikenne jakautuu siten, että hieman yli puolet ajoneuvoista jatkaa Järvensivuntien itäpäähän ja hieman alle puolet Teerentielle. Noin 10 % ajoneuvoista on raskasta liikennettä (pääosin linja-autoja). Mitattujen ajonopeuksien keskiarvo on 45-50 km/h. Lii-kenneonnettomuustilastojen mukaan Järvensivuntie on turvallinen asuntokatu. Asukkailta on kuitenkin tullut palautetta kadun turvattomuudesta. Rautatieliikenne Tampere -Orivesi
rataosuus on sähköistetty. Sähkönsyöttö
tapahtuu raiteen yläpuolella olevasta ajojohdosta siten, että
jompikumpi tai molemmat kulkukiskot muodostavat paluuvirtapiirin. Sähköistyksen
nimellisjännite on 25kV/50 Hz AC/7/. Vaikka rata on visuaalisesti maisemaan istuva, sillä on suuri estevaikutus. Rataa ei ole aidattu. Järvensivulle on vuosien varrella muodostunut viisi luvatonta radanylityspaikkaa. Omakotiyhdistys on ollut yhteydessä ratahallintokeskukseen rata-alueen aitaamisesta. 3.1.3.5.6 Pysäköinti Teollisuusalueen pysäköinti on hoidettu tonteilla. Huoltoliikenteen mahdollisuudet poikkeavat eri tonteilla huomattavasti. Järvensivunkadun alkupäässä on runsaasti kadunvarsipysäköintiä. Saarioinen Oy:llä on tontillaan pysäköintipaikkoja omille työntekijöille, mutta toimitilan auditoriota ja ravintolaa vuokraaville ulkopuolisille ei löydy toimistoaikaan muuta pysäköintipaikkaa kuin Järvensivuntien varsi. Kadulla pysäköivät myös viereisen yliopiston opiskelijat. 3.1.3.5.7 Työpaikat, elinkeinotoiminta Työpaikkarekisterin
mukaan kaava-alueella toimii yhteensä 17 eri yritystä. Koska henkilöstön määrä on ilmoitettu toimipaikkarekisterissä näin väljästi, työntekijöiden tarkkaa määrää ei voida tiedostoista laskea. 3.1.3.5.8
Virkistys Alueelta on yhteys radan alitse Iidesjärven rantaan, joka muodostaa laajan, mutta osittain jäsentymättömän virkistysalueen. Laaja rakennettu puisto on Järvensivun radan eteläpuolisella alueella. Kalevantien pohjoispuolella on Kalevanharju ja kaupunkimainen Sorsapuisto kenttineen. 3.1.3.6 Rakennettu
ympäristö Tavoitteena on ollut selvittää korttelissa 392 tonteilla 5-9 sijaitsevien rakennusten syntyhistoriaa ja arvottaa niiden rakennustaiteellista, kulttuurihistoriallista ja mahdollista paikallishistoriallista merkitystä. Korttelin aiempaa historiaa ei ole tässä yhteydessä selvitetty. Kortteli nro 392 Järvensivuntien ja Kalevankaan välissä on lähes sata vuotta ollut erilaisten kaupunkielämää tukevan pienteollisuuden ja varastotoiminnan vyöhykettä. Alueella on ollut mm. sementtitehdas ja erilaisia polttoainevarastoja sekä ajoneuvojen korjaamotoimintaa. Tontti nro
5 Punatiilinen lämpökeskus/varastorakennus tontin itärajalla on suunniteltu Shellin teknisellä osastolla 1950 H. Langin toimesta. Tontilla on lisäksi vanha pieni pumppulaitos 1950-luvulta, jota on laajennettu sekalaisilla materiaaleilla. Tontilla on ollut suuret maanpäälliset bensiinisäiliöt sekä maanalaisia öljysäiliöitä. Tontti nro
6 Iso työhallirakennus on rakenteiltaan ja julkisivuiltaan hyvin kerrostunut. Vuosikymmenien mittaan on pienillä muutoksilla ja erityyppisillä julkisivumateriaaleilla syntynyt sekava kollaasi, josta rakennuksen alkuperäistä ideaa ei enää hahmota. Harkkorakenteinen rakennus on tehty samantyyppisillä rakenteilla kun vuonna 1953 suunniteltu tehdas tontilla nro 8. Yllämainittujen rakennusten lisäksi on tontilla pieni purkukypsä tiilivaja ja puuvaja Tontilla on harjoitettu autojen ruostesuojaustoimintaa, korjausta ja autokauppaa. Tontti nro
7 Tontti nro
8 Kaksikerroksinen kivirakennus kadun varressa on alunperin ollut sementtivalimo. Harkkorakenteisen valimon on suunnitellut Jouko Lehtonen 1953. Rakennuksen korkeassa osassa on sijainnut siilo. Rakennuksen yksikerroksista siipeä korotettiin kerroksella 1962. Samassa yhteydessä uusittiin ikkunat. Viimeiset laajat muutokset rakennuksen sisätiloissa ja ulkoasussa tehtiin rakennuksen muuttuessa teippitehtaaksi. Suunnittelijana oli rakennusarkkitehti Olli Tapio. Tontti nro
9 3.1.3.7 Arvio korttelista ja sen rakennuskannasta Korttelissa 392 sijaitsee yhteensä yksitoista rakennusta. Ne ovat vuosikymmenien ajan olleet kovassa vaihtelevan yritystoiminnan käytössä. Kaikki rakennukset lukuun ottamatta tontin 9 rakennuskantaa ovat kohtuullisen huonossa kunnossa. Niitä on vuosikymmenien mittaan täydennetty ja muutettu vapaasti. Rakennustaiteellista ja erityistä paikallishistoriallista arvoa ei rakennuskannalla ole. Teknistä käyttöikää on jäljellä tontin 9 rakennuskannalla. Tontilla viisi sijaitsevalla Pentti Turusen suunnittelemalla rakennuksella on teknistä käyttöikää jäljellä, mutta se vaatisi laajaoja korjaustöitä. Kortteli edustaa kaupunkirakenteessa puhdaspiirteistä "kuollutta kudosta", jonka uudelleenjärjestelyllä parannetaan kaupunkikuvaa. Kortteli tarjoaa hyvät mahdollisuudet ekologisesti järkevään kaupunkirakenteen täydentämiseen. 3.1.3.8 Tekninen
huolto 3.1.3.9 Erityistoiminnat 3.1.3.10 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Rautatiemelu Tärinä Ympäristöön leviävän tärinän suuruuteen vaikuttavat merkittävimpinä seuraavat tekijät: - Junan akselimassat
ja kokonaispaino: Radan kunto: - Tärinän
nykytilanne: Ilmanlaatu Ilmatieteen laitoksen tekemien typenoksidipäästöjen leviämislaskelmien mukaan typpidioksidin pitoisuus Järvensivulla jää selvästi alle ohjearvotason sekä nykytilanteessa että vuoden 2020 ennustetilanteessa. Alueella ei ole erikseen tehty ilmanlaadun mittauksia. Maaperän pilaantuneisuus - Geotesti
Oy on tehnyt tutkimuksia tonteille 329-5-6 alueen pilaantuneisuuden selvittämiseksi.
Tontilla 6 on sijainnut nykyisen itäisen rakennuksen eteläosassa kuusi maanalaista öljysäiliötä. Säiliöiden koosta ja sisällöstä ei ole tarkempaa tietoa. Lisäksi alueella on ollut Gulf Oilin öljyvarasto, joka on purettu. Varastorakennus on sijainnut tontin keskiosassa. Nykyisin tontilla olevan itäisen rakennuksen länsisivustalla on kaksi öljysäiliötä, jotka ilmaputkista päätellen ovat edelleen maan alla. Samoin tontin kaakkoisosassa sijaitsevan vanhan autotallin, nykyisen toimistorakennuksen, koillispuolella on 3 m3 lämmitysöljysäiliö. Tontin kaakkoisosasta on kulkenut sivuraide tontille 8 asti. Tontin eteläosassa on öljynerotuskaivo. Alueella on 1980-luvulta alkaen tontilla on tehty mm. autojen ruostesuojausta Tontilla 7 on sijainnut autohalli ja korjaamorakennus. Tontin eteläosassa sijainneet varasto- ja liikerakennukset on purettu samoin tontin pohjoisosassa sijainnut pihavarasto. Koillisosassa sijaitsevan rakennuksen länsipuolella on "farmi"- öljysäiliö. Tontilla 8 on ollut autopurkamo. Sivuraide on kulkenut tontin piha-alueella. Tontin eteläosassa sijaitsevassa rakennuksessa on toiminut teippituotteita valmistava yritys, myöhemmin rakennuksessa ollut mm. autovuokrausta ja peilihiomo. Nykyisin molemmat tontilla sijaitsevat rakennukset ovat eri koneyrittäjien käytössä (maarakennuskoneita, trukkeja yms.). Teippitalon edustalla sijaitsee ilmaputkien perusteella kaksi maanalaista lämmitysöljysäiliötä. Tontin pohjoisosassa sijaitsevan rakennuksen länsipuolella on "farmi"- öljysäiliö. Tontilla 9 on toiminut autohalli ja -maalaamo. Nykyisin rakennuksessa on edelleen autokorjaamotoimintaa. Näytteet Tulokset Jos haitta-ainepitoisuus on ohje- ja raja-arvon välissä, olisi mahdolliset ympäristövaikutukset selvitettävä. Metallipitoisuudet jäivät ohjearvon alapuolelle kaikissa tutkituissa näytteissä. Kaikki tutkitut näytteet alittavat öljypitoisuuksien ohjearvot. Kolmessa tutkimuspisteessä on laboratoriotutkimuksissa todettu lievästi kohonneita öljypitoisuuksia. Maan routaisuus toi tutkimukseen sen verran epävarmuutta, että alueella on tehtävä lisätutkimuksia ennen rakentamista. Koska kyseessä on soraharju, on esim. öljyn kulkeutuminen maassa todennäköisesti hyvin vertikaalista, jolloin maaperä voi olla pinnastaan hyvin pieneltä alueelta pilaantunut, mutta pilaantuneisuus ulottuu syvälle. Tämä on mahdollista esim. säiliö-öljyvuotojen kohdalla. Vanhojen korjaamo yms. rakennusten lattiarakenteet voivat olla öljyllä pilaantuneet, samoin maaperä näiden rakenteiden alla. Näitä ei ole vielä tutkittu. 3.1.3.11 Sosiaalinen ympäristö Nykyinen teollisuusalueen katusivu on lähes 500 m:n pituinen ja se omalla tavallaan eristää Järvensivun asuntoalueen keskustasta ja tuo turvattomuuden tunnetta jalankulkijoille ja pyöräilijöille varsinkin iltaisin. Sillä ei ole asukkaita palvelevia toimintoja. Sisääntuloympäristö lännestä Järvensivulle ei ole huoliteltu eikä esteettinen. 3.1.4 Maanomistus Korttelin nro XVIII-326 tontit ovat kaupungin omistuksessa. Aiemmat vuokrasopimukset ovat siirtyneet seuraaville toimijoille. 326-5 Kiinteistö
Oy Järvensivuntie 7, c/o Rakennustoimisto Pohjola Oy, Hämeenkatu
6 A, 33100 Tampere 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1.1 Seutukaava 3.2.1.2 Yleiskaava Suurin osa kaava-alueesta on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Alueen kerrosalasta pääosa on sijoitettava kerrostaloihin. Alueen pohjoispuolella on lähivirkistysaluetta. 3.2.1.3 Yleiskaavallinen tarkastelu Keskustan osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen yleiskaava, joten hanketta on verrattava sen lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksiin. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: MRL 39.2 §
kohta 1: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; MRL 39.2 §kohta
3: Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; MRL 39.2 §
kohta 5: Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien
kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; MRL 39.2 §
kohta 6: Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; MRL 39.2 §
kohta 7: Ympäristöhaittojen vähentäminen; MRL 39.2 §
kohta 8: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen
vaaliminen; MRL 39.2 §
kohta 9: Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys 3.2.1.4 Voimassa oleva asemakaava Alueen pohjoisreunalla olevan puiston itäosassa on voimassa 30.0.1966 vahvistettu asemakaava nro 2386. Puiston keskiosassa on voimassa 2.9.1952 vahvistettu asemakaava nro 318 ja puistoalueen länsipäässä on voimassa asemakaava nro 6892, joka on vahvistettu 27.7.1990. Lisäksi kaava-alueen luoteiskulmalla on voimassa 17.12.1988 vahvistettu asemakaava nro 6738. Korttelin nro 329 asemakaava on vahvistunut 23.5.1983 kaavalla nro 5994. Koko kortteli on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta T-1. Rakennusalat ovat laajoja. Rakennusoikeus tonteilla 5 ja 6 on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,50, tonteilla 7, 8 ja 9 e=0,60. Tonttien 5-8 kerrosluku on kaksi ja niiden kerrosalasta saadaan 20 % käyttää liike- ja toimistotilaksi. Tontin nro 9 kerrosluku on kolme ja liike- ja toimistotilan osuus saa olla 40%. Tonteille on varattava yksi autopaikka jokaista asuntoa, teollisuus- ja varastotilan kolmea työntekijää ja liike- ja toimistotilan kerrosalan 50 m2 kohti. Tonttikohtaiset pinta-alat ja kerrosalat ovat seuraavat: tontti pinta-ala
kerrosala e= yht. 30150 m2 16764 m2 3.2.1.5 Tonttijako
ja pohjakartta 3.2.1.6 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähiympäristössä ei ole vireillä asemakaavan muutoksia. Alueen suunnittelua varten laaditut inventoinnit on kuvattu aiheittain ympäristön kuvauksessa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Nykyinen varsin tehottomassa käytössä oleva ja rappeutunut teollisuusalue on arvokkaalla paikalla lähellä kaupungin keskustaa. Sen muuttamista asuntoalueeksi on suunniteltu jo useita vuosia sitten, mutta silloiset hankkeet kaatuivat taloudellisten olosuhteitten muuttumiseen ja lamaan. Vireillä oleva hanke tuo asuntoja keskustaan ja on keskustan täydennysrakentamistavoitteen mukainen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen asemakaavan muuttamisesta ovat tehneet tonttien vuokraoikeuksien haltijat. Hanke on myös kaavoitusohjelmassa ja se on ajoitettu v:lle 2004. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Järvensivun osallisryhmään ilmoittautui juuri sopiva määrä henkilöitä. Ryhmän kooksi muodostui 16 henkilöä, joista 9 edustaa asukkaita, kaksi suunnittelevaa toimistoa ja kolme oli rakennuttajien edustajia. Kaavoittaja toimi puheenjohtajana ja sihteeri saatiin Tampereen aluekehityksestä. Ryhmän ensimmäinen kokous oli 16.1.2003 ja siinä sovittiin menettelytavoista, varattiin kokousajat ja keskusteltiin osallisuuden merkityksestä ja tavoitteista. Seuraavaksi tehtiin 13.2.2003 opastettu tutustumismatka Helsinkiin uuteen rakentamiseen. Kohteiksi oli valittu sijainniltaan ja lähiympäristöltään vastaavia kohteita ja edustavia esimerkkejä tämän hetken rakentamisesta. Matka herätti runsaasti keskustelua ja mielipiteitä. Suunnittelun tavoitteet määriteltiin 6.3.2003 Tupla-tiimi menetelmällä. Työskentelyä ohjasi ulkopuolinen vetäjä ja työskentely oli tuloksellista. Tarkemmat tulokset esitellään kohdassa 4.4. Tämän jälkeen tutustuttiin kävelykierroksella Tampellan alueeseen 4.4.2003 ja samalla kerrattiin Tupla-tiimissä saadut tavoitteet ja esiteltiin rakennussuunnittelijan niiden pohjalta laatimat vaihtoehdot. Valituksi tuli vaihtoehdoista viimeisin. Suunnittelijalle annettiin toivomuksia työn jatkamista varten. Konsultti kertoi kokouksessa 8.5.2003 alueen liikenne-ennusteesta, kadun mitoituksesta suunnittelualueen kohdalla ja kevyen liikenteen järjestelyistä. Kaupungin liikennesuunnitteluyksikön edustaja kertoi liikenteen rauhoittamisesta Järvensivulla. Myös rata- ja liikennemelua suunnittelualueella oli tutkittu. Kokouksessa päätettiin, että osallisista muodostettu työryhmä selvittää sekä yksityisten tahojen että kaupungin eri hallintokuntien mahdollisuudet tuottaa palveluja alueelle. Lopuksi sovittiin suunnitelman tarkentamisesta. Tarkennetut suunnitelmat esiteltiin 13.6.2003. Kokouksessa kuultiin myös työryhmän selvitys palvelujen saatavuudesta. Päätettiin pitää yleisölle avoin suunnitelmien esittelytilaisuus 16.9.2003. Seuraava osallisryhmän kokous on 25.9.2003. Sen jälkeen luonnos kuulutetaan nähtäville mielipiteiden saamista varten. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta - aineiston antamat tavoitteet Keskustan osayleiskaavan pohjalta laaditussa kaavoitusohjelmassa tavoitteena on sijoittaa alueelle asumista 35 000 kerrosneliömetriä. Tavoitteena on suunnitella korttelirakenne siten, että piha-alueista muodostuu viihtyisät ja katukuvasta vaihteleva ja mahdollisimman monelle asunnolle avautuu laajat näköalat. Yleisenä tavoitteena on sovittaa rakentaminen merkittävään maisemaan, liittää se luontevasti muuhun rakennettuun ympäristöön, järjestää pysäköinti ja liikenne turvallisesti ja ympäristöä häiritsemättä sekä varata alueelle tilaa palvelujen rakentamista varten. Kalevanharjun rinne halutaan jättää mahdollisimman koskemattomaksi. Meluhäiriöt torjutaan. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 4.4.2.1 Osallisten Tupla-tiimi menetelmällä kiteytetyt tavoitteet Peruskysymyksenä oli millaisesta Järvensivun rinteestä voisimme olla ylpeitä. Yleisesti todettiin, että yhtälö on hyvin vaikea. Uuden rakentamisen tulisi sitoa yhteen eri tyyliset alueet ja toimia siltana menneen, nykyisen ja tulevan rakennuskannan välillä. Lisäksi sen pitäisi toteuttaa Tampereen kaupungin strategian henkeä: mitä on Järvensivu osana "kaikem paree Tamperetta"- Alue on " Riäväkylän" ja keskustan välissä. Perusasioita
: Maisema ja
luonto: Asuntoalue: Arkkitehtuuri
ja rakennusten toimivuus: Pihaympäristön
suunnittelu: Liikenne: Palvelut: Vuokraoikeuden
haltijoitten erityistavoitteet: 4.4.2.2 Liikenteelliset tavoitteet: Tulevaisuuden liikennemääriin vaikuttaa ainakin kolme tekijää. Ensimmäinen on yleinen liikenteen lisääntyminen. Toinen on maankäytön lisääntyminen kadun varrella. Kolmas on Ratapihankadun/ Viinikankadun /Järvensivuntien liittymämuutokset Ratapihankadun oikaisurakentamisen toteutuksen yhteydessä. Kaksi ensimmäistä tekijää lisäävät Järvensivuntien liikennettä. Kolmas toimenpide vähentää oleellisesti Viinikankadun liikennemääriä ja asia heijastunee myös samansuuntaisesti Järvensivuntien liikennemääriin. Kokonaisuudessaan Järvensivuntien tulevat liikennemäärät eivät poikkea oleellisesti nykyliikenteen määristä. Kevyen liikenteen väylää ei voida toteuttamaa koko Järvensivuntien pituudella. Nykyisiä rautatien alikulkukäytäviä on tarpeen kehittää siten, että kulkuyhteydet (myös polkupyörällä) mm. Järvensivun koululle paranevat. 4.4.2.3 Lausunnoissa esille tulleet tavoitteet Ympäristövalvonnan lausunnon mukaan kaavan määräys pilaantuneen maaperän poistamisesta sekä määräys, joka edellyttää liikennemelun ja rautatien aiheuttaman tärinän ottamista huomioon alueen toteuttamisessa ovat riittäviä oikein toteutettuina haittojen torjumiseksi. Kaavamuutos ei myöskään uhkaa alueen pohjoisosaan sijoittuvan arvokkaan luontokohteen säilymistä. Tampereen Sähkön sähkönjakelun lausunnon mukaan korttelin itäosaan tarvitaan tulevaa rakennuskantaa varten muuntamo, joka pitää tarvittaessa voida rakentaa muusta rakentamisesta erillisenä. Tällöin voitaisiin välttää kustannuksia aiheuttavat rakennusaikaiset tilapäisjärjestelyt. Kaava-alueelle on osoitettu ohjeellinen rakennusala muuntamoa varten ja määräys, joka sallii rakentaa muuntamon joko rakennuksen yhteyteen tai erikseen. Kuntatekniikka- ja liikennesuunnitteluyksikön lausunnossa esitetään, että kaavassa ehdotettuja kevyen liikenteen alikulkuja tulisi siirtää ja yhdistää siten, että vältytään kolmen alikulun rakentaminen lyhyelle matkalle. Yksikkö on myös huolissaan autopaikkojen riittävyydestä alueella. Lausunnossa esitetään lisäksi, että kevyen liikenteen kulkueste tulee osoittaa alueen rakentajan rakennettavaksi kuten myös havainnekuvassa oleva meluaita radan varressa sekä yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatut tontilla olevat alueen osat. Kaavaehdotuksen uusi alikulun paikka on uusien asuinkortteleiden kannalta ihanteellinen ja alikulkuvaraus antaa mahdollisuuden harkita paras vaihtoehtoinen ratkaisu ympäristön kannalta siinä vaiheessa, kun ympäristössä suunnitellaan uusia liikennejärjestelyjä. Kortteleihin on sijoitettu yksi autopaikka/ 85 kerrosneliömetriä. Kortteleiden sijoittuessa hyvin lähelle ydinkeskustaa, autopaikkamäärä on riittävä. Paikkoja ei ole osoitettu katualueelta. Myös katuyksikkö kysyy lausunnossaan, kuka rakentaa kulkuesteen ja kevyen liikenteen väylät. Edellä mainitut asiat liittyvät tontinluovutukseen. Sosiaalitoimen lausunnon mukaan tähän kaavaan tulisi mahdollistaa päiväkodin rakentaminen kahdelle ryhmälle, n. 400 m2. Rakennusaloille on osoitettu palvelu-, toimisto-, liike-, kerho- ym. tiloja varten kerrosalaa siten, että esitetty päiväkoti voidaan toteuttaa. Rakennusvalvonnan lausunnossa tähdennetään etelään suuntautuvan maiseman tärkeyttä. Lausunnon mukaan Järvensivuntien varteen istutettavien puiden tulisi olla pienpuita tai isoja puita harvaan istutettuina. Liikennelaitos haluaa painottaa lausunnossaan alikulun merkitystä joukkoliikenteen palvelun säilyttämiseksi. Kaavakarttaa on muutettu 20.1.2004 ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen siten, että rautatien uutta alikulkuvarausta on levennetty itään päin n. kuusikymmentäviisi metriä ja länteen päin parikymmentä metriä. Samalla on tarkistettu yksi kaavamerkintä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alustavia
vaihtoehtoja ei viety asemakaavatasolle, vaan osallisryhmä käsitteli
ne luonnoksina kokouksissaan. Eri vaihtoehdoissa rakennusmassat oli ryhmitelty
alueelle eri tavoin. Vaihtoehto
1, "Avoin malli" Pysäköintipaikat on sijoitettu tonttien etelälaidalle, kadun reunaan sekä alueen keskelle sijoitetun pihakadun alle. Käytetty kerrosala on 40 000 k-m2. Vaihtoehto
2, "Suljettu malli" Kevyt liikenne on suunniteltu ohjattavaksi korttelin läpi. Sisäisen raittikadun alle on sijoitettu suurin osa pysäköintitiloista. Neljännes pysäköintipaikoista on sijoitettu maan päälle kadun reunaan. Käytetty kerrosala on 40 000 k-m2. Vaihtoehto
3, "Tiivis ja matala" Vaihtoehdon kevyt liikenne on sijoitettu alueen eteläreunaan, pihakadulle. Pihakadun alle on sijoitettu maanalainen pysäköinti. Käytetty kerrosala on 30 000 k-m2, mutta tehokkuutta voidaan nostaa maanpäällisiä pysäköintipaikkoja poistamalla. 4.5.3 Vaihtoehtojen vaikutukset 4.5.3.1 Melu Suunnittelua ja rakentamista ohjaa mm. melusta annettu valtioneuvoston päätös VnP 993/92, minkä mukaan piha-alueilla tulee saavuttaa päivällä klo 07 - 22 55 dB sekä yöllä klo 22 - 07 50 dB vanhoilla alueilla ja 45 dB uusilla alueilla. Kuvien 1 - 4 perusteella ohjearvoja ei saavuteta ilman melusuojaustoimenpiteitä. Melusuojaustoimenpiteistä tulevat kysymykseen ensisijaisesti meluaita radan ja Järvensivuntien välissä sekä tonttiaita/autokatokset. Mikäli rakennusten väliin tulee maanalaisia pysäköintilaitoksia ja niihin liittyviä pihakansia on luonnollista, että melusuojaus yhdistetään pihakansien suoja-aitoihin. Jos radan ja Järvensivuntien väliin sijoitetaan meluaita, jonka korkeus on 1,4 m kiskon pinnasta, on oleskelualueiden päivämelutaso noin 52 - 57 dB. 4.5.3.1.1 Vaihtoehtojen vertailu melun kannalta Avoin malli on melun leviämisen kannalta esitetyistä vaihtoehdoista kaikkein hankalin. Päiväohjearvo 55 dB on kohtalaisen helppo teknisesti saavuttaa suurimmalla osalla tonteista. Myös yöohjearvo 50 dB on saavutettavissa melusuojausta täydentämällä. Uuden alueen yöohjearvoa 45 dB ei mahdollisesti pystytä saavuttamaan esimerkin mukaisella massoittelulla. Suljetussa mallissa rakennukset toimivat meluesteinä ja melun leviäminen oleskelualueilla voidaan estää lisäämällä pihakansiin suoja-aitaa. Tiivis ja matala- malli on lähes vastaava. Yötarkastelu on mitoittava sisämelun kannalta. Yöohjearvojen mukaan sisällä tulee saavuttaa 30 dB melutaso. Yöllä alueen keskiäänitaso on yli 60 dB, mutta alle 62,5 dB. Näin ollen esim. 62 dB ulkoäänenpaineentasolla ja 30 dB sisävaatimuksella saadaan 32 dB ääneneristävyysvaatimus. Tämä lisättynä esim. 3 dB riskivaralla saadaan radan puoleiselle seinälle 35 dB ääneneristävyysvaatimus, joka saavutetaan rakenteellisilla ratkaisuilla. Koska päivä- ja yöaikaiset keskiäänitasot ovat lähes samat voidaan todeta, että parvekkeilla vaadittava päiväaikainen keskiäänitaso 55 dB on saavutettavissa parvekelasituksin. Ympäristöministeriön selvityksissä (EKO Infra 108) on todettu parvekelasituksella saavutettavan noin 10 dB ääneneristyksiä raideliikennemelua vastaan - jopa 12 dB, mikäli parveke on yhdeltä sivulta lasitettu. Näin ollen yöaikaan parvekkeilla on mahdollisuus päästä 50 dB keskiäänitasoihin. Tästä alle pääseminen on vaikeaa. Avoin vaihtoehto ei ole melusuojauksen kannalta mahdollinen, joten se karsiutuu pois. 4.5.3.2 Liikenne Suunniteltu maankäytön kasvu synnyttää henkilöautoliikennettä noin 700 henkilöautomatkaa vuorokaudessa. Ennusteessa on otettu huomioon Viinikakadun liittymän valo-ohjauksen tarkistaminen. Järvensivuntie ja Teerentie on oletettu nykytilanteen mukaisiksi. Liikenne jakautuu niin, että Järvensivuntien länsipäässä vaikutus on noin 400 ajon./vrk ja Järvensivuntien itäpäässä noin 100 ajon./vrk ja Teerentiellä noin 200 ajon./vrk. Vaihtoehtojen eroavaisuudet ovat liittymien lukumäärässä. Liikenteen kasvusta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia alueen liikenneverkkoon. Järvensivuntien itäpäässä lisäys on noin 10 - 15 % nykyisestä. Itäpäässä katu on erittäin kapea eikä katutilassa ole kevyen liikenteen väylää. Ennustettu liikenteen kasvu on melko vähäistä ja sinällään se ei aiheuta nykytilanteeseen merkittävää muutosta. Lähinnä poikkileikkauksen kapeuden, erillisen kevyen liikenteen väylän puutteen ja tonttiliittymien suuren määrän vuoksi kadulle on rakennettu hidastimia. Teerentiellä lisäys on edellistä suurempi sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Kalevantien liittymässä liikennemäärät kasvavat noin 30 % nykyisestä. Kasvulla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta liittymän välityskykyyn. Järvensivuntien länsipäässä kasvu on absoluuttisesti voimakkainta. Katuosan kapasiteetti sallii lisäyksen ilman toimenpiteitä. Järvensivuntien ja Viinikankadun liittymän valo-ohjausta voidaan tarkistaa. Alueen liittymät tulisi järjestää Järvensivuntielle, koska ne voivat osaltaan hillitä ajonopeuksia. Alueelta saa olla liittymiä Järvensivuntielle edellä mainitun johdosta useampia. 4.5.3.2.1 Kevyt liikenne Alueen rakentumisen myötä tulisi Järvensivuntien kevyen liikenteen olosuhteita parantaa erityisesti länsipäässä, mutta myös alueelta itään. Tarve nykyistä leveämmälle kevyen liikenteen väylälle on etenkin välillä Teerentie-Viinikankatu. Suunnittelualueelta on tarve päästä itään kevyen liikenteen väyliä Kiurupolun alikululle. Järvensivuntiellä Teerentien ja Kalevantien välillä kasvaa kevyen liikenteen määrä nykyisestään. 4.5.3.2.2 Liikenteelliset johtopäätökset Suunniteltu maankäyttö ei vaikuta merkittävästi Järvensivun alueen katuverkkoon, mikäli -Uuden alueen liikenne ohjataan ensisijaisesti Järvensivuntietä Viinikankadun liittymään. Kyseisessä liittymässä tehdään liikenteen kasvun edellyttämät toimenpiteet (mm. valo-ohjauksen tarkistus) -Järvensivuntien välillä Teerentie Kalevantie sekä Teerentien kautta kulkevaa liikennettä "hidastetaan" tarvittaessa nopeustasoa alentamalla nykyisestä 40 km/h 30 km/h. Liikenteen hidastamisessa tulee kuitenkin huomioida Järvensivuntien asema joukkoliikenneväylänä. Kevyen liikenteen
asemaa alueella kehitetään -Parantamalla kevyen liikenteen asemaa Järvensivuntiellä välillä Teerentie Kalevantie mm. ajoneuvoliikennettä hidastamalla, yksittäisillä toimenpiteillä nykyisten rautatien alikulkujen kohdalla Suunnittelukohteen liikennejärjestelyissä tulisi ottaa huomioon: - Alueen liittymät
tulisi sijoittaa Järvensivuntien puolelle, liittymiä ehkä
3-4 kpl. 4.5.3.3 Maisemavaikutukset "Avoin
malli" Alueen itäreunaan, harjun kupeeseen sijoitetut suuret rakennusmassat peittävät harjun rinteet kokonaan. Rakennukset ulottuvat osin myös harjun rinteeseen, jolloin harjua jouduttaisiin tässä vaihtoehdossa leikkaamaan. Toisaalta alueen itäreunaan sijoitetut rakennukset peittävät sorakuopan, joka on nykyisellään maisemallinen häiriötekijä. Katutila muodostuu, avarista piha-alueista johtuen, väljemmäksi kuin muissa vaihtoehdoissa. Alueen itäreunan suuret rakennusmassat muodostavat voimakkaan kontrastin lähialueen omakotiasutukseen nähden. "Suljettu
malli" Kaupunkikuvallisesti malli poikkeaa epäedulliseen suuntaan muista vaihtoehdoista. Massoittelun vaakamuotojen voimakkuus näkyy erityisesti idän suunnasta tarkasteltuna. Kaupungin eteläisen sisääntulon suunnasta suunnittelualueen länsiosa erottuu yhtenä, leveänä rakennusmassana. Korttelialueen sisäpihoille muodostuu laajoja varjoisia alueita, mikä vaikuttaa oleskelualueiden viihtyisyyteen. Järvensivuntien katutila on muurimainen ja yksitoikkoinen pitkällä matkalla. Alueen keskelle hahmoteltu viheralue katkaisee muurimaisuutta jonkin verran. Liittyminen itäpuolen asuntoalueeseen on tässä vaihtoehdossa jouhevampi pienemmistä kerroskorkeuksista johtuen. "Tiivis
ja matala" Solumainen perusratkaisu luo osaltaan mahdollisuuksia muodostaa suojaisia leikki- ja oleskelualueita rakennusten sisäpihoille. Katutilasta muodostuu inhimillisempi kuin muissa arvioiduissa vaihtoehdoissa. Liittyminen itäpuolen asuntoalueeseen on suhteellisen jouheva pienimittakaavaisesta rakentamisesta johtuen. Johtopäätökset Maisemaselvityksen keskeisenä lähtökohtana on ollut arvioida rakentamisen soveltuvuutta maisemallisesti aralle Kalevanharjun rinteelle. Tehdyn vaikutusarvioinnin perusteella maisemallisilta lähtökohdiltaan soveliain on lähinnä vaihtoehto 3. Esitetyistä vaihtoehdoista huonoimmaksi on arvioitu Ve 2. Vaihtoehdon 1 maisemallisesti ongelmallisimmat piirteet liittyvät suurimmaksi osaksi alueen itäosan suuriin rakennusmassoihin. Jatkosuunnittelussa huomioon otettavia seikkoja: -suunnittelussa
tulisi suosia vaihtoehtoa, jossa harjun silhuettia ei ylitetä ja
jossa harjurinnettä jää näkyviin mahdollisimman paljon.
4.5.3.4 Vaikutukset
yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, kulttuuriympäristöön
ja talouteen 4.5.3.5 Vaikutukset
luontoon, ympäristönsuojeluun, ekologisuus 4.5.3.6. Vaikutukset
asumiseen, terveyteen ja turvallisuuteen 4.5.3.7 Vaikutukset
väestön rakenteeseen ja kehitykseen, eri väestöryhmien
toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, palvelujen
saatavuuteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin 4.5.3.8 Viihtyisyys,
kaupunkikuva, virkistys 4.5.3.9 Vaikutukset
työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan 4.5.3.10 Vaikutukset
pienilmastoon ja vesitalouteen 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten
ja arvioinnin tulokset Suljettu vaihtoehto olisi myös ollut taloudellisesti mahdollinen, mutta haittatekijöinä olivat mm. huonetilojen pakollinen sijoittelu melun suuntaan, liian suuriksi muodostuvat liike ym. tilat, pihamaan varjoisuus ja harjumaiseman peittyminen. Tiivis ja matala ei sovi alueen vahvaan maisemakuvaan. Siinä myöskin asuntojen väliset etäisyydet muodostuisivat hyvin pieniksi, jos pyrittäisiin keskustan läheisyyden edellyttämään tonttitehokkuuteen. Mielipiteitä on saatu osallisryhmän kautta koko suunnittelun ajan. Asemakaavaluonnos esiteltiin avointen ovien tilaisuudessa 16.9.2003. Hanketta vastaan ei esitetty mielipiteitä. Teerentien asukkaat olivat huolissaan liikenteen lisääntymisestä kadulla. Sekä esitetyt mielipiteet että vaikutusselvitysten tulokset on otettu huomioon mahdollisimman hyvin jo osallisryhmän kanssa tehdyn suunnittelun yhteydessä. Asemakaavaluonnos oli yleisesti nähtävänä mielipiteiden saamista varten 9.10.-30.10.2003 välisen ajan. siitä saatiin kaksi mielipidettä, joissa toisessa arveltiin Järvensivun alueen liikenteen kasvavan huomattavasti uuden asutuksen takia. Tähän voidaan todeta, että Järvensivuntielle jo rakennetut hidasteet vähentävät liikenteen suuntautumista Järvensivuntielle. Sen sijaan Teerentien osalta on varauduttava myöhempiin rauhoittamistoimenpiteisiin nykyisellä katualueella. Liikenteen ohjaaminen etelään olisi omiaan lisäämään häiriöitä muutenkin kuormitetulla alueella ja olisi teknisesti hyvin vaikeata toteuttaa. Toisessa mielipiteessä katsotaan, että rakennusten kerrosluku ei ole sopusoinnussa ympäristön kanssa. Siinä ehdotetaan, että korkeammat rakennukset keskitettäisiin alueen länsiosaan. Alue on kuitenkin huolellisen suunnittelun ja valintojen tulos, joten sen rakennetta ei enää ole syytä muuttaa. Asemakaavaehdotuksesta on pyydetty eri hallintokuntien ja viranomaistahojen lausunnot. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan
rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa korkeatasoisen ja viihtyisän asuntoalueen rakentaminen nykyisen teollisuusalueen tilalle. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota lähiympäristön, myös katutilan laatuun. Alueen taustalla olevan harjun on haluttu näkyvän katutilassa. Rakentaminen ei ulotu harjualueelle. Alue tulee muodostumaan keskusta laajentumisalueeksi ja parantaa nykyistä ympäristöä. Sen aiheuttama liikenne suuntautunee lähinnä länteen, mitä edesauttavat Järvensivuntielle rakennetut hidasteet. Rakennusten materiaaleista ja suunnittelun yksityiskohdista on annettu määräyksiä, joiden tavoitteena on luonnosvaiheessa esitellyn rakentamistavan toteutuminen rakentamisessa. Maaperä on puhdistettava saastuneilta osiltaan ennen rakentamista. Rautatien mahdollinen tärinävaikutus on tutkittava rakennusluvan perustamistapaselvityksen yhteydessä. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Rakennusten sijoittelussa ja korkeudessa on lähtökohtana pidetty taustalla olevan harjun muotoa ja korkeutta, Järvensivuntien katukuvaa, junamatkustajan näkymiä ja alueen sopeutumista lähi- ja kaukomaisemaan. Kadun varren rakennuksissa on neljä asuinkerrosta ja niiden alapuolelle katutasoon sijoittuu em. liike- ym. tiloja. Rakennukset ovat L-muotoisia, joten ne suojaavat ulko-oleskelupihoja ja muodostavat korttelipiharakennetta. Niiden takana olevat rakennukset ovat kahdeksankerroksisia pitkänomaisia pistetaloja. Yhdessä rakennusmassat muodostavat korkeudeltaan molemmista reunoistaan laskevan, kaarevan kokonaisuuden. Koska alue on harjun juurella oleva tasanne, on luontevaa sijoittaa autopaikat siten, että ne ovat maanpinnan alapuolella ja asuntoalueen pihat ja autokannet nousevat katutasoa ylemmäksi. Autopaikkoja on varattava yksi kerrosalan 85 m2:ä kohti. Tämän lisäksi kadun varteen radan puolelle tulee 48 autopaikkaa ja korttelialueen puolelle liike- ym. tilojen eteen mahtuu 41 autopaikkaa. Rakennusten väliin jää neljä maanvaraista pihaa, joille voidaan istuttaa normaalikokoisia puita. Näille pihoille sijoitetaan myös leikkipaikat ja ulko-oleskelualueet. Koko aluetta palveleva pallokenttä on osoitettu kaavassa. Kaava-alueen halki kulkee alueen yhteinen kevyen liikenteen väylä. Pysäköintikansien päälle sijoittuvat autopaikat on erotettu rakennuksista istutusalueilla. Niillä tulee suosia luonnonmukaista maanpeitekasvillisuutta (ist-4). Tontin pihamaa autopaikkojen ja kulkureittien ulkopuolella on istutettava ja viimeisteltävä rakennusten tyyliin sopivalla tavalla. Autopaikka-alueet on reunustettava matalilla kiviarkuilla tai muureilla. Meluaitaan tulee liittää keventäviä elementtejä, kuten pergoloita tai ritilöitä (ist-3). Jokaiselle rakennukselle on osoitettu oma, väljähkö rakennusalansa. Rakennusoikeus ja kerrosluku on osoitettu rakennusalakohtaisesti. Kannen alla olevat autopaikat on osoitettu ma/a- merkinnällä ja niiden päälle on osoitettu tavanomaiset pysäköimispaikat. Korttelin rakennukset tulee rakentaa yhtenäistä rakennustapaa ja tyyliä noudattaen. Pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä valkobetonia, jota voidaan elävöittää maanläheisellä värityksellä. Mikäli parvekekaiteet ovat lasia, ne on himmennettävä (ju-52). Ensimmäiseen kerrokseen on kadun puolelle sijoitettava ikkunallisia tiloja (ju-53). Kadun varressa olevien rakennusten etelä- ja osittain itä- tai länsisivua koskee ääneneristysmääräys. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 36 dBA. Asuinpihojen suojaamiseksi meluhäiriöiltä on rakennusten väliin autokannen reunaan rakennettava kokonaisuuteen sopiva aita, jonka korkeus on 1,6 m. Tontille on varattava sähkönjakelun kannalta tarkoituksen-mukaiseen paikkaan tila 30 m2:n suuruisen muuntamon rakentamista varten. Muuntamo voi sijaita rakennuksessa tai erillisenä rakennuksena rakennusalalla tai sen ulkopuolella. Kaavassa muuntamolle on osoitettu ohjeellinen rakennusala. Muuntamoa koskevat samat julkisivumääräykset kuin tontin muutakin rakentamista. 5.3.2 Muut alueet Katualueet Asemakaavassa varataan tila sekä kadun että rautatien alittavaa kevyen liikenteen tunnelia varten. Se alkaisi kadun suuntaisena siten, että toiselta puolelta tunneliin tullaan portaita pitkin ja toisesta suunnasta rakennetaan luiska. Aiemmin kaavoitettu kevyen liikenteen eritasoliittymävaraus säilytetään. Virkistysalueet Liikennealueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan mukainen rakentaminen poistaa Järvensivun nykyisen asutuksen ja yliopistoalueen ja keskustan väliltä epämääräisen ja osittain hyvin rappeutuneen pienteollisuusalueen. Rakennuskantaa puretaan, mutta sen elinkaari on muutenkin päättymässä ilman laajoja peruskorjauksia. Alue on olemassa olevan kaupunkirakenteen yhteydessä ja uudisrakentaminen on alkanut jo Saarioisten ja Varman toimistorakentamisesta. Rakennettu ympäristö kohenee ja muuttuu kaupunkimaiseksi. Rakennukset on sovitettu maisemaan. Rakennusten korkeus on suunniteltu taustalla olevan harjun mukaiseksi. Alueen rakentaminen vaikuttaa positiivisesti kaupunkikuvaan etelän ja kaakon suunnasta ja liittyy osaksi kaupunkimaista sisääntulonäkymää. Asuminen ja
sosiaalinen ympäristö Alueelle muodostuu oma kevyen liikenteen reitti, joka mahdollistaa sosiaalisten kontaktien syntymisen ja tuo kotipaikkatunnetta. Alue on turvallinen, koska sen sisällä liikkuu vain omaa ajoneuvoliikennettä. Pysäköintihalleista on yhteys suoraan porrashuoneisiin. Koska asemakaavan muutos lisää kerrostaloasumista pientaloalueen tuntumassa, eri väestöryhmien välinen tasapaino paranee erilaisten asuntotyyppien kautta. Palvelut Työpaikat,
elinkeinotoiminta Virkistys Rautatiealue on entisellään. Radan pohjoispuolella ei ole varauksia esim. kevytraitiotien asemalle, koska alue on hyvin kapea. Tarvittavat tilat etsitään myöhemmin radan eteläpuolelta. Asemakaavassa edellytetty kulkueste liittyy laajempaan rataympäristöselvitykseen ja siinä havaittujen puutteiden korjaamiseen. Este on tarpeen, koska osa uusien asukkaiden tarvitsemista palveluista on ainakin toistaiseksi Iidesrannan puolella. Rakennettu
kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Ympäristönsuojelu
ja ympäristöhäiriöt Maaperän
puhtaus on tutkittu. Maaperä oli vähemmän saastunut, kuin
alun perin oletettiin ja se puhdistetaan ennen rakentamista. Puhdistamista
varmistaa yleismääräys, että ennen alueella tapahtuvaa
rakentamista on huolehdittava siitä, että saastunut maaperä
on poistettu ympäristösuojeluviranomaisten hyväksymien
käsittelysuunnitelmien mukaisesti. Hautausmaan puolelta alueelle
nykyään suuntautuvat hulevesiputkien purkauskohta poistetaan
ja vedet johdetaan asianmukaisesti alueen rakentamisen yhteydessä.
Rakennusluvan yhteydessä on selvitettävä viereisen tärinälähteen
mahdollisesti aiheuttama tärinä ja huolehdittava sen vaimentamisesta
rakennusten perustamisen yhteydessä (tär-1). Maisemarakenne,
maisemakuva Taustalla olevat kahdeksankerroksiset rakennukset saattavat jostain suunnasta katsottuna vaikuttaa korkeilta, mutta ne muodostavat edessä olevien 4-5-kerroksisten rakennusten kanssa harjulle päin nousevan kokonaisuuden. Rakennukset ulottuvat hyvin vähän harjun rinteeseen, jolloin harjuun joudutaan tekemään pieniä sovituksia. Rakennukset peittävät sorakuopan rinteen, joka on nykyisellään maisemallinen häiriötekijä. Katutila on väljä ja siihen kuuluu puurivi. Järvensivun omakotialue on länsiosastaan kapea, joten rakennustavan vaihtuminen tapahtuu luontevasti. Kaukomaisemassa alue istuu hyvin rinteen reunaan. Luonnonolot Luonnon monimuotoisuus
ja suojelu Koska rakennettava
alue pysyy pääosin nykyisellä korttelialueella, sen rakentaminen
ei suoranaisesti tuhoa paahderinteen lajistoa, mutta välillisiä
vaikutuksia sillä mahdollisesti on (varjostus, ravinteet, vieraat
kasvilajit, kuluminen). Ahdeyökkösellä lajin selviytymiseen
voi vaikuttaa rata-alueen rakentaminen. Alikulkutunnelin rakentamisen
vaikutukset eliöstöön riippuvat rakennusmenetelmistä.
Alikulkutunnelin sijoittamisessa on mahdollista ottaa huomioon ahdeyökkösen
elinpaikat, koska alikulun sijainnille voidaan esittää vaihtoehtoja. Pienilmasto Vesistöt
ja vesitalous Luonnonsuojelu 5.6 Kaavamerkinnät
ja -määräykset 5.7 Nimistö 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavaehdotuksen pohjana ovat rakennuttajien valitseman rakennussuunnittelijan (Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Heiskanen) talotyyppi- ja aluesuunnitelmaluonnokset. Luonnosvaihtoehdot on käsitelty ja kehitetty osallisryhmässä, johon ovat kuuluneet myös rakennuttajien edustajat. Näin ollen ovat osallisten ja kaavoittajan tavoitteet ovat välittyneet suoraan toteuttajille. Katusuunnitelmaa ohjaava kadun jäsennöinti on esitetty havainnepiirroksessa. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tavoitteena on, että asemakaava hyväksyttäisiin kaupunginvaltuustossa v. 2004 alussa. Toteuttaminen voi alkaa olemassa olevan rakennuskannan purkamisella ja maaperän puhdistamisella jo sitä ennen. Rakennuslupia on mahdollista hakea tonttijaon ja lohkomistoimenpiteiden jälkeen arviolta v. 2004 kesällä. Rakennuttajat muodostavat toteuttamisorganisaation. Maan hallintaan
liittyvät seikat on selvitettävä ennen kuin asemakaavaehdotus
käsitellään kaupunginhallituksessa. Maankäyttösopimusta
ei laadita, koska alueen omistaa kaupunki. Alueesta tullaan laatimaan
uudet vuokrasopimukset. Kaupungin eri hallintokuntia on informoitu hankkeesta ja palvelujen saamista alueelle on pyritty aktiivisesti edistämään. Yhteyttä on otettu myös kaupan keskusliikkeisiin. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä. Kiinteistötoimella ei ole huomauttamista ehdotuksen asemakaavalliseen puoleen. Ympäristövalvonnan lausunto 18.11.2003: "Kaavamuutoksen kattama alue on nykyisellään varsin rappeutuneen oloinen teollisuusalue, jossa on ollut pitkään runsaasti maaperää likaavaa toimintaa kuten öljynvarastointia, autopurkaamo ja -korjaamo, ruostesuojausta ja sementtivalimo. Kaavatyön pohjaksi on selvitetty maaperän pilaantuneisuutta, mutta ohjearvoja ylittäviä pitoisuuksia ei ole tavattu. Kuitenkaan mm. Maaperää rakennusten alla ei ole tutkittu ja maaperässä on vielä jäljellä maanalaisia öljysäiliöitä, joiden alla ja ympärillä saattaa olla pilaantunutta maata. Ennen rakentamista maaperän pilaantumiseen liittyvät epävarmuudet on riittävällä luotettavuudella selvitettävä. Kaavassa on pilaantuneen maaperän poistamista edellyttävä määräys. Toimivaltainen viranomainen pilaantuneen maaperän osalta on Pirkanmaan ympäristökeskus, jonka hyväksyntä rakentamiselle on saatava. Alueelle on teetetty erillinen meluselvitys, jonka mukaisesti rakennukset edellytetään suojattaviksi. Myös rautatiestä johtuvan tärinän huomioon ottamista edellytetään kaavamääräyksessä. Nämä määräykset oikein toteutettuina ovat riittäviä haittojen torjumiseksi. Alueen pohjoisosaan sijoittuu arvokas luontokohde, jonka säilymistä kaavamuutos ei näytä uhkaavan."
|