SANTAHARJUNPUISTON LÄHIVIRKISTYSALUE, SUOJAVIHERALUEIDEN NIMEÄMINEN,VIIALA, SANTAHARJUNTIE, ASEMAKAAVA NO 7781
Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavanmuutos on tullut vireille 14.05.2001, jolloin Kirkkosuon, Santaharjunpuiston ja Iso-Vilusen alueet käsittävä osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville. Alueille laadittiin kolme erilaista golfkentän laajennuksen mahdollistavaa maankäyttöluonnosta, joita verrattiin voimassaolevia suunnitelmia esittävään 0-vaihtoehtoon. Ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 16.04.2002 (Dno YVI:164:611/2002, 159§), että jatkosuunnittelun pohjaksi valitaan 1-vaihtoehto, jossa golfkenttä laajenee pääasiassa Hervannan valtaväylän ja Kirkonmäenkadun väliselle alueelle. Golfyrittäjän esityksestä golfkentän laajennusalueena on pelkästään Kirkonmäenkadun länsipuolinen alue ja Kirkonmäen itäpuolinen alue jää yleiseksi lähivirkistysalueeksi. Alustava asemakaavaluonnos oli esillä 5.3.2003 Puistoyksikön järjestämässä viheralueohjelman tilaisuudessa. Asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville mielipiteiden saamista varten 12.02.-11.03.2004 väliseksi ajaksi. Asemakaava Asemakaava käsittää Santaharjunpuiston alueen Viialan kaupunginosassa. Asemakaavamuutoksella Santaharjunpuiston alue osoitetaan kokonaisuudessaan (11,18ha) virkistysalueeksi. Asemakaava poikkeaa yleiskaavasta lähivirkistysalueen laajempana alueena. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue on asemakaavassa osoitettu lähivirkistysalueeksi korvaamaan Kirkkosuon alueella poistuvia lähivirkistysalueita. Kaava-alueen lounaisosa on nimetty Kallenniityksi edesmenneen kirjailija Kalle Päätalon muistoksi. Santaharjuntien pohjoisreunaan on meluselvityksen mukaisesti määrätty vähintään 1m:n korkuinen melukaide. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä kosteikko- ja niittyalue on merkitty asemakaavaan luo-merkinnällä ja pohjavesialue omalla merkinnällään. Santaharjunpuiston etelä- ja kaakkoispuolella sijaitsevia suoja-viheralueita nimetään puistoyksikön käyttämien nimien mukaisesti. Asemakaavan toteuttaminen Tampereen kaupungin puistoyksikkö toteuttanee virkistysalueen kevyen liikenteen reitteineen kaavan saatua lain voiman.
1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan
muutos koskee: Tampereen
kaupungin Turtolan kaupunginosan Asemakaavan muutoksella muodostuu Viialan kaupunginosan korttelin no 5249 tontti no 1 katu-, erityis- ja virkistysaluetta sekä Turtolan kaupunginosan katualuetta. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö, arkkitehti Elina Karppinen. Vireilletulo 14.05.2001. Kaava-alue sisältää maanmittauslaitoksen ylläpitämiä rekisteriyksiköitä. 1.2 Kaava-alueen
sijainti 1.3 Kaavan
nimi ja tarkoitus 1.5 Luettelo
selostuksen liiteasiakirjoista 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Tampereen kantakaupungin viheralueselvitysluonnos (1994).
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen
yleiskuvaus Kaava-alueen pohjoisreunassa, harjun juuressa kulkee huoltotienä ja kevyen liikenteen väylänä käytetty reitti Kirkonmäenkadulta Sutikanmutkaan. Luonnonympäristö Luonnonolot Suunnittelualueen arvokkaat elinympäristöt ovat eliöstä ja biotooppiselvityksen (10/2001) mukaan alueen kaakkoisosassa sijaitseva rehevä korpi sekä huomionarvoinen biotooppi, moniilmeinen kosteikko -/niittyalue lähes koko Santaharjunpuiston alue luoteisosan täyttöaluetta lukuunottamatta. Santaharjun
juuressa kasvaa kolme rauhoitettua vuorijalavaa. Muut suunnittelualueen
arvokkaat kasvilajistot ovat Kirkonmäenkadun itäpuolella kasvava
keltaängelmä, rehevän korpimetsän alueella kasvava
lehtotähtimö sekä pieninä esiintyminä alueella
kasvavat Kyläkellukka, Nuokkukohokki ja lehtotähtimö. Vesistöt
ja vesitalous Luonnonsuojelu Yhdyskuntarakenne Virkistys Santaharjunpuisto on yleisessä virkistyskäytössä myös rakentamattomien YU-tonttien alueilla. Alueen halki pohjois-eteläsuunnassa kulkevaa vanhaa Viialantietä käytetään mm. koulu- ja virkistysreittinä. Liikenne Rakennettu
kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Ympäristönsuojelu
ja ympäristöhäiriöt 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan
3. seutukaava on vahvistettu 6.6.1997. Sen mukaan Santaharjunpuiston alue
on taajamatoimintojen aluetta (A). Suunnittelualueella on voimassa asemakaavat no 7679 (vahvistettu 01.11.2000), 7441 (vahvistettu 31.07.1998), 7366 ( vahvistettu 26.08.1996), 6844 (vahvistettu 19.06.1990), 6115 ( vahvistettu 06.08.1984), 6064 ( vahvistettu 24.05.1984 )ja 5866 ( vahvistettu 27.12.1982). Voimassa olevien kaavojen mukaan Santaharjun lounaisosassa on urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jolle saadaan rakentaa ratsastustoiminnan vaatimia rakennuksia. Tonttia varten on varattava yksi autopaikka kerrosalan 60 m2 kohti. Puolet autopaikoista voidaan sijoittaa yleiselle pysäköintialueelle. Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen pohjoispuolella on pieni yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien laitosten alue ja n. 200 metrin leveydeltä Kirkonmäenkadusta itään urheilu- ja virkistyspalvelualue, jolle saadaan rakentaa ratsastustoiminnan vaatimia rakennelmia ja laitteita. Harjun juuressa on osoitettu yhdyskun-tateknistä huoltoa palvelevien laitosten alue. Uurnahautausmaa-alueen eteläpuolella on kaistale puistoa, joka tulee rakentaa ottaen huomioon alueen sijainti ja maisemallinen merkitys. Vilusen puistotiehen rajoittuva osa kaava-alueesta on osoitettu puistoksi. Muu osa viheralueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jolle on lounais- ja kaakkoiskulmaan osoitettu ohjeellisia yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja alueen osia. Kaava-alueen lounais- ja kaakkoisosissa on nimeämättömiä suojaviheralueita, ja eteläreunassa kulkee Santaharjuntie kevyen liikenteen reitteineen. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausyksikön laatima ja se on tarkistettu v. 2004. Tampereen kantakaupungin viheralueselvityksessä (1994) on Santaharjunpuiston alue määritelty ekologisin, maisemallisin, kaupunkikuvallisin ja toiminnallisin perustein viheraluetyypiltään keskuspuistoksi, harjuksi ja aluepuistoksi. Harju on osa Tampereen halki kulkevaa geologisesti ja maisemallisesti merkittävää harjujaksoa. Muodostuman lakikorkeus on 30 metriä ympäristönsä yläpuolella. Harjulla kasvaa vanhaa hongikkoa, joka länsiosan etelärinteillä on metsätyypiltään kuivaa kangasmetsää ja itäosan pohjoisrinteillä puolestaan tuoretta kangasmetsää. Merkittävin säilynyt harjun osa on etelärinne. Alueella on arvokas kasvialue, jossa on vielä jäljellä niukasti ja kuluneena harjujen etelärinteille ominaista kasvilajistoa. Harjualueella on tiheä polkuverkosto ja aluetta käytetään opetuskohteena. Kehittämissuositukseksi annettiin harjun kasvillisuuden ja puuston kunnon selvittäminen sekä liikkumisen ohjaaminen eroosion välttämiseksi ja arvokkaan kasvillisuuden suojelemiseksi. Suunnittelualueelle laadittiin Kirkkosuo - Santaharjunpuisto - Iso-Vilunen - asemakaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys (Kaavoitusyksikkö 10/2001), jossa selvitettiin suunnittelualueen arvokkaat elinympäristöt ja muut huomionarvoiset kohteet sekä arvokkaimmat kasvialueet. Kaava-alueen eteläpuolisen Santaharjuntien osalta on tehty meluselvitys ja meluntorjuntasuunnitelma (Viatek Tampere, 03.03.2003).
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Messukylän
Golfkenttä Ky anoi 23.02.2001 Tampereen kaupungin kiinteistötoimelta
lupaa laajentaa vuokra-aluetta tavoitteena rakentaa kaupunkiin ensimmäinen
kaikille vapaa golfin harjoittelukenttä. Tampereen kaupungin kiinteistötoimi on tehnyt aloitteen asemakaavan muutoksen laatimisesta golfyrittäjän anottua lupaa laajentaa vuokra-aluettaan. Kaavoituksen johtoryhmä päätti 21.2.2001 asemakaavan muutoksen laatimisen aloittamisesta suunnitelman ja virkistysaluevarausten yhteensovittamiseksi. Ympäristölautakunta käsitteli asemakaavavaihtoehtoja kokouksessaan 16.04.2002 ( DnoYVI:164/611/2002, 159§), jossa päätettiin, että alueelle laaditaan asemakaava luonnosvaihtoehdon 1 pohjalta siten, että luonnosta kehitetään mahdollisuuksien mukaan huomioiden riittävät suoja-alueet ja että Iso-Vilusen alueen käyttö selvite-tään erilliskysymyksenä. Koska golfyrittäjä ei halunnut laajentaa golfkenttää pieneltä osaltaan Kirkonmäenkadun itäpuolelle, jatkettiin tässä vaiheessa ainoastaan Kirkonmäenkadun länsipuolisen alueen asemakaavan muutosta. Kirkonmäen itäpuolisen alueen osalta selvitetään alueen asemakaavan muuttamista yleiseksi virkistysalueeksi. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen
ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin Pullerikinahde 2,4,6 talohallitukselle, Aakkulan ja Viialan omakotiyhdistys ry:lle, Viialan omakotiyhdistys ry:lle ja Messukylän golfkeskukselle. 8.6.2001 osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi Pirkanmaan lintutieteelliselle yhdistykselle, Pirkanmaan kasvitieteelliselle yhdistykselle ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry:lle sekä 11.6.2001 pyynnöstä Irina Nurmelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmia annettiin useille asiasta kiinnostuneille kaavoitusyksikön toimistossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yhdeksän kirjallista mielipidettä. Viialan omakotiyhdistys ry esitti, että Kirkonmäenkadun länsipuoli varataan pääosin golfkenttäalueeksi ja Kirkonmäenkadun itäpuoli varataan yksinomaan lähivirkistysalueeksi. Aakkulan ja lähiympäristön omakotiyhdistys ry katsoi, että ei ole edellytyksiä sellaisen asemakaavan laatimiselle, joka supistaisi alueen yleistä virkistyskäyttöä ja yleiselle virkistykselle varattuja alueita. Yhdistys katsoi myös, että alueen kaavoitusta varten tulee laatia luonnonympäristöä, maisemaa sekä vesiolosuhteita koskevat selvitykset. Olemassa olevien virkistys- ja ulkoilureittien säilyttäminen sekä reittiverkoston kehittäminen ovat keskeisiä tavoitteita, joita alueen asukkaat asettavat koko alueen kehittämiselle. Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry katsoi, että asemakaavamuutosalue on keskeistä virkistysaluetta ja kaupunkiluonnon viherkeidasta, jota ei missään nimessä pidä luovuttaa pois yleisestä käytöstä. Pullerikinahde 2,4,6,10 talohallitus toivoi alueelle luistelu / jalkapallokenttää. Jaana Greus toivoi, että Kirkonmäenkadun, Aakkulanharjun, Santaharjuntien ja VT9:n välinen alue jätetään koskemattomaksi luonnontilaiseksi lähivirkistysalueeksi. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry vastustaa golfkentän laajentamista nykyisestä, sillä golfkenttä on kasvilajistoltaan hyvin köyhä ja linnusto vähälukuinen eikä alue tarjoa lähiseudun asukkaille nykyisen kaltaista virkistysmahdollisuutta. Kokonaisuudessaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätetyt mielipiteet ovat selostuksen liitteenä olevassa vastineluettelo 1:ssä. Alustava asemakaavaluonnos oli ensimmäisen kerran nähtävillä Puistoyksikön järjestämässä viheralueohjelman asukastilaisuudessa 5.3.2003 Kaukajärven koululla. Luonnosta tarkistettiin aluerajauksen, määräysten ja merkintöjen osalta, ja asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville 12.02.-11.03.2004 väliseksi ajaksi. Asemakaava-luonnos postitettiin tiedoksi osallisille ja siitä pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta hallintokunnilta. Ympäristövalvontayksikön lausunto: " Asemakaavan muutokseen liittyy 3.3.2004 päivätty meluselvitys. Selvityksen perusteella on kaavamääräyksiin otettu melukaiteen rakentamista Santaharjuntien varteen edellyttävä määräys. Melukaiteella suojataan lähinnä kaava-alueen itäpään asutusta ja virkistysaluetta, mutta kaide ei ulotu Kirkonmäenkadun risteykseen. Osa virkistysalueesta jää näin vaille melusuojaa ja varsinkin kaavailtu polkuyhteys jää osin melualueelle. Mahdollisuudet melukaiteen jatkamiselle Kirkonmäenkadun risteykseen tulisinkin vielä selvittää. Muilta osin ympäristövalvonnalla ei ole kaavaehdotuksesta huomautettavaa." Melukaidetta jatkettiin Viialantien jatkeeseen saakka. Kirkonmäenkadun risteysalue Kallenniityn lähellä jätettiin avoimeksi, Kirkkosuon laakson maiseman avaamiseksi Santaharjuntielle. Myös nopeudet risteysaluetta lähestyttäessä laskevat, jolloin myös liikennemelu pienenee. Kuntatekniikka- ja liikennesuunnitteluyksikkö totesi lausunnossaan, että katualuetta pitäisi melukaiteen kohdalla levittää , kaiteen et. ajoradan reunasta väh. 2,5m. Onko kaide tarpeellinen korttelista 5222 länteen. Santaharjuntien katualuetta levennetään Santaharjunpuistoon päin toivomuksen mukaisesti vähintään 3 metriä. Koska melusuojausta tarvitaan myös virkistysalueen riittävän melunsuojauksen vuoksi, on kaide tarpeellinen Viialantien jatkeelle asti. Sähköverkkotoiminnan yleissuunnittelun lausunto: "T-3 aluetta ei tarvita muuntamoa varten. Muuta tarvetta varten vanha ET-4 merkintä on parempi." Erityisalueen merkinnäksi palautettiin ET-4. Tampereen veden lausunto: " Suunnittelualueen itäosa (Vilusenpuistokadun itäpuolella) sijoittuu pohjavesialueelle, joka on tärkeä vedenhankinnan kannalta. Alue on Messukylän pohjavedenottamon lähisuojavyöhykettä, pohjaveden varsinaista muodostumisaluetta. Asemakaavaan tulee kirjata määräys pohjaveden turvaamiseksi: pohjavesi ja pv-5. Maaperän nuhraantuminen tulee estää sekä rakennustyön että tontin käytön aikana. Kirkonmäen suuntaisesti, sen itäpuolella sijaitsee ø600mm päävesijohto. Alikulkukäytävän rakentamisen vuoksi sitä joudutaan polveamaan. Golfkentän laajennusosuudella sijaitsee viemäri- ja vesijohtoverkostoa, joiden kunnossapito tulee varmistaa perustamalla rasite." Kaava-alue rajautuu Vilusen puistokatuun siten, että Vilusen puistokadun itäpuolinen alue ei kuulu asemakaavamuutosalueeseen. Myöskään Kirkonmäenkatu suunniteltuine alikulkuineen ei kuulu kaava-alueeseen. Ehdotetut pohjavesi- ja pv-5-määräykset eivät ole enää käytössä. Poh-javedenottamon suojavyöhykkeelle merkittiin määräys pv/s (pohjavedenottamon suojavyöhyke) pv-1-määräyksen lisäksi (Vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon pohjaveden suojelu.). Pohjavesialueelle on asemakaavamuutoksessa osoitettu ainoastaan puistoa ja lähivirkistysaluetta. Aakkulan ja lähiympäristön omakotiyhdistyksen lausunto: " Yhdistys on tyytyväinen että kaupunki on päätynyt ratkaisuun, jossa alueella olevat urheilutoimintaa palvelevat alueet YU2 sekä VU2 muutetaan virkistystoimintaa palveleviksi VL-7 ja VN alueiksi. Tällä muutoksella luodaan Santaharjunpuistosta yhtenäinen, asukkaiden palveleva viihtyisä ja luonnonpuolesta monimuotoinen alue. Tyytyväisiä ollaan myös siihen, että niittyalue huomioidaan omalla merkinnällään, jopa nimeämällä se Kalle Päätalon mukaisesti. Santaharjuntien eteläpuolelle hiljattain valmistuneet pienkerrostalot ovat lisänneet alueen asutusta ja samalla vähentäneet Viialan puoleisia virkistysalueita. Hautausmaan laajennuksen alkaessa keväällä 2004, poistuu, nyt ahkerassa käytössä ollut mäenlasku- ja ulkoilualue. Tampereen kaupungin kaavoituskatsauksessa on maininta että Aakkulan harjun pohjoispuolella olevalle ns. Tampellan alueelle ollaan vuosina 2005-2006 laatimassa osayleiskaavaa jossa pääpaino on kerrostalorakentamisella. Alue sijaitsee Tampere - Jyväskylä radan välittömässä läheisyydessä j a ottaen huomioon nyt tehdyt selvitykset pikaraideliikenteestä, on mahdollista että alueelle tulee satoja, jopa tuhansia uusia asukkaita. Tämä aiheuttanee paineita Aakkulanharjun, Santaharjun puiston, Iso-Vilusen alueen sekä Kirkkosuon virkistyskäytölle kokonaisuudessaan. Jo nyt, harjualueen luonto on kovan käytön kuluttamaa. Kaavaselityksessä Santaharjunpuistoon on tulossa virkistysalueita lisää n. 2 ha. On kuitenkin muistettava että viereiseltä Kirkkosuon kaavamuutoksessa nro. 7780 esitetään poistettavaksi viheralueita 17,5 ha urheilutoimintaa palvelevaksi alueiden hyväksi. Yhdistyksen jäseniä askarrutti uuden hautausmaan laajennuksen pysäköintialueen riittävyys ja toteuttaminen, onko ratsastustoimintaan varatulta alueelta otettavissa lisää pysäköintitilaa? Kuinka järkevää on ylipäätään rakentaa urheilupalveluita palveleva rakennus maisemallisesti herkkään ja näkyvään kohtaan hautausmaan ja niittyalueen väliin. Yhdistys ehdottaa että kestävän kehityksen mukaisesti pyrittäisiin selvittämään, miten esim. Tampellan alueen vanhoja isoja teollisuushalleja voitaisiin hyödyntää urheilutoimintaan, ja säilyttää luonnontilaiset, isot viheralueet yhtenä kokonaisuutena." Kaavoitusyksikkö: Messukylänkadun pohjoispuolista aluetta kaavoitettaessa mm. alueen virkistysalueiden riittävyys ja mahdollinen olemassa olevien tilojen uusiokäyttö selvitetään kaavoituksen yhteydessä. Hautausmaan laajennuksen pysäköinnin tilantarve on tutkittu hautausmaan laajennusosan asemakaavassa, jolloin nykyisten suunnitelmien mukaisesti rakennettuna pysäköintipaikat on katsottu riittäviksi. Tampereen kasvitieteellinen yhdistys r.y.: " Nyt ehdotettu luonnos asemakaavaksi Santaharjunpuiston alueelle on yleisesti ottaen parannus aiempiin suunnitelmiin, joiden mukaan alueen länsiosasta iso osuus olisi joutunut muihin kuin virkistys- ja suojelutarkoituksiin. Golfalue on aina vain suppean käyttäjäryhmän hallinnassa ja verrattavissa luonnon monimuotoisuuden puolesta lähinnä asfaltoituun kenttään. Alueen luoteiskulmaan kaavailtu lähinnä ratsastustoiminnan tarpeisiin tarkoitettu kaistale tosin herättää kummastusta. Tärkeinä on kuitenkin, että Aakkulanharjun rinteen arvo on ymmärretty. Esitämmekin - mihin luonnoksessakin jo on osaltaan viitattu - että harjunrinteen kasvillisuuden kulumisen estämiseksi olisi perusteltua yrittää tehdä suunnitelma, millä kulkua alueella voitaisiin entisestään kanavoida, jotta esim. arvokkaat kasvilajit 8mm. jalkasara, kanervisara, kissankello, hietaorvokki, sarjatalvikki) säilyisivät ja puustonkin uudistuminen olisi mahdollista. Ongelma on sama kuin Pyynikillä ja Kaukajärven Hikivuorenpuistossa , josta suunnitelma on muutama vuosi sitten laadittukin. Santaharjunpuiston alaosan säilyttäminen on sekin tärkeä paitsi kasvillisuuden myös linnuston kannalta. Korostamme samalla, että luontoselvityksessä mainittujen lajien lisäksi on alueelta löydetty muutakin arvokasta kasvilajistoa, esimerkiksi Mutaojan länsiosista kahtakin vaateliasta vitalajia, pikkuvitaa ja tylppälehtivitaa. Ja onhan alueelta vanha tieto myös valtakunnallisesti uhanalaisen isovesirikon (Elatine alsinastrum) esiintymisestä. Sinänsä myönteisestä näkemyksestämme huolimatta korostamme vielä yhtä näkökohtaa. Ei ole asianmukaista Santaharjun laajan virkistysalueen säilyttämistä perustella kompensaationa Kirkkosuon yleiskaavan vastaiselle maankäytölle Kirkonmäenkadun länsipuolella. Kirkkosuon osuus oli kosteikko-osiltaan Santaharjunpuistoa monin verroin arvokkaampi biologinen kokonaisuus niin kasvistoltaan kuin etenkin linnustoltaan. Lintujen muuttoaikaisena levähdyspaikkana se teki Iidesjärvilaaksosta aikoinaan yhden Pirkanmaan edustavimmista muutonseurantapaikoista, jolla Hervannan valtaväylän rakentamisen jälkeenkin oli vielä merkitystä." Kaavoitusyksikkö: Kaavamuutos koskee kaupungin omistamia alueita Santaharjunpuiston alueella. Varsinaisen harjun rinteen omistaa Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, joka tässä vaiheessa ei ollut halukas liittämään rinnettä kaava-alueeseen. Lasse Alanko esitti uusia, paremmin paikan historiaan perustuvia puistojen nimiä kaava-alueelle ja toivoi Sutikan lähteen aluetta korostettavan. Puistoyksikön toivoi, että samalla viheralueella ei käytettäisi eri osilla eri nimiä, vaan että koko virkistysalue Kallenniittyä lukuun ottamatta olisi nimeltään Santaharjunpuisto. Kadunnimitoimikunta noudattaa puistoyksikön toivomusta. Sutikan lähteelle puistoyksikkö esitti alueen siistimistä ja viitoitusta. Johtojen ja laitteiden siirtokustannuksia pohtineen työryhmän raportin mukaisesti erityisalueet merkitään korttelialueiksi silloin, kun niihin sisältyy rakennusoikeutta. Kairan suojaviheralueella sijaitsevan yhdyskuntateknisen huollon alue muutettiin yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Neuvottelussa todettiin luonnosvaihtoehtojen 2 ja 3 olevan yleiskaavan vastaisia ja aiheuttavan ongelmia erityisesti Kirkonmäenkadun itäpuolella. Todettiin luonnosvaihtoehdon 1 soveltuvan parhaiten jatkosuunnittelun pohjaksi. 4.4 Asemakaavan
tavoitteet Ympäristölautakunnan
päätöksen 16.04.2002 2002 (DnoYVI:164/611/2002, 159§)
jälkeen jatkettiin suunnittelua luonnosvaihtoehdon 1 pohjalta. Tampereen kaupungin teknisen toimen ja ympäristötoimen Kestävän kehityksen ohjelma 2001-2004 on päivätty 23.11.2001. Siinä painotetaan mm. monipuolisten viheralueiden merkitystä kaupunkikuvassa ja luontosuhteen muodostumisessa. Tampereen kaupungin ympäristö- ja teknisen toimen strategia 2003-2012 "Kaikem paree Tampere - ympäristön ystävä, tekniikan helmi" on hyväksytty kaupunginhallituksessa 16.04.2002. Strategiassa päämääriksi on esitetty mm. monipuoliset viher- ja virkistysalueet sekä viihtyisä, terveellinen ja turvallinen elinympäristö. Koska Kirkkosuon alueen suunniteltu käyttö poikkeaa osittain yleiskaavasta, on hanketta tarkasteltu myös yleiskaavallisesti. Yleiskaavallisella tarkastelulla verrataan Kirkkosuon suunnitelmaa Tampereen kantakaupungin yleiskaavaan, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 12.12.2000. Tarkastelulla arvioidaan suunnitelman vaikutukset yleiskaavaan ja arvioidaan voiko ratkaisu aiheuttaa esteitä yleiskaavan tavoitteiden ja ratkaisujen toteuttamiselle. Yleiskaavallinen tarkastelu Arviointi suoritetaan käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa Santaharjunpuiston suunnitelman osalta (MRL 39§, 2. momentti kohdat 1-9 ja 4. momentti). Yhdyskuntarakenteen
toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Viheralueselvityksen kehittämissuosituksena Santaharjunpuiston kaava-alueella on liikkumisen ohjaaminen eroosion välttämiseksi ja arvokkaan kasvillisuuden suojeleminen. Notko liittyy kiinteästi varsinaisen harjun etelärinteeseen ja muutokset notkon kasvillisuudessa heijastuvat myös harjun rinteen herkkään ekologiaan. Olemassa olevan
yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asumisen tarpeet
ja palveluiden saatavuus Olemassa olevia kevyenliikenteenyhteyksien parantamisen myötä palvelut ovat alueen kautta hyvin saavutettavissa sekä Messukylässä että Turtolan liikekeskuksessa. Itä-länsisuuntaiset yhteydet paranevat, kun Santaharjunpuistoon osoitetaan kevyenliikenteen väylän lisäksi myös polkuyhteys, joka on tarkoitus toteuttaa mahdollisimman luonnonmukaisesti alueen arvokasta luontoa säästäen. Kevyen liikenteen liittymiä ja alikulkuja on mietitty selkeämmiksi ja turvallisemmiksi. Kaava-alueen itä-länsi-suuntaiset kevyenliikenteen yhteydet liittyvät Iidesjärven ja Kaukajärven yhdistävään väylästöön. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Suunnittelualueen länsipuolitse kulkee Kirkonmäenkatua pitkin kaksi TKL:n linjaa ja alueen pohjoispuolella, Messukylänkatua pitkin useita TKL:N linjoja. Kevyen liikenteen verkosto on alueella kattava. Mahdollisuudet
turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen
elinympäristöön Kevyen liikenteen väylästö liittyy kiinteästi kaava-alueen länsipuolen väyliin, jolloin kokonaisuutena muodostuu sujuva ja turvallinen reitistö alikulkuineen. Kunnan elinkeinoelämän
toimintaedellytykset Ympäristöhaittojen
vähentäminen Santaharjuntien liikennemelua torjutaan ajoradan viereen rakennettavalla melukaiteella, jolloin meluselvityksen mukaan saadaan riittävän alhaiset meluarvot virkistysalueelle ja läheiselle asuinalueelle. Maaston korkeusasemien vuoksi useamman metrin tienpintaa alemmas rakennettu meluvalli olisi laajuudellaan tuhonnut mm. arvokkaan rehevän korpialueen lähes kokonaan. Rakennetun
ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen Suunnittelualueesta laaditun eliöstö- ja biotooppiselvityksen mukaiset arvokkaimmat alueet on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen luo-merkinnällä. Virkistykseen
soveltuvien alueiden riittävyys Kaavaratkaisu ei aiheuta kohtuutonta haittaa maanomistajille. Johtopäätökset 4.4.1 Lähtökohta-aineiston
antamat tavoitteet 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten
tavoitteet Asemakaavan
laadulliset tavoitteet 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien
vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 0-vaihtoehdossa on esitetty nykytilanteen yhteydessä voimassa oleva asemakaava ja muut suunnitelmat. Asemakaavamuutosalueen länsiosassa on kaksi urheiluhallia pysäköintialueineen voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Vanhan Viialantien länsipuolella sekä harjun eteläpuolella on alueet varattu yhdyskuntateknistä huoltoa palveleville rakennuksille ja laitoksille. 1-vaihtoehdossa Santaharjunpuiston länsiosassa on n. 200 metrin levyinen alue varattu urheilu- ja virkistyspalveluille. Uurnahautausmaa-alueen eteläpuolella on urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue voimassa olevan kaavan mukainen. Santaharjuntien pohjoispuolelle on varattu kapea kaistale suojaviheralueeksi melusuojauksen toteuttamista varten ja harjun eteläpuolella yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue nykyisen kaavan mukaisesti. Muu osa kaava-alueesta on lähivirkistysaluetta ja puistoa. 2-vaihtoehdossa voimassa olevan kaavan mukaiset urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueet on yhdistetty yhdeksi isommaksi alueeksi kaava-alueen luoteisosaan, uurnahautausmaa-alueen eteläpuolelle. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue on laajempana itä-länsisuuntaisena alueena ulottuen n. 400 metrin etäisyydelle Kirkonmäenkadusta. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueet ja suojaviheralue kuten vaihtoehdossa 1. Lähivirkistysalueet sijaitsevat Santaharjunpuiston itäpäässä sekä pieni alue urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen itäpuolella. Puistoalue on Vilusen puistokadun varressa voimassa olevan kaavan mukaisesti. 3-vaihtoehdossa urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueet ovat voimassa olevan kaavan mukaisesti alueen lounais- ja luoteisosissa. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueet ja suojaviheralue kuten vaihtoehdossa 1 ja 2. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue täyttää jäljelle jääneen osan Santaharjunpuiston alueesta siten, että lähivirkistysalueille jää pienet alueet Kirkonmäenkadun ja Santaharjuntien risteyksen koillispuolella ja Sutikanmutkan eteläpuolella. Vilusen puistokadun varren puistoalue kuten muissakin vaihtoehdoissa. Jokaisessa vaihtoehdossa on pyritty luomaan itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen yhteys. 4.5.2 Valittujen
vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten
ja arvioinnin tulokset Ympäristövaikutusten kannalta jatkotoimenpiteeksi suositellaan ensisijaisesti, että golf-toiminnan laajentamisesta pidättäydytään ja että alueen maisemallista ja virkistysarvoa ryhdytään kohottamaan laatimalla alueelle maisema- ja puistosuunnitelma. Toissijaisesti aluetta voidaan lähteä kehittämään golf-toiminnalle siten, että golf-toimintaa laajennetaan kohti Hervannan valtaväylää ja Santaharjunpuiston länsiosaan, mutta Santaharjun itäosan kasvillisuusalue jätetään koskemattomaksi." 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden
käsittelyt ja päätökset
Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus VN Niitty
1,37 ha ET-2 Yhdyskuntatekn.
0,01 ha Katualueet 2,87 ha 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Santaharjunpuisto tulee säilymään pääasiassa luonnontilaisena virkistysalueena, jossa merkittävien luontoalueiden säilyminen turvataan. Kaava-alueen
lounaisosaan tulee sijoittumaan Kalle Päätalon muistopaikka,
Kallenniitty, jonka Puistoyksikkö tulee toteuttamaan omien suunnitelmiensa
mukaan. Aluevaraukset Korttelialueet 5.3.2 Muut
alueet Eliöstö- ja biotooppiselvityksen perusteella merkittiin Santaharjunpuisto vanhasta Viialantiestä itään luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). Messukylän pohjavedenottamon lähisuojavyöhyke merkittiin asemakaavaan merkinnällä pv/s (pohjavedenottamon suojavyöhyke). Lisäksi pohjavesialue merkittiin asemakaavaan merkinnällä pv-1: Vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon pohjaveden suojelu. Santaharjunpuistossa sijaitsevalle yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten alueelle saa rakentaa 30m²:n suuruisen muuntamorakennuksen, ja sinne on huoltoajo osoitettu pohjoisesta jalankulku- ja polkupyörätien kautta. Virkistysalueelle on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatut alueen osat siten, että itä-länsisuuntainen yhteys kulkee Aakkulanharjun juuressa ja pohjois-eteläsuuntainen yhteys yhdistää alikulkujen avulla Viialan omakotialueen virkistysalueen reitistöön. Ohjeellinen polkuyhteys jatkuu Kirkkosuon alueelta alikulun välityksellä Santaharjunpuiston itäosan. Polkuyhteys on tarkoitus toteuttaa mahdollisimman kevyesti luontoa säästäen. Katualueilla rakennetut kevyen liikenteen väylät merkittiin asemakaavaan. Lisäksi osoitettiin kevyen liikenteen turvallisten yhteyksien luomiseksi alikulkuja Santaharjuntien itä- ja länsipäihin. Santaharjuntien ajoradan pohjoispuoliseen reunaan on rakennettava vähintään 1m:n korkuinen melukaide suojaamaan sekä virkistysaluetta että Vilusen alueen asuinaluetta Santaharjuntien liikennemelulta. Santaharjuntien katualuetta levennettiin melukaiteen rakentamisen vaatiman määrän. Kairan suojaviheralueelle osoitettiin olemassa olevan muuntamon paikalle muuntamon rakennusala, jolle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 20m²:n suuruisen muuntamorakennuksen. 5.4 Kaavan
vaikutukset 5.5 Ympäristön
häiriötekijät 5.7 Nimistö
Puistoyksikkö toteuttaa lähivirkistysalueen, niityn ja puiston sekä niihin liittyvien kevyen liikenteen väylien ja polkujen rakentamisen / kunnostamisen omien tarkempien suunnitelmiensa mukaan.
|