Asemakaavan selostus, joka koskee 10. päivänä heinäkuuta 2000 päivättyä ja 29.9.2000 tarkistettua asemakaavakarttaa
no 7524. Asemakaavan hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Asemakaava koskee:
Tampereen kaupungin Hyhkyn kaupunginosan
korttelin 1133 hallinnollista tonttia 21,
katu- ja liikennealueen osaa,
Viskanpuiston osaa sekä
Hyhkyn kylän tiloja 1:174, 4:28 ja 4:481.

Alue sijaitsee n. 5 km kaupungin keskustasta länteen. Osoite: Peurankatu 9, 33270 Tampere.
 

1 PERUSTIEDOT

11 Suunnittelutilanne

11.1 Seutukaava
Haapalinnan alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi.

11.2 Yleiskaava
Ympäristöministeriössä vahvistettavana olevan Tampereen kantakaupungin yleiskaava 27.5.1998:n, jonka valtuusto on
hyväksynyt 27.5.1998, mukaan alue on palveluvaltaisen yritystoiminnan aluetta. Alue varataan pääasiassa liike- ja
toimistotiloille sekä niihin liittyville varastotiloille. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikka-
toimintaa. Alueelle ei saa sijoittaa kaupan suuryksiköitä eikä suuria yli 400 m2 päivittäistavaramyymälöitä. Suurin osa
alueesta kuuluu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. Moottoritien alue on merkitty liikennealueeksi.
Peurankadun länsipuolen pieni virkistysalueen osa on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi.

11.3 Asemakaava
Tonttialueella on voimassa 3.11.1977 vahvistettu asemakaava. Sen mukaan tontti 1133-21 on liikerakennusten kortteli-
aluetta. Tontille saa rakentaa enintään kaksikerroksisia liikerakennuksia.

tontti      käyttötarkoitus    pinta-ala m2   rakennusoikeus k-m2    tonttitehokkuus e=

1133-21  AL                     18023             4506                            0,25

11.5 Tonttijako
Tontille 1133-21 on tehty tonttijako 2.11.1981, mutta tonttia ei ole merkitty tonttirekisteriin, joten on kyse hallinnollisesta
tontista. Tontti 1133-21 on muodostettu Hyhkyn kylän maarekisteritiloista 1:174, 4:28 ja 4:481.

11.6 Rakennuskiellot
Alueella ei ole rakennuskieltoja

11.8 Pohjakartta
Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausyksikön laatima ja se on tarkistettu v.2000.

12 Maanomistus

Hyhkyn kylän tilat 1:174, 4:28 ja 4:481 omistaa YIT-Yhtymä oy perustettavien asunto-osakeyhtiöiden lukuun. Virkistys-
alueen osan ja Peurankadun katualueen omistaa Tampereen kaupunki. Liikennealuetta hallinnoi tielaitos.

13 Väestö ja työpaikat

Kaava-alue on rakentamaton.

14 Rakennettu ympäristö

14.1 Kokonaisrakenne
Alue sijaitsee valmiiksi rakennetun Haapalinnankylän asuinkerrostalojen alueen ja Nokian moottoritien välisellä rakentamat-
tomalla tontilla vesilaitoksen käyttöön kuuluvan pohjavesikaivojen alueen eteläpuolella.

14.2 Maankäyttö
Tontti 1133-21 on rakentamaton.

14.3 Palvelut
Alueella on peruspalvelut hyvin saavutettavissa.

14.4 Yhdyskuntatekninen huolto
Tontin pohjoispuolella on vesilaitoksen pohjavesikaivojen alue. Tontin ja moottoritien välissä kulkee maakaasulinja.

15 Luonnonympäristö

Alue viettää viitisen metriä tontin kaakkoiskulmasta lounaiskulmaan asti. Tontti on vuosia sitten vesoittunutta peltoa.
Lehtipuuvaltainen puusto on jo melko kookasta. Pääasiallisena maalajina on hiesu ja savi.

16 Erityispiirteet ja suojelukohteet

Alueella ei ole tiedossa olevia määriteltyjä erityiskohteita. Kun tontti sijaitsee pohjavesikaivojen alapuolella ei alueen
käyttö asuinkäytössä rajoita pohjavesikaivojen toimintaa. Sen sijaan alueella on todennäköisesti paineellinen pohjavesi.

17 Ympäristön häiriötekijät

Tampereen Viatekin laatimassa meluselvityksessä on esitelty seuraavat lähtökohtatiedot: Vuoden 2010 ennusteen
mukaan moottoritien liikennemäärät ovat 26400 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on 6%.
Alueella on 80 ja 120 nopeusrajoitukset. Peurankadun liikenne määrät ovat 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan
liikenteen osuus on 5%. Nopeusrajoitus on 50 kilometriä tunnissa. Lähtömelutaso moottoritiellä on päivällä 80,2 dB ja
yöllä 72,9 dB. Peurakadun lähtömelutaso on päivällä 63,4 dB ja yöllä 56,1 dB.
Ympäristövalvonta on lausunnossaan viitannut mahdolliseen maaperän pilaantumisriskiin lähialueella mahdollisesti
sijaitsevan vanhan kaatopaikan vuoksi.
 

2 TAVOITTEET

Asemakaava on kaavoitusohjelman mukainen työ. Hanke perustuu myös YIT-yhtymä Oy:n aloitteeseen:
"Pyydämme asemakaavan muuttamista Tampereen kaupungin Hyhkyn kaupunginosan korttelissa 1133, tontilla 2.
Tarkoituksenamme on rakentaa kortteliin asuinkerrostaloja, mitä voimassa oleva asemakaava ei salli. Suunnitelmaa on
valmisteltu ympäristöviraston asemakaava-arkkitehdin Mikko Järven kanssa. Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Heiskanen on
projektin suunnittelija YIT-yhtymä Oy:n puolelta. Asemakaavan laadinnan perusteeksi pyydämme huomioimaan oheiset
arkkitehtipiirustukset."
Uusien asuntokohteiden muodostaminen olemassa olevan kunnallistekniikan varteen on kaupungin maankäytön tiivistämis-
strategian mukaista.
 

3 ASEMAKAAVA JA SEN PERUSTELUT

31 Yleisperustelu ja -kuvaus

Yleiskaavasta poiketen on liiketonttia esitetty muutettavaksi asuntokerrostalojen korttelialueeksi. Rakennusten sijoittelulla
ja rakennusratkaisuilla on moottoritien vaikutusta pystytty vähentämään niin, että asumiselle on voitu järjestää riittävät
edellytykset. Liikerakennuksen vuosia kestänyt vajaakäyttö on moottoritien ja Pispalanvaltatien kulmassa osoittanut
kyseisen käyttötarkoituksen huonon menestymisen alueella. Jos alue rakennetaan melusuojauksen keskeisestä
näkökulmasta, vaikuttaa se moottoritien melua vaimentavasti korttelin sisäosiin ja myös vanhemmalle Haapalinnan
asuntoalueella, jonka yhteyteen asuntokerrostalorakentaminen istuu luontevasti.

32 Maanomistus
Tonttimaan omistus siirtyy perustettavien asunto-osakeyhtiöiden haltuun.

33 Kokonaismitoitus
Alueen kokonaismitoituksessa on pyritty noudattamaan vanhemman Haapalinnan osan mitoitusta.
Pysäköintialueiden mitoitus poikkeaa Hyhkyn omakotiyhdistyksen ja Haapalinnan kyläseuran toiveiden mukaisesti siten,
että vanhan alueen mitoituksen 1 ap / 90 asuntokerrosalaneliömetriä asemesta on käytetty 1 ap / 75 asuntokerrosala-
neliömetriä. Tämän lisäksi on varattu väliaikaiselle vieraspysäköinnille Peurankadun länsipuolelle uusi pysäköintialue
helpottamaan vanhemman Haapalinnan alueen pysäköintitarvetta.

34.2 Maankäyttö

34.21 Korttelialueet
Kaava-alueelle muodostetaan uusia tontteja seuraavasti:
 

Tontti	käyttötarkoitus	pinta-ala  m2	rakennusoikeus k-m2	tonttitehokkuus  e=	kerrosluku
1133-23	AK-30	1456	2000	1,37	IV
1133-24	AK-30	2054	5050	2,4	VI
1133-25	AK-30	1686	3200	1,9	VI
1133-26	AK-30	2478	4600	1,86	V
	4 kpl	7674	14850	1,93
1133-27	AH	2303	120	0,05	I
1133-28	LPA-2	5788	1200	0,21	I
1133-29	LPA-2	2262	360	0,16	I
1508-18	LPA-2	374	-	0,0
	4 kpl	10727	1680	0,16
Yht.	8 kpl	18401	16530	0,9

AK-tontit on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Rakennusten asuinkerroksiin saa rakentaa varastotiloja.
Asuntojen parvekkeet ja terassit saa varustaa yksinkertaisin lasiseinin ilman, että niitä luetaan kerrosalaan. Kortteli-
alueelle on varattava kiinteistöjen yhteistä leikki- ja oleskelualuetta vähintään 10 m2 asuntoa kohti. Tonttia varten on
varattava 1 autopaikka 75 asuintilan kerrosalaneliömetriä kohti. Asuinrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen saadaan
rakentaa varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi yhteistiloja ja varastotiloja 15% edellä mainitusta rakennusoikeudesta.
Tontilla sallitusta rakennusoikeudesta saa 15 % käyttää sosiaali-, liike- ja toimistotiloja varten.

Näkyvästä sijainnista moottoritien varressa johtuen on uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen
ja katukuvaan kiinnitettävä erityistä huomiota. Julkisivun tulee olla pääasiallisesti punatiiltä. Asuinrakennusten julkisivut
on rakennettava yhtenäisesti melusuojauksen vuoksi. Tonttirajoilla tai muualla toisiinsa liittyvät parvekkeet tulee varustaa
lasi- tai umpiseinällä.

Rakennuslupaa käsiteltäessä on otettava huomioon tontin sijainti pohjaveden muodostumisalueella sekä pohjaveden-
ottamon suojavyöhykkeeksi katsottavalla alueella.

Alueelle ei saa rakentaa asuntoja tai työtiloja ellei läheiseen liikennealueeseen liittyvästä melusuojauksesta ole huolehdittu
asemakaavan osoittamalla tavalla. Tonttien 1133-23 ja 24  Peurankadun puoleisten rakennusten ulkoseinien on täytettävä
30 dB:n ääneneristävyys. Tonttien 1133-25, 26 ja 27 pohjois- ja eteläpuoleisten sekä moottoritien puoleisten rakennusten
ulkoseinien on täytettävä 38 dB:n ääneneristävyys.

LPA-tonteilla kadunpuoleisille rajoille on merkitty autotallirakennusten rakennusalat, joille on rakennettava melusuojaksi
vähintään 2 metriä korkea meluseinä. Seinämä on polvekkeiden ja istutusten avulla sopeutettava ympäristöönsä. LPA-tontin
asuinrakennusten puoleisen rajan tuntumaan ja Peurankadun varteen on istutettava puurivi.

Tämän asemakaavan alueella tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan.

34.22 Katu- ja liikennealueet
Moottoritien liikennealueelle merkitään varaus liikennealueen alittavalle jalankulkutielle. Liikennealueelle merkitty melueste-
merkintä poistetaan tielaitoksen toivomuksesta. Tielaitos on ilmoittanut, että moottoritien ajoradan laitaan on mahdollista
rakentaa rengasmelukaide melusuojausta tarvitsevan tontinomistajan toimesta ja kustannuksella. Peurankadun katualue
pienenee 133 m2 suuruisella osalla, joka liitetään muodostettavaan LPA-alueeseen.

34.23 Virkistysalueet
Viskanpuiston puistoalueesta erotetaan 241 m2 suuruinen osa, joka liitetään muodostettavaan LPA-alueeseen.

34.4 Yhdyskuntatekninen huolto
Tontit liitetään kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Alueella on erityisesti kiinnitettävä huomiota paineelliseen pohjave-
teen. Autokatoksia tai talleja ei saa rakentaa 8 metriä lähemmäksi maakaasujohdon keskilinjaa. Pohjaveden korkeusasema
on + 91,5.

35 Luonnonympäristö ja ympäristövaikutukset

35.1 Luonnonympäristö
Kaavalliselta lähtökohdiltaan esitetty muutos ei  toteuttamisen kannalta poikkea ympäristövaikutuksiltaan oleellisesti
liikerakentamisen kaavasta.  Alue saattaa säilyä vehreämpänä asuntorakentamisen yhteydessä. Nykyinen kasvillisuus
häviää rakentamisen myötä melko perusteellisesti.

35.2 Ympäristövaikutusten tarkastelu

35.21 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elin-ympäristöön
Koska alue on rakentamatta kaavan mukaiseen käyttöön on alueella ollut viheralueen luonne. Sellaisenaan se on rikastut-
tanut ympäristön yleisilmettä. Aluetta ei ole kuitenkaan voinut pitää virkistysalueen luonteisena, koska se on kauttaaltaan
liikenteen melualueella. Kaavassa esitetty ratkaisu tullaan toteuttamaan melko nopeasti. Alueen rakentamaton kohta
saatetaan valmiiksi. Tämä vaikuttaa koko lähialueen ympäristöolosuhteisiin siten, että suunnittelussa keskeisenä ollut
liikenteen melun eliminoiminen rakenteilla vaimentaa kaava-alueen sisäosat ohjearvot täyttäviksi oleskelualueiksi ja samalla
melua vaimentava vaikutus ulottuu jo valmiiksi rakennetulle Haapalinnan asuntoalueelle. Näin ratkaisu parantaa myös
laajemmin alueen elinolosuhteita. Kaavassa on merkitty vielä erityismerkintä suojaisten asuntokohtaisten oleskelu-
alueiden järjestämiseksi suojaisille piha-alueille. Liikenne tulee lisääntymään. Alueen kaavoituksen yhteydessä on
kiinnitetty erityistä huomiota alueella vallitsevaan pysäköintitilojen riittämättömyyteen. Haapalinnan alueen pysäköinti-
normia selkeästi kireämmän pysäköintimäärityksen avulla on pyritty vaikuttamaan siihen, ettei uusi rakentaminen
kuormita vanhaa aluetta. Tämän lisäksi on Peurankadun varteen varattu uusi pysäköintitontti myös vanhan alueen
vieraspysäköintiä varten. Asuntokorttelista on hyvät yhteydet Viskanpuiston kautta Vaakkolammen laajahkolle
virkistysalueelle.

35.22 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon
Alueen pohjaolosuhteet edellyttävät paalutusta. Alueella esiintyvä paineellinen pohjavesi asettaa rakentamiselle rakenta-
misvaiheessa erityisvaatimuksia.
Pohjavesialueen vaikutuksesta alueen suunnitteluun käytiin keskustelu ympäristökeskuksen tarkastaja Vänskän kanssa
9.2.2000.

35.23 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
Luonnontilaisesti vapaasti kasvanut vanha peltoalue tulee kasvustoltaan muuttumaan ratkaisevasti rakennetuiksi asunto-
korttelin piha-alueiksi.  Rakentaminen vähentää luonnollisesti valikoituneita lajeja ja rajoittaa niiden esiintymistä erityisesti
uusien tonttien osalta. Kasvillisuuspeite harvenee rakentamisen myötä.
Uusien pihojen istuttaminen tuonee alueelle uutta lajistoa.

35.24 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen
Alueen rakenne täydentyy ja tiivistyy rakentamisen myötä. Alueen uusi asutus pystyy tehokkaasti hyödyntämään nykyistä
kunnallistekniikkaa, joukkoliikennettä ja paikallisia peruspalveluja, eikä aiheuttane lisäkustannuksia yhteiskunnan taholle.
Paineellinen pohjavesi tekee uusista tonteista työläitä toteuttaa. Kaavaan on varattu varaus kevyenliikenteen yhteyttä
varten moottoritien ali, mikä omalta osaltaan voisi toteutuessaan eheyttää yhdyskuntarakennetta ja parantaa alueen
sisäisten yhteyksien turvallisuutta.

35.25 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön
Alueen kaupunkikuvallinen väljyys tiivistyy. Alueen toteuttaminen vaikuttaa merkittävästi kaupungin sisääntuloilmeeseen.

36 Erityispiirteet ja suojelukohteet

Katso kohta 16.

37 Ympäristön häiriötekijät

Moottoritien ja Peurankadun liikennemelun vaikutuksesta on Tampereen Viatek oy tehnyt rakennussuunnitteluun
perustuvan meluselvityksen. Ympäristöministeriön tarkastaja Mauri Heikkosen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta on
suunnitelmaa hiottu niin, että kaavan pohjana olevat rakennussuunnitelmat mahdollistavat alueen käytön asuntoalueena
melulta suojattuine piha- ja oleskelualueineen. Ratkaisu edellyttää asuntojen järjestämistä niin, että moottoritien puolella
jokaisesta ensimmäistä kerrosta ylempänä olevasta asunnosta on yhteys suojaisaan, pihan puoleiseen asuntokohtaiseen
ulko-oleskelutilaan. Moottoritien puoleisessa rakennuksen seinässä melutaso päivällä on 70 dB, joten edes lasitettu-
ja parvekkeita ei saa sijoittaa tälle puolelle rakennusta. Rakennusten moottoritien puoleisen seinän on täytettävä 38 dB:n
ääneneristävyys.

38 Kaavamerkintöjen ja -määräysten perusteluja

Moottoritien varteen sijoittuvan rakennusmassan toteuttamista varten on laadittu uusi merkistä, joka osoittaa rakennusalan
osan, jolla merkinnän osoittamissa kerroksissa sijaitsevien, muualle kuin pihalle avautuvien asuntojen käyttöön tulee varata
asuntokohtaisesti melulta suojatulle piha-alueelle avautuvaa ulko-oleskelualuetta.
 

4 TOTEUTTAMINEN

41 Rakentamisaikataulu

Tontit rakentunevat välittömästi kaavan vahvistuttua. Alueella tulee valmistuttua olemaan noin 300-400 asukasta.

42 Kunnan toteuttamistoimenpiteet

Peurankadulta moottoritien alitse merkitylle kevyenliikenteen yhteydelle on merkitty kaavalliset edellytykset. Moottoritien
alituksen toteutumisesta ei ole tässä vaiheessa tietoa.

43 Muiden toteuttajien toimenpiteet

Asuntokorttelin rakentajataho toteuttaa Peurankadun länsipuolisen uuden pienehkön yleiseen käyttöön tulevan pysäköintitontin.
 

5 SUUNNITTELUVAIHEET

Aluetta on suunniteltu vuodesta 1990 lähtien. Haapalinnankylän eteläosan muutoksen yhteydessä (asemakaava 7147) oli
luonnoksia nähtävillä myös tässä kaavassa käsiteltävältä alueelta. Ympäristövalvonta ilmoitti tällöin lausunnossaan, ettei
alue sovellu asumiskäyttöön. SOK:n kiinteistötoimintojen edustaja Arto Ahonen on ottanut kaavoituspäällikkö Teräsmaahan
yhteyttä 1.11.1995 päivätyllä kirjeellä, jossa todetaan: "Kesko ja SOK ovat aikanaan yhdessä hankkineet tontin tarkoituksella
toteuttaa siihen myymälätilaa. Suunnitelmat ovat kuitenkin muuttuneet ja kumpikin keskusliike on luopunut liikepaikka-
ajatuksista. Tiedustelisinkin nyt, onko omistamamme tontti mahdollista asemakaavoittaa asuinkäyttöön ja mitkä siinä
tapauksessa olisivat kaupungin tavoitteet. Mikäli kaavamuutos on mahdollinen, yrittäisimme löytää tontille toteuttamis-
ratkaisun, joka myös jollakin tarkkuudella varmistaisi aikataulun." 12.1.96 kaavoituspäällikkö vastasi puhelinkeskustelussa
ettei alue sovellu asumiskäyttöön. Etsittäneen esimerkiksi varastokäyttöä.
Tämän jälkeen aluetta kehitettiin asuntokäyttöön etsimällä uusia ratkaisuja meluongelman ratkaisuksi.
Uuden maanomistajan, YIT-yhtymän uusi aloite, YVI:4752/611/97.
Hanke on otettu mukaan myös asemakaavoitusohjelmaan.

Laatimisvaiheen kuuleminen Haapalinnan eteläosan kaavan 7147 laatimisen yhteydessä 20.2.-5.3.92.
Laatimisvaiheen kuuleminen tämän kaavatyön yhteydessä 29.10.- 19.11.98.
Mielipide 12.11.98 Heikki Kamppuri: - liikennejärjestelyt ja pysäköinti ongelmalliset.

Mielipide 25.3.99 Kaarilan omakotiyhdistys:      - liikenne ja yleinen pysäköintipaikkojen puute.
25.5.1998 päivätyssä lausunnossaan hankkeesta tielaitos toteaa:
"Asemakaava-alue sijaitsee Rauman - Tampereen - Kouvolan valtatien 12 ja Peurankadun välisellä alueella. Asemakaavan
muutoksella muutetaan liikerakennusten korttelialue, AL, asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Ko. kohdalla moottoritien
suoja-alue on 30 m mitattuna lähimmän ajoradan keskilinjasta. Voimassaolevassa asemakaavassa liikennealue on suoja-
alueen mukainen.
Kirjeenne mukaan haluatte kaventaa nykyistä liikennealuetta maakaasujohdon vaatimaan vyöhykkeeseen asti.
Hämeen tiepiiri ei vastusta liikennealueen kavennusta, jolloin melunsuojauksena toimivat autokatokset voidaan rakentaa
8 m päähän maakaasujohdosta. Asuinrakennukset on kuitenkin rakennettava suoja-alueen ulkopuolelle.
Lausunnon liitteenä olevan meluselvityksen mukaan rakennusten sijoittelulla saadaan piha-alueiden melutaso riittävän alas.
Moottoritien puolella seinä ja ikkunarakenteiden on pudotettava sisämelutaso valtioneuvoston päätöksen edellyttämälle
tasolle. Mahdollisesti muiden tarvittavien melusuojausten rakentaminen kuuluu asemakaavan toteuttajalle.
Moottoritien liikennealue on sisällytettävä asemakaavamuutokseen. Tällöin LT-alueella oleva mevs-6 -merkintä on poistettava."

Asemakaavan muutosehdotuksesta on pyydetty kaupungin asianomaisten eri hallintokuntien lausunnot. Lausuntokierroksen
perusteella luonnosta on tarkistettu 29.9.2000 lähinnä teknisluonteisilla tarkistuksilla:
Kaava-aluetta on laajennettu tielaitoksen lausunnon edellyttämällä osuudella, josta mevs-6 -merkintä on poistettu.
Rakennusaloihin on tehty vähäisiä tarkistuksia. Tonteille on lisätty merkinnät autopaikkojen sijoituksen kohdentamisesta.
Tonttikohtaisten ajoneuvoliittymien sijoitusta on täsmennetty. Moottoritien puoleisen rakennusmassan seinän äänen-
eristävyyttä on lisätty 35 dB:stä 38 dB:iin.

Ympäristövalvontayksikkö esittää lausunnossaan seuraavaa:
"Paikka soveltuu huonosti asuntorakentamiseen, mutta ympäristövalvonnan käsityksen mukaan tiedossa olevat ongelmat
ovat hallittavissa, mikäli kohde toteutetaan suunnitelmissa esitetyllä tavalla. Alueen pohjavesiolosuhteet edellyttävät
äärimmäistä huolellisuutta sekä suunnittelussa, että toteuttamisessa. Mahdolliseen maaperän pilaantumiseen sisältyy
kuitenkin tuntematon riski. Siitä johtuen on ennen rakennusluvan myöntämistä yhteistyössä Pirkanmaan ympäristö-
keskuksen kanssa maaperänäyttein syytä selvittää, onko vanha kaatopaikka pilannut maaperää kaava-alueella.
Mikäli pilaantumista havaitaan, on asuntorakentamisen sallivaa kaavamuutosta arvioitava uudelleen."
 

6 TILASTOTIEDOT
 

Korttelimerkintä	Pinta-ala  ha	Kerrosala  k-m2	Korttelitehokkuus  ek	Pinta-alan muutos  ha	Kerrosalan muutos k-m2
AK-30	0,7674	14850	1,93	+ 0,7674	+ 14850
AH	0,2303	120	0,05	+ 0,2303	+ 120
AL	0	0	0	- 1,8023	- 4506
LPA-2	0,8424	1560	0,18	+ 0,8424	+ 1560
VP	0	-	-	- 0,0241	+- 0
Katualue	0	-	-	- 0,0133	+- 0
Liikenne	- 1,5762	-	-	+- 0	+- 0
Yht.	3,4163	16530	0,48	+- 0	+ 12024

AK -tonttien lukumäärä lisääntyy 4:llä.
AH -tonttien lukumäärä lisääntyy 1:llä.
AL -tonttien lukumäärä vähenee 1:llä.
LPA -tonttien lukumäärä lisääntyy kolmella.
 

TAMPEREEN KAUPUNKI
YMPÄRISTÖTOIMI
KAAVOITUSYKSIKKÖ
No 7524 / 10.7.2000, tarkistettu 29.9.2000
 

Mikko Järvi                Jouko Seppänen