Page 18 - Pelijulkaisu_LevelUp

lainattavissa pari vuotta, mutta yhtään ei ole varas- tettu. Asia voi tietenkin muuttua milloin tahansa, eikä siihen välttämättä tarvita kuin yksi rikollinen.
Millaiset hyllyt konsolipelien (tyhjille tai täysille) ko- teloille sitten parhaiten sopivat? Kirjastoille tarjotaan lähinnä kirjoille suunniteltuja kalusteita ja harvat AV-kalusteetkin on tarkoitettu joko CD- tai DVD-le- vyille. PlayStationin ja Xboxin pelikotelot ovat blu- ray-levyn kotelon kokoisia eli hieman matalampia kuin DVD:t, ja ne sopivat melko kivuttomasti mihin tahansa elokuvillekin soveltuvaan hyllyyn. Nintendo Switchin pienemmät kotelot voivat hukkua hyllyyn helpommin. Myös erilaisia laariratkaisuja ja vedettä- viä laatikostoja on käytössä kirjastoissa.
Kangasalan pääkirjastossa päädyttiin käyttämään pokkarihyllyä aikuisten konsolipeleille, koska se oli helposti saatavilla olevista kirjakalusteista se, joka oli suunniteltu kaikkein pienikokoisimmalle aineistolle. Yhteensopivuus ei silti ole täydellinen, koska muovis- ten koteloiden liukkauden vuoksi pelit pysyvät varsin huonosti aloillaan.
Lautapelien säilytys on yksinkertaisempaa, kos- ka suurta varkausvaaraa ei ole olemassa. Aihetta on käsitelty kattavasti Laura Keräsen opinnäytetyössä Lautapelit kirjastossa - itseopiskelumateriaali (Kerä- nen, 2021, liite 1 s. 92–100). Keräsen materiaalissa on myös hyvät ohjeet lautapelien tarroitukseen ja peli- komponenttien pussitukseen.
Suurin ongelma lautapelien säilytyksessä on peli- laatikoiden valtavat kokoerot. Periaatteessa mikä tahansa kirjahylly sopii lautapeleille, kunhan se on riittävän syvä ja tukeva. Lautapelejä voidaan hyllyt- tää monella eri tavalla. Yleisin säilytystapa on kasata pelilaatikot päällekkäin, jolloin ongelmana on tietysti kasan pohjalla olevien laatikoiden käsittelyn vaikeus. Pitkäaikaisessa säilytyksessä pienemmän laatikon säilyttäminen isomman päällä myös aiheuttaa sen, että alemman laatikon kansi alkaa painua pysyvästi sisään.
Kirjastomaisempi tapa on järjestää laatikot pysty- suoraan peräkkäin pääsanan mukaisessa aakkosjär- jestyksessä, jolloin minkä tahansa niistä saa otettua suoraan hyllystä käteensä ja niitä on helppo “selail- la”. Tämä joidenkin peliharrastajien käyttämä tapa kuitenkin edellyttää, että pelin sisältö pysyy paikal- laan myös pystysuorassa asennossa. Tässä auttaa komponenttien hyvä pussitus ja laatikoiden alkupe- räisten inserttien jättäminen paikoilleen. Insertillä tarkoitetaan pelilaatikon sisällä olevaa lokerikkoa, johon pelin osat eli komponentit on lajiteltu. Useissa laatikoissa pelilauta tulee muiden osien päälle, jolloin se estää melko hyvin sisällön leviämisen laatikkoa hyllystä vedettäessä.
Pientä lautapelikokoelmaa voi myös pitää esillä vi- noilla esittelypinnoilla, jolloin edellä mainittujen järjestelyjen haitat vältetään ja kansitaide pääsee oikeuksiinsa. Haittapuolena on tietysti se, että pelit vievät paljon enemmän tilaa hyllyistä. Isolle kokoel- malle tämä ei siis ole järin realistinen ratkaisu, mutta silloinkin tällaisia pintoja kannattaa hyödyntää esi- merkiksi palautusten ja uutuuksien esittelyyn.
Viitteet
Keränen, Laura: Lautapelit kirjastoissa : itseopiskelumateriaali (opinnäytetyö, 2021). https://www.theseus.fi/handle/10024/503849
16