Page 42 - Digia koneeseen

TYÖSSÄ RAKENTUVA OSAAMINEN
Kun perustaidot ovat hallussa, tarvitaan panostusta kehi- tyksessä mukana pysymiseen. Niin uusien kansalaistai- tojen hallinta kuin kirjaston asiakaspalvelussa tarvittava osaaminenkin kehittyy jatkuvassa prosessissa, jossa jokainen oppija ja työyhteisön jäsen on tärkeä ja merkityk- sellinen.
Osaamisen kehittämisen mallin mukaan suurin osa oppi- misesta tapahtuu työtehtävässä kehittämisen ja kokeilun kautta. Osaaminen kehittyy:
70%
Mahdollisuus työssä kehittyvään osaamiseen lähtee kirjaston esimiestasolta. Jos työssä oppimisen mahdol- listavia työtehtäviä ei ole tarjolla, tuntuu kehittymisen vaatimus varsin kohtuuttomalta. Sama koskee koulutuk- siin osallistumisen mahdollisuuksia. Oppiminen edel- lyttää esimiestason päätöksiä ja tukea esihenkilöiden lisäksi kaikilta työyhteisön jäseniltä. Kehittämiskirjaston tarjoamat oppimistilaisuudet on tarkoitettu tukemaan jokaisen PiKe-kirjaston työyhteisöjä ja esimiestyötä.
Digi- ja mediataitojen osaamisresursseja voidaan työ- yhteisössä pohtia yhdessä ja laatia niistä osaamiskartta. Tällainen kartoitus on hyödyllinen osaamisen jakamisen kannalta, ja ehkäpä myös asiakaspalvelun käytännön tilanteita ajatellen. Olemme kaikki oman elämämme digi- osaajia, mutta jokaiselta löytyy taitoja, joissa tunnemme olevamme erityisen vahvoilla. Nämä taidot kannattaa tuoda näkyville.
Vaikka joku työyhteisön jäsenistä olisi keskimäärin toisia taitavampi digiasioissa, kaikkia digiin liittyviä tehtäviä tai tilanteita ei kannata sälyttää vain yhden tai muutaman henkilön vastuulle. Osaamisen kehittyminen muodostuu helposti työyhteisön haasteeksi, mikäli sama henkilö hoitaa aina kaikki digiin liittyvät asiat työyhteisössä. Ymmärrettävästi tuntuu helpottavalta, jos ”digi-Timo” tai ”digi-Tiina” ratkaisee kaikki pulmat käden käänteessä, eikä toisten tarvitse vaivautua opettelemaan uusia asioita. Epävirallinen yleisdigihenkilö työyhteisössä voi kuitenkin jatkuvana ratkaisuna olla karhunpalvelus yhteiselle osaa- miselle ja jaetulle vastuulle. Työyhteisön digiosaajan taitoja kannattaisikin jakaa yhteisesti, hyödyntäen osaa- mispotentiaalia kaikkien hyväksi.
1993
IBM julkistaa älypuhelimen esiasteena pidetyn kommunikaattori –laitteen.
20%
10% KOULUTUKSISSA
TYÖTÄ TEKEMÄLLÄ
VUOROVAIKUTUKSESSA ELI TYÖKAVEREILTA OPPIMALLA
(Kuntatyönantajat: 70-20-10-malli osaamisen kehittämisessä)
Jotta osaaminen kehittyisi, tulisi tarjolla olla työtehtäviä joissa voi oppia. Laitteiden ja median parissa opasta- minen kasvattaa laitteiden ja median käytön taitoja sekä opastamiseen tarvittavia pedagogisia kykyjä. Monikana- vainen asiakaspalvelu puolestaan kehittää esimerkiksi kanavien tuntemusta ja medialukutaitoa. Asiakkaille tar- jottavat palvelut ja esimerkiksi someviestintä kannattaisi siis huomioida myös henkilöstön osaamisen näkökul- masta. Työtä tekemällä oppii parhaiten, kokeilemisen ja mokailemisenkin tulisi olla hyväksyttyä.
1993
Jyväskylän pääkirjastoon hankitaan ensimmäinen lainausautomaatti.
40