 |
|
||
| Käyn Tammerkosken kuvataidelukiota viimeistä vuotta. Taide on ollut intohimoni jo pienestä pitäen. Aluksi piirtelin ja maalasin paljon. Aiheet kumpusivat mielikuvituksesta, tarkkoihin piirustuksiin hain materiaalia kirjaston kirjoista. Sain leikkiä pienenä paljon ja monipuolisesti. Luova leikki, roolileikit ja –pelit monipuolisin materiaalein ovat olleet monesti inspiraation lähteinä. Iän karttuessa kiinnostuin fantasiamaailmasta moninaisten kirjojen ja pelien kautta. Kukin kirjailija luo yleensä yhden tai useampia maailmoja, joissa hänen tarinansa liikkuvat. Myös pelit sijoittuvat johonkin tiettyyn maailmaan. Erilaisten maailmojen ansiosta tekemistä riittää loputtomiin. Fantasia on oman mielikuvituksen käyttöä, kuvittelua, jolla ei ole rajoja. Kaikkien erilaisten maailmojen kuvaamiseen menisi ikuisuus, sillä uusia maailmoja syntyy jatkuvasti ja vanhoja unohtuu. Jotkut elävät unena vain yhden yön, toiset järisyttävät maailmaa kirjallisissa merkkiteoksissa, kuten Keskimaan maailma J.R.R. Tolkienin Taru Sormusten Herrasta - trilogiassa. Itse rakastan fantasia-aiheita juuri siksi, että niitä voi kuvata miten itse tahtoo ja millä tekniikalla tahansa. Minua kiehtovat mystiset eläimet, sankarit ja tarut. | |||
 |
|||
| Roolipelejä tai fantasiapelejä on periaatteessa kahdenlaisia. Voidaan pelata liveroolipeliä eli larpata. Siinä pelaajat esittävät itse hahmojaan. Toisaalta roolipelejä pelataan myös perinteisinä lautapeleinä, joko miniatyyrifiguurien kanssa tai ilman niitä. Jokunen vuosi sitten tutustuin Warhammer miniatyyrifiguurien maailmaan. Kiinnostus heräsi heti, sillä figuurien rakentaminen ja maalaaminen on mielestäni hyvin kiehtovaa ja luovaa. Ikinä ei tarvitse tehdä kahta täysin samanlaista hahmoa. Pelaaminen itsessään on kaikessa yksinkertaisuudessaan figuurien siirtelyä pitkin pelimaastoa mittatikun avulla ja heittämällä noppaa taistelun tuloksen ratkaisemiseksi, tiettyjä taulukoita tulkiten. |
|
||
|
|||
Harrastus on viimevuosina kerännyt varsin paljon suosiota ja peliporukoita löytyy joka puolelta. Itse pelaan muutaman kaverini kanssa silloin tällöin kun koululta ehdimme. Yhteen peliin voi vierähtää helposti useampia tunteja kun pelin lomassa vaihdetaan myös viimeiset kuulumiset. Pelaamisen ohella omien figuurien suunnittelu ja toteutus on merkittävä osa koko harrastusta. Silloin tällöin tulee myös pelattua perinteisempiä roolipelejä, joissa pelaajat joutuvat itse kuvittelemaan pelin kertojan kuvaaman maailman ja sisällyttämään hahmonsa siihen. Pelihahmoon eläytyminen on monesti ollut innoittajana piirustuksiini. Liveroolipelaamista eli larppaamista, jossa pelaajat itse esittävät hahmojaan en ole ikinä kokeillut, vaikkakin se tuntuukin varsin mielenkiintoiselta. Näyttelyyn tekemäni työn idea on hautunut mielessäni jo pitkään ja olin hyvin iloinen tilaisuudesta saada toteuttaa se tähän näyttelyyn kuvataiteen lopputyökurssin yhteydessä. Työn aiheen alkuperä on itsellenikin mysteeri, se vain tuli jostain. Luomisprosessin aikana työ elää ja monesti lopputulos on jokseenkin erilainen kuin alkuperäinen idea. Oikeastaan työn loppuun saaminen ei ole minulle tärkeintä, vaan nautin eniten tekemisestä itsestään. Silloin tunnen pystyväni mihin tahansa. Minulle taide on erittäin tärkeää. Se rentouttaa ja virkistää. Taiteillessani tunnen saavuttavani paljon. Tuomas Tuomala s. 1987 |
|
||
|
|||
|
 |
||
