Jo kuusivuotiaana pyysin äidiltä koiraa, mutta äiti sanoi: ”Olet liian nuori, et pysty siitä huolehtimaan." Kysyin sitä sitten seuraavaksi kun olin seitsemän, jolloin äiti sanoi: ”Saat ensi vuonna koiran.” Kun olin kahdeksanvuotias kysyin kotieläintä jälleen, jolloin äiti sanoi: "Saat ensi vuonna kotieläimen." Täytin yhdeksän ja kysyin taas: ”Äiti, saanko nyt sen koiran?” Äiti vastasi: "Saat sen ensi vuonna.” Täytin kymmenen kysyin: ”Saanko nyt sen koiran?” Ja taas äiti sanoi: ”Saat sen ensi vuonna.” Kun olin yksitoista, sama meno toistui ja äiti sanoi ”Saat sen ensi vuonna.” Nyt olen kaksitoista ja vihdoin äiti sanoi, että saan sen koiran, mutta en halunnut enää koiraa vaan kissan.

Äiti oli ymmällään, kun olin sanonut, että haluan kissan. Äiti kyseli olinko ihan varma ja vastasin olen. Niin päätimme hommata kissan. Haimme sen Helsingistä, Itäkeskuksesta. Heillä oli meidän pennun lisäksi kaksi muuta pentua ja emo. Kun pääsimme takaisin Tampereelle kotiin, niin aloin hyppimään seinille… Minulla on kissa… Minulla on kissa!!! Kissan rotu on venäjänsininen, äiti puhuu jotain, että se on kuninkaallinen kissarotu.

Sen kanssa on hauska leikkiä, kun se hyppii niin korkealle, joskus jos sen kanssa ei leiki niin se saattaa vähän raapasta, mutta muuten se on erittäin viisas ja tottelevainen kissa. Öisin se nukkuu usein minun tai äidin vieressä. Jos sitä ei pidetä vieressä ja heitetään pois huoneesta, se alkaa maukua ihan hirvittävästi, eikä siinä melussa pysty nukkumaan, joten se on pakko pitää samassa huoneessa, ellei se halua pois. Se tykkää hirvittävästi mustasta makkarasta ja jostain purkkiruuasta. Kun se päivisin nukkuu niin yleiset paikat ovat kirjahyllyn takana, vaatekaapissa, tuolilla tai peiton alla. Nimi Hillevi tulee siitä kun äiti sanoi: ”Ai, että se on hiljainen”.

Me ulkoilutetaan Hilleviä kaksi kertaa päivässä, äiti aamulla ja minä illalla. Kun Hillevi näkee koiran, se alkaa tutista pelosta ja kiipeää syliin. Joskus se menee puihin, mutta ei niin korkealle, ettei pääse pois.





Titus Torniainen s.1993


Kuvaaja Titus Torniainen, Titus Torniaisen yksityiskokoelma

Katso tähän tarinaan liittyvä kommentti

Palaa takaisin aiheisiin