Eteläpohjalaiset Tampereella

Sotakorvausten maksaminen ja jälleenrakennuskausi saivat monet eteläpohjalaiset muuttamaan Tampereelle työn perässä. Moni tuli töihin kaupungin suuriin teollisuuslaitoksiin. Osa on tullut opiskelemaan ja jäänyt täkäläisille työmarkkinoille ja moni on tullut työn perässä elämän eri vaiheissa. Eteläpohjalaisia on pidetty tunnollisina, taitavina ja vastuullisina ammatti-ihmisinä.

Tampereen eteläpohjalaiset ry. perustettiin 23.3.1948. Perustavassa kokouksessa oli mukana 104 henkilöä. Yhdistyksen tarkoituksena on sääntöjen mukaan toimia Tampereella ja sen ympärillä asuvien eteläpohjalaisten yhdyssiteenä, ylläpitää ja syventää heidän kiintymystään kotiseutuun sekä edistää Etelä-Pohjanmaan tuntemusta. Yhdistys rekisteröitiin ensimmäisen vuoden aikana ja siihen liittyi 193 jäsentä.

Yhdistys on järjestänyt monenlaisia juhlia ja kotiseutuiltoja sekä matkoja. Toiminta on tuonut iloa ja viihdykettä jäsenille sekä korostanut heidän omaleimaisuuttaan. Tampereelta on vierailtu Etelä-Pohjanmaan kesätapahtumissa kuten Ilmajoen musiikkijuhlilla, speleissä ja kotiseutujuhlilla.

Tampereelle muuttaneet eteläpohjalaiset ovat myös hengellisesti aktiivista väkeä. Siionin suviseuroja on pidetty Epilän seurakuntatalolla vuodesta 1965 ja myöhemmin myös esim. Ylöjärven kirkossa ja Kalevan kirkon seurakuntasalissa. Seuroissa on vieraillut puhujia Etelä-Pohjanmaalta. On myös järjestetty useita seurakuntavierailuja Etelä-Pohjanmaan seurakuntiin sekä kuorovierailuja puolin ja toisin.

Sukukirjan synty

Vaimoni Anja-Liisa on elänyt nuoruutensa Tampereella, joten tänne muuttaminen oli väistämätöntä. Radioamatööriystäväni Juhani Köykän myötävaikutuksella jouduin ekonomina luonnollista tietä Tampereen Eteläpohjalaisten tilintarkastajaksi ja seuran aktiiviseen toimintaan mukaan. Kävin kouluni Seinäjoella, joten yhteys Pohjanmaahan ja sukuseuramme myötä myös Ähtäriin sekä liittyminen aktiiviseen pohjalaisyhteisöön oli täysin luonnollista. Tanskan sotalapsipakomatkan jälkeen minusta seinäjokisena tuli Ähtärin vaikutuksen myötä täyspohojalaanen. Näin ollen aktivoituminen Tampereen pohjalaisiin oli itsestäänselvyys.

Tultuani valituksi Mäki-Sipin sukuseuran puheenjohtajaksi saimme silloisen hallituksen jäsenen pojan Pauli Lehtisen kanssa tehtäväksemme koota sukukirja. Tarkoituksena oli koota kahden jäsenemme, ähtäriläisen Aura Toivasen ja tamperelaisen Matti Oksasen, kaksi aiemmin julkaisemaa, jo lähes irtopainoksiksi luettua, kirjaa yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kirjan tietojen tallentaminen ja vanhojen kirjojen tietojen täydentäminen sujui melko joustavasti parissa suvun kesäkokouksessa hyvän yhteishengen myötävaikutuksella. Suurena apuna kirjan kokoamisessa oli seinäjokisen ATK-Luhtasaaren laatima tietokoneohjelma. Tietojen kerääminen valmiiksi laadituille lomakepohjille sujui suhteellisen vaivattomasti ja ohjelma tuki erinomaisesti tietojen keräämistä. Mäki-Sipin suvun rekisteröinnin jälkeen ryhdyimme tarmokkaasti työhön ja ennen pitkää vanhojen kirja-aineistojen taltioiminen oli kahden henkilön voimalla suoritettu. Painatuksen suorittajaksi valitsimme hintavertailujen jälkeen Gummeruksen pienkirjapainon Saarijärveltä. Yhteistyömme sujui hienosti. Hinnasta, painosmäärästä ja painoasusta sovittuamme ryhdyimme töihin.

Ensin koottiin ennakkotilauksia, joiden myötä kirjan perusrahoitus saatiin hoidetuksi. Kirjalle hankittiin ISBN-tunnus ja keväällä v. 2003 kirja saatiin vihdoin jakeluun. Siitä tuli suurmenestys ja parissa vuodessa kirja oli lähes loppuunmyyty. Lainalla rahoitettu kirja oli jo maksettu, joten kustannuslaskelmat olivat olleet oikeat.

Kirjamme kokoon saamisesta haluamme Pauli Lehtisen kanssa kiittää sukumme jäseniä, jotka uutterasti täydensivät puutteelliseksi osoittautuneita tietoja. Täyttämättömiä aukkoja tosin jäi vielä, mutta täytyyhän tulevilla polvilla jotakin parsimistakin olla.

Sukukirjan synty

Kirre Polama s.1937