Musti - Taivas maan päällä

Tampereen taidemuseo

	Taivas maan päällä
	Sijaintisi: Musti > Taivas maan päällä Taivas maan päällä Tärkeä tutustumiskohde Grand tour’lla ovat kirkot ja niiden taideteokset. Humanismin lähettiläät -näyttelyssäkin suurin osa teoksia kuvaa kristinuskon aiheita. Eniten, yli kymmenen kappaletta, on maalauksia, joissa on kuvattuna Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi. Miksi? Ei vain siksi, että nuori äiti ja pieni vauva ovat niin viehättävä aihe. Se sisältää keskeisen teologisen sanoman: Jumala tuli ihmiseksi Marian poikana. Aiheiden valinta tai teosten yksityiskohdat eivät ole sattumanvaraisia tai pelkästään taiteilijan itse keksimiä. Ne välittävät viestejä, joita voi opetella lukemaan. Taitoa voi harjoitella: katsoa teoksia, kysyä ”miksi” (miksi kuvassa on aasi ja härkä, miksi taustan maisema on kultainen, miksi Joosefin edessä seisoo ilkeännäköinen mies) ja etsiä vastauksia. Härän ja aasin salaisuus Lorenzo Veneziano (Venetsia, tietoja toiminnasta 1356 - 1372) Jeesuksen syntymä Temperamaalaus puulle 76,3 x 54,8 cm Näyttelyssä numero 3 Pyhän Birgitan näky Taidemaalarin käsikirja kuudensadan vuoden takaa Lombardialainen taiteilija (1400 - 1500-luku) Jeesus-lasta palvotaan Temperamaalaus puulle 59,5 x 55 cm Näyttelyssä numero 7 Kauneus ja hyvyys Lorenzo di Credi (Firenze, noin 1460 - 1537, tai hänen seuraajansa) Jeesus-lasta palvotaan Temperamaalaus puulle Halkaisija 96 cm Näyttelyssä numero 8 Näyttelyssä on teoksia, joissa Marian ja Jeesus-lapsen kanssa on kuvattu pyhimyksiä tai teoksen lahjoittaja. Piirrä perheesi ja/tai ystäväsi Marian ja Jeesus-lapsen kanssa. Tintoretton tondo-maalauksessa Venetsialainen senaattori Neitsyt Marian ja Jeesus-lapsen edessä (näyttelyssä numero 15) on kuvattu Maria, Jeesus-lapsi ja surullinen senaattori. Näyttää aivan siltä, kuin Maria ja Jeesus yrittäisivät piristää häntä. Piirrä jatkokuva, jossa senaattori nauraa. Kristillisen teologian mukaan Jumala on sekä transkendentti (tuonpuoleinen, kokonaan erilainen) että immanentti (tämänpuoleinen, ihmiselle läsnäoleva). Kristuksen syntymän kuvissa näkyvät nämä molemmat puolet: bysanttilaisvaikutteisissa ikonityyppisissä maalauksissa korostuu tuonpuoleisuus ja taivaallinen maailma, renessanssin ja myöhempien suuntausten kuvauksissa taas tämänpuoleisuus, näkyvän maailman ja ihmisen konkreettinen todellisuus, johon Jumala syntyy todelliseksi ihmiseksi. Uskonnolliset kuvat eivät ole itsestäänselvyys kristinuskon perinteessä. Kymmenen käskyn laki sisältää myös kuvakiellon. (2. Moos. 20:2 - 5 ja 5. Moos. 5:6 – 9) Se sisältyy islamiin, jonka juuret ovat yhteiset juutalaisuuden ja kristinuskon kanssa. Myös kristinuskon historiassa on ikonoklastisia, kuvat kieltäviä, virtauksia. Niitä oli varhaiskirkon ajalla ja myöhemminkin, esimerkiksi reformaation jälkeisessä kalvinistisessa kristillisyydessä. Kuvaamattoman kuva Giovanni di Paolo (Siena, 1399 - 1482) Isä Jumala ja kolme enkeliä Temperamaalaus puulle 54 x 27 cm Näyttelyssä numero 6 Pyhien kuvien puoltajat vetosivat siihen, että Kristuksessa Jumala oli tullut ihmiseksi, joka voitiin nähdä ja jota voitiin kuvata. Näyttelyssä on teos, Isä Jumala ja kolme enkeliä, joka on ongelmallisempi. Miksi? Katso Joh. 1:18, 1. Tim. 6:16. Miten voi kuvata kuvaamatonta? Mitä väärinkäsityksen vaaroja Jumalan kuvaamisessa voi olla? Tuskien mies Ferrarassa ja Romagnassa toiminut taiteilija (1500-luvun alku) Kuollut Kristus enkelien kannattamana Öljymaalaus puulle 49,5 x 40,5 cm Näyttelyssä numero 11 Tuskien äiti Francesco Solimena (Canale di Serino, Avellino, 1657 - Barra, Napoli, 1747) Sureva Neitsyt Maria ja enkeli Öljymaalaus kankaalle 76 x 63 cm Näyttelyssä numero 35 Temperamentikas kirkkoisä Giovanni Battista Langetti (Genova, 1635? - Venetsia, 1676) Pyhä Hieronymus Öljymaalaus kankaalle 83,5 x 76 cm Näyttelyssä numero 30 Pyhimysten hahmot tarjosivat kuvataiteelle loputtoman ja vaihtelevan aiheiston: miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja, kerjäläisiä ja ruhtinaita. Elegantti ruttopyhimys Vittore Carpaccio (Venetsia, 1460/65 - 1526) ja hänen työhuoneensa Pyhä Rocchus Öljymaalaus puulle 110 x 37 cm Näyttelyssä numero 10 Suomenkielistä kirjallisuutta Aron Andersson Jumalan äiti ja Birgitta, Valikoima Pyhän Birgitan ilmestyksiä, suomentanut Matti Aaltonen. Birgittalaissisaret, Turku, 1990. Kreivi Baldesar Castiglione Hovimies (Il Libro del Cortegiano), suomentanut J. A. Hollo. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo - Helsinki, 1957. Cennino Cennini Kirja maalaustaiteesta (Il Libro dell'Arte, o Trattato della Pittura), suomentanut Sinikka Kallio. Kustannusosakeyhtiö Taide, Helsinki, 1995. Humanismin lähettiläät, Italialaisia taideaarteita Belgradin Kansallismuseon kokoelmista & Valikoima vanhaa italialaista taidetta suomalaisista kokoelmista - Envoys of Humanism, Italian Art Treasures from the Collection of the National Museum in Belgrade & A Selection of Old Italian Art from Finnish Collections. Tampereen taidemuseo - Tampere Art Museum, 2005. Kaarina ja Kalevi Pöykkö Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi, Jeesuksen syntymä ja lapsuus taiteessa. Atena Kustannus Oy, Jyväskylä, 1998. Raamattu Vanha ja Uusi testamentti. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Olavi Tarvainen Kaksitoista kirkkoisää. Kirjaneliö, Helsinki, 1986.