Tampereen taidemuseo |
Akseli & Nuori Suomi |
|||
Sijaintisi: Musti > Musti symbolismin lähteillä > Musti ja yksisarvinen Musti ja yksisarvinen Lähde on paikka, jossa kirkas vesi pulppuaa maan pintaan ja mistä puro alkaa. Lähteen voi löytää seuraamalla puroa. Symbolismin lähteillä -näyttelyn teokset kertovat noin sata vuotta sitten eläneiden taiteilijoiden ideoiden lähteistä, jotka saivat heidät maalaamaan, piirtämään ja veistämään taideteoksia. Symbolistitaiteilijoille maailma
oli täynnä vertauskuvia, symboleja, jotka kertoivat salatusta
todellisuudesta. He rakastivat mielikuvituksen ja muinaisuuden maailmaa.
Heidän maalauksissaan hymyilevät prinsessat ja tarujen sankarittaret,
ratsastavat ritarit ja lymyävät tarueläimet. Maisema elää,
se ei ole pelkkiä puita, rantoja tai kanaalin varren taloja, vaan
taiteilijan tunteita ja Jumalan tai salaperäisen voiman läsnäoloa.
Ensimmäinen tapaamamme prinsessa on vihreäpukuinen ja kultatukkainen Orkideaprinsessa museon ensimmäisessä kerroksessa (98). Mitä kysyt häneltä?
Millainen kukka on orkidea? Miksi taiteilija on valinnut juuri sen? Orkideaprinsessa on pastellimaalaus. Se tehdään pastelliliiduilla, joihin väriaine eli pigmentti on puristettu. Pastellimaalauksen pintaa voi pyyhkiä ja hingata, jolloin saadaan pehmeitä ja aavistuksenomaisia vaikutelmia. Kun teos on valmis, sen päälle suihkutetaan kiinnitysainetta, sillä muuten väri varisisi pois. Symbolistitaiteilijat pitivät pastellista, sillä sen jälki oli kuin hiljainen kuiskaus sadun valtakunnasta.
Orkideaprinsessa kehottaa meitä vaeltamaan Charles-Maria Dulacin jäljissä italialaisen Assisin kaupungin ympäristön maisemiin ja pysähtymään hetkeksi hiljaisuuteen. Voit istua lattialle, jos on helpompi olla ihan hiljaa niin. Vain pysähtymällä oppii huomaamaan ihmeellisen. Katso vuoria maalauksissa 152, 153 ja 154. Taivaanranta valkenee ja aurinko nousee. Illalla se laskee vuorten taakse. Pilvet muodostavat taivaalle lennokkaan kuvion, kuin suuri sivellin olisi vetäissyt sinne runon tuntemattomalla kielellä. Charles-Maria Dulacille luonto ja maisema olivat täynnä pyhyyttä. Hänen sarjansa Luotujen ylistys (155) liittyy 1200-luvulla eläneen Pyhän Franciscus Assisilaisen Aurinkolauluun, jossa tämä kutsuu luonnonilmiötä veljikseen ja sisarikseen ja ylistää niiden ihmeellisyyttä ja Jumalan luomistyötä.
Aurinkolaulu eli Luotujen
ylistys Sinulle yksin, Korkein, se
kuuluu, Ole ylistetty, Herrani, kaikkien
luotujesi kanssa, Ja hän on kaunis ja säihkyvä
suuressa loistossaan, Ylistäkööt sinua,
Herrani, sisar kuu ja tähdet, Ylistäkööt sinua,
Herrani, veli tuuli Ylistäköön sinua,
Herrani, sisar vesi, Ylistäköön sinua,
Herrani, veli tuli, Ylistäköön sinua,
Herrani, sisar äitimme maa, Ylistäkööt sinua,
Herrani, ne jotka antavat anteeksi Autuaat ne, jotka kestävät
rauhassa, Ylistäköön sinua,
Herrani, Voi niitä, jotka kuolevat kuolemansynnissä. Autuaat ne, jotka kuolema kohtaa Ylistäkää ja
siunatkaa Herraani Franciscus ja Charles-Maria Dulac löysivät taivaallisen ja sadunomaisen tavallisessa maisemassa. Onko sinulla omassa ympäristössäsi paikka, josta tuntuu aukeavan ovi ihmeen maailmaan? Millainen paikka se on tai voisi olla? Piirrä tai kirjoita. Minne siitä pääsee?
Katseltuamme vuoria lähdemme vuoristotielle ja nousemme museon toiseen kerrokseen. Emme kulje yksin, sillä monissa näyttelyn teoksissa ihmiset vaeltavat yksin tai yhdessä. Portaiden yläpäässä vasemmalla seinällä on pieni teos nimeltään Henkien kulkue tai Joulu, mystinen taulu (2). Mitä tarkoittaa mystinen? Mitä teoksessa sinun mielestäsi tapahtuu? Miksi vaeltajilla on sädekehät?
Takaseinällä on suuri piirustus nimeltään Huhtikuu eli Pyhä Cecilia (3). Kaunis nuori nainen näppäilee harppua silmät suljettuina. Monesti on helpompi keskittyä mietiskelemään, jos sulkee silmänsä. Silloin voi nähdä omaan sisäiseen maailmaansa. Kuka on Pyhä Cecilia? Millaista musiikkia hän teoksessa mielestäsi soittaa?
Hämäryys ja yö kiehtoivat symbolistitaiteilijoita. Ne muuttivat tutun maiseman salaperäiseksi. Niinpä lähdemme heidän mukanaan vaeltamaan yöksi hämärtyvässä maisemassa. Teos numero 6 on nimeltään Nocturni. Kaksi naista vaeltaa sinisessä hämärässä. Mitä Nocturni tarkoittaa? Mihin vuorokaudenaikaan se viittaa? Mihin aikaan päivästä on sininen hetki?
Kuu ja tähdet näkyivät yötaivaalla, rannan valot heijastuivat järvenpintaan (83). Jos asuu kaupungissa, ei nykyään juuri ole mahdollista olla ulkona pimeässä. Kaikkialla on sähkövaloja, joten tähdet tai revontulet jäävät helposti huomaamatta. Istahda hetkeksi teoksen 83 öisen järven rannalle. Millaisia ääniä kuulet? Mitä vastarannalla on? Keitä siellä asuu?
Brügge on vanha kaupunki Belgiassa, jota on kutsuttu Euroopan keskiaikaisimmaksi kaupungiksi. Sen vanhat talot, kanaalit, sillat, joutsenet ja hiljaisuus kiehtoivat symbolistitaiteilijoita (teokset 72, 73, 75). Millaisen kuvan symbolistitaiteilijat Brüggesta antavat? Mikä paikka Suomessa on mielestäsi kaikkein runollisin? Miksi juuri se? Entä omalla kotiseudullasi?
Symbolistien maalauksissa yksityiskohdat, esimerkiksi kukat ja värit, olivat vertauskuvia. Séonin maalauksessa Ajatus tytöllä on orvokkiseppele (87). Orvokin yksi ranskankielinen nimitys ’pensée’ tarkoittaa myös ajatusta. On olemassa erilaisia kukkaiskieliä, joilla esimerkiksi rakastuneet saattoivat kertoa toisilleen tunteistaan. Jos haluaisit kertoa toiselle rakastavasi häntä, minkä kukan valitsisit? Entä jos haluaisit sanoa olevasi surullinen? Entä iloinen tai hassuttelevalla tuulella? Niin kuin varmaan jo tähän
mennessä olet huomannut, symbolistitaiteilijoiden maalauksissa kehykset
olivat osa teosta. Mitkä ovat mielestäsi näyttelyn kauneimmat
kehykset? Miksi?
Monien teosten nimissä on sana muusa. Mitä se tarkoittaa? Martinin muusa mietiskelee valoisassa maisemassa (89); kaikki symbolistitaiteilijat eivät maalanneet yön ja hämärän kuvia. Miten valo ja väri on saatu esiin? Katso läheltä (mutta älä niin läheltä, että törmäät tauluun) Martinin siveltimenjälkeä. Katso sitten teosta salin toiselta puolelta. Miten se muuttuu?
Salin taustaseinällä on suuri, alttaritaulunomainen maalaus Runoilijan ja muusan häät (47). Runoilija yrittää tavoittaa muusan kädessään pitelemää sormusta. Taustalla kohoaa lumisia vuorenhuippuja. Mitä teoksessa sinun mielestäsi tapahtuu? Taiteilijalla on oma tarinansa ja selityksensä, mutta mikä on sinun?
Monet symbolistitaiteilijat pitivät omaa aikaansa materialistisena (mitä sana tarkoittaa?) ja hengettömänä. He ihailivat menneisyyttä ja sen taidetta: keskiajan harrasta uskoa tai renessanssin jaloa ja ihanteellista ihmiskuvaa. Armand Pointin maalauksissa hänen muusansa (mitä se tarkoittikaan?) Hélène on kuvattu menneiden vuosisatojen puvuissa, prinsessana tai taruhahmona (teokset 45, 46, 48). Haluaisitko itse päästä käymään menneisyydessä? Mihin aikaan matkustaisit? Miksi juuri sinne?
Teos 49 on nimeltään
Mimosan tuoksu. Minkä värinen on mimosa? (Teos on piirustus,
et näe kukan väriä siitä.) Ovatko eri tuoksut mielestäsi
eri värisiä? Entä onko väreillä mielestäsi
ääni (esimerkiksi jonkun soittimen, linnun tms.)
|
|||
|
|