| |
Sijaintisi: Musti
> Carl Bengts - Valo puhuu
Carl
Bengts – Valo puhuu
Solaris-saunasta on luonteva
siirtyä tutustumaan taidemaalari Carl Bengtsiin (1876 – 1934),
jota on luonnehdittu suomalaisen paratiisin etsijäksi. Hänet
tunnetaan erityisesti valon ja kansanelämän kuvaajana.
Carl Bengts oli kotoisin ruotsinkieliseltä
rannikkoseudulta Närpiöstä. Isä oli talollinen ja
sittemmin kestikievarinpitäjä. Suvussa oli useassa polvessa
monitaitoisia käsityöläisiä, joista kerrottiin tarinoita.
Myös Carl Bengts oli monien
taitojen ja monien ideoiden mies. Suurisuuntaisimmat niistä, valtavat
monumentit, arkkitehtuurisuunnitelmat ja seinämaalaukset, jäivät
toteutumatta. Bengts suunnitteli myös kirjankansia ja käyttögrafiikkaa,
tekstiilejä ja huonekaluja. Carl Bengtsin elämässä
kohtasivat monet vastakkaisuudet: hän oli ruotsinkielinen, mutta
syttyi kokonaan suomalaiselle kansallishengelle; kotoisin rannikolta,
mutta ihastui sisämaan savupirtteihin; hyväntahtoinen ja antelias
mutta tulenpalavan temperamenttinen. Suuri ihanne hänelle oli Akseli
Gallen-Kallela, jonka opissa hän oli ollut Ruovedellä, mutta
heidän yhteistyönsä ei ollut ongelmatonta.
Omakuva, 1911
Maisema
Carl Bengts ehti elämänsä
aikana maalata ja asuakin useilla paikkakunnilla. Mitä seutuja näyttelystä
löydät?
Vuonna 1913 Bengts perheineen osti Tammisaaresta Sommarön tilan,
jota hänen oli tarkoitus viljellä yhdessä Oscar-veljensä
ja tämän perheen kanssa. Veljekset eivät kuitenkaan saaneet
tilaa tuottamaan ja ensimmäinen maailmansota alkoi häiritä
rannikkoseutujen elämää. Sommarön kausi päättyi
jo vuonna 1914, mutta sen aikana syntyi sarja upeita värimaalauksia.
(numerot 3, 35, 36, 49) Millaisena ne kuvaavat paikan ja elämän
siellä?
Oscar nojaa lapioon Sommarössä, 1914
Kristiinankaupungissa Bengtsin perhe asui 1918 – 1927.
Millaisena Carl Bengts kuvasi Kristiinankaupungin? Kuvaile erilaisia näkymiä
ja tunnelmia.
(teokset 16, 32, 60 – 64).
Vuonna 1927 Bengts muuttivat Jyväskylään, josta hän
osti korkealla näköalapaikalla sijaitsevan Kumpulan talon. Vertaa
1910-luvun teoksia, esimerkiksi Sommarön näkymiä, Kumpulan-ajan
maisemiin. Mistä erot voisivat johtua?
Valo
Näyttelyn alaotsikko on
Valo puhuu. Etsi erilaisia valon kuvauksia maisema-, sisätila- ja
henkilöaiheista. Kiinnitä huomiota eri valon lähteisiin
ja eri vuoden- ja vuorokaudenaikojen valoon.
Kuvaile jonkun teoksen valovaikutelmat sanoin. Missä on valoisinta,
missä pimeintä? Mistä valo tulee? Miten valo muuttaa värejä?
Carl Bengts on itse kuvaillut takkatulen valoa ja tunnelmaa:
Valoisimpia muistojani ovat iltapuhteet takkatulen ääressä,
kun oli tultu kelkkamäestä illan hämärtyessä.
Tuntui ihanalta lämmitellä kohmettuneita sormiaan läksyjä
lukiessa. Kun siitä oli selvitty, ruvettiin yleensä veistämään.
Tehtiin joskus älläntikkuja, vaikka niistä tulikin kömpelöjä
verrattuna varttuneempien veistämiin. Samoin tehtiin puuhevosia ja
pikku rekiä sekä ajovarusteita niihin. Oli aikaa myös ihaillen
seurata vanhempien ja isompien sisarusten työskentelyä sekä
kuunnella niitä kaikenmoisia tarinoita, joita tulen loisteessa työn
kuluessa kerrottiin. Tulen heikko kajo luo omalla, aivan hypnotisoivalla
tenhollaan enemmän viihtyisyyttä ja työniloa kuin mikään
moderni valaistus. Kun talonpoika tulee ulkotöistään kylmästä
talvi-ilmasta, on enemmän ilo kuin vaiva ottaa käteensä
kirves ja puukko ja käydä taas käsiksi jo alettuun työhön.
Ja siinäpä ei yksikään liike tai kirveenisku välty
lasten katseilta, vaan kaikki painuu mieleen.
Bengts kuvasi vanhaa talonpoikaisyhteisöä, jota hän rakasti.
Modernia maailmaa ja modernia taidetta hän vierasti. Erityisesti
hän oli ihastunut savupirtteihin. (numerot 132,134) Myös ihmiset
monissa Bengtsin maalauksissa on kuvattu perinteisen maatalouden töissä
tai tekemässä käsitöitä. Mitä työaiheita
näyttelystä löydät? Mitä niissä tehdään?
Myrsky
Carl Bengts oli intomielinen
itsenäisyysmies ja aktivisti. Keväällä 1904 hän
organisoi Ruotsista aseiden ja kielletyn kirjallisuuden salakuljetusta
Suomeen Ruotsista ja oli itse mukana joillakin matkoilla. Pääasiassa
hän kuitenkin hoiti lastin saapumisen mantereelle, varastoinnin ja
jakelun. Kun veneen tiedettiin olevan tulossa, Bengts lähti rannalle
ikään kuin maalaamaan. Kun vene ilmaantui näkyviin ja reitti
oli selvä, hän nosti valkoisen maalauskankaan telineelle. Jos
kangasta ei näkynyt, maihintuloa piti viivyttää, kunnes
vaara oli ohi.
Sekä hengenvaarallista salakuljetusmatkaa että Suomen tilannetta
1900-luvun alussa kuvaa Myrsky, jonka ensimmäinen versio valmistui
1904 (numero 153). Lopullisen teoksen Bengts maalasi kolmekymmentä
vuotta myöhemmin, vähän ennen kuolemaansa.
Myrsky I, 1904
|
|
|
