ILMAVOIMIEN ENSIMMÄISTEN KUOLONUHRIEN MUISTOKIVI JA -LAATTA
2004

Tampellan alue, Aleksandra Siltasen puisto
graniitti, pronssi

Laatan teksti

Lentovarikon Killan pystyttämä muistomerkki paljastettiin 16.4.2004 lähellä paikkaa, jossa sattui ilmavoimien ensimmäinen kuolonuhreja vaatinut lento-onnettomuus. Paljastushetkeä juhlisti Satakunnan lennoston Hornet-suihkuhävittäjän ylilento.

Ruotsalainen lentäjä Karl Westman (s.1899) ja lento-osastossa mekaanikkona palvellut vaasalainen harjoittelija Sigurd Nylund (s.1897) lähtivät 16.4.1918 klo 18.40 koelennolle moottorihuollon jälkeen. Noustuaan ilmaan Naistenlahden lentoasemalta noin tuhanteen metriin Westman pysäytti moottorin ja pani koneen liukuun. Moottorin kuultiin käynnistyvän uudelleen, mutta kone jatkoi syöksyään jäätä kohti. Westmanin yrittäessä koneen oikaisua sen heikkorakenteiset, teräslangoin tuetut siivet murtuivat rasituksesta. Kone syöksyi jäähän ja murskautui, molemmat koneessa olleet menehtyivät.

Westman oli saanut ohjaajatodistuksen Thulinin lentokoulusta 1917 ja astunut Finlands vänner -värväystoimiston kautta vapaaehtoisena lentojoukkojemme palvelukseen 3. huhtikuuta 1918. Nylund oli sodan alussa liittynyt Vaasan suojeluskuntaan. Hän astui lentojoukkojen palvelukseen 5. maaliskuuta 1918.

Lento-onnettomuudessa tuhoutunut Thulin typ D oli ruotsalaisen kreivi Eric von Rosenin lahjoittama ja virallisesti lentojoukkojemme ensimmäinen lentokone. Koneen lensi Suomeen 6. päivänä maaliskuuta 1918 Ruotsin ilmavoimien luutnantti Kindberg, joka nousi von Rosenin kanssa ilmaan Uumajasta. Kreivi von Rosenin ennen siirtolentoa koneen siipiin maalauttamat siniset hakaristit määrättiin 18. päivänä maaliskuuta 1918 Mannerheimin päiväkäskyllä sotilaskoneittemme kansallisuustunnukseksi. Maaliskuun kuudes on ollut vuodesta 1922 lähtien ilmavoimiemme vuosipäivä.