Akseli ja Nuori Suomi - Huone 3

SUOMEN KANSAA KATSOMASSA

Akseli ihaili suomenkielistä maaseutuväestöä, joka esi-isiensä tapoja ja perinteitä noudattaen eli luontoa ja ankaraa ilmastoa myötäillen. Hänen elämäntyökseen muodostui identiteetin luominen sille osalle Suomen kansaa, jolta vieraat valloittajat olivat sen vuosisatojen saatossa evänneet.

Toisin kuin useimmat suomalaiset 1800-luvun kuvataiteilijat, Akseli asui malliensa keskuudessa, söi ja saunoi heidän kanssaan ja oppi näin tuntemaan heidät ystävinä ja yksilöinä. Taiteilijan mallit, kuten hän muistelmissaan toteaa, eivät tosin hänen taiteilijantyötään juuri ymmärtäneet:

“Ei ollut pari kolmekymmentä vuotta takaperin “herrassyntyisen” suomalaisen taidemaalarin niinkään helppoa päästä todelliseen avonaiseen kosketukseen rahvaan kanssa. En ole kansan keskuudesta juuri milloinkaan tavannut harrastusteni ymmärtäjiä. Ylipäänsä olin hullun kirjoissa missä vain maaseudulla jonkin aikaa oleskelin ja työskentelin, vaikkakin aina tulin heidän ystäväkseen.”

Merkillepantavaa useissa Akselin kansankuvissa on, että hän kohtaa mallinsa yksilöinä, sitkeinä korpimaiden asukkaina, joiden elämäntahtoa eivät ole lannistaneet luonnonvoimat eivätkä yhteiskunnalliset ongelmat. Toisaalta taiteilija oli myös oman mielikuvitusmaailmansa vanki, joka etsi sellaista mitä ei ollut olemassa:

”Etsin koskematonta maata, korven kansaa, joka teki metsänuotionsa ja saunansa mihin mieltyi, löi keihäänsä maahan oven suulle ja sanoi: Tässä jatketaan elämää, vaimo ja lapset!”

Vaikka olikin luonteeltaan rauhaton kuin tulivuori, Akseli osasi asennoitua kotimaansa korpimaiden verkkaiseen elämänrytmiin. Ehkä hän siksi saikin malliensa hyväksynnän. Hänen maalauksissaan esiintyvien miesten ja naisten ei tarvinnut teeskennellä tai tuntea alemmuutta taiteilijan silmien edessä. Täysin yhtenäinen ei Akselin ikuistama Suomen kansan luonteenkuva ole. Taiteilijan miespuolisten mallien filosofisen elämänasenteen ja elekielen vastakohtana on usein naismallien työ ja toimeliaisuus.

Hirvenhiihtäjät
1886, öljy, 66 x 46cm, yksityiskokoelma

Ensi opetus
1887, öljy, 115,5 x 98cm, Ateneum

Vanhan kansan mies (Esko aitan portaalla)
1889, öljy, 101 x 71cm, yksityiskokoelma

Lönnrot ja runonlaulajat
1895, öljy, 40 x 37 cm, yksityiskokoelma

Siirry muihin huoneisiin:

1. "Minä aion tulla suureksi maalariksi": Tyrväältä Pariisiin
2. Erämaan kutsu
3. Suomen kansaa katsomassa
4. Nuoren Suomen piiri
5. Taide, uskonto ja suuri tuntematon
6. Kalevala, Akselin pyhä kirja
7. Akseli ja Nuori Suomi: Akseli Gallen-Kallela suomalaisuuden rakentaja
8. Muotokuvat kertovat
9. Grafiikka: Pieniä monumentteja
10. Julisteita, taidetta kaikille
11. Tekstiilitaide: Värien ja kuvioiden mielikuvituksellinen maailma
12. Rakennettu suomalaisuus
13. Suomi itsenäistyy 1917 - 1918
14. Matka Afrikkaan, unteni erämaahan