Akseli ja Nuori Suomi - Huone 14
MATKA AFRIKKAAN, UNTENI ERÄMAAHAN
Jo vuonna 1888, Pariisissa opiskellessaan, Akseli haaveili
matkasta Afrikkaan. Kului kaksi vuosikymmentä. Oppipojasta
tuli mestari, kotimaansa luonnon, kansan ja kulttuurin tulkitsija.
Vuonna 1909, Suomen ristiriitaisen sisäpoliittisen tilanteen
ja Venäjän keisarikunnan sortovallan masentama taiteilija
matkusti perheensä kanssa vanhaan opiskelukaupunkiinsa,
modernin taiteen mekkaan. Hän suunnitteli jopa lopullista
muuttoa pois kotimaasta. Afrikka nousi yhä uudelleen
mieleen seutuna, jossa voisi löytää koskemattomia
erämaita ja alkuperäiskansoja.
Uudet ranskalaiset taidesuuntaukset fauvismi ja kubismi eivät
Akselia Pariisissa kiinnostaneet, vaikka vaikutuksen tekivätkin.
Hän kaipasi pois Euroopan henkisesti ahdistavasta ilmapiiristä.
"Minulle Pariisi on tällä kertaa vain väliasema
matkalla mustimpaan Afrikkaan. Menen sinne aarniometsiin alkuasukkaitten
ja leijonien, strutsien ja sarvikuonojen luokse. – Siellä
lienee vielä jäljellä jokin Kalevalan kansan
haara, - se kun on kuollut sukupuuttoon Suomesta! –
Siellä saa olla oma itsensä ja antaa pitkät
piut-paut kaikelle modernille. Sinne minun on mentävä
tunteakseni edes kerran eläväni! – Ymmärräthän,
että minun täytyy saada nähdä se –
ja maalata!"
44-vuotiaan taiteilijan päätös matkustaa Afrikkaan
perheineen herätti arvostelua. Itsensä saisi aikuinen
mies kyllä tapattaa, mutta viedä lapsensa surman
suuhun – se oli liikaa. Lapset Jorma ja Kirsti puolestaan
olivat innoissaan matkasuunnitelmasta.
Suuri seikkailu alkoi Pariisista 12. toukokuuta 1909. Perille
brittiläiseen Itä-Afrikkaan saavuttiin kuukautta
myöhemmin. Vajaan vuoden perhe asui Nairobin ulkopuolella
aavikon laidalla Brickhouse-talossa. Tänä
aikana Akseli teki kuukauden mittaisen safarin Kaakkois-Keniaan,
missä nykyään sijaitsee Tsavon kansallispuisto.
Vajaan neljän kuukauden “suuri safari” Tana-joen
varrelle ja Kenia-vuoren itäpuolisille rinteille, johon
osallistui koko perhe, alkoi 29. maaliskuuta 1910. Akseli
teki 11-vuotiaan Jorman kanssa vielä yhden neljän
viikon safarin Makindun seudulle. Marraskuussa 1910 lähdettiin
paluumatkalle Suomeen. Puolitoista vuotta kestänyt matka
ylitti kaikki odotukset. Afrikka jäi taiteilijaperheen
mieleen paratiisina. Hinta oli kuitenkin kova. Tropiikin sairaudet
kalvoivat matkalaisten terveyttä elämän loppuun
saakka.
“Minulle kävi kuin useimmille retkeilijöille,
jotka oikein ottavat tutustuakseen Afrikkaan: jouduin sen
lumoihin. Enkä olisi halunnut sieltä palata, ellei
kotimaasta olisi saapunut yhä surkeampia viestejä
– se oli noina aikoina jolloin ivallinen huuto 'Finis
Finlandiae!' kajahti ulos maailmaan. Silloin vaiston ääni
pakotti minut palaamaan kotiin.”
Omakuva ja kaadettu Cheetah
1910, öljy, 80 x 95cm, yksityiskokoelma

Goia Gidogo
öljy, 70 x 50cm, yksityiskokoelma
Kolme seepraa
1909-1910, öljy, 31 x 31cm, yksityiskokoelma

Leiri Kahara-vuorella
1909-1910, öljy, 42 x 42cm, yksityiskokoelma

Siirry muihin huoneisiin:
- "Minä aion
tulla suureksi maalariksi": Tyrväältä
Pariisiin
- Erämaan kutsu
- Suomen kansaa katsomassa
- Nuoren Suomen piiri
- Taide, uskonto ja
suuri tuntematon
- Kalevala, Akselin
pyhä kirja
- Akseli ja Nuori Suomi:
Akseli Gallen-Kallela suomalaisuuden rakentaja
- Muotokuvat kertovat
- Grafiikka: Pieniä
monumentteja
- Julisteita, taidetta
kaikille
- Tekstiilitaide: Värien
ja kuvioiden mielikuvituksellinen maailma
- Rakennettu suomalaisuus
- Suomi
itsenäistyy 1917 - 1918
- Matka Afrikkaan,
unteni erämaahan
|