Akseli ja Nuori Suomi - Huone 10

JULISTEITA – TAIDETTA KAIKILLE

Julistetaide yleistyi 1800-luvun lopulla Ranskassa. Sieltä se levisi kaupankäynnin kasvaessa, kun huomattiin julisteen olevan tehokas tapa myydä tavaraa ja muita tuotteita. Akselilla oli merkittävä rooli suomalaisen julistetaiteen kehittäjänä. Aiemmat suomalaiset mainokset ja julisteet olivat tyyliltään kansainvälisiä. Akseli toi ensimmäisenä julisteisiin kansalliset elementit. Tälläkin taiteen saralla hän siis yhdisti kansallisen ja kansainvälisen, haki vaikutteita Euroopasta ja sulatti ne omaan näkyynsä suomalaisuudesta.

Akseli käytti julistetaiteessaan tekniikkana mieluiten litografiaa. Litografia eli kivipiirros oli erityisesti saksalaisten ekspressionistien suosima tekniikka. Laattana käytetään kalkkikiveä, jonka pinta hiotaan tasaiseksi. Sitten se karhennetaan. Menetelmä perustuu siihen, että vesi ja rasva hylkivät toisiaan. Karkeaan pintaan piirretään kuva rasvaisella liidulla. Kivi etsataan, jotta rasvainen liidunjälki ei leviä. Vedostettaessa kiven pinta kostutetaan ja sille telataan rasvainen painoväri, joka tarttuu vain rasvaisiin piirrettyihin kohtiin. Litografiaprässissä väri siirtyy laatalta paperille.

Ugo Barroccio -julisteen Akseli suunnitteli Edvard Munchin kanssa järjestämänsä näyttelyn mainokseksi. Näyttely oli merkittävin Akselin tuon ajan Saksan-näyttelyistä, jotka toivat hänelle mainetta ja hyvää palautetta. Se pidettiin Berliinissä Ugo Barroccio -galleriassa kevättalvella 1895.

Vuonna 1907 Erich Heckel kollegoineen kutsui Akselin pysyväksi jäseneksi ekspressionististen taiteilijoiden Die Brücke-ryhmään, joka toimi Dresdenissä. Akseli kokeili uutta visuaalista kieltä ja uusia taiteellisia lähestymistapoja. Noihin aikoihin hän loi ensimmäisen suomalaisen automainoksen suuren litografian muodossa. Bil-Bol-mainoksesta tuli yksi modernin suomalaisen julistetaiteen kulmakivistä. Julisteen tilasi Yrjö Weilin, joka halusi omistamansa Bilaktiebolagetin mainoksen autonäyttelyyn. Weilin sai Akselin innostumaan tehtävästä tarjoamalla tälle reippaan kyydin punaisessa avoautossaan. Julisteessa kohtaavat suomalainen mytologia ja eurooppalainen moderni aika: punainen auto kuljettajineen rinnastuu nykyajan edistykseen, jonka uhriksi nainen jää. Julisteen voi myös rinnastaa Kalevalan 11. runoon, jossa Lemminkäinen kaappaa matkaansa kauniin Saaren Kyllikin. Omana aikanaan mainos herätti paljon huomiota, mutta myös pahennusta.

Muita Akselin tunnettuja litografioita ovat Helsingin Erottajalla järjestetyn taidenäyttelyn ja Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen mainosjulisteet.

Edvard Munch und Axel Gallén, Ugo Barroccio
1895, litografia, 73,5 x 47 cm

Erottaja
Taidenäyttelyn juliste (punainen)
1906, litografia, 68 x 101cm

"Seitsemän veljestä"
Mainosjuliste (Veljesten pako Jukolaan)
1907, litografia, 110 x 70cm

Bil Bol
1923, litografia, 45,5 x 35,5cm

Siirry muihin huoneisiin:

1. "Minä aion tulla suureksi maalariksi": Tyrväältä Pariisiin
2. Erämaan kutsu
3. Suomen kansaa katsomassa
4. Nuoren Suomen piiri
5. Taide, uskonto ja suuri tuntematon
6. Kalevala, Akselin pyhä kirja
7. Akseli ja Nuori Suomi: Akseli Gallen-Kallela suomalaisuuden rakentaja
8. Muotokuvat kertovat
9. Grafiikka: Pieniä monumentteja
10. Julisteita, taidetta kaikille
11. Tekstiilitaide: Värien ja kuvioiden mielikuvituksellinen maailma
12. Rakennettu suomalaisuus
13. Suomi itsenäistyy 1917 - 1918
14. Matka Afrikkaan, unteni erämaahan