MESSUKYLÄ-5120-6, OSUUSMYLLYNKATU 4, PIENTALOTONTIN RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KARTTA NRO 8086.

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 21. päivänä helmikuuta 2006 päivättyä ja 05.04.2005 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8086. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan.

TIIVISTELMÄ

Kaavaprosessin vaiheet
Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajien aloitteesta. Hakija on kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 2.2.-23.2.2006 välisen ajan. Suunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. Asemakaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot eri hallintokunnilta. Määräaikaan mennessä luonnoksesta tuli lausunto rakennusvalvonnasta koskien kerroslukumääräystä.

Asemakaava
Asemakaavamuutoksella tontille no 5120-6, jonka suuruus on 884 m² osoitetaan rakennusoikeutta tehokkuusluvun e=0.30 mukaan yhteensä 265 k-m², josta 220 k-m² asuinrakennusta varten ja 45 k-m² autonsuoja- ja talousrakennusta varten. Asuinrakennuksen kerrosluku tontilla on r50% III y75%. Tontin luoteisosaan merkityn talousrakennuksen kerrosluku on yksi (I). Suunnittelualueen maankäytön periaatteet säilyvät ennallaan. Rakennusoikeus kaava-alueella lisääntyy 129 k-m².

Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaavan toteutus on tarkoitus aloittaa kaavan saatua lainvoiman.

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot
Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin Messukylän kaupunginosan
korttelin nro 5120 tonttia nro 6

Kaavan laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Teija Mäkelä.
Dno YPA:8502/ 611/05, 04.10.2005

Vireilletulo 2.2.2005

1.2 Kaava-alueen sijainti
Alue sijaitsee n. 5 km kaupungin keskustasta itään Messukylänkadun, Ristinarkuntien ja Osuusmyllynkadun välissä. Lähiympäristössä on pientaloja, teollisuusaluetta ja liikerakennustontteja.

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Messukylä-5120-6 , Osuusmyllynkatu 4, rakennusoikeuden lisääminen. Kartta nro 8086.

1.4 Luettelo asiakirjoista

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2.2.2006.
Asemakaavakartta ja selostus
Seurantalomake

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.2 Luonnonympäristö
Tontti ei ole luonnontilainen, vaan sitä on pengerretty. Tontin kaakkoisreunalla rivi mäntyjä. Ympäristö on pientalo- ja teollisuusaluetta.

Tontti 1220-3 sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella ja korkean radonpitoisuuden alueella. Alueen maaperä hiekkamoreenia.

3.1.3 Rakennettu ympäristö
Tontilla on 1964 valmistunut kellarillinen I-kerroksinen rapattu omakotitalo ja vuonna 2003 valmistunut puurakenteinen autokatos- ja varastorakennus. Päärakennuksessa on yksi asunto. Rakennus sijaitsee rinteessä siten, että pohjoisesta sisääntulopihan puolelta kellarikerros on maanpinnalla. Tontin eteläosassa on puutarhaa ja terassi, pohjoispuolella on sisääntulopiha, autotalli ja tonttiliittymä. Pohjoisosaa on pengerretty ja tontin itäreunalle on istutettu mäntyjä. Alueen ympäristössä on kuntatekniikka valmiina.

3.1.4 Maanomistus
Tontin 5120-6 omistavat Pekka ja Marjo Ala-Kokko, Osuusmyllynkatu 4, 33700 Tampere.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

3.2.1.1 Seutukaava
Pirkanmaan 3. seutukaava on vahvistettu 6.6.1997. Sen mukaan alue on taajamatoimintojen aluetta.

3.2.1.2 Maakuntakaava
Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavaehdotuksessa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.

3.2.1.3 Yleiskaava
Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu 12.12.2000. Siinä kaava-alue on pientalovaltaista asuntoaluetta. Lähiympäristö on teollisuus- ja varastoaluetta, sekä tuotantovaltaisen yritystoiminnan aluetta. Rakennuspaikka sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella.

3.2.1.4 Asemakaava
Kaava-alueella on voimassa 28.10.1961 vahvistunut asemakaava nro 1634. Tontin koko on 884 m2 ja sille on osoitettu omakotirakennuksen rakennusala. Kerrosluku on I. Rakennusoikeus on 136 m2 ja tehokkuus 0.15. Käyttötarkoitus on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue.

Rakennuspaikka ei sijaitse tieliikennemelualueella vuoden 2003 arvojen mukaan. Vuoden 2020 liikennemeluennuste ulottuu tontin luoteisnurkalle, mutta ei rakennuspaikalle.
Rautatiemelu ei tontilla ylitä raja-arvoja. Tie- ja rautatiemelun yhteisvaikutus on lähellä raja-arvoja, mutta ei edellytä erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä. Tontti on riittävän etäällä radasta, jotta tärinä ei aiheuta haittaa.

Suunnittelualue sijaitsee radonalueella sekä pohjavesialueella.

3.3 Pohjakartta

Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v. 2006. Tonttijako on vahvistettu 27.02.1963.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Asemakaavan muutos laaditaan maanomistajien aloitteesta.

Tontin omistaja on tehnyt aloitteen asemakaavan muuttamiseksi 27.9.2005 päivätyllä aloitteella:

"Tarkoituksena on rakentaa nykyiseen yksikerroksiseen, kellarilliseen asuinrakennukseen toinen kerros (makuuhuoneita, huon. ala n. 60 m2), jossa harjakatto, kaltevuus n. 1:1,5. Tavoite on saada rakennusoikeutta lisää nykyisestä 136 m2:stä (e=0.15) n. 265 m2:iin, joka vastaa e=0.30. Tarkoitus on samalla peruskorjata talon nykyiset julkisivut ym. ja muuttaa autokatos talliksi."

Perustelut:
"Asuinhuoneiden lisätarve, huoneistoala nyt vain n. 79m2. Rakennus soveltuu hyvin laajennettavaksi ylöspäin rakennuksen muodon puolesta. Mahdollisen peruskorjauksen yhteyteen on tarkoituksenmukaista liittää laajennus, kun huoneistoala ja rakennusoikeus on nyt melko pieni tontin kokoonkin nähden."

Asemakaavan muutos laaditaan tontin haltijan aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset
Osallisia ovat muutoksen hakija ja naapurikiinteistöt, ja muut ilmoituksensa mukaan, kaupungin eri hallintokunnat, mm. ympäristövalvonta, kiinteistötoimi, pelastuslaitos, tekniset toimialat.

4.3.2 Vireilletulo
Kaava on tullut vireille 2.2.2006, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 2.2.-23.2.2006 välisen ajan. Se lähetettiin kaupungin kiinteistötoimelle ja myös lähivaikutusalueella oleville naapureille ja omakotiyhdistykselle.

4.3.3.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei nähtävillä olon aikana jätetty mielipiteitä.

4.3.3.4 Lausunnot
Asemakaavan muutosehdotuksesta on pyydetty lausunnot asianomaisilta kaupungin hallintokunnilta. Määräaikaan mennessä tuli hallintokunnilta yksi lausunto liittyen kaavaluonnokseen. Seuraavassa lausunto ja kaavoituksen vastine:

Rakennusvalvonnan lausunto:
Suunnitelman mukaisen hankkeen toteuttamiseen tarvittaisiin kerroslukumerkintä r50%IIIy75%.

Kaavoitus:
Kerroslukumerkintää tarkennetaan. Luonnosvaiheessa ollut merkintä 1/2kII75%. muutetaan merkinnäksi r50%IIIy75%.

4.4 Asemakaavan tavoitteet

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Tarkoituksena on lisätä rakennusoikeutta siten että olemassaolevaa pientaloa on mahdollista laajentaa ja korottaa, sekä muuttaa autokatos autotalliksi.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus, karsinta ja valinta
Vaihtoehtoina tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa:

Vaihtoehto 0
Tämä vaihtoehto tarkoittaa, että rakennusoikeutta ei lisättäisi, jolloin tontin käyttö säilyisi entisellään. Tontti soveltuu nykyiselläänkin ympäristöön, mutta yleiskaavallinen täydentämistavoite jäisi saavuttamatta.

Vaihtoehto 1
Vaihtoehdossa 1 rakennusoikeutta lisätään siten, että rakennusta on omistajan toiveiden mukaisesti mahdollista korottaa. Samalla on tarkoitus muuttaa kattomuotoa. Uudessa ulkoasussaan rakennus sopii ympäristöönsä vanhaa paremmin, ja eheyttää aluetta kaupunkikuvallisesti.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1.2 Palvelut
Alueella on hyvät palvelut.

5.3 Aluevaraukset
Tontin rakennusoikeutta lisätään siten, että olemassaoleva tehokkuus e=0.15 kasvaa e=0,3 tehokkuudeksi. Tämä tarkoittaa käytännössä rakennusoikeuden lisäämistä 136 m2:stä 265 m2:iin.

Kerrosluku tontilla on 50%IIIy75%. Tämä sallii kolme kerrosta, joista ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään 50% ylemmän kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Ylimmässä kerroksessa saa enintään 75% alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Olemassa olevan rakennuksen autopaikat mahtuvat tontille.

Autokatos on rakennettu kevytrakenteisena rakennelmana toimenpideluvalla. Kaavassa autotallille osoitetaan 40 k-m2, mikä käytännössä sallii olemassa olevan tallin ja katoksen muuttamisen kahden auton talliksi.

5.3.1 Korttelialueet
Kaava-alue osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jonne saa rakentaa tehokkuuden e=0.3 mukaan 220 k-m² suuruisen, kaksikerroksisen asuinrakennuksen (II) ja 45 k-m² suuruisen, yksikerroksisen autonsuoja- ja talousrakennuksen (at, I).

Olemassa oleva tehokkuus e=0.15 kasvaa e=0.3 tehokkuudeksi. Rakennusoikeus lisääntyy 129 k-m2, 136 k-m2:stä 265 k-m2:iin.
Asuinrakennuksen rakennusoikeus on osoitettu olemassaolevan rakennuksen paikalle, samoin autotallin rakennusoikeus olemassaolevan autokatoksen paikalle.

Kaava-alue on pohjavesialuetta. Alueelle sijoitettava toiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja
(pv-6).
Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon sijainti korkean radonpitoisuuden alueella (rad-1).

5.4 Kaavan vaikutukset

Asemakaava mahdollistaa rakennuksen korottamisen, laajentamisen ja kattomuodon muutoksen. Tämä yhtenäistää alueelle syntynyttä kaupunkikuvaa. Uudisrakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan.

Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavanmuutos, eikä sillä ole naapurustoa laajempia ympäristövaikutuksia.

Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon sijainti korkean radonpitoisuuden alueella.

Kohde sijaitsee pohjavesialueella. Tontilla on merkintä pv-6 (Vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Alueelle sijoitettava toiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja.)

Rautatien aiheuttama tärinä ei yllä rakennuspaikalle.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus

Rakentaminen käynnistynee asemakaavan tultua lainvoimaiseksi..

Liitteenä on asemakaavan selostuksen liitelomake.