LAHDESJÄRVEN LAHDESPOHJAN ALUEEN ITÄOSA VUOREKSEN PUISTOKADUN ITÄPUOLELLA, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, KARTTA NRO 8026.

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 5. päivänä lokakuuta 2006 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8026. Asemakaavan hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

1 TIIVISTELMÄ

Kaava-alueen sijainti ja luonne

Alue sijaitsee 4-5 km kaupungin keskustasta eteläkaakkoon Lahdesjärven rakennetun kaupunginosan itäpuolella. Lähimmät tontit ovat Lahdesjärvellä liike- ja teollisuustontteja ja Nirvassa liike- ja asuintontteja.

Kaavaprosessin vaiheet

Asemakaavoitus perustuu Vuoreksen osayleiskaavan toteuttamiseen myös Lahdespohjan alueelta. Osayleiskaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 28.1.2005. KHO hylkäsi valitukset 27.9.2006.

Asemakaava ja asemakaavan muutos on tullut vireille kaavoituskatsauksella 2004. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 4.3.-1.4.2004. Siitä jätettiin mielipide, jonka mukaan suunnitelma tulisi hylätä luonnonolojen vuoksi. Yleisötilaisuudessa 11.3.2004 oli paikalla kolmisenkymmentä osallistujaa, ja keskustelussa olivat esillä liikenne ja liito-oravahavainnot.

Asemakaavaluonnos nro 7951 valmistui 29.8.2005. Se oli nähtävänä 1.-26.9.2005. Yleisötilaisuudessa 7.9.2005 siihen kävi tutustumassa noin sata henkilöä. Keskustelussa olivat asemakaavojen osalta ulkoilumaastot, hulevedet, tonttien varaaminen, melusuojaus ja Nirvan liikenne. Kirjallisesti jätettiin 17 lausuntoa ja 6 mielipidettä. Asiat koskivat Nirvan liikennettä ja melusuojausta, hulevesiä, lepakoita ja liito-oravia, ekokäytävää, vesitaloutta ja asemakaavan merkintöjä.

Luonnoksen nro 7951 länsiosan asemakaava on tullut voimaan 1.6.2006. Itäosa Vuoreksen puistokadun linjauksen ja Lahdesjärven perukan välillä on nyt tehty asemakaavaksi numerolla 8026. Kaava-aluetta on laajennettu Lahdesjärven rantaan asti luonnonsuojelullista arvoa omaavan alueen ja hulevesiratkaisujen esittämiseksi.

Asemakaavan keskeinen sisältö

Vuoreksen osayleiskaavan mukaisesti alueen tontit ovat työpaikka-aluetta. Vuoreksen puistokadun pohjoispään itäpuolella ja lähellä kehätien eritasoliittymää on paljon tilaa vaativan erikoiskaupan kortteli. Sen eteläpuolella on yhdistettyjen liike- ja toimitilarakennusten korttelit. Itäreunalle on esitetty korttelit toimistorakennuksia varten. Niiden toiminta häiritsee vähiten viereistä luonnonaluetta.

Arvokkaat luonnonalueet itäreunalla jäävät vapaa-alueiksi. Etelä- ja kaakkoispuolelle jää tilaa ekologiselle käytävälle ja viheryhteydelle.

Asemakaavalla muodostuu 2,46 ha paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tonttia, liike- ja toimitilatonttia 1,75 ha ja toimistotonttia 2,75 ha. Uutta työtilan kerrosalaa syntyy noin 59355 k-m2, kunnallisteknisille tiloille 500 k-m2 ja pysäköintitiloille 22000 k-m2. Työpaikkojen teoreettinen lisäys on vähintään 920 paikkaa.

Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat alueen kallioiseen maastoon tonttien ja katujen louhinta- ja täyttötarpeen vuoksi. Alue on Lahdesjärven - Särkijärven valuma-aluetta, ja hulevesien mukana vesiin kulkeutuu kiintoaineita. Siksi hulevesijärjestelmä on suunniteltu tavanomaista tarkemmin.

Asemakaavan toteuttaminen

Toteutusta varten on laadittu rakentamistapaohjeet. Toteuttamista ei ole muuten ajoitettu.

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

2.1 Tunnistetiedot

Asemakaava:

Tampereen kaupungin Lahdesjärven kaupunginosan
korttelit nro 6143-6146
sekä katu-, virkistys- ja liikennealuetta.

Asemakaavan muutos koskee:

Tampereen kaupungin Koivistonkylän kaupunginosan
virkistysaluetta
ja kaupunginosan rajaa,

Lahdesjärven kaupunginosan
katualuetta,

Nirvan kaupunginosan
katualuetta.

Asemakaavan muutoksella muodostuu:

Tampereen kaupungin Lahdesjärven kaupunginosan
virkistys- ja liikennealuetta
ja kaupunginosan rajaa,

Nirvan kaupunginosan
katualuetta.

Kaavan laatijat: Tampereen kaupunki, yhdyskuntapalvelut, asemakaavoitus, projektiarkkitehdit Jarmo Lukka ja Juha Jaakola.

2.2 Kaava-alueen sijainti

Kaava-alue sijaitsee kaupungin keskustasta 4-5 km eteläkaakkoon. Sitä rajaavat Lahdesjärven puolella Vuoreksen puistokatu ja Lahdesjärven rannat sekä valtatien 9 pohjoispuolella Hylliniitynkadun jatke ja asemakaavaton alue.

2.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

Asemakaava on nimeltään Lahdesjärven Lahdespohjan alueen itäosan asemakaava. Lahdespohja on alueesta käytetty suunnittelunimi. Kaavan tarkoituksena on muodostaa 1.6.2006 voimaan tulleen länsiosan asemakaavaan liittyvää työpaikka-aluetta ja virkistysalueita Vuoreksen osayleiskaavan mukaisesti.

2.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

1. Vuoreksen osayleiskaava, 11.8.2003.
2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.3.2004.
3. Lahdesjärven työpaikka- ja liiketoiminta-alueet, toiminnallinen sisältö, 10.2.2005.
4. Aloituskokouksen muistio, 10.5.2005.
5. Asemakaavaluonnos nro 7951 29.8.2005.
6. Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Tampereen kaupungin asemakaavoituksen työpalaverin muistio 22.9.2005.
7. Tampereen Särkijärven sillan lähiympäristön merkittävimmät lepakkoalueet kesällä 2005, elokuu 2005.
8. Lahdespohjan asemakaava, meluselvitys, 21.10.2005.
9. Lahdesjärven työpaikka- ja liiketoiminta-alueet, rakentamisen viitesuunnitelma, 6.9.2005.
10. Lahdesjärven työpaikka- ja liiketoiminta-alueet, kaupalliset lähtökohdat, 20.10.2005.
11. Tampereen Lahdespohjan liito-oravakartoitus v. 2005, 27.10.2005.
12. Lausunto Lahdesjärven asemakaava-alueen nro 8026 liito-oravatilanteesta, Kari Korte 5.6.2006.
13. Lausunnot ja mielipiteet.
14. Vastine 2, 13.9.2005, ja tarkistettu vastineluettelo 3, 23.10.2006.
15. Kosteikon ja laskeutusaltaiden mitoitus Lahdesjärvellä, Mikko Kajanus 3.10.2006.

2.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista

1. Hulevesien ekologinen hallinta - kohdealueena Vuores, diplomi-työ Perttu Hyöty, 30.9.2003.
2. Särkijärven ja sen luoteispuolisen alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys, Kari Korte, kaavoitusyksikkö toukokuu 2002.
3. Tampereen arvokkaat luontokohteet (2003), Kari Korte ja Lasse Kosonen, ympäristövalvonnan julkaisuja 4/2003.
4. Vuoreksen laatutaso-ohje 24.5.2006.
5. VT 9 Lahdesjärven eritasoliittymän tie- ja katusuunnitelma, katujärjestelypiirustus, Tieliikelaitos 24.8.2006.

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Lahdesjärven asemakaavoitettu kaupunginosa on yritystoiminnan aluetta lähinnä teollisuus- ja palvelutoimintoja varten. Sen itäpuolella on tällä hetkellä metsämaata ja metsittyviä peltoja Lahdesjärven rantaan asti. Pohjoisosassa on valtatie 9 ja sen eritasoliittymä.

3.1.2 Luonnonympäristö

Alueen maasto on hyvin vaihtelevaa. Lahdesjärven tasosta +114 maasto kohoaa korkeimmillaan +138:aan Vuoreksen puistokadun linjan vieressä. Pohjoiskulmassa alin taso on + 107. Alueen länsi- ja pohjoisosassa on kalliota, jonka päällä voi olla vähäinen pintamaakerros. Lähempänä Lahdesjärveä on moreenia, hiesua ja turvetta.

Alueen pääosa on Lahdesjärven ja Särkijärven valuma-aluetta. Pohjoisin osa valtatien tasolle asti on Vihiojan valuma-alueella.

Metsän pääpuulajeina on mänty ja kuusi. Kosteammilla paikoilla kasvaa myös koivua, haapaa ja leppää.

Västinginmäentien itäpuolella on luonnonolosuhteiltaan arvokas Lahdesjärven pohjukan aluekokonaisuus, jossa on lehtomaista metsää ja rehevät rantavyöhykkeet. Alueen arvo liittyy liito-oravan elinpiiriin. Julkaisun "Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003" mukaan kaava-alueella ei ole arvokasta kasvillisuutta, lintualuetta tai hyön-teisaluetta.

Västinginmäentien ja Lahdesjärven välisessä rantametsikössä on havaittu liito-oravan pesintä; pesää ei ole käytetty tuoreiden selvitysten mukaan enää kolmena viime vuonna. Liito-oravalle soveliasta aluetta on myös sen jatkeena tien varressa. Kaava-alueen lounaispuoleisten peltojen lähellä elää viiksisiippayhdyskuntia.

3.1.3 Rakennettu ympäristö

Alueen keskellä on 110 kV:n sähkölinja, jonka vaara-alue on 30 m. Pohjoisosalla on useita vastaavia sähkölinjoja vierekkäin. Varsinaisia rakennuksia ei ole.

Kaava-alueella ei ole palveluja. Lähimmät valmiit palvelut ovat ABC-huoltoasemalla Automiehenkadun pohjoispuolella. Vuoreksen puistokadun länsipuolelle on asemakaavoitettu paljon tilaa vaativan erikoiskaupan alue, jota ei ole vielä toteutettu.

Asemakaavan mukainen Hylliniitynkadun jatke, nykyiseltä nimeltään Automiehenkatu, on tehty valtatien pohjoispuolelle Nirvaan. Pohjois-osalla on valtatie 9 ja osa sen eritasoliittymästä. Särkijärven rantaan johtaa keskiosan läpi yksityistienä Västinginmäentie.

3.1.4 Maanomistus

Tampereen kaupunki omistaa kaava-alueesta pääosan. Osa valtatien 9 tiealueesta on Suomen valtion / Tiehallinnon omistuksessa.

3.2 Suunnittelutilanne

-seutukaava 6.6.1997: pääosin taajamatoimintojen reservialuetta Ar, Lahdesjärven rantavyöhyke lähivirkistysaluetta VL, sähkölinja, pohjoisosassa valtatie,
-maakuntakaava, maakuntavaltuusto 9.3.2005 (vahvistaminen kesken): työpaikka-aluetta TP ja taajamatoimintojen aluetta A,
-Vuoreksen osayleiskaava 28.1.2005: työpaikka-aluetta TP-3, yleisen tien aluetta, maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi sekä kaupunkipuistoksi varattua lähivirkistysaluetta,
-asemakaava nro 6719: virkistys- ja katualuetta, nro 7951 katu- ja liikennealuetta,
-alueella ei ole rekisteröityjä tontteja,
-pohjakartta kaupunkimittaus 2006.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

Asemakaavoitus perustuu Vuoreksen osayleiskaavan toteuttamiseen myös Lahdespohjan itäosan alueella.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on hyväksynyt 9.2.2004 asemakaavoitusohjelman 2004-2006, jossa on kohteena 55 Lahdespohja vuodelle 2005. Siitä on länsiosa tehty. Vuosien 2006-2008 ohjelma hyväksyttiin 22.12.2005, ja sen mukaan Lahdespohjan itäosa, kerrosalatavoite 40000 k-m2, valmistuu 2006.

Vuoreksen 11.8.2003 päivätty osayleiskaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 28.1.2005. KHO hylkäsi 27.9.2006 päätöksestä tehdyt valitukset. Yleiskaava on lainvoimainen.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset

Osallisia ovat:
Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat ja vuokraoikeuksien haltijat,
kaavan vaikutusalueen asukkaat,
Fingrid Oy, Tiehallinnon Hämeen tiepiiri,
Särkijärven yhdistys ry, Koivistonkylän omakotiyhdistys ry, Messukylän osakaskunta,
Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus,
Pirkanmaan ympäristökeskus,
kaupungin toimialat: yhdyskuntapalvelut, aluepelastuslaitos, elinkeinotoimi, liikuntatoimi, Tampereen Sähkölaitos kaukolämpö, Tampereen Sähköverkko, Tampereen Vesi,
muut ilmoituksensa mukaan (Eija Karikoski Nirvanahde 6, Pertti Rantanen Hylliniitynkatu 6, Palokallion Omakotiyhdistys ry).

4.3.2 Vireilletulo

Asemakaava ja asemakaavan muutos on tullut vireille kaavoituskatsauksella 2004, joka on jaettu kaupungin talouksiin 3.3.2004.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Vuoreksen osayleiskaavaan liittyvän alueen rajaus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 4.3.-1.4.2004. Siitä on keskusteltu yleisötilaisuudessa 11.3.2004, jossa oli paikalla kolmisenkymmentä osallistujaa. Lahdespohjan alueelta käsiteltiin mm. eritasoliittymän uudelleenjärjestelyjä, liikenteen määrää suurmyymälöiden tulon vuoksi ja tuoreita liito-oravahavaintoja. Juhani Korkeila jätti mielipiteen, jonka mukaan suunnitelma tulee hylätä pesivien liito-oravien, Lahdesjärven pohjoispäässä pesivän kuikkaparin ja selvittämättömien vesieliöstöjen perusteella. Eija Karikoski ja Pertti Rantanen halusivat olla osallisina asiassa.

Asemakaavaluonnokset nro 7951 ja 8071 ja niihin liittyvät katusuunnitelmat olivat nähtävinä 1.-26.9.2005. Niistä jätettiin 17 kirjallista lausuntoa ja 6 kirjallista mielipidettä, jotka käsittelivät Nirvan liikennettä ja melusuojausta, hulevesiä, lepakoita ja liito-oravia, ekokäytävää, vesitaloutta ja asemakaavan merkintöjä. Avointen ovien yleisötilaisuudessa 7.9.2005 kävi noin sata henkilöä. Keskusteluissa olivat asemakaavojen osalta mm. ulkoilumaastot, katujärjestelyt, hulevedet, tonttien varaaminen, melusuojaus ja Nirvan liikenne.

Lausunnoista ja mielipiteistä on koottu vastineluettelot. Vastine 2 on tehty osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen lausuntoon, vastineluettelo 3 luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin. Niissä on selostettu, millä tavalla esille tuodut asiat on voitu huomioida lopullisissa asemakaavoissa. Täydelliset lausunnot ja mielipiteet ovat asemakaavan liiteasiakirjoissa.

4.3.4 Viranomaisyhteistyö

Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ympäristökeskus, Tiehallinnon Hämeen tiepiiri ja Tampereen kaupunki pitivät 18.4.2005 Lahdespohjan suunnittelun aloituskokouksen. Siinä käytiin läpi osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, tehdyt selvitykset ja inventoinnit sekä suunnitteluvaihe. Asemakaava- ja katusuunnitelmaluonnoksista ja selvityksistä on keskusteltu 20.9.2005 Tiehallinnon Hämeen tiepiirin edustajan kanssa ja 22.9.2005 Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen edustajien kanssa. Esillä olivat tiealueen asemakaava, liikennejärjestelyt, kaupan vaikutusten arviointi, poikittaiset virkistysaluetarpeet, melukysymykset sekä liito-orava- ja lepakkoselvitykset. Asiat on kirjattu aloituskokouksen ja työpalaverin muistioihin.

31.1.2006 on keskusteltu Suomen ympäristökeskuksen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen edustajien kanssa hulevesien käsittelyperiaatteista. Tiehallinnon Hämeen tiepiirin edustajan kanssa on keskusteltu liikenne- ja virkistysalueiden merkinnöistä vielä 5.10.2006.

4.4 Asemakaavan tavoitteet

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

Kunnan asettamat tavoitteet

Viimeisin asemakaavoitusohjelma 2006-2008 esittää Lahdespohjan itäosan kerrosalatavoitteeksi 40000 k-m2 työtilaa. Länsiosa on jo asemakaavoitettu aikaisemmin.

Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet

Seutukaavaa seuraava maakuntakaava määrittelee Lahdespohjan osittain työpaikka-alueeksi ja osittain asuntoalueeksi.

Vuoreksen osayleiskaavassa kaava-alueen länsiosa on työpaikka-aluetta, joka varataan pääasiassa liike-, toimisto- ja työpaikkatiloille sekä niihin liittyville varastotiloille. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä eikä vaikutuksiltaan vastaavaa useista myymälöistä koostuvaa kauppakeskusta tai vastaavaa yksikköä.

Kaava-alueen itäosa on maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattua lähivirkistysaluetta, jolla alkuperäinen luonnonympäristö säilytetään. Alavimmalla osalla on luonnonsuojelullista arvoa, eikä sen ominaispiirteitä ja luonnonsuojelullista arvoa saa vaarantaa. Eteläisin osa on kaupunkipuistoksi varattua lähivirkistysaluetta. Niiden kautta kulkee ulkoilureitti.

Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet

Vuoreksen osayleiskaavaa laadittaessa tulivat jo esille arvokkaat luontokohteet ja liito-oravan pesintäpaikka Västinginmäentien itäpuolisessa rantametsikössä ja tien varressa Messukylän kylän tilojen Rnro 8:94 ja 8:101 kohdalla. Ne tulee ottaa asemakaavoissa huomioon. Martti Lagerström on käynyt kaavoitettavan alueen läpi kesällä 2005 eikä ole havainnut silloin jälkiä liito-oravan pesimisestä tai liikkumisesta. Kari Korte on varmistanut saman asian maaliskuussa 2006.

Fingrid Oy:n 110kV:n sähkölinja on siirretty nykyiselle paikalle 1990-luvulla. Linjan vaara-alue on 30 m. Pylväät ovat puisia haarapylväitä, jotka on harustettu. Vaara-alueen käyttäminen myös muihin tarkoituksiin on mahdollista tietyissä rajoissa.

Vuoreksen osayleiskaavassa ilmenivät jo tarpeet alueelta syntyvien hulevesien ekologiselle käsittelylle mm. kosteikkojen ja hulevesialtaiden avulla ennen niiden johtamista vesistöihin.

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen

Tuomas Santasalo Ky on selvittänyt kaava-alueen käyttämistä työpaikka- ja liiketoiminta-alueena. Tavoitesuunnitelmassa Automiehenkatuun ja valtatien ramppiin rajautuvat korttelit sopivat paljon tilaa vaativan kaupan isoille myymälöille. Vuoreksen puistokadun varressa edellisten eteläpuolella on aluetta paljon tilaa vaativan kaupan pienemmille myymälöille sekä huolto- ja varastotoiminnalle. Edellä mainittujen itä- ja länsipuoliset korttelit sopivat parhaiten työpaikka-alueiksi.

Tieliikelaitos on selvittänyt Lahdesjärven eritasoliittymän ja Vuoreksen puistokadun liittymän aluevarauksia. Eritasoliittymän kaakkoiselle rampille tulee varata hieman nykyistä enemmän aluetta.

WSP LT-Konsultit Oy on tehnyt viitesuunnitelman alueen kortteleiden rakentamisesta ja laatutasovaatimuksista. Ympäristön kannalta tärkeimmät reunavyöhykkeet ovat Vuoreksen puistokadun varressa, pohjoissivulla valtatien suuntaan ja keskeisen liittymäkadun varressa.

Alueen hulevesien hallinnasta on tehty diplomityö. Lahdesjärven suuntaan on toteutettavissa kaava-alueen kohdalta kaksi ojanne- ja allasketjua. Ne on mitoitettu selvityksessä "Kosteikon ja laskeutusaltaiden mitoitus Lahdesjärvellä".

Yrjö Siivosen kesällä 2005 tekemän selvityksen mukaan viiksisiipan reviiri ja lisääntymiskolonia on kaava-alueen eteläpuolisen ekokäytävän kohdalla ja sen pohjoispuolisen pellon vieressä.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

4.5.1 Vaihtoehtojen kuvaus

Vertailuvaihtoehtoina käsitellään osayleiskaavan mukaista maankäyttöratkaisua ja asemakaavaluonnosta nro 7951.

Osayleiskaavassa Vuoreksen puistokadun varressa on työpaikkakortteleita. Sähkölinja menee alueen halki. Lahdesjärven puoleisella itäosalla on sekä maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi että kaupunkipuistoksi varattua lähivirkistysaluetta. Koko alue kuuluu lentomelualueeseen, jonka arvioitu melutaso on yli 55 dB(A) vuonna 2010, ellei meluntorjuntatoimenpiteitä suoriteta.

Asemakaavaluonnos nro 7951 osoittaa Vuoreksen puistokadun varren pohjoiset korttelit paljon tilaa vaativan erikoiskaupan käyttöön. Niillä ei saa olla päivittäistavarakaupan tilaa. Puistokadun eteläiset tontit ovat monikäyttöisiä toimitilatontteja. Niillä voi olla myös liiketilaa, joka ei saa olla päivittäistavarakaupan tilaa, lukuun ottamatta eteläpään aukion varrella olevaa tonttia. Itäisen tonttikadun varrella on toimistorakennusten kortteli. Sähkölinjan alueelle on sijoitettu pysäköintitontteja ja tonttien hulevesirakenteita. Lentomelu on huomioitu asemakaavan käyttötarkoituksilla; työpaikka-alue sietää melua enemmän.

4.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten vertailu

Vertailussa voidaan ottaa esille niitä asioita, jotka ovat kummassakin vaihtoehdossa saman tasoisina. Kun osayleiskaava ei sisällä mm. kaupunkikuvaa ohjaavia määrittelyjä, kaupunkikuvan osuus jää hyvin vähälle.

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Kortteleiden käyttötarkoitusten kannalta asemakaavaluonnos tarkentaa maankäytön rajauksia, mutta muuten vaihtoehdot ovat samanlaisia. Virkistysalueet ovat asemakaavaluonnoksessa laajemmat.

Liikenteellisesti asemakaavaluonnos on pidemmälle kehitetty. Ulkoilureitti on linjattu osayleiskaavaan vanhoille tienpohjille. Muilta osin liikenteelliset ratkaisut ovat samaa luokkaa.

Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Työpaikka-alueen eteläpuolelle jäävä viherkäytävä on merkittävä yhteys Särkijärven pohjoisrannan ja Lahdesjärven kiertävän ekologisen käytävän osana. Asemakaavaluonnokseen käytävän leveyttä on lisätty huomattavasti, jotta se toimii mm. viiksisiippojen lisääntymiskolonian suoja-alueena ja ruokailureviirinä sekä eläinten kulkureittinä.

Luonnonsuojelullista arvoa omaava alue ja liito-oravametsikkö on huomioitu asemakaavaluonnoksessa tarkemmin. Korttelirajaa on siirretty kauemmaksi Västinginmäentiestä liito-oravan vanhan pesintäpaikan kohdalla.

Lahdesjärven valuma-alueella tapahtuva maaperän muokkaaminen ja vettä läpäisemättömien pintojen (mm. katot, asfaltoidut kadut ja pihat, pysäköintialueet) lisääntyminen aiheuttaa hulevesien laadun heikkenemistä ja sateiden jälkeisten virtausmäärien kasvamista. Haittoja voidaan vähentää tonttikohtaisilla hulevesimääräyksillä (viivytys) ja koko valuma-aluetta palvelevilla hulevesien käsittelyratkaisuilla (mm. laskeutus- / tasausaltaat ja kosteikot).

Puhdistamiseen tähtäävät rakenteet, erityisesti altaat ja kosteikot, mitoitetaan usein toistuvien keskisuurten sateiden eikä kunnallisteknisen verkoston mitoituksessa yleensä käytettävien kerran kahdessa tai viidessä vuodessa toistuvien rankkasateiden mukaan. Rankkasateita käytetään mitoituksen perusteena silloin, kun päätavoitteena on valumien tasaaminen ja määrällinen hallinta kuten tulvasuojelussa sekä ylivuotojärjestelyjen mitoittamisessa. Mitoitusperusteena käytetään siis kerran vuodessa toistuvaa vuorokausisadetta. Lisäksi kaavamääräyksissä vaaditaan vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevien vesien viivyttämistä, joten myös lyhytaikaisten mutta rankempien sateiden aiheuttamat virtaamat lähestyvät valittua mitoitusvirtaamaa. Altaiden ja kosteikkojen ylivuodot mitoitetaan rankkasateen aiheuttaman virtaaman perusteella.

Osayleiskaavassa on esitetty ratkaisuista osa, asemakaavaluonnoksen yhteydessä tarkemmin.

Vaikutukset talouteen

Molemmat vaihtoehdot ovat periaatteessa saman arvoiset talouden kannalta arvioituina. Asemakaavaluonnoksessa on enemmän katumittaa, mutta osayleiskaavan esitystapa jättää tonttikadut huomioimatta.

Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen

Liikenneturvallisuuden ja liikennemelun kannalta vaihtoehdot ovat saman arvoiset.

Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä

Asemakaavaluonnoksessa on vähän enemmän virkistysalueita kuin osayleiskaavassa, joka antaa paremmat lähtökohdat ulkoiluun. Muissa toiminnoissa ei ole selviä eroja. Yhteydet Särkijärven rantatiloille on järjestettävissä vaihtoehdoissa samalla tavalla.

Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin

Vaihtoehdot ovat saman arvoiset.

4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet

Asemakaavaluonnos on osayleiskaavan tarkennettu maankäyttömalli, minkä vuoksi sen työstämistä on jatkettu. Luonnoksen länsiosa tehtiin ensin valmiiksi ja nyt on vuorossa itäosan asemakaavoitus.

Suunnitelmaa on tarkistettu lausuntojen, mielipiteiden ja käytyjen jatkokeskustelujen perusteella. Suurimmat muutokset asemakaavaluonnoksen verrattuna ovat:
- Hylliniitynkadun jatke on alueessa mukana nimenmuutoksen vuoksi ja viereinen virkistysalue kaupunginosamuutoksen vuoksi,
- valtatien liikennealuetta on laajennettu itään ja rampin kohdalla etelään,
- kortteleihin on lisätty kunnallisteknisen tilan rakennusoikeudet ja ohjeellinen tonttijako,
- Oikojanpolku on muutettu ajokaduksi siihen rajoittuvien tonttien liikennöinnin parantamiseksi,
- itäosan virkistysalue on laajennettu Lahdesjärven pohjukkaan asti hulevesiratkaisun esittämiseksi ja pohjoiseen valtatien varteen,
- virkistysalueelle on merkitty liito-oravan elinpiirin huomioimismääräys, hulevesien käsittelyalueet ja ulkoilureittien paikat.

Kaava-alueen laajentaminen Lahdesjärven pohjukkaan ja valtatien alueeseen asti perustuu luonnosvaiheessa esitettyihin kommentteihin luonnonsuojelullista arvoa omaavan alueen ja hulevesiratkaisujen esittämisestä ja ulkoilureitin linjaamisesta edellisten kautta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman rajaus sisälsi myös Lahdesjärven ranta-alueen. Osayleiskaavassa ranta-alue on lähivirkistysaluetta.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne

5.1.1 Mitoitus

Asemakaavalla nro 8026 muodostuu yhteensä 2,46 ha paljon tilaa vaativan erikoiskaupan korttelialuetta, jonka rakennusoikeus on 13100 k-m2. Liike-, toimisto-, tuotanto- ja tutkimustoiminnan tilan korttelialuetta, jolla liiketilan ja tuotantotilan osuutta on rajoitettu, muodostuu 1,75 ha rakennusoikeudeltaan n. 10715 k-m2. Toimisto-rakennusten korttelialuetta on 2,75 ha, jolla on rakennusoikeutta n. 36040 k-m2. Lisäksi muodostuu kolme pysäköintitonttia, joiden kerrosala on 22000 k-m2. Työpaikkojen teoreettisena määränä koko kerrosala on yhteensä vähintään 920 paikkaa.

Koko asemakaavan nro 8026 koko on 26,92 ha. Kerrosala on ilman pysäköintitontteja (kunnallistekniset tilat mukana) noin 59855 k-m2. Asemakaavaluonnokseen verrattuna kaava-alue käsittää 5,4 ha enemmän lähivirkistysaluetta Lahdesjärven rannan tuntumassa ja valtatien eteläpuolella.

5.1.2 Palvelut

Alueella olevia ja tulevia työpaikkoja varten on kaupallisille palveluille tiloja useassa korttelissa eri puolilla kaava-aluetta. Pienen päivittäistavarakaupan tila on varattu alueen länsipuolelta.

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Luonnonympäristön laatu on hyvin keskeisesti esillä kirkasvetisten järvien lähistöllä. Lahdesjärven ja Särkijärven valuma-alueilla hulevedet johdetaan järviin mutkittelevien suoto-ojien, ojanteiden, laskeutusaltaiden ja kosteikkojen kautta. Pysäköintialueille tehtävät öljynerotuskaivot estävät omalta osaltaan haitallisia aineita joutumasta luontoon ja vesistöihin.

Arvokkaille luontokohteille on jätetty tilaa väljemmin kuin aikaisemmissa suunnitelmissa. Korttelin 6144 kaakkoiskulma ulottuu kuitenkin v. 2002 tehdyn selvityksen mukaan luonnonolosuhteiltaan arvokkaalle Lahdesjärven pohjukan alueelle. Kyseinen kohta on alueen reunavyöhykettä, lehtomaista kangasta, jonka arvo on puskurivyöhykkeenä Västinginmäentien itäpuolisille osille. Selvityksen tekijän mukaan arvokkaan alueen rajaa on vaikea täsmällisesti määrittää ko. kohdassa. Paikka ei ole kuitenkaan mukana osayleiskaavan s-1 -alueessa.

Kaupunkikuvan kannalta suuret liikerakennukset, niiden pysäköimisalueet ja kallioon louhitut tai täyttöpenkereelle rakennetut kadut ovat ongelmallisia. Lahdespohjan alueelle laaditut laatu- ja rakentamisohjeet osoittavat ne julkisivut ja tontinosat, joiden laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Samat asiat on sovitettu rakentamistapaohjeisiin.

Vuoreksen puistokadun ja koko Vuoreksen kaupunginosan yhdeksi tunnusmerkiksi on valittu yhteistyö taiteilijoiden kanssa. Puistokadun yleisilmeeseen se voi vaikuttaa usealla tavalla. Asemakaavassa on varauduttu siihen, että kadun pohjoispään molemmille puolille voidaan toteuttaa porttiaiheeksi tulevat työt, jotka liittyvät luontevimmin maataiteeseen. Pohjoisimpien kortteleiden väliin kadun ylle voidaan toteuttaa vaihtoehtoisesti valotaidetta edustava työ. 110 kV:n sähkölinjan yksi pylväs joudutaan siirtämään 10-20 m länteen päin, jolloin uusi ristikkopylväs voidaan ratkaista taideprojektin omaisesti. Neljäs vaihtoehto on sähkölinjan eteläpuolelle jäävien istutettavien tontinosien alue, jossa maastoa voidaan muokata maataiteen keinoin, tai paikalle sijoitetaan perinteisemmät veistostaiteen työt. Kaikki em. paikat ovat näkyviä, näyttäviä ja kaupunkikuvassa merkittäviä.

Melukysymykset vaikuttavat elämisen laatuun sekä kaava-alueella että sen lähiympäristössä. Valtatien 9 liikennemelu haittaa nyt Nirvan lähitienoon asukkaita, mutta jo aikaisemmin esitetyt melusuojarakenteet vähentävät melutasoa tonteilla. Pirkkalan lentokentän lentomelu on ohjannut maankäytön valintoja jo yleiskaavavaiheessa. Liike- ja toimitilojen melunsieto on suurempi kuin asumisen.

5.3 Aluevaraukset

5.3.1 Korttelialueet

Vuoreksen puistokadun pohjoispäähän muodostettava tontti 6143-1 varataan liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa rakentaa tiloja paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa varten ja pienehkön osuuden muuta erikoiskauppaa ja palvelutiloja.

Tontti 6143-1 on kooltaan 24582 m2, ja kokonaisrakennusoikeus on 13100 k-m2, joka vastaa tonttitehokkuutta e=0,53. Tontilla on paljon voimakkaita rinteitä, ja sähkölinjan vaara-alue rajaa sen yhdeltä suunnalta. Tontille voi rakentaa kolmikerroksisia rakennuksia. Osa sen pysäköinnistä voidaan sijoittaa viereiselle pysäköintitontille 3, jolle tarvittaessa on rakennettavissa myös pysäköintilaitos. Pohjoisreuna ja sähkölinjan eteläpuoli osoitetaan istutettaviksi tontinosiksi. Pohjoisreunalle on annettu maanpinnan korkeustasot, jotka ovat yhteneväiset viereisen valtatien rampin luiskakorkeuksien kanssa. Sähkölinjan alle voidaan toteuttaa altaita hulevesien hallintaa varten.

Korttelit 6145 ja 6146 edellisten eteläpuolella osoitetaan liike-, toimisto-, tuotanto- ja tutkimustilojen korttelialueiksi KTTY. Liiketilan määrä on määritelty niin, että paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tiloiksi voi rakentaa koko rakennusoikeuden, mutta muun erikoiskaupan ja palvelutilojen osuus saa olla 10 prosenttia rakennusoikeudesta. Päivittäistavaraliiketilaa ei voi rakentaa lainkaan. Varsinaisia tuotantotiloja ei voi myöskään rakentaa, koska niiden toiminnasta voi aiheutua ennakoimattomia vaikutuksia Lahdesjärveen johdettavien hulevesien laatuun. Kortteleiden koot ovat 12129 m2 ja 5395 m2 ja kokonaisrakennusoikeudet vastaavasti 7377 k-m2 ja 3337 k-m2 tehokkuusluvun e=0,60 pohjalta. Kerrosluku on kolme; puistokadun varteen tulee kaupunkikuvallisista syistä rakentaa vähintään 8 m korkeat rakennukset.

Kortteli 6144 ja tontti 6143-2 ovat toimistorakennusten korttelialuetta KT. Edellisen koko on 13962 m2 ja jälkimmäisen 13544 m2. Rakennusoikeutta on vastaavasti 21043 k-m2 (pysäköintitiloista valtaosa on länsipuolen laitoksessa) ja 14998 k-m2. Suurehkot tonttitehokkuudet e=1,50 ja e=1,10 perustuvat pysäköintiin laitoksissa ja kaupunkikuvalliseen asemaan. Kerroksia voi rakentaa neljä. Myös tontin 6143-2 pohjoisreunalle on annettu maanpinnan korkeustasot valtatien rampin luiskakorkeuksiin sovittamista varten.

Kaikkiin uusiin kortteleihin on merkitty kunnallisteknisen tilan rakennusoikeutta 100 k-m2 lähinnä sähkömuuntamoita varten.

Tontit 6143-3 ja 4 osoitetaan autopaikkojen korttelialueeksi, jolla saa olla 5% liiketilaa. Tonttien koot ovat 3428 m2 ja 3767 m2. Rakennusoikeudet ovat 8000 ja 14000 k-m2, joten liiketilan osuudet ovat 400 ja 700 k-m2. Kerrosluku on neljä. Pysäköintilaitokset palvelevat viereistä liiketonttia 6143-1 ja toimistokorttelia 6144, mutta niille voidaan sijoittaa myös eteläpuoleisen korttelin 6145 paikkoja. Tonteille sopii arviolta 270 ja 470 autopaikkaa. Tonttien välistä on ajoyhteys liiketontin 6143-1 yläosalle, ja sen kautta voidaan kulkea myös pysäköintilaitoksiin. Tonttiin 6143-3 liittyy istutettava osuus kaupunkikuvallisesti merkittävällä kohdalla puistokadun varressa.

Sähkölinjan vaara-aluetta on mahdollista käyttää viereisen tontin 6143-2 paikoitustarpeisiin. Pysäköintitontti 5 on mitoitettu niin, että pysäköintipaikat ovat toimistotontin vieressä ja ajoväylät sähkölinjan puolella. Mikäli ajoväylät ulottuvat 6 m lähemmäksi sähkölinjan keskilinjaa (johtimien alle), Fingrid Oyj:n kanssa tulee tehdä sopimus toiminnan vastuukysymyksistä ja linjan huollon vaatimasta kulkutilasta. Pylväiden jalkojen ja harusankkureiden ympärille tulee joka tapauksessa jättää säteeltään 3 m:n aidattu suoja-alue. Tontin koko on 2216 m2, ja sille sopii noin 70 autopaikkaa.

5.3.2 Muut alueet

Katualueet

Tonttikadut on mitoitettu puistokadun liikenteenvälityskyvyn ja raskaan liikenteen mukaisesti. Suuri osa on maastoon pengerrettyjä. Eskoperkiönkatu on eteläpäässä jatkettu samaan risteykseen Oikojankadun kanssa, jolloin katu palvelee kortteleiden 6145 ja 6146 tontteja merkittävästi paremmin kuin luonnosvaiheessa.

Nirvan puolella jäljelle jäänyt osuus Automiehenkatua muutetaan nimeltään Hylliniitynkaduksi.

Liikennealueet

Valtatien liikennealuetta jatketaan asemakaavan nro 7951 rajasta itään päin noin 300 m. Edellisessä asemakaavavaiheessa esillä ollutta meluvallia pohjoispuolen ramppien väliin ei hyväksytty Tiehallinnossa, joten melusuojaus korvataan uloimman rampin viereen tehtävällä melusuojalla. Se esitetään tarkemmin tekeillä olevassa tiesuunnitelmassa ja tässä asemakaavassa vain kaakkoisosaltaan.

Liikennealueen etelärajaa laajennetaan, jotta ramppien tuleville muutoksille on riittävä lisäalue.

Virkistysalueet

Kaava-alueen itäosalle muodostetaan virkistysaluetta, joka käsittää arvokkaan luonnonalueen ja jatkuu pohjoiseen sähkölinjojen ja valtatien väliin. Virkistysalueelle tulevat myös hulevesiä viivyttävät ja puhdistavat altaat ja ojastot. Osa altaista voi käyttää hyväksi paikalla jo olevia entisiä mudanottokuoppia. Ulkoilureitti muodostuu luontevasti nykyisten mökkiteiden ja sähkölinjojen aukkojen jatkumosta.

5.4 Kaavan vaikutukset

5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Yhdyskuntarakenne noudattaa osayleiskaavan linjausta. Lahdesjärven yritystoiminnan alue laajenee välittömästi itään päin. Vuoreksen puistokadun varsi rakentuu liiketoimintaa ja toimitilarakentamista painottaen. Raja Lahdesjärven pohjukan arvokkaaseen luonnonympäristöön on selkeä ja rakennetulta ympäristöltään tasokas.

Kaupunkikuvan painopiste on Vuoreksen puistokadun varressa ja aluenäkymissä pohjoisen suunnasta ja etelästä. Kallioleikkaukset ja pengerrykset tulee häivyttää pääosaltaan katunäkymistä rakentamalla uudisrakennukset katulinjaan kiinni, jolloin kadulta on järjestettävissä suorat käynnit rakennuksiin. Pengerretyillä osuuksilla katutason alapuolelle voidaan rakentaa pihan tasolta kuljettava pohjakerros. Kadun varteen tulee kuitenkin rakentaa riittävän korkeat rakennusosat tasapainottamaan katutilan leveyttä.

Pohjoisen eritasoliittymän kautta aluetta lähestyttäessä kaupunkikuvassa merkittävät pisteet ovat suurten liiketonttien kulmaukset. Niihin voi jäädä alkuperäisiä luonnonmuotoja, ja niitä voidaan korostaa taideprojekteilla. Niiden takana molemmille puolille rakennettavat rakennukset jäävät taustaksi, mutta laajojen rakennusten horisontaalilinjat tekevät puistokadun päästä yhtenäisen. Alempana koillispäässä on toimistorakennusten rivi, jossa neljän kerroksen korkeus tasaa alavan rakennuspaikan vaikutusta kaupunkikuvaan.

Etelän suunnasta kaupunkikuvaan vaikuttavat toimitilakortteleiden rakennusten päädyt. Yli 100 m leveäksi muodostuva viherverkon osa pehmentää kuitenkin näkymiä.

Uusi asemakaava lisää Lahdesjärven ja ympäristön kaupallisia palveluja monipuolisesti. Alue sopii liikenneyhteyksiensä ansiosta erinomaisesti paljon tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittamiseen. Alan vähittäiskauppa on ollut viime vuodet voimakkaassa kasvussa, joten laajentumisalueita Tampereen keskustan ympärillä tarvitaan. Päivittäistavarakaupan ja varsinaisen erikoiskaupan tilojen määrää on kuitenkin rajoitettu, koska niiden tulee sijoittua lähemmäksi asuntoalueita.

Tilaa vaativan kaupallisen toiminnan laajentaminen Lahdesjärven alueelle lisää Tampereen keskustaa reunustavan kehävyöhykkeen kaupallisia aktiviteetteja. Se osaltaan vahvistaa Tampereen kaupungin asemaa seudullisesti keskeisenä kauppapaikkana. Suunniteltu kaupallinen rakenne vahvistaa keskustaa ympäröivää kaupallista reunavyöhykettä. Vaikka saman tyyppistä toimintaa sijoittuukin muualle reuna-alueille, ne kaikki vahvistavat kokonaisuutta. Riittävä kilpailu reuna-alueilla tasapainottaa liiketilatarjontaa ja vuokratasoja seudulla, mikä mahdollistaa toimintojen monipuolistumisen.

Lahdesjärven työpaikka-alue ei ole kooltaan niin suuri, että sille muodostuisi minkään kaupallisen toiminnan näkökulmasta hallitsevaa asemaa. Hyvät yhteydet kaupunkiseudulla antavat alueelle vahvuuksia toimia hyvin saavutettavana. Näistä lähtökohdista katsottuna se pystyy tarjoamaan kilpailukykyisen paikan tilaa vaativan erikoiskaupan toiminnoille.

Suunnitelmissa esitetyt ajatukset suurten sisustusalan myymälöiden sijoittamisesta Lahdesjärven työpaikka-alueelle tarjoaa alan toimijoille vaihtoehtoisen sijoituspaikan seudulla tarjolla oleviin muihin vaihtoehtoihin nähden. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna Lahdesjärvi pystyy tarjoamaan hyvän palveluiden saavutettavuuden Tampereen kaupunkiseudun asukkaille.

Vahvistamattomassa maakuntakaavassa on erikoistavarakaupan suuryksiköille ja paljon tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköille osoitettu ylimitoitusta. Kaupunkiseudulla vireillä olevia erikoistavarakaupan hankkeita on noin 880000 k-m2:lle, suurimpina Lempäälän Marjamäen, Lahdesjärven Retail Parkin ja Pirkkalan Partolan hankkeet. Lisäksi kaupunkiseudulla on olemassa jo kaavoitettua toteutumatonta liikekerrosalaa. Lahdespohjan nyt kaavoitettava alue lisää em. määriä enimmillään 23510 k-m2, mutta pääasiassa paljon tilaa vaativan erikoiskaupan osalta.

Työpaikkojen tilavaraukset ja elinkeinotoiminnan edellytykset kasvavat merkittävästi uuden asemakaavan myötä. Valtaosa rakennettavasta kerrosalasta palvelee elinkeinotoimintoja.

Työpaikkojen tarvitsemat virkistysalueet ovat yleensä vähäiset. Asemakaavassa on uutta virkistysaluetta itäpuolella, mutta se soveltuu eteläpuolelle jääviä vapaa-alueita huonommin tavanomaiseen virkistykseen.

Liikenteen vaatimukset on otettu uudessa asemakaavassa hyvin huomioon. Katujen linjat ja katutilan leveys on määritelty niin, että liiketilojen käyttäjien aiheuttamat liikennevirrat sopivat väylille. Puistokadun ja Jalkaharpinkadun liittymän liikenne toimii aluksi hyvin kiertoliittymän avulla, mutta liikennemäärien kasvaessa voi tulla tarpeelliseksi muuttaa liittymä valo-ohjatuksi.

Fingridin lounaaseen suuntautuvaa sähkölinjaa on suunniteltu siirrettäväksi kiertämään Lahdesjärven ympäri valtateiden varsilla, mutta siitä aiheutuvat suuret kustannukset. Linja voi myös jäädä nykyiselle paikalleen, jolloin yksi pylväs tulee uusittavaksi ja korotettavaksi. Linjan alle jäävä vaara-alue sijaitsee kuitenkin niin keskeisesti, että sen monipuolisempaa käyttöä on harkittu pysäköinnin ja hulevesien hallinnan tarpeisiin.

Ympäristöhäiriöitä aiheutuu runsaan ajoneuvoliikenteen alueilla liikennemelusta. Olevaa tilannetta voidaan korjata Nirvan eteläreunalla uusien katu- ja ramppijärjestelyjen yhteydessä toteutettavilla meluseinillä. Melusuojaukseen tulee varautua myös Lahdesjärven puolella liikennealueeseen rajoittuvilla tonteilla. Toimitilat ja liikehuoneistot sietävät tosin melua merkittävästi paremmin kuin asuintilat. Lentomelustakaan ei ole selvää haittaa työpaikka-alueilla.

Uuden asemakaavan toteuttamisesta syntyvä sosiaalinen ympäristö on yksipuolinen, koska sieltä puuttuvat asuintilat. Suuret kaupan yksiköt ovat myös sosiaalisessa mielessä vaikeita. Lentomelusta johtuvalle yleiskaavalliselle lähtökohdalle ei ole kuitenkaan ollut vaihtoehtoa. Alueen eteläpuolelle yleiskaavassa osoitettu Västinginmäen asuinalue lieventää jossakin määrin vaikutuksia.

5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Maisemarakenne muuttuu uuden asemakaavan rakennettavilla kohdilla selvästi. Pääkadun linjaaminen kallioleikkaukseen aiheuttaa louhimistarvetta myös viereisillä tonteilla, jolloin mäkinen maisema tulee tasattujen ja pengerrettyjen rakennuspaikkojen ja pihojen leimaamaksi. Sama vaikutus on alueilla, joilla katulinjat pengerretään olevaa maastoa ylemmäksi. Suuressa maisemarakenteessa vaikutukset tasaantuvat, koska alueen ympärille jää runsaasti koskematonta ja lähes luonnontilaista metsää, niittyä ja rantaa.

Luonnonolojen ja monimuotoisuuden kannalta arvokkainta aluetta on Lahdesjärven pohjukka, joka on mukana asemakaavassa vain luoteisosaltaan. Siihen kuuluu myös liito-oravan vanha pesimäpaikka. Hulevesien johtamisen ja käsittelyn kannalta oleelliset laskeutus- / tasausaltaat ja kosteikot tulee tehtäväksi alueelle, ja ne voivat olla osana alueella jo nyt olemassa olevia altaita. Kuitenkin merkittävimmät rantavyöhykkeet Västinginmäentien ja Lahdesjärven rannan välissä jäävät koskemattomiksi. Västinginmäentien länsipuolisista lehtorinteistä myös suurin osa tulee jäämään vapaa-alueiksi.

Lepakoiden elinoloja nyt tehtävä asemakaava rajoittaa siten, että niiden nykyinen reviiri ulottuu pohjoisosaltaan korttelin 6146 alueelle. Pääosa on kuitenkin eteläpuolelle jäävän ekologisen käytävän kohdalla, ja sen leveyttä on jo lisätty osayleiskaavaan verrattuna.

Uusi asemakaava vaikuttaa pienilmastoon vain rakennettavilla osilla. Puuston väheneminen ja maaston muokkaaminen tekevät kortteleiden pienilmaston nopeammin vaihtuvaksi.

Uudet korttelit ovat Lahdesjärven - Särkijärven valuma-alueella. Kun järvet ovat ylävesiä, joihin muualta kuin sadannan kautta tulevien vesien määrä on hyvin pieni, sadannan määrällä on suuri merkitys vesitasapainon kannalta. Uusi puistokadun linja tulee leikkauksen ja täytön seurauksena muodostamaan valuma-alueen uuden rajan.

Puistokadun itäpuolelta valuma- ja hulevedet johtuvat pääosin hulevesijärjestelmän kautta Lahdesjärveen. Hulevesien sisältämiä haitta-aineita vähennetään tonttikohtaisesti muun muassa johtamalla pysäköintialueilta tulevat vedet öljynerotuskaivojen kautta hulevesijärjestelmään. Kattovedet ovat puhtaampia kuin pihoilta ja pysäköintialueilta tulevat hulevedet, joten ne johdetaan suoraan hulevesijärjestelmään tai tonttikohtaiseen viivytysaltaaseen.

Valuma-alueellisissa menetelmissä (laskeutusaltaat ja kosteikot) hulevedet puhdistuvat kiintoaineen laskeutumisen ja biologisten prosessien johdosta. Rakentamisen aikaista kiintoainekuormitusta voidaan vähentää toteuttamalla hulevesien hallintamenetelmät ennen varsinaista tonttien ja katujen rakentamista. Pääpaino on kuitenkin pysyvän toiminnan puhtaudella, johon sisältyy mm. öljyjen, muiden haitallisten aineiden ja jätteiden säilyttäminen katetuissa säiliöissä. Puistokadun itäpuolelle ei ole osoitettu tuotantotoimintaa.

Varsinaisia luonnonsuojelukohteita kaava-alueella ei ole julkaisun "Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003" mukaan. Liito-oravan vanha pesimäpaikka tulee jäämään selvästi virkistysalueelle.

5.4.3 Muut vaikutukset

Särkijärven pohjoisrannan loma-asukkaiden käyttämä yksityistie Västinginmäentie ja kahden rantatilan mökkitie katkeaa Automiehenkadun puoleisesta päästä ja puistokadun kohdalla. Tilanne edellyttää yksityistiejärjestelyjä. Korvaavat yhteydet ovat rakennettavissa uusilla liittymillä Vuoreksen puistokadulta.

5.5 Ympäristön häiriötekijät

Liikennemelun määrä on laskettu Ramboll Finland Oy:n selvityksessä vuoden 2020 tilanteessa. Korttelin 6143 valtatien puoleisille julkisivuille on esitetty melusuoja-arvo korkean melutason vuoksi.

5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset

Asemakaavaa varten on laadittu uusia asemakaavamääräyksiä, joita on jo käytetty länsipuolen asemakaavassa. Liiketilan osuuksien määrittelyä varten on tehty paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa, muuta erikoiskauppaa ja ravitsemuspalvelujen liiketilaa rajoittavat määräykset ptvl% ja mekl%. Niiden lisäksi on jo aikaisemmin ollut käytössä päivittäistavaraliiketilan prosenttiosuus ptl%.

Hulevesijärjestelmän osana on tonttien vapaa-alueille ja erityisalueille tehtävät huleveden viivytysalueet. Ne on määritelty määräyksellä hule-4. Kattovesien määräyksestä on tehty vaihtuva hule-11.

Fingrid Oyj edellyttää, että sähkölinjan vaara-alueelle, lähemmäksi kuin 6 m 110 kV johdon keskilinjaa rakennettavia pysäköintipaikkoja ja kulkureittejä varten on toiminnan harjoittajan tehtävä yhtiön kanssa sopimus mm. vastuukysymyksistä. Asia on osoitettu asemakaavaan rajattuna alueena merkinnällä sopimus-1.

5.7 Nimistö

Kaupungin kadunnimitoimikunta on käsitellyt alueen nimistöä 14.6.2005. Vanhoista paikannimistä on ollut otettavissa käyttöön vain Lahdensuo Lahdesjärven pohjoispäästä Lahdensuonpuistona. Kun Eskonperkiönkatu jää nykyiseltä paikaltaan pois, nimi siirretään uuteen paikkaan vanhemmassa muodossa Eskoperkiönkatu. Muu nimistö on muodostettu viereisen teollisuusalueen tapaan konepajanimistöstä, jota on mm. Jalkaharpinkatu.

Lahdespohja on kaava-aluetta paikantava kutsumanimi. Se kuuluu kuitenkin Lahdesjärven kaupunginosaan. Valtatien eritasoliittymän nimi on Lahdesjärven eritasoliittymä.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

WSP LT-Konsultit on laatinut alueen viitesuunnitelman, johon liittyy myös laatu- ja rakentamisohjeiden kartta. Sen mukaan erittäin laadukas julkisivu tulee rakentaa Vuoreksen puistokadun ja Jalkaharpinkadun varsille sekä korttelin 6143 pohjoissivulle valtatien suuntaan. Laadukasta julkisivua edellytetään kaikilta muilta katujen puoleisilta julkisivuilta sekä kortteleiden 6144 ja 6146 virkistysalueisiin rajoittuvilta julkisivuilta. Vuoreksen puistokadun varren julkisivut tulee toteuttaa vähintään 8 m korkeina kortteleissa 6145 ja 6146. Istutettavien tontinosien istuttamis- ja hoitotavasta on ohjeita.

Rakentamistapaohjeet ro-8026

Yleistä

Nämä rakentamistapaohjeet ovat yleisluonteisia. Niiden suositukset ovat lähtökohtana rakennuslupaa edeltävässä lupatarkastuksessa. Mikäli suosituksesta halutaan poiketa, siihen tulee olla erityinen syy, ja poikkeamisen vaikutukset koko alueen kaupunkikuvaan tulee selvittää. Havainnepiirroksessa on esitetty lisäksi rakennusten sijoittelutavat, joilla tavoitteena oleva yhtenäisyys on saavutettavissa. Havainnepiirros on siksi lähtökohta tontin käytölle.

Kaikista yli 600 k-m2:n rakennushankkeista tulee hyväksyttää tontinkäyttösuunnitelma ennen tontinluovutusta ja rakennusluvan hakemista. Suunnitelmasta tarkemmin Vuoreksen laatutaso-ohjeessa.

Korttelin 6143 KL-osa, ro-8026-1

Asemakaavan mukaan korttelinosalle voi rakentaa kolmeen tasoon yhteensä 13100 k-m2, jolloin autopaikkoja tulee osoittaa vähintään 260 kpl. Niistä voi osa olla eteläpuolisessa pysäköintilaitoksessa. On suositeltavaa, että yksi rakennettava liiketaso on samassa korkeudessa viereisen Vuoreksen puistokadun tasauksen kanssa. Se antaa mahdollisuuden tehdä puistokadun puolelle sisäänkäyntejä. Mikäli sen alapuolelle rakennetaan liike- tai pysäköintitaso, sen kautta on mahdollista järjestää jalankulkuyhteys puistokadun alta korttelin 6137 liikerakennukseen.

Rakennusten julkisivut Vuoreksen puistokadun ja valtatien ramppien suuntaan sekä sähkölinjan vieressä tulee olla erittäin laadukkaat. Paikan luonteeseen sopivat korkealuokkaiset materiaalit kuten lasi, kivimateriaalit ja laadukkaat metallijulkisivut. Vuoreksen puistokadun julkisivujen tulee liittyä katurajaan pääosalta julkisivun pituudesta, ja julkisivuja tulee elävöittää aukotuksella erityisesti katutasossa. Julkisivun tulee olla vähintään 8 m korkea. Jätteitä ja pakkausmateriaaleja ei tule sijoittaa puistokadun puoleisille tontinosille. Mahdollisten mainostornien tulee olla kohtuullisia korkeudeltaan ja valomäärältään.

Pihajulkisivut erityisesti valtatien rampeille näkyviltä osin tulee olla laadukkaat. Jätteiden ja pakkausmateriaalien säilytyspaikat tulee aidata umpiaidalla. Öljyjen ja kemikaalien varastointi on sallittu vain suojarakentein varustetuissa tiloissa. Pysäköintialueet kestopäällystetään, ja pesu- ja sadevedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta hulevesijärjestelmään. Pysäköintialueet toteutetaan Vuoreksen laatutaso-ohjeen mukaisesti.

Istutettavalle alueelle pohjoispäässä istutetaan täydentävää puustoa yksi puu 100 m2 kohti. Alueen tunnukseksi sopii paikan hengen mukainen taideteos.

Hulevesijärjestelmää on kuvattu ohjeiden lopussa erikseen.

Kortteleiden 6145 ja 6146 KTTY-osat, ro-8026-1

Asemakaavan mukaan kortteleihin voi rakentaa kolmeen tasoon tonttitehokkuuden e=0,60 mukaan. Vaikka ympäröivät kadut ovat pääosin luonnolliseen pihatasoon nähden täytöllä, on suositeltavaa, että yksi rakennettava pääkäyttötarkoituksen mukainen taso on lähellä kadun tasausta. Se antaa mahdollisuuden tehdä suoraan kadulta sisäänkäyntejä. Sen alapuolella voi olla pihan puolelta käytettävä kerros. Tontilla voi olla myös maanalainen tai rinnepaikoissa osittain maanalainen pysäköintikerros.

Rakennusten julkisivut Vuoreksen puistokadun ja Jalkaharpinkadun varressa tulee olla erittäin laadukkaat. Paikan luonteeseen sopivat korkealuokkaiset materiaalit kuten lasi, kivimateriaalit ja laadukkaat metallijulkisivut. Katujulkisivujen tulee liittyä katurajaan pääosalta julkisivun pituudesta, ja julkisivuja tulee elävöittää aukotuksella erityisesti katutasossa. Jätteitä ja pakkausmateriaaleja ei tule sijoittaa puistokadun puoleisille tontinosille. Vuoreksen puistokadun varrella katujulkisivun vähimmäiskorkeuden tulee olla 8 m kadun tasausviivasta.

Katujulkisivut Eskoperkiönkadun varressa sekä korttelissa 6146 kaakkoon Vuoreksen puistokadulle näkyvinä tulee olla laadukkaat. Jätteiden ja pakkausmateriaalien säilytyspaikat tulee aidata umpiaidalla. Öljyjen ja kemikaalien varastointi on sallittu kortteleissa 6145 ja 6146 vain suojarakentein varustetuissa tiloissa. Pysäköintialueet kestopäällystetään, ja pesu- ja sadevedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta hulevesijärjestelmään. Tonttien pihojen korkeusasemat rakennetaan viereisten tonttien kesken toisiinsa sopiviksi. Pysäköintialueet toteutetaan Vuoreksen laatutaso-ohjeen mukaisesti.

Katuräystäslinjojen tulee olla vaakasuoria. Tavanomaista satulakattoa (harjakattoa) ei suositella käytettäväksi.

Korttelin 6146 kaakkoisrajan niille osille, joilla ei ole rakennusta, istutetaan pensasaita tai vastaava näkösuojaksi virkistysalueen ja Vuoreksen puistokadun näkymien takia.

Hulevesijärjestelmää on kuvattu ohjeiden lopussa erikseen.

Kortteleiden 6143 ja 6144 KT-osat, ro-8026-1, 2

Asemakaavan mukaan alueelle voi rakentaa neljään tasoon, kortteliin 6143 tonttitehokkuuden e=1,10 ja kortteliin 6144 e=1,50 mukaan. Korttelin 6143 autopaikkoja voi sijoittaa viereiselle pysäköintitontille, jolloin Fingrid Oyj:n kanssa tulee tehdä sopimus vastuukysymyksistä. Kummankin alueen autopaikkoja voi sijoittaa myös viereiseen pysäköintilaitokseen.

Korttelin 6143 osan julkisivut valtatien ramppien suuntaan ja koilliselle sähkölinjalle päin tulee olla erittäin laadukkaat. Paikan luonteeseen sopivat korkealuokkaiset materiaalit kuten lasi, kivimateriaalit ja laadukkaat metallijulkisivut.

Katujulkisivut Eskoperkiönkadulle ja muut em. kadulle näkyvät julkisivut tulee olla laadukkaat. Jätteiden ja pakkausmateriaalien säilytyspaikat tulee aidata umpiaidalla. Öljyjen ja kemikaalien varastointi on sallittu vain suojarakentein varustetuissa tiloissa. Pysäköintialueet kestopäällystetään, ja pesu- ja sadevedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta hulevesijärjestelmään.

Hulevesijärjestelmää on kuvattu ohjeiden lopussa erikseen.

Korttelin 6143 LPA-8-osat, ro-8026-1, 2

Asemakaavan mukaan tontille 3 voi rakentaa pysäköintilaitoksia neljään tasoon yhteensä 8000 k-m2 ja tontille 4 vastaavasti 14000 k-m2. Liiketilaosuuden lisäksi laitoksiin mahtuu teoriassa 270 ja 470 autopaikkaa. Liiketilaosuus on tarkoitettu toteutettavaksi katutasossa Jalkaharpinkadun puolelle tai Eskoperkiönkadun kulmauksen tuntumaan. Tonttien välistä on kulkuyhteys pohjoispuolisen liikerakennusten tontin yläpihalle, ja saman väylän kautta voidaan järjestää ajoyhteyksiä myös pysäköintilaitoksiin.

Rakennusten julkisivut Vuoreksen puistokadun ja Jalkaharpinkadun suuntaan tulee olla erittäin laadukkaat. Paikan luonteeseen sopivat korkealuokkaiset materiaalit kuten lasi, kivimateriaalit ja laadukkaat metallijulkisivut.

Julkisivut Eskoperkiönkadun varrella ja sähkölinjan vieressä tulee olla laadukkaat. Öljyjen, kemikaalien ja jätteiden varastointi on sallittu vain suojarakentein varustetuissa tiloissa. Pihojen ajoteillä pesu- ja sadevedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta hulevesijärjestelmään.

Istutettavalle alueelle Vuoreksen puistokadun varressa istutetaan kookasta puustoa puistomaisesti yksi puu 100 m2 kohti; puun ympärysmitan yhden metrin korkeudelta tulee olla vähintään 26 cm.

Hulevesijärjestelmää on kuvattu ohjeiden lopussa erikseen.

Virkistysalueet

Lahdensuonpuistoon tehtävät hulevesialtaat ja niitä yhdistävät ojastot sovitetaan maastoon luonnonlammikoiden ja -ojien tavoin. Lammikoiden sijoittamisessa käytetään hyväksi mahdollisuuksien mukaan maastossa jo olevia mudanottopaikkoja.

Hulevesijärjestelmää rakennettaessa aluetta ei saa raivata niin avoimeksi, että liito-oravien kulkumahdollisuudet vaikeutuvat.

Hulevesijärjestelmä

Hulevesien ekologisesta hallinnasta on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa diplomityö v. 2003, laatijana Perttu Hyöty. Sen mukaan kaava-alueen hulevedet johdetaan kahta reittiä Lahdesjärveen. Diplomityö on ollut vesihuoltosuunnittelun lähtökohtana alueen hulevesien käsittelyä suunniteltaessa.

Lahdesjärveen suunnattavat hulevedet kertyvät korttelin 6143 ja korttelin 6144 pohjoisosan alueilta Eskoperkiönkadun pohjoispäästä lähtevään ojastoon ja altaisiin. Kortteleiden 6145 ja 6146 sekä korttelin 6144 eteläosan alueilta hulevedet johtuvat Eskoperkiönkadun eteläkulmasta lähtevän ojaston ja altaiden kautta Lahdesjärveen.

Hulevesien määrät on arvioitu laskelmin ja niille on suunniteltu käsittelyjärjestelyt ja -menetelmät ennen vesien purkautumista vesistöihin. Suunnittelualueelle esitetyt altaat ja kosteikot on mitoitettu kerran vuodessa toistuvan vuorokauden kestävän sateen perusteella. Eteläisellä hulevesireitillä sijaitsevan kosteikon koko on noin 890 m2. Pohjoisen kosteikon koko on noin 1770 m2. Reitit ja niiden paikat on kuvattu asemakaavan havainnepiirroksessa; eteläisestä reitistä on vain pohjoisosa, koska reitti jatkuu asemakaava-alueen ulkopuolelle. Lahdesjärven ja Särkijärven vesitase ei muutu.

Tonteilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää asemakaavamääräyksen hule-11 mukaisesti; niiden viheralueilta tulevia vesiä tulee viivyttää tontilla kivimursketäytteisissä altaissa, jotka tyhjentyvät hulevesireitin ojastoon. Viivytysaltaita voidaan tehdä myös sähkölinjan alle.

Järjestelmää ja sen mitoitusperiaatteita on kuvattu tarkemmin Mikko Kajanuksen selvityksessä "Kosteikon ja laskeutusaltaiden mitoitus Lahdesjärvellä".

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus

Toteuttamista ei ole vielä ajoitettu. Todennäköisesti se alkaa Vuoreksen puistokadun rakentamisella. Tonttijako laaditaan myöhemmin sitovana ja erillisenä.