PAPPILA-5567-3, 5573-23 JA PUISTOALUETTA, LUHTAANKATU 3, LAIDUNKATU 5. PIENTALOALUEEN KAAVOITTAMINEN. KARTTA NO 7985.

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 25. päivänä elokuuta 2004 päivättyä ja 12. päivänä lokakuuta tarkistettua asemakaavakarttaa nro 7985. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

TIIVISTELMÄ

Kaavaprosessin vaiheet

Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Arkta rakennuttajat Oy. Kaavoituksen pohjaksi laadittu luonnos oli nähtävillä 5.5.2004 järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville mielipiteiden saamista varten 10.6.-1.7.2004 väliseksi ajaksi, ja siitä jätettiin yksi kirjallinen mielipide. Ehdotus oli nähtävillä 9.9.- 11.10.2004 ja siitä jätettiin neljä muistutusta. Muistutusten johdosta ei tehty muutoksia kaavaehdotukseen. Erillispientalojen tontilla 5567-21 rakennusalaa on tarkistettu ja rakennusoikeus osoitettu merkinnän 360+v60 sijasta tehokkuusluvulla e=0,3 eli 612 m2 kerrosalaa. Muutos on vähäinen eikä edellytä asemakaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville.

Asemakaava

Korttelin 5567 tontti 3 ja osa Pappilanpuistoa osoitetaan yleiskaavan mukaisesti pääosin rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi. Kirkkoladunkadun varteen osoitetaan tontti erillispientaloille, ja korttelin 5567 eteläreunasta liitetään alueella kulkevaan puroon rajautuva kaistale Pappilanpuistoon. Alue liitetään katuverkkoon suoraan Luhtaankadulle, sekä Hevoshaankadulle korttelin 5573 ja puistoalueen kautta kulkevalla ajoyhteydellä. Rakennusoikeutta alueelle osoitetaan yhteensä 7012 kem2 asuntokerrosalaa ja 1180 kem2 autosuoja- ja taloustilojen kerrosalaa. Asuntoja alueelle muodostuu yhteensä 58.

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot

Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan
Korttelin 5567 tonttia 3,
Korttelin 5573 tonttia 23 ja
puistoaluetta

Asemakaavan muutoksella muodostuu:
Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan
Korttelin 5567 tontit 21 ja 22
ja puistoaluetta

Tonttijako tehdään kaavamuutoksen yhteydessä.
Tonttijaolla muodostuu:
Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan
Korttelin 5567 tontit 21 ja 22

Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, yhdyskuntapalvelut, arkkitehti Rauno Penttinen

Dno: YPA: 2454/ 9.3.2004

Vireilletulo: 10.6.2004

1.2 Kaava-alueen sijainti

Alue sijaitsee n. 5,5 km itään kaupungin keskustasta, Luhtaankadun länsipuolella, Teiskontiestä etelään.

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

Asemakaava no 7985. Pappila 5567-3, 5573-23 ja puistoaluetta, Luhtaankatu 3, Laidunkatu 5. Pientaloalueen kaavoittaminen.

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2004

3 LÄHTÖKOHDAT

.
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Alue sijaitsee n. 5,5 km itään kaupungin keskustasta, Luhtaankadun länsipuolella, Teiskontiestä etelään.. Suunnittelualueen koko on n. 4,9 ha ja sen itäpuolella on Pappilan pientalovaltainen asuinalue. Pohjois- ja länsireunastaan alue rajautuu luonnontilaiseen Pappilanpuistoon, eteläreunastaan puistoaluetta halkovaan puroon.

3.1.2 Luonnonympäristö

Suunnittelualue on entistä viljelysmaata, pääosin luonnontilaista niittyä, jossa kasvaa jonkin verran lehtipuita. Suunniteltujen asuinkortteleiden kohdalla maasto on enimmäkseen tasaista, nousee sitten voimakkaasti pohjoiseen, ja vanhusten asunnot tontilla 5573-23 sijaitsevat jälleen tasaisella maalla n. 8 m ylempänä. Suunnittelualueen eteläreunassa virtaa puro, jonka varrella kulkee yleisesti käytetty virkistysreitti.

3.1.3 Rakennettu ympäristö

Suunnittelualueen itäpuolella on melko tiiviisti rakennettu asuinalue, jolla on iältään vaihtelevia rivi- ja erillispientaloja.
Alueen koulut ja terveysasema sijaitsevat Hintsankadun varressa n. 800 m suunnittelualueelta lounaaseen. Samalla etäisyydellä idässä on Koilliskeskuksen kaupallisten palvelujen keskittymä.

Tontilla 5567-3 on 1-kerroksinen, v. 1949 rakennettu puurakenteinen omakotitalo ja talousrakennus. Tontilla 5573-23 olevat Tampereen Kotilinnasäätiön vanhusten asuintalot ovat 2-kerroksisia, 1970-luvulta ja betonirakenteisia.

Alue rajautuu kolmelta suunnalta Pappilanpuistoon, joka on osa laajaa lähivirkistysalueiden verkkoa.

Kokoojakatuna toimivan Luhtaankadun liikenne on uusien korttelien rakentumisen myötä jatkuvasti lisääntynyt, ja osa asukkaista pitää sitä jo häiritsevänä. Toisaalta Luhtaankadulle rakennetun pyörätien on koettu parantavan liikenneturvallisuutta. Luhtaankadun kautta kulkee bussin no 18 reitti.

3.1.4 Maanomistus

Tampereen kaupunki omistaa tontin 5573-23 ja puistoalueen. Tontin 5567-3 omistaa Iia Tuutti.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Pirkanmaan 3. seutukaava on vahvistettu 6.6.1997. Sen mukaan alue on taajamatoimintojen aluetta. Pirkanmaan maakuntakaavan laatiminen on aloitettu maakuntavaltuuston 22.10. 2001 tekemällä päätöksellä. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 1.9.-30.9.2003. Siitä jätettiin yli 200 mielipidettä.

Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan korttelin 5573 tontti 23 on kerrostalovaltaista asuinaluetta, muu suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta.

Korttelin 5567 tontilla 3 ( Luhtaankatu 3 ) on voimassa 3.1.1957 vahvistettu asemakaava nro 853, jossa tontti on merkitty viljelystontiksi, ja sille on merkitty rakennusalat 1-kerroksiselle asuinrakennukselle ja talousrakennukselle. Pappilanpuiston alueella on voimassa 28.5.1970 vahvistettu asemakaava nro 3027, jossa alue on merkitty luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi. Tontilla 5573-23 on voimassa 4.2.2004 vahvistettu asemakaava nro 7637. Tontti on varattu vanhusten asuntoja varten

Tontin 5567-3 tonttijako on hyväksytty 10.6.1948 ja se on merkitty rekisteriin 11.8.1952

Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausviraston
laatima ja se on tarkistettu v. 2004.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Arkta rakennuttajat Oy. Sama yhtiö on tehnyt alueesta esisopimuksen nykyisen maanomistajan kanssa ja laatinut luonnoksia kaavoituksen pohjaksi. Arkta rakennuttajat Oy on neuvotellut myös Tampereen kaupungin omistaman alueen kaavoittamisesta samassa yhteydessä.

Asemakaavan muutoksesta peritään taksan mukaiset kulut.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset

Osallisia ovat:
Muutoksen hakija
Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue)
Pappilan omakotiyhdistys
Kaupungin eri hallintokunnat, mm. ympäristövalvonta, kiinteistötoimi, pelastuslaitos, kaikki tekniset toimialat ja koulutoimi.

4.3.2 Vireilletulo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville mielipiteiden saamista varten 10.6.-1.7.2004 väliseksi ajaksi, ja siitä jätettiin yksi kirjallinen mielipide.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Kaavoituksen pohjaksi laadittu luonnos oli nähtävillä 5.5.2004 järjestetyssä yleisötilaisuudessa, johon osallistui 6 alueen asukasta. Esitetyt mielipiteet koskivat kaikki Luhtaankadun liikennettä, jonka lisääntyminen koetaan alueella ongelmaksi. Ratkaisuksi esitettiin muun muassa uutta katuyhteyttä Kirjavaisenkadulta nyt suunniteltavalle alueelle.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi kirjallinen mielipide. Tontin 5567-15 asukas esitti huolensa pintavesien poisjohtamisesta tontin lounaisrajalla ja esitti suunnittelualueella sijaitsevan, istutetun Terijoen salava-rivin säilyttämistä tontin ja suunnitellun uuden asuinkorttelin välisenä näkösuojana. Lisäksi asukas toivoi luonnoksessa esitetyn, tonttien välistä rajaa myötäilevän ajoyhteyden Hevoshaankadulle siirtyvän kauemmaksi pohjoiseen päin.

Ehdotus oli nähtävillä 9.9.-11.10.2004 välisen ajan, ja siitä jätettiin neljä muistutusta.

Monica Paulamäen ja 20 muun kadun varren asukkaan allekirjoittamassa muistutuksessa esitetään huoli Hevoshaankadun jatkuvasti lisääntyvästä liikenteestä, ja kadun käyttämisestä läpiajoon Teiskontielle. Ratkaisuksi muistuttajat esittävät läpiajon estämistä heiluriportein tai hidastein. Lisäksi muistutuksessa kuvataan rauhallisen ja puistomaisen alueen muuttumista täyteen rakennetuksi lähiöksi, jonka julkiset palvelut eivät nykyiselläänkään kykene vastaamaan kysyntää.

Aarto ja Ritva-Leena Kivimäki esittävät muistutuksessaan uuden asuinalueen liikenteen ohjaamista Hevoshaankadun alkupään kautta, läpiajon kieltävällä liikennemerkillä.

Kaavoittaja: Ajoneuvoliikenne suunnitellulle pientaloalueelle tapahtuu osittain suoraan Luhtaankadulta, osittain Hevoshaankadulle johtavan ajoyhteyden kautta. Uusien asuntojen myötä alueen liikenne lisääntyy väistämättä, ja asukkaat epäilemättä kokevat sen häiriöksi siellä, missä alue liitetään olemassa olevaan katuverkkoon. Yhteydet on pyritty sijoittamaan siten, että aiheutetaan mahdollisimman vähän häiriötä ympäristölle ja asukkaille. Hevoshaankadun käyttöä läpiajoliikenteeseen on helpointa rajoittaa liikennemerkein.
Asuinalueiden elinkaareen kuuluu ajoittainen, lisääntynyt kysyntä mm. päiväkotien ja koulujen palveluille. Kaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot myös ao. hallintokunnilta, eikä niillä ollut huomautettavaa.

Muistutuksessaan 11.10. pitävät As.Oy Petrantuvan hallituksen pj. ja kaksi taloyhtiön asukasta kaavoituksesta tiedottamista puutteellisena. Kaavaehdotuksessa esitettyä rakentamista he pitävät massiivisena ja osittain nykyiselle puistoalueelle sijoittuvaa asuinaluetta suurena. Lisäksi muistuttajat ovat huolissaan lisääntyvästä liikenteestä sekä taloyhtiönsä piha-alueen pintavesistä, jotka nykyään johdetaan suunnittelualueella sijaitsevaan avo-ojaan. Muistutukseen 19.10. tekemässään täydennyksessä asukkaat ehdottavat lauta-aidan rakentamista näkösuojaksi tonttien välille, sekä kaavan havainnepiirroksessa esitetyn jätekatoksen ja vieraspysäköinnin siirtoa kauemmas tontin rajasta.

Kaavoittaja: Kaavoituksen vireille tulosta, yleisötilaisuudesta ja kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville tiedotettiin normaalin käytännön mukaan virallisin ilmoituksin kahdessa sanomalehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallisten suuren määrän vuoksi henkilökohtaisia kirjeitä ei lähetetty. Muistutuksen johdosta kaavoittaja kävi vielä 11.10. 2004 As.Oy Petrantuvan yhtiökokouksessa esittelemässä kaavaehdotusta yhtiön asukkaille.
Kaavan uudet asuinkorttelit sijoittuvat alueelle, joka on 12.12.2000 vahvistetussa kantakaupungin yleiskaavassa osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, joten alueen laajuus ei ylitä jo tehtyjä suunnitelmia. Rivitalojen ja kytkettyjen omakotitalojen muodostama kokonaisuus ei poikkea ympäristöstään mittakaavaltaan massiivisempana.
Lisääntyvän liikenteen aiheuttama häiriö ei ole kokonaan vältettävissä, mutta yhteydet alueelle on pyritty sijoittamaan siten, että häiriö jäisi mahdollisimman pieneksi ja veisi mahdollisimman vähän tilaa muulta maankäytöltä.
Rakennuspaikan luonnollisen vedenjuoksun muuttamisesta on säädetty Maankäyttö- ja rakennuslain 165 § :ssä, ja sen mukaan kiinteistön omistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei toimenpiteistä aiheudu huomattavaa haittaa naapureille.
Aidan rakentaminen tonttien väliseksi näkösuojaksi ei välttämättä paranna pihojen viihtyisyyttä, eikä aitaamista kaavassa siksi edellytetä, mutta ei myöskään estetä.
Rakennusten sijoittumista tontille on kaavassa ohjattu yhtenäisin, melko väljin rakennusaloin, eikä talous- tai muiden yksittäisten rakennusten sijoittumista ole kaavalla sidottu. Näin on haluttu turvata mahdollisuus suunnitelman kehittymiseen vielä luonnosvaiheen jälkeenkin. As.Oy Petrantuvan luoteisrajan kohdalla uuden rakennusalan raja on 8 metrin päässä tontin rajasta, ja vähintään 20 metrin päässä olemassa olevista rakennuksista.

Pappilan omakotiyhdistyksen puheenjohtajan, Juho Jokisen allekirjoittamassa muistutuksessa nähdään Pappilan aluetta täydennysrakennetun jo riittävästi, ehkä liikaakin. Muistutuksessa tuodaan esiin julkisten palvelujen ja katuverkon riittämättömyys sekä liikenteessä viikottain syntyvät vaaratilanteet. Pappilanpuisto on asukkaiden vilkkaassa virkistyskäytössä ja osa laajempaa keskeistä vihervyöhykettä. Puiston pienentäminen heikentää muistuttajan mielestä sekä sen maisemallista, että virkistysarvoa.

Kaavoittaja: Asemakaava noudattaa v. 2000 vahvistettua kantakaupungin yleiskaavaa, jossa koko kaavoitettava alue on osoitettu asuinrakentamiselle. 28.5.1970 vahvistetussa asemakaavassa nro 3027 osa alueesta on merkitty luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi, mutta tämä, kolmekymmentä vuotta vanhempi suunnitelma ei ole ohjannut asemakaavaehdotuksen laadintaa. Pappilanpuiston pieneneminen ei estä sen virkistyskäyttöä jatkossakaan, ja alueen kautta kulkevat virkistysreitit ja yhteydet laajempaan viherverkkoon säilyvät. Katuverkon ja julkisten palvelujen riittävyydestä huolehtivilla hallintokunnilla ei ole ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa.

4.4 Asemakaavan tavoitteet

Alue kuuluu kantakaupungin yleiskaavassa osoitettuihin täydennysrakentamisen alueisiin. Tarkoituksena on muuttaa alueen asemakaavaa siten, että yleiskaavaan merkitty käyttötarkoitus, pientalovaltainen asuinalue, toteutuu. Koska alueen sisäinen liikenneverkko muodostuu hyvin mittavaksi, alue liitetään katuverkkoon sekä Luhtaankadulle että Hevoshaankadulle. Tontti 5573-23 joudutaan ottamaan mukaan asemakaavaan nimenomaan kulkuyhteyden järjestämisen takia.

Tontin 5567-3 nykyisellä omistajalla on tarkoitus säilyttää tontilla sijaitseva, v. 1949 rakennettu asuinrakennus asuinkäytössä ja rakentaa sen viereen uusi erillispientalo.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Kaavaehdotus perustuu luonnoksiin, joissa suunnittelualueelle on sijoitettu sekä kaksikerroksisia rivitaloja että kytkettyjä erillispientaloja. Koska alue on verraten laaja, antaa tällainen toteutustapa mahdollisuuden tasapainoisen, elävän ja ympäristöön sopivan kaupunkikuvan muodostumiselle. Yhteen rakennustyyppiin perustuvat vaihtoehdot tuottaisivat kaupunkikuvan kannalta huonomman lopputuloksen ja olisivat alueen rakentamistavalle vieraita. Alueen laajuudesta johtuen on se myös liitetty katuverkkoon sekä Luhtaankadulle että Hevoshaankadulle. Pelkästään Luhtaankadun kautta tapahtuva liikenne heikentäisi merkittävästi asumisen laatua liittymän läheisissä asunnoissa ja vaikeuttaisi alueen toteuttamista erillisinä yhtiöinä.

Suunnittelun kuluessa esille tulleet mielipiteet on otettu huomioon siten, että ajoyhteys Hevoshaankadulle on linjattu uudestaan kulkemaan kauemmaksi naapuritontista. Tonttien rajalla oleva, istutettu puurivi on merkitty säilytettäväksi ja rakennusalan rajaa on siirretty kauemmaksi tontin rajasta. Korttelin 5567 rajalla kulkevan puron suojavyöhykkeeksi on tontista 5567-3 otettu kaistale ja liitetty puistoon. Tontin 5567-21 rakennusalaa on laajennettu ja rakennusoikeus osoitettu merkinnän 360+v60 sijasta tehokkuusluvulla e=0,3 eli 612 m2 kerrosalaa.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne

Asemakaavalla muodostuu pientaloalue Pappilan kaupunginosaan, olemassaolevan kunnallistekniikan ja palvelujen yhteyteen.

5.1.1 Mitoitus

Kaava-alueen pinta-ala on 4,95 ha. Uusien asuinkortteleiden osuus on n. 2,5 ha ja kerrosala 8120 kem2. Tehokkuus on 0,26-0,33. Asuntoja alueelle tulee 58.

5.1.2 Palvelut

Alue tukeutuu lähiympäristön olemassaoleviin palveluihin. Alueen koulut ja terveysasema sijaitsevat Hintsankadun varressa n. 800 m suunnittelualueelta lounaaseen. Samalla etäisyydellä idässä on Koilliskeskuksen kaupallisten palvelujen keskittymä.

5.3 Aluevaraukset

5.3.1 Korttelialueet

Tontit 5567-22 ja 23 osoitetaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuintalojen korttelialueeksi, ja kerrosluvuksi merkitään 2. Rakennusalojen väliin ja tontin reunoille merkitään istutettava tontinosa. Autopaikkoja on rakennettava yksi jokaista 85 kerrosalaneliömetriä kohti.
Tontille 5667-22 osoitetaan rakennusoikeutta 3400 m2 asuntokerrosalaa ja 600 m2 autosuoja- ja talousrakennusten kerrosalaa.
Tontille 5667-23 osoitetaan rakennusoikeutta 3000 m2 asuntokerrosalaa ja 560 m2 autosuoja- ja talousrakennusten kerrosalaa. Tontille 5667-23 merkitään ajoyhteys puistoalueen ja tontin 5573 kautta. Tontin etelärajalla kasvava puurivi merkitään säilytettäväksi.
Tontti 5567-21 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi, rakennusoikeus merkitään tehokkuusluvulla e=0,3 ja kerrosluvuksi merkitään 2.

5.4 Kaavan vaikutukset

Kaavalla laajennetaan Pappilan pientalovaltaista asuinaluetta.
Palvelujen kysyntä sekä liikenne Luhtaankadulla ja Hevoshaankadulla lisääntyy. Osittain luonnontilainen Pappilanpuiston alue pienenee, mutta säilyy virkistyskäytössä.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

Asemakaavan toteuttaminen alkaa kaavan tultua vahvistetuksi.