LAHDESJÄRVEN LAHDESPOHJAN ALUEEN LÄNSIOSA JA LAHDESJÄRVEN ERITASOLIITTYMÄ, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, KARTTA NRO 7951, JA VUOREKSEN PUISTOKATUA, ASEMAKAAVA, KARTTA NRO 8071.Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä lokakuuta 2005 päivättyjä ja 1.3.2006 muutettuja tai tarkistettuja asemakaavakarttoja nro 7951 ja 8071. Asemakaavojen hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.Lisätietoja: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?7951 ja http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8071.
Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee 4-6 km kaupungin keskustasta Lahdesjärven rakennetun kaupunginosan itäpuolella. Lähitontit ovat Lahdesjärvellä teollisuustontteja ja Nirvassa omakoti- ja koulutontteja. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavoitus perustuu Vuoreksen osayleiskaavan toteuttamiseen myös Lahdespohjan alueelta. Osayleiskaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 17.2.2005. Päätöksestä on valitettu. Asemakaava ja asemakaavan muutos on tullut vireille kaavoituskatsauksella 2004. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 4.3.-1.4.2004. Siitä jätettiin mielipide, jonka mukaan suunnitelma tulisi hylätä luonnonolojen vuoksi. Yleisötilaisuudessa 11.3.2004 oli paikalla kolmisenkymmentä osallistujaa, ja keskustelussa olivat esillä liikenne ja liito-oravahavainnot. Asemakaavaluonnokset nro 7951 ja 8071 valmistuivat 29.8.2005. Ne olivat nähtävinä 1.-26.9.2005. Yleisötilaisuudessa 7.9.2005 niihin kävi tutustumassa noin sata henkilöä. Keskustelussa olivat asemakaavojen osalta ulkoilumaastot, hulevedet, tonttien varaaminen, melusuojaus ja Nirvan liikenne. Kirjallisesti jätettiin 17 lausuntoa ja 6 mielipidettä. Asiat koskivat Nirvan liikennettä ja melusuojausta, hulevesiä, lepakoita ja liito-oravia, ekokäytävää, vesitaloutta ja asemakaavan merkintöjä. Niihin on valmisteltu vastineet. Asemakaavan keskeinen sisältö Vuoreksen osayleiskaavan mukaisesti pääosa alueesta on työpaikka-aluetta. Keskelle sijoittuvan Vuoreksen puistokadun pohjoispäässä ja lähellä kehätien eritasoliittymää on paljon tilaa vaativan erikoiskaupan kortteli. Sen eteläpuolella on yhdistettyjen liike- ja toimitilarakennusten korttelit. Vanhaan teollisuusalueeseen liittyen on perinteisemmän teollisen toiminnan korttelit. Kaakkoispuolelle jää tilaa ekologiselle käytävälle ja viheryhteydelle. Asemakaavoilla muodostuu 4,53 ha paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tonttia, liike- ja toimitilatonttia 2,10 ha ja teollisuustonttia 3,00 ha. Uutta työtilan kerrosalaa syntyy noin 42600 k-m2. Työpaikkojen teoreettinen lisäys on vähintään 475 paikkaa. Vuoreksen puistokatua kaavoitetaan pohjoispäästä 1,3 km. Kaava-alue on 34,76 ha. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat alueen kallioiseen maastoon tonttien ja katujen louhinta- ja täyttötarpeen vuoksi. Alueen itäreuna on Lahdesjärven - Särkijärven valuma-aluetta, ja sen hulevedet on johdettu Vihiojan suuntaan. Valuman väheneminen korvataan Västinginmäen puhtailla valumavesillä Lahdesjärveen. Hulevesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltu ja mitoitettu tavanomaista tarkemmin. Lahdesjärven eritasoliittymän itäosa ja sen pohjoispuolinen, Automiehenkaduksi nimetty katuosa Hylliniitynkatuun asti käsitellään erillisenä asemakaavana ja kaavamuutoksena. Siinä otetaan kantaa eritasoliittymän ramppien väliseen meluvalliin, Automiehenkatuosuuden nimen muutokseen Hylliniitynkaduksi ja meluaidan jatkoon kadun länsireunalla. Asemakaavan toteuttaminen Toteutusta varten on laadittu rakentamistapaohjeet ja katupiirustukset. Todennäköisesti toteutus alkaa länsipuolen katujen ja Vuoreksen puistokadun rakentamisella.
2.1 Tunnistetiedot Kartta nro 7951, asemakaava: Tampereen kaupungin
Lahdesjärven kaupunginosan Kartta nro 7951, asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin
Lahdesjärven kaupunginosan Nirvan kaupunginosan Kartta nro 7951, asemakaavan muutoksella muodostuu: Tampereen kaupungin
Lahdesjärven kaupunginosan Nirvan kaupunginosan Kartta nro
8071, asemakaava: Kaavojen laatijat: Tampereen kaupunki, yhdyskuntapalvelut, asemakaavoitus, projektiarkkitehdit Jarmo Lukka ja Juha Jaakola. 2.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee kaupungin keskustasta 4-6 km eteläkaakkoon. Sitä rajaavat Lahdesjärven puolella Automiehenkatu, Aarporankatu ja Vuoreksen puistokadun linjaus sekä valtatien 9 pohjoispuolella Kurssikeskuksenkatu ja Automiehenkatu. Katuosoitteet ovat Kurssikeskuksenkatu 1 ja Aarporankatu 2. Kartta nro 8071 rajaa edellisten eteläpuolelta ekologista käytävää ja kapean alueen lähelle Särkijärveä. 2.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaava nro 7951 on nimeltään Lahdesjärven Lahdespohjan alueen länsiosan ja Lahdesjärven eritasoliittymän asemakaava. Asemakaava nro 8071 on Vuoreksen puistokadun asemakaava. Niiden tarkoituksena on asemakaavoittaa Vuoreksen puistokadun pohjoisosa ja sen liittyminen Lahdesjärven yritystoiminnan alueeseen ja sen eteläpuoliseen ekologiseen käytävään. Kaavojen laajuus on yhteensä 34,76 ha. 2.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Vuoreksen
osayleiskaava, 11.8.2003. 2.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Hulevesien
ekologinen hallinta - kohdealueena Vuores, diplomityö Perttu Hyöty,
30.9.2003.
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Lahdesjärven asemakaavoitettu kaupunginosa on yritystoiminnan aluetta lähinnä teollisuus- ja palvelutoimintoja varten. Sen itäpuolella on tällä hetkellä metsämaata ja metsittyviä peltoja Lahdesjärven rantaan asti. Kaakkoispuolella Särkijärven rannassa on myös loma-asutusta. Pohjoisosassa on valtatie 9 ja sen eritasoliittymä. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueen maasto on hyvin vaihtelevaa. Lahdesjärven tasosta +115 maasto kohoaa korkeimmillaan +141:een Aarporankadun vieressä. Suuri osa alueesta on kalliota, jonka päällä voi olla vähäinen pintamaakerros. Alueella on pohjois-eteläsuuntainen vedenjakajaharjanne, joka jakaa Lahdesjärven ja Särkijärven valuma-alueen itäpuolelle ja Vihiojan valuma-alueen länsipuolelle. Metsän pääpuulajeina on mänty ja kuusi. Kosteammilla paikoilla kasvaa myös koivua, haapaa ja leppää. Kaava-alueiden keskellä peltojen lähellä ja eteläpäässä Särkijärven lähellä olevan Västinginmäen itäpuolella elää viiksisiippayhdyskuntia. Niiden lisääntymiskolonia on tilojen Rnro 8:96 ja 8:101 rajan tuntumassa peltoaukean koillispuolella. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueen länsipuolella on teollisuusrakennuksia, jotka on rakennettu viimeisen viiden vuoden aikana. Niiden eteläpuolella on 110 kV:n sähkölinja, jonka vaara-alue on 30 m. Muuta rakennuskantaa ei ole. Kaava-alueella ei ole palveluja. Lähimmät valmiit palvelut ovat ABC-huoltoasemalla Automiehenkadun pohjoispuolella. Automiehenkadun länsipäähän on asemakaavoitettu paljon tilaa vaativan erikoiskaupan alue, jota ei ole vielä toteutettu. Asemakaavan mukainen katuverkko on tehty Lahdesjärvelle ja valtatien pohjoispuolelle Nirvaan. Särkijärven rantaan johtaa itäosan läpi yksityistienä Västinginmäentie sivuhaaroineen. 3.1.4 Maanomistus Tampereen kaupunki omistaa kaava-alueesta pääosan. Osa valtatien 9 tiealueesta on Suomen valtion/Tiehallinnon omistuksessa. Määräalan Rno 10:32M602 Hallilan kylässä (Särkijärven pohjoisrannalla) omistavat Kaisa Koivisto, Anna, Simo ja Pekka Muotiala sekä Maija Pelkonen. 3.2 Suunnittelutilanne -seutukaava
6.6.1997: pääosin taajamatoimintojen reservialuetta Ar, länsireunassa
lähivirkistysaluetta VL, sähkölinja, pohjoisosassa valtatie,
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavoitus perustuu Vuoreksen osayleiskaavan toteuttamiseen myös Lahdespohjan alueelta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on hyväksynyt 9.2.2004 asemakaavoitusohjelman 2004-2006, jossa on kohteena 55 Lahdespohja vuodelle 2005. Kerrosalatavoite on 40000 k-m2 työtilaa. Vuoreksen 11.8.2003 päivätty osayleiskaava vahvistettiin Lahdespohjan osalta ympäristöministeriössä 17.2.2005. Päätöksestä on valitettu. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat: 4.3.2 Vireilletulo Asemakaava ja asemakaavan muutos on tullut vireille kaavoituskatsauksella 2004, joka on jaettu kaupungin talouksiin 3.3.2004. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Vuoreksen osayleiskaavaan liittyvän alueen rajaus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 4.3.-1.4.2004. Siitä on keskusteltu yleisötilaisuudessa 11.3.2004, jossa oli paikalla kolmisenkymmentä osallistujaa. Lahdespohjan alueelta käsiteltiin mm. eritasoliittymän uudelleenjärjestelyjä, maankäytön aiheuttamaa liikenteen kasvua ja tuoreita liito-oravahavaintoja. Juhani Korkeila jätti mielipiteen, jonka mukaan suunnitelma tulee hylätä pesivien liito-oravien, Lahdesjärven pohjoispäässä pesivän kuikkaparin ja selvittämättömien vesieliöstöjen perusteella. Eija Karikoski ja Pertti Rantanen halusivat olla osallisina asiassa. Asemakaavaluonnokset nro 7951 ja 8071 ja niihin liittyvät katusuunnitelmat olivat nähtävinä 1.-26.9.2005. Niistä jätettiin 17 kirjallista lausuntoa ja 6 kirjallista mielipidettä, jotka käsittelivät Nirvan liikennettä ja melusuojausta, hulevesiä, lepakoita ja liito-oravia, ekokäytävää, vesitaloutta ja asemakaavan merkintöjä. Avointen ovien yleisöti-laisuudessa 7.9.2005 kävi noin sata henkilöä. Keskusteluissa olivat asemakaavojen osalta mm. ulkoilumaastot, katujärjestelyt, hulevedet, tonttien varaaminen, melusuojaus ja Nirvan liikenne. Lausunnoista ja mielipiteistä on koottu vastineluettelot. Vastine 2 on tehty osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen lausuntoon, vastineluettelo 3 luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin. Niissä on selostettu, millä tavalla esille tuodut asiat on voitu huomioida lopullisissa asemakaavoissa. Täydelliset lausunnot ja mielipiteet ovat asemakaavojen liiteasiakirjoissa. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ympäristökeskus, Tiehallinnon Hämeen tiepiiri ja Tampereen kaupunki pitivät 18.4.2005 Lahdespohjan suunnittelun aloituskokouksen. Siinä käytiin läpi osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, tehdyt selvitykset ja inventoinnit sekä suunnitteluvaihe. Asemakaava- ja katusuunnitelmaluonnoksista ja selvityksistä on keskusteltu 20.9.2005 Tiehallinnon Hämeen tiepiirin edustajan kanssa ja 22.9.2005 Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen edustajien kanssa. Esillä olivat tiealueen asemakaava, liikennejärjestelyt, kaupan vaikutusten arviointi, poikittaiset virkistysaluetarpeet, melukysymykset sekä liito-orava- ja lepakkoselvitykset. Asiat on kirjattu aloituskokouksen ja työpalaverin muistioihin ja vastineluetteloon 3. Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa on keskusteltu asemakaa-vojen selvityksistä ja yksityiskohdista, mm. lepakkoalueen kaavamääräyksen sanamuodosta, vielä 9.11.2005. 11.1.2006 pidetyssä kokouksessa on keskusteltu muistutuksista ja liito-oravan esiintymisen selvittämisestä. 31.1.2006 on keskusteltu Suomen ympäristökeskuksen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen edustajien kanssa hulevesien käsittelyperiaatteista. Neuvottelussa on suositeltu puistokadun hulevesien käsittelyä suoto-ojissa ennen niiden johtamista kosteikkoihin ja hulevesialtaisiin. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Viimeisin asemakaavoitusohjelma 2005-2007 esittää Lahdespohjan länsiosan kerrosalatavoitteeksi 40000 k-m2 työtilaa. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Seutukaavaa seuraava maakuntakaava määrittelee Lahdespohjan osittain työpaikka-alueeksi ja osittain asuntoalueeksi. Vuoreksen osayleiskaavassa pääosa on työpaikka-aluetta, joka varataan pääasiassa liike-, toimisto- ja työpaikkatiloille sekä niihin liittyville varastotiloille. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä eikä vaikutuksiltaan vastaavaa useista myymälöistä koostuvaa kauppakeskusta tai vastaavaa yksikköä. Automiehenkadun varressa on palveluvaltaisen yritystoiminnan aluetta, joka varataan pääasiassa liike- ja toimistotiloille sekä niihin liittyville varastotiloille. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Alueelle ei saa sijoittaa kaupan suuryksikköä eikä suuria yli 400 m2:n päivittäistavaramyymälöitä. Lahdespohjan alueen läpi johdetaan katuyhteys etelään Vuorekseen, ja kaava-alue päättyy siltavaraukseen. Työpaikka-alueen kaakkoispuolella on ekologisena käytävänä toimiva virkistysalue. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Vuoreksen osayleiskaavaa laadittaessa tulivat jo esille arvokkaat luontokohteet ja liito-oravan pesintäpaikka Västinginmäentien itäpuolisessa rantametsikössä ja tien varressa Messukylän kylän tilojen Rnro 8:94 ja 8:101 kohdalla. Ne tulee ottaa asemakaavoissa huomioon. Martti Lagerström on käynyt kaavoitettavan alueen läpi kesällä 2005 eikä ole havainnut silloin jälkiä liito-oravan pesimisestä tai liikkumisesta. Sitä on täydennetty Kari Kortteen lausunnolla, jonka mukaan nyt kaavoitettava alue ei kuulu liito-oravalle sopiviin alueisiin. Fingrid Oyj:n 110kV:n sähkölinja on siirretty nykyiselle paikalle 1990-luvulla. Linjan vaara-alue on 30 m. Pylväät ovat puisia haarapylväitä, jotka on harustettu. Vaara-alueen käyttäminen myös muihin tarkoituksiin on mahdollista tietyissä rajoissa. Vuoreksen osayleiskaavassa ilmenivät jo tarpeet alueelta syntyvien hulevesien ekologiselle käsittelylle mm. kosteikkojen ja hulevesialtaiden avulla ennen niiden johtamista vesistöihin. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Tuomas Santasalo Ky on selvittänyt kaava-alueen käyttämistä työpaikka- ja liiketoiminta-alueena. Tavoitesuunnitelmassa Automiehenkatuun ja valtatien ramppiin rajautuvat korttelit sopivat paljon tilaa vaativan kaupan isoille myymälöille. Vuoreksen puistokadun varressa edellisten eteläpuolella on aluetta paljon tilaa vaativan kaupan pienemmille myymälöille sekä huolto- ja varastotoiminnalle. Edellä mainittujen itä- ja länsipuoliset korttelit sopivat parhaiten työpaikka-alueiksi. Tieliikelaitos on laatinut Lahdesjärven eritasoliittymäalueelle aluevaraussuunnitelman, jossa on esitetty Vuoreksen puistokadulle mahdollisimman itäinen linjaus minimikaarresädettä käyttäen kallioleikkausten minimoimiseksi. Eritasoliittymän pohjoispuolella rampit on muutettu trumpettityyppisiksi ja Kurssikeskuksenkadun liittymää on esitetty siirrettäväksi etelämmäksi. Hylliniitynkadun linjaus on muutettu epäjatkuvaksi Koivistonkylän ja Nirvan suuntaan suuntautuvan läpikulkuliikenteen minimoimiseksi ja liikennevirtojen ohjaamiseksi itäiselle ohikulkutielle. WSP LT-Konsultit Oy on tehnyt viitesuunnitelman alueen kortteleiden rakentamisesta ja laatutasovaatimuksista. Ympäristön kannalta tärkeimmät reunavyöhykkeet ovat Vuoreksen puistokadun varressa, pohjoissivulla valtatien suuntaan, keskeisen liittymäkadun varressa ja eteläosan pikaraitiotievarauksen ympäristössä. Alueen hulevesien hallinnasta on tehty diplomityö, jonka mukaan Lahdesjärven suuntaan on toteutettavissa kaava-alueen itäpuolella kaksi ojanne- ja allasketjua. Vihilahden suuntaan hulevedet ja eteläosan kuivatus edellyttävät osayleiskaavan mukaisen korttelirajan tarkistamista. Kun Vuoreksen puistokatu rajaa valuma-aluetta idemmäksi, valunnan pienenemistä tulee korvata kääntämällä Västinginmäen alueelta vastaava vesimäärä Lahdesjärven suuntaan. Kaukolämpöverkosto tarvitsee varalämpökeskuksen ja pumppaamon tontin länsireunalle. Yrjö Siivosen kesällä 2005 tekemän selvityksen mukaan ekokäytävän kohdalla ja sen pohjoispuolisen pellon vieressä on viiksisiipan reviiri ja lisääntymiskolonia. Reviirialuetta on myös Västinginmäen itäpuolisella Särkijärven rantavyöhykkeellä. Lisääntymiskolonialle tulee varata noin 100 m:n suoja-alue rakennettaviin alueisiin. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Vaihtoehtojen kuvaus Vertailuvaihtoehtoina käsitellään osayleiskaavan mukaista maankäyttöratkaisua ja asemakaavaluonnosta nro 7951. Vuoreksen puistokadun Särkijärvelle suuntautuvan osan linjaukselle ei ole maastollisista syistä johtuen selviä vaihtoehtoja. Osayleiskaavassa Vuoreksen puistokadun varressa on työpaikkakortteleita ja Automiehenkadun puolella palveluvaltaisen yritystoiminnan alue. Puistokatu liittyy länsipuolella olevaan rakenteeseen Aunankorvenkadun kohdalle yhdyskadulla. Sähkölinja menee alueen halki. Koko alue kuuluu lentomelualueeseen, jonka arvioitu melutaso on yli 55 dB(A) vuonna 2010, ellei meluntorjuntatoimenpiteitä suoriteta. Asemakaavaluonnos nro 7951 osoittaa Vuoreksen puistokadun varren pohjoiset korttelit paljon tilaa vaativan erikoiskaupan käyttöön. Niillä ei saa olla päivittäistavarakaupan tilaa. Puistokadun eteläiset tontit ovat monikäyttöisiä toimitilatontteja. Niillä voi olla myös liiketilaa, joka ei saa olla päivittäistavarakaupan tilaa, lukuun ottamatta eteläpään aukion varrella olevaa tonttia. Tonttikatujen varsilla on teollisuus- ja varastotilojen kortteleita ja toimistorakennusten kortteli. Puistokatu liittyy olevaan katuverkkoon kahden liittymän kautta, mutta Aunankorvenkadun jatkeena on virkistysaluetta hulevesi- ja kuivatusojia varten. Sähkölinjan alueelle on sijoitettu pysäköintitontteja ja tonttien hulevesirakenteita. Lentomelu on huomioitu asemakaavan käyttötarkoituksilla; työpaikka-alue sietää melua enemmän. 4.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten vertailu Vertailussa voidaan ottaa esille niitä asioita, jotka ovat kummassakin vaihtoehdossa saman tasoisina. Kun osayleiskaava ei sisällä mm. kaupunkikuvaa ohjaavia määrittelyjä, kaupunkikuvan osuus jää hyvin vähälle. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kortteleiden käyttötarkoitusten kannalta asemakaavaluonnos tarkentaa maankäytön rajauksia, mutta muuten vaihtoehdot ovat samanlaisia. Virkistysalueet ovat asemakaavaluonnoksessa laajemmat. Liikenteellisesti asemakaavaluonnos on selkeämpi ja toimivampi, koska puistokatu kytkeytyy länsipuolen maankäyttöön ja nykyiseen katuverkkoon kahden liittymän kautta, kun taas osayleiskaavassa on esitetty yhden liittymän varassa oleva ratkaisu. Osayleiskaavan katuyhteys olemassa olevaan katuverkkoon on toiminnallisesti liian etelässä palvellakseen pohjoisosan kortteleita, ja lisäksi katuverkko on esitetty alueen kuivatuksen kannalta ongelmalliseen paikkaan. Muilta osin liikenteelliset ratkaisut ovat samaa luokkaa. Teknisen huollon osalta merkittävin ero on lounaisosan korttelirajauksen vaikutuksissa hulevesien hallinnan ja alueen kuivatuksen järjestämiseen. Alavin laakson pohja jää asemakaavaluonnoksessa vapaa-alueeksi, jolle hulevesiojanteet ja -altaat voidaan toteuttaa. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Teollisuusalueen eteläpuolelle jäävä viherkäytävä on merkittävä yhteys Särkijärven pohjoisrannan ja Lahdesjärven kiertävän ekologisen käytävän osana. Asemakaavaluonnokseen käytävän leveyttä on lisätty huomattavasti, jotta se toimii mm. viiksisiippojen lisääntymiskolonian suoja-alueena ja ruokailureviirinä sekä eläinten kulkureittinä. Arvokkaita luontokohteita sisältävä alue ja liito-oravametsikkö on huomioitu asemakaavaluonnoksessa tarkemmin. Korttelirajaa on siirretty kauemmaksi Västinginmäentiestä liito-oravan vanhan pesintäpaikan kohdalla. Lahdesjärven valuma-alueella tapahtuva maaperän muokkaaminen ja kovien pintojen lisääntyminen (katot, asfaltoidut kadut ja pihat, pysäköintialueet) aiheuttaa valuma- ja hulevesien laadun heikkenemistä ja sateiden jälkeisten virtausmäärien kasvamista. Haittoja voidaan vähentää mm. tonttikohtaisilla hulevesien käsittelyvaatimuksilla (esim. pidätys maanalaisissa säiliöissä) ja koko aluetta palvelevilla hulevesien käsittelyratkaisuilla (mm. laskeutus- ja viivytysaltaat). Lisäksi haittoja voidaan minimoida hyödyntämällä olemassa olevia kosteikkoja ja painanteita. Tonteilla tapahtuva vesien pidätys ja virkistysalueille rakennettavat ojanteet ja laskeutusaltaat viivyttävät vesien kulkua ja edesauttavat kiintoainesten laskeutumista altaisiin. Rankkasateiden mahdollisesti synnyttämiin tulviin varaudutaan mitoittamalla altaat kerran viidessä vuodessa toistuvalle rankkasateelle ja sijoittamalla ne melko kauas Lahdesjärven rantaviivasta. Osayleiskaavassa on esitetty ratkaisuista osa, asemakaavaluonnoksessa tarkemmin. Vaikutukset talouteen Molemmat vaihtoehdot ovat periaatteessa saman arvoiset talouden kannalta arvioituina. Asemakaavaluonnoksessa on enemmän katumittaa, mutta osayleiskaavan esitystapa jättää tonttikadut huomioimatta. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Liikenneturvallisuuden ja liikennemelun kannalta vaihtoehdot ovat saman arvoiset. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Asemakaavaluonnoksessa on vähän enemmän virkistysalueita kuin osayleiskaavassa, joka antaa paremmat lähtökohdat ulkoiluun. Muissa toiminnoissa ei ole selviä eroja. Yhteydet Särkijärven rantatiloille on järjestettävissä vaihtoehdoissa samalla tavalla. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Vaihtoehdot ovat saman arvoiset. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaluonnos on osayleiskaavan tarkennettu maankäyttömalli, minkä vuoksi sen työstämistä on jatkettu. Asemakaavoitusohjelman perusteella luonnoksen länsiosa nykyisestä rakennetusta alueesta Vuoreksen puistokadun linjaan asti on viety lopulliseksi asemakaavaehdotukseksi. Suunnitelmaa
on tarkistettu lausuntojen, mielipiteiden ja käytyjen jatkokeskustelujen
perusteella. Suurimmat muutokset asemakaavaluonnokseen verrattuna ovat: Koska asemakaavakartan nro 7951 koko on jo äärikoossa A 0, Lahdesjärven eritasoliittymän itäosa ja sen pohjoispuolinen, Automiehenkaduksi nimetty katuosa Hylliniitynkatuun asti tulee ottaa erilliseen asemakaavaan. Siinä otetaan kantaa eritasoliittymän pohjoispuolen ramppien väliseen meluvalliin, Automiehenkatuosuuden nimen muutokseen Hylliniitynkaduksi ja meluaidan jatkoon Hylliniitynkadun länsireunalla. Muistutusten perusteella vahvistusalueesta on rajattu erilliseksi asemakaavaksi vanhojen teollisuuskortteleiden alue, jotta niiden kaava voi tulla nopeammin lainvoimaiseksi. Valtatien sillalle on merkitty meluaitamääräys. Korttelirajoja ja alikulun aluetta on tarkistettu uusimpien katusuunnitelmien perusteella. Vuoreksen puistokadulta on poistettu tarkistuksena yksi tarpeeton alikulkukäytävävaraus.
5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaavalla nro 7951 muodostuu 4,529 ha paljon tilaa vaativan erikoiskaupan korttelialuetta, jonka rakennusoikeus on 20500 k-m2. Liike-, toimisto-, tuotanto- ja tutkimustoiminnan tilan korttelialuetta, jolla liiketilan ja tuotantotilan osuutta on rajoitettu, muodostuu 2,103 ha rakennusoikeudeltaan n. 12620 k-m2. Uutta teollisuustonttia syntyy lisää yhteensä 2,374 ha, ja rakennusoikeutta tulee n. 9500 k-m2. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu vanhaa liiketonttia, jonka kooksi tulee 1,233 ha ja rakennusoikeudeksi n. 7400 k-m2, pysäköintitontteja ja muuta yleistä aluetta. Työpaikkojen teoreettisena määränä uusi kerrosala on yhteensä vähintään 475 paikkaa. Koko asemakaavan nro 7951 koko on 27,38 ha. Länsiosan uusi kerrosala on n. 42610 k-m2 (tavoite 40000 k-m2). Asemakaavan nro 8071 koko on 7,38 ha. Vuoreksen puistokatua kaavoitetaan molemmissa kaavoissa yhteensä 1,3 km. 5.1.2 Palvelut Alueella olevia ja tulevia työpaikkoja varten on kaupallisille palveluille tiloja useassa korttelissa eri puolilla kaava-aluetta. Pienen päivittäistavarakaupan tila on varattu eteläreunalle muodostuvan aukion varrelle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Luonnonympäristön laatu on hyvin keskeisesti esillä kirkasvetisten järvien lähistöllä. Lahdesjärven ja Särkijärven valuma-alueilla puistokadun hulevedet johdetaan järviin mutkittelevien suoto-ojien, ojanteiden, laskeutusaltaiden ja kosteikkojen kautta. Työpaikka-alueen hulevedet johdetaan Vihiojan suuntaan. Pysäköintialueille tehtävät öljynerotuskaivot estävät omalta osaltaan haitallisia aineita joutumasta luontoon ja vesistöihin. Arvokkaille luontokohteille on jätetty tilaa väljemmin kuin aikaisemmissa suunnitelmissa. Ekologisen käytävän paikka on rajattu kaavakarttaan nro 8071 noin 220 m leveäksi eli kaksinkertaiseksi osayleiskaavan rajaukseen nähden. Kaupunkikuvan kannalta suuret liikerakennukset, niiden pysäköimisalueet, tuotantotilojen tontit ja kallioon louhitut tai täyttöpenkereelle rakennetut kadut ovat ongelmallisia. Lahdespohjan alueelle laaditut laatu- ja rakentamisohjeet osoittavat ne julkisivut ja tontinosat, joiden laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Samat asiat on sovitettu rakentamistapaohjeisiin. Vuoreksen puistokadun ja koko Vuoreksen kaupunginosan yhdeksi tunnusmerkiksi on valittu yhteistyö taiteilijoiden kanssa. Puistokadun yleisilmeeseen se voi vaikuttaa usealla tavalla. Asemakaavassa on varauduttu siihen, että kadun pohjoispään molemmille puolille voidaan toteuttaa porttiaiheeksi tulevat työt, jotka liittyvät luontevimmin maataiteeseen. Pohjoisimpien kortteleiden väliin kadun ylle voidaan toteuttaa vaihtoehtoisesti valotaidetta edustava työ. 110 kV:n sähkölinjan yksi pylväs joudutaan siirtämään 10-20 m länteen päin, jolloin uusi ristikkopylväs voidaan ratkaista taideprojektin omaisesti. Neljäs vaihtoehto on sähkölinjan eteläpuolelle jäävien istutettavien tontinosien alue, jossa maastoa voidaan muokata maataiteen keinoin, tai paikalle sijoitetaan perinteisemmät veistostaiteen työt. Kaikki em. paikat ovat näkyviä, näyttäviä ja kaupunkikuvassa merkittäviä. Melukysymykset vaikuttavat elämisen laatuun sekä kaava-alueella että sen lähiympäristössä. Valtatien 9 liikennemelu haittaa nyt Nirvan lähitienoon asukkaita. Esitetyt meluaidat vähentävät lähikatujen meluvaikutusta tonteille, mutta valtatien liikennemeluun ne eivät anna samanlaista suojaa. Sen suhteen ratkaisuna on esim. eritasoliittymän länsipuolisen nykyisen meluvallin korottaminen kahdella metrillä; pohjoispuolisten ramppien kohdalla on tutkittu niiden väliin tehtävää meluvallia, jota asukkaiden taholta on kannatettu. Tammikuussa 2006 käynnistyneessä Lahdesjärven eritasoliittymän tiesuunnitelmassa ratkaistaan meluvallin toteuttamismahdollisuudet. Pirkkalan lentokentän lentomelu on ohjannut maankäytön valintoja jo yleis-kaavavaiheessa. Liike- ja toimitilojen melunsieto on suurempi kuin asumisen tai siihen liittyvien muiden palvelutoimintojen. Lentomelua säilyy silti edelleen mm. Nirvan alueen asuintonteilla. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Vuoreksen puistokadun pohjoispäähän muodostettava kortteli 6137 varataan liikerakennusten korttelialueeksi KL, jolle saa rakentaa tiloja paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa varten 19000 k-m2 ja muuta erikoiskauppaa ja palvelutiloja varten 1500 k-m2. Korttelin 6137 koko on 45290 m2, ja rakennusoikeus vastaa tonttitehokkuutta e=0,45. Korttelin rakennettavuutta vaikeuttavat runsas rinteisyys ja sähkölinjan vaara-alue. Kortteliin sallitaan rakennettavaksi kolme kerrosta, joista alin voi olla itäpuoleisen puistokadun tason alapuolella huolto- ja pysäköintitarkoituksiin. Tontille voidaan tehdä ajoneuvoliittymä kolmelta suunnalta mutta ei puistokadun puolelta. Pohjoisreuna ja sähkölinjan eteläpuoli osoitetaan istutettaviksi tontinosiksi. Sähkölinjan alle voidaan toteuttaa altaita hulevesien hallintaa varten. Korttelit 6139 ja 6142 edellisen eteläpuolella osoitetaan liike-, toimisto-, tuotanto- ja tutkimustilojen korttelialueiksi KTTY. Liiketilan määrä on määritelty niin, että paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tiloiksi voi rakentaa koko rakennusoikeuden, muun erikoiskaupan ja palvelutilojen osuus saa olla 10 prosenttia rakennusoikeudesta, päivittäistavaran liiketilaa voi olla vain Niittiaukion vieressä korttelissa 6142, ja ravintola- ja kahvilatilaa saa tehdä Niittiaukion ympäristöön kortteleihin 6139 ja 6142 10 prosenttia kerrosalasta. Tuotantotilan määrä on myös rajattu 75 prosenttiin kerrosalasta, jotta katujen varsille tulee liiketiloja. Korttelin 6139 koko on 15525 m2 ja rakennusoikeus vastaavasti 9315 k-m2 tehokkuusluvun e=0,60 perusteella, joten muuta erikoiskauppaa voi olla siitä 931 k-m2. Kortteli on luonnosteltu jaettavaksi neljäksi tontiksi, jolloin em. rakennusoikeudet jakautuvat niille pinta-alojen suhteessa. Korttelin 6142 koko on 5503 m2 ja rakennusoikeus 3301 k-m2, joten muuta erikoiskauppaa ja päivittäistavaran liiketilaa voi olla kumpaakin 330 k-m2. Kerrosluku on kolme; puistokadun varteen tulee kaupunkikuvallisista syistä rakentaa vähintään 8 m korkeat rakennukset. Korttelit 6140 ja pääosa korttelista 6141 ovat teollisuuden työtilojen kortteleita. Niiden pinta-alat ovat 13885 m2 ja 9855 m2 ja rakennusoikeudet vastaavasti 5554 k-m2 ja 3942 k-m2 tehokkuusluvun e=0,40 perusteella. Liiketilan rakennusoikeus on tonttikohtaisesti 5% eli kortteleissa yhteensä 277 k-m2 ja 197 k-m2. Kerrosluku on kaksi. Kaikkiin uusiin kortteleihin on merkitty kunnallisteknisen tilan rakennusoikeutta 100 k-m2 lähinnä sähkömuuntamoita varten. Tontti 6141-1 on yhdyskuntateknisen huollon tarpeisiin, kaukolämmön varavoimalaa ja pumppaamoa varten. Koko on 2088 m2 ja rakennusoikeus 626 k-m2 tonttitehokkuuden e=0,30 perusteella. Tontille voidaan sijoittaa kadun varteen voimala ja sen eteläpuolelle öljysäiliö. Tontin vieressä on pysäköintitontti, joka mahdollistaa ajoyhteyden järjestämisen myös siltä puolelta. Sähkölinjan vaara-aluetta on mahdollista käyttää viereisten kortteleiden 6132, 6136, 6140 ja 6141 paikoitustarpeisiin. Tontit on mitoitettu niin, että pysäköintipaikat ovat kortteleiden rajojen vieressä ja ajoväylät sähkölinjan puolella. Mikäli ajoväylät ulottuvat 6 m lähemmäksi sähkölinjan keskilinjaa (johtimien alle), Fingrid Oyj:n kanssa tulee tehdä sopimus toiminnan vastuukysymyksistä ja linjan huollon vaatimasta kulkutilasta. Pylväiden jalkojen ja harusankkureiden ympärille tulee joka tapauksessa jättää säteeltään 3 m:n aidattu suoja-alue. Nirvan puolella korttelin 4419 itäpään rajaa katua vasten muutetaan. Asemakaavamääräykset säilyvät pääosin ennallaan; eteläreunalle osoitetaan meluvallin rakentamisvelvollisuus pohjoispuolen suojaa-miseksi liikennemelulta. Tontti pienenee noin 1000 m2, jolloin koko on 12335 m2 ja rakennusoikeus 7401 k-m2. 5.3.2 Muut alueet Katualueet Valtatien 9 eritasoliittymästä etelään linjattavasta kadusta, nimeltään Vuoreksen puistokatu, tulee uuden osan pääkatu. Se on linjattu sillalta seuraavaan Jalkaharpinkadun liittymään asti mahdollisimman itään minimikaarresäteitä käyttäen kallioleikkausten minimoimiseksi. Linja aiheuttaa maastossa kallion louhimista noin 200 metrin matkalla, jonka jälkeen linja on pääosin penkereellä. Jalkaharpinkadun liittymä esitetään toteutettavaksi alkuvaiheessa kiertoliittymäksi ja loppuvaiheessa valo-ohjatuksi. Automiehenkatu liittyy Vuoreksen puistokatuun Lahdesjärven eritasoliittymän eteläpuolisessa ramppiliittymässä. Alueen eteläosassa puistokadun länsireunalle varataan tila mahdollista pikaraitiotietä varten. Asemakaavan nro 8071 kaava-alue käsittää osayleiskaavan mukaisen Vuoreksen puistokadun osuuden kortteleiden 6142 ja 6146 etelärajalta Särkijärven pohjoisrannan tuntumaan. Katutilan länsireunassa tai etelämpänä itäreunassa on pikaraitiotievaraus. Katualueelle merkitään alikulun paikka. Eteläpäässä ajoradan viereen tulee ra-kentaa meluesteet rannan kesämökkien suojaksi Suomen Akustiikkakeskuksen meluselvityksen mukaisesti. Vuoreksen puistokadun koillispuolella meluesteen korkeus on vähintään 1,2 m ja lounaispuolella vähintään 2,0 m. Jos pikaraitiotielinja aikoinaan rakennetaan, melusuojaus tulee mitoittaa sen osalta uudelleen käytettävien vau-nutyyppien ja valittavien kulkunopeuksien perusteella. Puistokatu rakennetaan alkuvaiheessa kaksikaistaisena erillisellä kevyen liikenteen väylällä varustettuna. Kartan nro 7951 katujen poikkileikkaukset ja liittymäratkaisut on mitoitettu raskaan liikenteen ja alueelle laadittujen liikenteellisten toimivuustarkastelujen mukaisiksi. Suuri osa kaava-alueen kaduista on esitetty maastoon pengerretyiksi. Oikojankadulle on esitetty pikaraitiotien linjavarausta ajoradalle ja kaksi seisakevarausta, toinen itäpään Niittiaukiolle ja toinen länsipään sähkölinjan kohdalle. Eritasoliittymän pohjoispuolella rampit on muutettu trumpettityyppisiksi, Kurssikeskuksenkadun liittymää on siirretty etelämmäksi ja Hylliniitynkadun linjaus on muutettu epäjatkuvaksi, jolloin Koivistonkylän ja Nirvan suuntaan suuntautuva läpikulkuliikenne minimoituu ja pääliikennevirta ohjautuu itäiselle ohikulkutielle. Esitetyillä toimenpiteillä vähennetään Hylliniitynkadun liikennemääriä 1180 ajoneuvoa/vrk vuoden 2020 tilanteessa. Hylliniitynkadulle ja Kurssikeskuksenkadun varteen rakennetaan asutuksen puolelle meluaidat näiden katujen liikennemelun vuoksi. Ajoradan vieressä olevan esteen korkeus on 1,0 m Ramboll Finland Oy:n selvityksen perusteella. Myös valtatien ylittävälle puistokadun sillalle merkitään melukaidemerkintä. Moottoritien liikenteen aiheuttama liikennemelu hoidetaan eritasoliittymän länsipuolella korottamalla nykyistä meluvallia 2 m. Tammikuussa 2006 käynnistyneen Lahdesjärven eritasoliittymän tiesuunnitelman laadinnan yhteydessä tutkitaan mahdollisuudet toteuttaa asukkaiden esille tuoma tarve valtatien liikennemelun rajoittamisesta myös eritasoliittymän itäpuolella ramppien väliin tehtävällä meluvallilla. Liikennealueet Valtatien liikennealuetta jatketaan Automiehenkadun sillalta itään päin noin 140 m. Liikennealueeseen liitetään eritasoliittymän pohjoispuolelta osa nykyistä katualuetta, mutta vastaavasti eritasoliittymän eteläpuolella katualue laajenee valtion omistaman tiealueen rajaan. Liikennealueeseen otetaan myös osa sillan länsipuolelta, jotta sille voidaan merkitä meluvallin paikka ja vallin korotuksen korkeus. Virkistysalueet ja erityisalueet Kartan nro 8071 kaava-alueen pohjoispäähän osoitetaan virkistysaluetta, joka on sekä ekologisen käytävän osa että lepakkojen reviiriä. Alue on mitoitettu niin, että viiksisiippojen lisääntymiskoloniana oleva kivi on luoteisreunasta 120 m:n päässä ja kaakkoisreunasta 100 m:n päässä. Koko ekologisen käytävän rajaus tarkentuu Västinginmäen asuntoalueen asemakaavoituksen yhteydessä. Aunankorven virkistysalueille on osoitettu myös hulevesialtaiden ja ojastojen alueet sekä ohjeellinen ulkoilureitin paikka. Sähkölinjan alle osoitetaan erityisaluetta E, jota käytetään hulevesijärjestelmän osana. 5.4 Kaavojen vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne noudattaa osayleiskaavan linjausta. Lahdesjärven yritystoiminnan alue laajenee välittömästi itään päin. Vuoreksen puistokadun varsi rakentuu liiketoimintaa ja toimitilarakentamista painottaen. Kaupunkikuvan painopiste on Vuoreksen puistokadun varressa ja aluenäkymissä pohjoisen suunnasta ja etelästä. Kallioleikkaukset ja pengerrykset tulee häivyttää pääosaltaan katunäkymistä rakentamalla uudisrakennukset katulinjaan kiinni, jolloin kadulta on järjestettävissä suorat käynnit rakennuksiin. Pengerretyillä osuuksilla katuta-son alapuolelle voidaan rakentaa pihan tasolta kuljettava pohjakerros. Kadun varteen tulee kuitenkin rakentaa riittävän korkeat rakennusosat tasapainottamaan katutilan leveyttä. Pohjoisen eritasoliittymän kautta aluetta lähestyttäessä kaupunkikuvassa merkittävät pisteet ovat suurten liiketonttien kulmaukset. Niihin voi jäädä alkuperäisiä luonnonmuotoja, ja niitä voidaan korostaa taideprojekteilla. Niiden taakse molemmille puolille rakennettavat rakennukset jäävät taustaksi, mutta laajojen rakennusten horisontaalilinjat tekevät puistokadun päästä yhtenäisen. Etelän suunnasta kaupunkikuvaan vaikuttavat toimitilakortteleiden rakennusten päädyt ja pihan pysäköintikentät. Yli 200 m leveäksi muodostuva viherverkon osa pehmentää kuitenkin näkymiä. Asumista ei kaava-alueelle juurikaan ole osoitettu. Vanhan teollisuusalueen reunatonteilla oli sallittu asunnon rakentaminen, joten virkistysalueen reunaan jääville korttelin 6141 tonteille saa rakentaa yhden asunnon. Niille on määritelty rakenteellinen melusuojaus lentomelun vuoksi. Uusi asemakaava lisää Lahdesjärven ja ympäristön kaupallisia palveluja monipuolisesti. Alue sopii liikenneyhteyksiensä ansiosta luontevasti paljon tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittamiseen. Alan vähittäiskauppa on ollut viime vuodet voimakkaassa kasvussa, joten laajentumisalueita Tampereen keskustan ympärillä tarvitaan. Päivittäistavarakaupan ja varsinaisen erikoiskaupan tilojen määrää on kuitenkin rajoitettu, koska niiden tulee sijoittua lähemmäksi asuntoalueita. Tilaa vaativan kaupallisen toiminnan laajentaminen Lahdesjärven alueelle lisää Tampereen keskustaa reunustavan kehävyöhykkeen kaupallisia aktiviteetteja. Se osaltaan vahvistaa Tampereen kaupungin asemaa seudullisesti keskeisenä kauppapaikkana. Suunniteltu kaupallinen rakenne vahvistaa keskustaa ympäröivää kaupallista reunavyöhykettä. Vaikka saman tyyppistä toimintaa sijoittuukin muualle reuna-alueille, ne kaikki vahvistavat kokonaisuutta. Riittävä kilpailu reuna-alueilla tasapainottaa liiketilatarjontaa ja vuokratasoja seudulla, mikä mahdollistaa toimintojen monipuolistumisen. Lahdesjärven työpaikka-alue ei ole kooltaan niin suuri, että sille muodostuisi minkään kaupallisen toiminnan näkökulmasta hallitsevaa asemaa. Hyvät yhteydet kaupunkiseudulla antavat alueelle vahvuuksia toimia hyvin saavutettavana. Näistä lähtökohdista katsottuna se pystyy tarjoamaan kilpailukykyisen paikan tilaa vaativan erikoiskaupan toiminnoille. Suunnitelmissa esitetyt ajatukset suurien sisustusalan myymälöiden sijoittamisesta Lahdesjärven työpaikka-alueelle tarjoaa alan toimijoille vaihtoehtoisen sijoituspaikan seudulla tarjolla oleviin muihin vaihtoehtoihin nähden. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna Lahdesjärvi pystyy tarjoamaan hyvän palveluiden saavutettavuuden Tampereen kaupunkiseudun asukkaille. Vahvistamattomassa maakuntakaavassa on erikoistavarakaupan suuryksiköille ja paljon tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköille osoitettu ylimitoitusta. Kaupunkiseudulla vireillä olevia erikoistavarakaupan hankkeita on noin 880000 k-m2:lle, suurimpina Lempäälän Marjamäen, Lahdesjärven Retail Parkin ja Pirkkalan Partolan hankkeet. Lisäksi kaupunkiseudulla on olemassa jo kaavoitettua toteutumatonta liikekerrosalaa. Lahdespohjan nyt kaavoitettava alue lisää em. määriä 33120 k-m2, mutta pääasiassa paljon tilaa vaativan erikoiskaupan osalta. Työpaikkojen tilavaraukset ja elinkeinotoiminnan edellytykset kasvavat merkittävästi uuden asemakaavan myötä. Valtaosa rakennettavasta kerrosalasta palvelee elinkeinotoimintoja. Työpaikkojen tarvitsemat virkistysalueet ovat yleensä vähäiset. Asemakaavassa on tavanomaiseen virkistykseen soveltuvaa uutta virkistysaluetta yritystoiminnan alueen etelä- ja kaakkoispuolella. Liikenteen vaatimukset on otettu uudessa asemakaavassa hyvin huomioon. Katujen linjat ja katutilan leveys on määritelty niin, että liiketilojen käyttäjien aiheuttamat liikennevirrat sopivat väylille. Kun eritasoliittymän eteläpuolisella rampilla on Vuoreksen suuntaan kaksi vasemmalle kääntymiskaistaa ja ramppiliittymässä liikennevalo-ohjaus ja lisäksi Jalkaharpinkadun ja puistokadun liittymässä on kiertoliittymä (I-vaihe) ja liittymässä varaudutaan II-vaiheen liikennevalo-ohjaukseen, niin eteläinen ramppiliittymä toimii ruuhkautumatta. Puistokadun ja Jalkaharpinkadun liittymän liikenne toimii aluksi hyvin kiertoliittymän avulla, mutta liikennemäärien kasvaessa voi tulla tarpeelliseksi muuttaa liittymä valo-ohjatuksi. Tulevaisuuden mahdolliseen pikaraitiotieliikenteeseen on varauduttu tilavarauksilla. Lahdespohjan alueen ja Vuoreksen puistokadun haitallisia vaikutuksia Nirvan ja Koivistonkylän alueiden läpiajoliikenteeseen on tuotu esille useissa lausunnoissa ja mielipiteissä. Liikennetarkastelujen perusteella on kuitenkin odotettavissa, että esitetyt ratkaisut johtavat läpiajoliikenteen vähenemiseen nykyisestä. Eritasoliittymään suunnitellut muutokset eivät enää houkuttele läpiajoon, vaan pitempimatkainen liikenne ohjautuu valtatielle. Hylliniitynkadun liikennemäärä tulee putoamaan nykyisestä yli 1000 ajoneuvoa vuorokaudessa vuoden 2020 tilanteessa. Saaduissa lausunnoissa ja mielipiteissä on nähtävissä toisilleen vastakkaisia näkemyksiä ratkaisumalleista. Teknisen huollon kannalta alueella on uusi kaukolämmön varalämpökeskuksen tontti, jonka kautta voidaan hoitaa uudisalueen kaukolämmöntoimitus. Laitoksen tehoksi on laskettu siirrettävänä 3 MW ja kiinteänä 40 MW. Fingridin sähkölinjaa on suunniteltu siirrettäväksi kiertämään Lahdesjärven ympäri valtateiden varsilla, mutta siitä aiheutuvat suuret kustannukset. Linja voi myös jäädä nykyiselle paikalleen, jolloin yksi pylväs tulee uusittavaksi ja korotettavaksi. Linjan alle jäävä vaara-alue sijaitsee kuitenkin niin keskeisesti, että sen monipuolisempaa käyttöä on harkittu pysäköinnin ja hulevesien hallinnan tarpeisiin. Ympäristöhäiriöitä aiheutuu runsaan ajoneuvoliikenteen alueilla liikennemelusta. Nirvan liikennemelu johtuu kuitenkin valtaosaltaan jo tänä päivänä valtatien 9 liikenteestä ja Pirkkalan lentokentän toiminnasta, jotka eivät ole riippuvaisia asemakaavoista nro 7951 ja 8071. Tosin valtatien liikennemeluun voidaan vielä vaikuttaa tien varteen ja eritasoliittymän ramppien väliin tehtävillä ja korotettavilla meluvalleilla. Muiden katujen varsilla paikallista ajoneuvoliikenteestä johtuvaa melua voidaan vähentää uusien katujärjestelyjen yhteydessä toteutettavilla meluseinillä. Melusuojaukseen tulee varautua myös Lahdesjärven puolella liikennealueeseen ja Vuoreksen puistokatuun rajoittuvilla tonteilla. Toimitilat ja liikehuoneistot sietävät tosin melua merkittävästi paremmin kuin asuintilat. Lentomelustakaan ei ole selvää haittaa työpaikka-alueilla. Vuoreksen puistokadun tuomaa melu-kuormaa tulee rajoittaa myös eteläpäässä meluesteillä. Uuden asemakaavan toteuttamisesta syntyvä sosiaalinen ympäristö on yksipuolinen, koska sieltä puuttuvat asuintilat lähes kokonaan. Suuret kaupan yksiköt ovat myös sosiaalisessa mielessä vaikeita. Lentomelusta johtuvalle yleiskaavalliselle lähtökohdalle ei ole kuitenkaan ollut vaihtoehtoa. Alueen eteläpuolelle yleiskaavassa osoitettu Västinginmäen asuinalue lieventää jossakin määrin vaikutuksia. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne muuttuu uuden asemakaavan rakennettavilla kohdilla selvästi. Pääkadun linjaaminen kallioleikkaukseen aiheuttaa louhimistarvetta myös viereisillä tonteilla, jolloin mäkinen maisema tulee tasattujen ja pengerrettyjen rakennuspaikkojen ja pihojen leimaamaksi. Sama vaikutus on alueilla, joilla katulinjat pengerretään olevaa maastoa ylemmäksi. Suuressa maisemarakenteessa vaikutukset tasaantuvat, koska alueen ympärille jää runsaasti koskematonta ja lähes luonnontilaista metsää, niittyä ja rantaa. Luonnonolojen ja monimuotoisuuden kannalta arvokkainta aluetta on Lahdesjärven perukka, joka jää tämän asemakaavavaiheen ulkopuolelle. Lepakoiden elinoloja uusi asemakaava rajoittaa siten, että niiden nykyinen reviiri ulottuu luoteisosaltaan myös korttelin 6142 alueelle. Pääosa on kuitenkin etelämpänä ja ekologisen käytävän kohdalla, jota laajennetaan asemakaavassa yli 200 m leveäksi. Siten lisääntymiskolonian ympärille jää riittävästi tilaa. Särkijärven rannan tun-tumassa on myös reviirialuetta lähellä paikkaa, johon asemakaava nro 8071 päättyy. Katualue on kuitenkin reviirin pohjoisreunalla. Uusi asemakaava vaikuttaa pienilmastoon vain rakennettavilla osilla. Puuston väheneminen ja maaston muokkaaminen tekevät kortteleiden pienilmaston nopeammin vaihtuvaksi. Uusien kortteleiden itäreuna on Lahdesjärven - Särkijärven valuma-alueella. Kun järvet ovat ylävesiä, joihin muualta kuin sadannan kautta tulevien vesien määrä on hyvin pieni, sadannan määrällä on suuri merkitys vesitasapainon kannalta. Uusi puistokadun linja tulee leikkauksen ja täytön seurauksena muodostamaan valuma-alueen uuden rajan, joka poikkeaa luonnonmukaisesta enimmillään 100 metriä ja on kooltaan kaava-alueella noin 5 ha. Se pienentää em. järvien valuntaa, ja vähenemä on esitetty korvattavaksi kääntämällä Västinginmäen alueelta tulevat rakentamattoman alueen valumavedet Vihiojan sijaan Lahdesjärveen. Tällä ratkaisulla tasapainotetaan rakentamisen aiheuttamat vaikutukset järvien vesitaseeseen ja lisätään vähäisessä määrin järviin tulevaa valuntaa. Puistokadun itäpuolelta valuma- ja hulevedet johtuvat pääosin hulevesijärjestelmän kautta Lahdesjärveen. Kaavan nro 8071 alueella Vuoreksen puistokatu on myös Särkijärven - Lahdesjärven valuma-alueella. Puistokadun hulevesien aiheuttamaa kiintoaineskuormitusta Särkijärveen rajoitetaan hulevesien käsittelymenetelmillä kuten suoto-ojilla ja hulevesien laskeutusojastoilla ja -altailla, joiden kautta hulevedet johdetaan ennen niiden purkamista vesistöihin. Ratkaisuista on keskusteltu ympäristökeskusten asiantuntijoiden kanssa. Rakennettujen tonttien kattovedet ovat puhtaampia kuin pihoilta ja pysäköintialueilta tulevat vedet. Niiden epäpuhtauksia voidaan vähentää öljynerotuskaivoilla ja riittävän pitkillä, allastetuilla ojanteilla. Jo rakennusvaiheessa katujen ja tonttien alueilta vesien mukana liikkeelle lähteviä maa-aineksia tulee pysäyttää allastamalla. Pääpaino on pysyvän toiminnan puhtaudella, johon sisältyy öljyjen, muiden haitallisten aineiden ja jätteiden säilyttäminen katetuissa säiliöissä. Varsinaisia luonnonsuojelukohteita kaava-alueiden kohdalla ei ole. 5.4.3 Muut vaikutukset Särkijärven pohjoisrannan loma-asukkaiden käyttämä yksityistie Västinginmäentie ja kahden rantatilan mökkitie katkeavat Automiehenkadun puoleisesta päästä ja puistokadun kohdalla. Tilanne edellyttää yksityistiejärjestelyjä. Korvaavat yhteydet ovat rakennettavissa uusilla liittymillä Vuoreksen puistokadulta. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Liikennemelun määrä on laskettu Ramboll Finland Oy:n selvityksessä vuoden 2020 tilanteessa. Se edellyttää Kurssikeskuksen- ja Hylliniitynkadun varressa vähintään yhden metrin korkuista melusuojaa, täydennettynä tontin 4419-3 eteläpuolella olevan meluvallin korotuksella, jotta pohjoispuolisella omakotialueella ulkomelutaso jää päiväl-lä valtaosaltaan 55 dB:n alle. Vallia voidaan mahdollisesti jatkaa vielä eritasoliittymän itäpuolella ramppien väliin vähentämään valtatien melun nykyisiä vaikutuksia. Itäpuolisen meluvallin toteuttaminen ratkaistaan tammikuussa 2006 käynnistyneen eritasoliittymän tiesuunnitelman yhteydessä yhteistyössä Tiehallinnon kanssa. Tontin 6137-1 liikerakennuksen valtatien puoleiselle julkisivulle on esitetty melusuoja-arvo korkean melutason vuoksi. Vuoreksen puistokadun varrelle on merkitty rakennettavaksi melukaide tai meluseinä valtatien sillalle, ekologisen käytävän alikulun kohdalle ja Särkijärven rannan tuntumaan. Esteiden tarkoituksena on asutuksen, luonnonalueiden ja lähellä olevien kesämökkien suojaaminen liikennemelulta. Kun pikaraitiotien kalusto ja ajonopeus on aikoinaan valittu, meluesteet tulee määritellä niiden perusteella uudelleen. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavaa varten on laadittu uusia asemakaavamääräyksiä. Liiketilan osuuksien määrittelyä varten on tehty paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa, muuta erikoiskauppaa ja ravitsemuspalvelujen liiketilaa rajoittavat määräykset ptvl%, mekl% ja rav%. Niiden lisäksi on jo aikaisemmin ollut käytössä päivittäistavaraliiketilan prosenttiosuus ptl%. Hulevesijärjestelmän osana on tonttien vapaa-alueille ja erityisalueille tehtävät huleveden viivytysalueet. Ne on määritelty uudella määräyksellä hule-4. Kattovesien määräyksestä on tehty vaihtuva hule-6. Lisäksi on tehty määräykset tärkeälle lepakkoalueelle ja lentomelun rajoittamiselle sisätiloissa ympäristöministeriön ohjekirjan mukaisesti. Lepakkoalueen määräys slep-1 sisältää metsänhoito-ohjeita. Fingrid Oyj edellyttää, että sähkölinjan vaara-alueelle, lähemmäksi kuin 6 m 110 kV johdon keskilinjaa rakennettavia pysäköintipaikkoja ja kulkureittejä varten on toiminnan harjoittajan tehtävä yhtiön kanssa sopimus mm. vastuukysymyksistä. Asia on osoitettu asemakaavaan rajattuna alueena merkinnällä sopimus-1. 5.7 Nimistö Kaupungin kadunnimitoimikunta on käsitellyt alueen nimistöä 14.6.2005. Poistunut nimi Kaavarinkatu otetaan uudelleen käyttöön. Muu nimistö on muodostettu viereisen teollisuusalueen tapaan konepajanimistöstä. Niitä ovat Jalkaharpinkatu, Oikojankatu, Oikojanpolku ja Niittiaukio. Keskeinen pääkatu on jo aikaisemmin nimetty Vuoreksen puistokaduksi. Lahdespohja on kaava-aluetta paikantava kutsumanimi. Se kuuluu kuitenkin Lahdesjärven kaupunginosaan.
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat WSP LT-Konsultit on laatinut alueen viitesuunnitelman, johon liittyy myös laatu- ja rakentamisohjeiden kartta. Sen mukaan erittäin laadukas julkisivu tulee rakentaa Vuoreksen puistokadun, Jalkaharpinkadun, Niittiaukion ja Oikojankadun itäosan varsille sekä korttelin 6137 pohjoissivulle valtatien suuntaan. Laadukasta julkisivua edelly-tetään kaikilta muilta katujen puoleisilta julkisivuilta sekä korttelin 6142 virkistysalueeseen rajoittuvilta julkisivuilta. Vuoreksen puistokadun, Niittiaukion ja Oikojankadun itäosan varren julkisivut tulee toteuttaa vähintään 8 m korkeina kortteleissa 6139 ja 6142. Istutettavien tontinosien istuttamis- ja hoitotavasta on ohjeita, samoin kuin Niit-tiaukion pinnoittamisesta luonnonkivellä. Rakentamistapaohjeet ro-7951 Yleistä Nämä rakentamistapaohjeet ovat yleisluonteisia. Niiden suositukset ovat lähtökohtana rakennuslupaa edeltävässä lupatarkastuksessa. Mikäli suosituksesta halutaan poiketa, poikkeamisen vaikutukset koko alueen kaupunkikuvaan tulee selvittää. Kaikista yli 600 k-m2:n rakennushankkeista tulee hyväksyttää tontinkäyttösuunnitelma ennen tontinluovutusta ja rakennusluvan hakemista. Suunnitelmaa ja sen käsittelyä on kuvattu tarkemmin Vuoreksen laatutaso-ohjeessa, jossa on ohjeet myös tonttien aitaamisesta ja maastoon sovittamisesta.
Asemakaavan mukaan kortteliin voi rakentaa kolmeen tasoon yhteensä 20500 k-m2, jolloin autopaikkoja tulee osoittaa vähintään 410 kpl. On suositeltavaa, että rakennettava alin liiketaso on samassa korkeudessa viereisen Vuoreksen puistokadun tasauksen kanssa. Se antaa mahdollisuuden tehdä puistokadun puolelle sisäänkäyntejä. Mikäli sen alapuolelle rakennetaan osittainen pysäköintitaso, sen kautta on mahdollista järjestää jalankulkuyhteys puistokadun alta itäpuolelle tulevan korttelin 6143 liikerakennukseen. Rakennusten julkisivut Vuoreksen puistokadun ja Automiehenkadun suuntaan ja sähkölinjan vieressä tulee olla erittäin laadukkaat. Paikan luonteeseen sopivat korkealuokkaiset materiaalit kuten lasi, kivimateriaalit ja laadukkaat metallijulkisivut. Vuoreksen puistokadun julkisivujen tulee liittyä katurajaan pääosalta julkisivun pituudesta, ja julkisivuja tulee elävöittää aukotuksella erityisesti katutasossa. Jätteitä ja pakkausmateriaaleja ei tule sijoittaa puistokadun puoleisille tontinosille. Mahdollisten mainostornien tulee olla kohtuullisia korkeudeltaan ja valomäärältään. Pihajulkisivut Aarporankadun suuntaan tulee olla laadukkaat. Jätteiden ja pakkausmateriaalien säilytyspaikat tulee aidata umpiaidalla. Pysäköintialueet kestopäällystetään, ja pesu- ja sadevedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta hulevesijärjestelmään. Pysäköintialueet toteutetaan Vuoreksen laatutaso-ohjeen mukaisesti. Istutettavalla alueella pohjoispäässä säilytetään vanha kallion muoto ja puusto. Alueelle istutetaan puustoa luonnonmukaisesti olevaa mäntypuustoa täydentäen. Eteläpään istutettavalle alueelle istutetaan kookasta puustoa puistomaisesti yksi puu 100 m2 kohti; puun ympärysmitan yhden metrin korkeudelta tulee olla vähintään 26 cm. Alueen tunnukseksi sopii paikan hengen mukainen taideteos. Hulevesijärjestelmää on kuvattu ohjeiden lopussa erikseen. Kortteleiden 6139 ja 6142 KTTY-osat, ro-7951-1 Asemakaavan mukaan kortteleihin voi rakentaa kolmeen tasoon tonttitehokkuuden e=0,60 mukaan. Vaikka ympäröivät kadut ovat pääosin luonnolliseen pihatasoon nähden täytöllä, on suositeltavaa, että yksi rakennettava pääkäyttötarkoituksen mukainen taso on lähellä kadun tasausta. Se antaa mahdollisuuden tehdä suoraan kadulta sisäänkäyntejä. Sen alapuolella voi olla pihan puolelta käytettävä kerros. Rakennusten
julkisivut Vuoreksen puistokadun, Jalkaharpinkadun, Niittiaukion ja Oikojankadun
varressa tulee olla erittäin laadukkaat. Paikan luonteeseen sopivat
korkealuokkaiset materiaalit kuten lasi, kivimateriaalit ja laadukkaat
metallijulkisivut. Katujulkisivujen tulee liittyä katurajaan pääosalta
julkisivun pituudesta, ja julkisivuja tulee elävöittää
aukotuksella erityisesti katutasossa. Jätteitä ja pakkausmateriaaleja
ei tule sijoittaa puistokadun puoleisille tontinosille. Katujulkisivut Kaavarinkadun varressa sekä korttelissa 6142 Vuoreksen puistokadulle näkyvänä tulee olla laadukkaat. Jätteiden ja pakkausmateriaalien säilytyspaikat tulee aidata umpiaidalla. Pysäköintialueet kestopäällystetään, ja pesu- ja sadevedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta hulevesijärjestelmään. Tonttien pihojen korkeusasemat rakennetaan viereisten tonttien kesken toisiinsa sopiviksi. Pysäköintialueet toteutetaan Vuoreksen laatutaso-ohjeen mukaisesti. Katuräystäslinjojen tulee olla vaakasuoria. Tavanomaista satulakattoa (harjakattoa) ei suositella käytettäväksi. Korttelin 6142 kaakkoisrajalle istutetaan pensasaita tai vastaava näkösuojaksi virkistysalueen ja Vuoreksen puistokadun näkymien takia. Hulevesijärjestelmää on kuvattu ohjeiden lopussa erikseen. Kortteleiden 6140 ja 6141 T-24-osat, ro-7951-2 Asemakaavan mukaan kortteleihin voi rakentaa kahteen tasoon. Tonttitehokkuusluku on e=0,40. Autopaikkoja voi sijoittaa kortteleissa 6132, 6136, 6140 ja 6141 myös sähkölinjan viereisille pysäköintitonteille, jolloin Fingrid Oyj:n kanssa tulee tehdä sopimus vastuukysymyksistä. Kadunvarsijulkisivujen tulee olla laadukkaat. Kaduille näkyvillä pihoilla jätteiden ja pakkausmateriaalien säilytyspaikat tulee aidata umpiaidalla. Tonttien pihojen korkeusasemat tulee rakentaa viereisten tonttien kesken toisiinsa sopiviksi. Pysäköintialueet toteutetaan Vuoreksen laatutaso-ohjeen mukaisesti. Tontin ja rakennetun kadun välinen katualueen osa tulee istuttaa ja hoitaa pihamaan tapaan. Katurajalle tulee istuttaa pensasaita tai vastaava. Korttelin 6141 kaakkoisrajalle istutetaan pensasaita tai vastaava näkösuojaksi virkistysalueen näkymien takia. Korttelin 4419 K-24-osa, ro-7951-1 Asemakaavan mukaan korttelinosalle voi rakentaa kolmeen tasoon tonttitehokkuudella e=0,60. On suositeltavaa, että rakennus tai rakennukset sijoitetaan valtatien puoleiselle tontinosalle tien suuntaisesti yhtenäisenä, jolloin niistä muodostuu sekä oman toiminnan että pohjoispuolella olevan omakotialueen melusuoja. Jos rakennukset eivät ole yhtenäiset, valtatien puolelle rakennusten väliin tulee rakentaa melusuojausta täydentävä rakenteellinen aita. Rakennusten julkisivut valtatien ja sen eritasoliittymän suuntaan tulee olla erittäin laadukkaat. Paikan luonteeseen sopivat korkealuokkaiset materiaalit kuten lasi, kivimateriaalit ja laadukkaat metallijulkisivut. Pihajulkisivujen tulee olla laadukkaat. Jätteiden ja pakkausmateriaalien säilytyspaikat tulee aidata umpiaidalla. Mahdollisten mai-nostornien tulee olla kohtuullisia korkeudeltaan ja valomäärältään. Pysäköintialueet tulee toteuttaa Vuoreksen laatutaso-ohjeen mukaisesti. Kurssikeskuksenkadun puoleiselle tontinrajalle tulee istuttaa pensasaita tai vastaava. Tontin ja rakennetun kadun välinen katualueen osa tulee istuttaa ja hoitaa pihamaan tapaan.
Vuoreksen puistokadun ajoradan molemmille reunoille tulee istuttaa puurivit esim. puistolehmuksista. Istutuksissa käytetään riittävän suurikokoisia puita, ja puut runkosuojataan. Niittiaukio on Lahdespohjan alueen eteläinen keskuspaikka. Sen ja siihen liittyvien puistokadun pysäkkikatosalueiden pinnoitteena käytetään luonnonkiveä. Aunankorven puistoon tehtävät hulevesialtaat ja niitä yhdistävät ojastot sovitetaan maastoon luonnonlammikoiden ja -ojien tavoin. Mahdollisuuksien mukaan ojien sijoittamisessa käytetään hyväksi olevia pellonojia. Tärkeällä lepakkoalueella metsää ei saa hakata avohakkuuna, mutta metsää ei saa päästää kasvamaan myöskään liian tiheäksi. Ulkoilureittien tulee olla polkumaisia. Viiksisiippojen valonarkuus aiheuttaa sen, että lepakkoalueella ja Vuoreksen puistokadulla sen kohdalla ei tule olla valaistusta 15.5.-15.9. välisenä aikana lepakkotutkijan suosituksen mukaan. Puistokadun alikulun tulee olla tarpeeksi väljä, jotta lepakot uskaltavat käyttää sitä. Lähistöllä valaisimien valon tulisi olla keltaista. Hulevesijärjestelmä Vuoreksen osayleiskaava-alueen hulevesien ekologisesta hallinnasta on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa diplomityö v. 2003, laatijana Perttu Hyöty. Sen mukaan kaava-alueen hulevedet johdetaan kahta reittiä Lahdesjärveen ja keskiosalta yhtä reittiä kaupunginosan läpi Vihilahteen. Diplomityö on ollut vesihuoltosuunnittelun lähtökohtana alueen hulevesien käsittelyä suunniteltaessa. Vuoreksen puistokatu toimii kaavan nro 7951 alueella vedenjakajana. Sen itäpuolelta hulevedet on suunniteltu johdettavaksi kahta tai kolmea reittiä laskeutus- ja viivytysaltaiden sekä mutkittelevien virtausta hidastavien ojien kautta Lahdesjärveä rajaaviin kosteikkoihin ja siitä Lahdesjärveen. Altaiden sijoittamisessa voidaan hyödyntää maastossa jo nykyisin olevia kosteikkoja ja painanteita. Tässä kaavoitusvaiheessa tarvitaan vain eteläisintä reittiä. Ratkaisut esitetään kadun itäpuolisen alueen asemakaavan yhteydessä. Vedenjakajan länsipuoliselta työpaikka-alueelta hulevedet kerätään nykyisen laskuojan yhteyteen toteutettaviin viivytys- ja selkeytysaltaisiin, joista vedet johdetaan sadevesiviemärissä Vihilahteen. Vihilahden suuntaan johdettavien hulevesien käsittelyaltaat ja eteläosan kuivatusratkaisut edellyttävät osayleiskaavan mukaisen korttelirajan tarkistamista. Aunankorvenkadun nykyisen sadevesiviemärin kapasitetti mitoittaa sen miten paljon asemakaava-alueelta voidaan hulevesiä johtaa Vihilahden suuntaan. Kun nykyisen vedenjakajan rajan siirto idemmäksi vähentää Lahdesjärven ja Särkijärven valuntaa, vähenemä on esitetty korvattavaksi kääntämällä Västinginmäen alueelta tulevat rakentamattoman alueen valumavedet Vihiojan sijasta Lahdesjärveen osittain nykyisiä ja osittain rakennettavia ojapainanteita pitkin Vuoreksen puistokadun alitse. Puistokadun alitus tapahtuu ekologisen käytävän sillan kohdalta. Tällä ratkaisulla tasapainotetaan rakentamisen aiheuttamat vaikutukset Lahdesjärven - Särkijärven vesitaseeseen ja lisätään vähäisessä määrin järviin tulevaa valuntaa. Hulevesien määrät on arvioitu laskelmin ja niille on suunniteltu käsittelyjärjestelyt ja -menetelmät ennen vesien purkautumista vesistöihin. Suunnittelualueelle esitetyt altaat on mitoitettu rankkasateen mukaan. Särkijärveen ja Lahdesjärveen suunnataan kaava-alueelta vain puhtaita hulevesiä ja järvien vesitase ei tule muuttumaan. Tonttien hulevesistä kattovedet johdetaan maanalaisiin, tyhjentyviin säiliöihin asemakaavamääräyksen hule-6 mukaisesti; viheralueilta tulevia vesiä tulee voida viivyttää tontilla kivimursketäytteisissä altaissa. Niitä voidaan tehdä myös sähkölinjan alle. Tonttien hulevedet kuljetetaan ojastoihin sähkölinjan alla olevien erityisalueiden kautta ja katualueiden reunaosilla. Pysäköintialueiden hulevedet tulee johtaa öljynerotuskaivojen kautta vastaaviin kivimurskealtaisiin. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Toteuttamista
ei ole vielä ajoitettu. Todennäköisesti se alkaa kaava-alueen
läntisten katujen ja Vuoreksen puistokadun rakentamisella. Samanaikaisesti
asemakaavan kanssa on laadittu alueen katupiirustukset. |