PIENTALOTONTIN RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, PUISTOALUEEN MUUTTAMINEN KATUALUEEKSI, KORKINMÄKI-5521-14, HÄRKÄLÄNMÄENKATU 3, KARTTA NO 7943
Kaavaprosessin
vaiheet Asemakaava Asemakaavan
toteutus
1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan
muutoksella muodostuu: Kaavan laatija: Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö, tilapäinen suunnittelija Hanna Sunela. Dno YVI: 8059
/ 2003 (28.10.2003) 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutos koskee tonttia 5521-14, joka sijaitsee n. 5 km kaakkoon kaupungin keskustasta Korkinmäen kaupunginosassa osoitteessa Härkälänmäenkatu 3. 1.3 Kaavan
nimi ja tarkoitus
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen
yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu
ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Ympäristöministeriön 12.12.2000 vahvistamassa kantakaupungin yleiskaavassa suunnittelualue on varattu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Suunnittelualueella on voimassa 25.08.1964 vahvistettu asemakaava nro 2208, jossa tontti nro 5521-14 on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tontin no 5521-14 pinta-ala on 1881 m2 ja rakennusoikeutta tontilla on tehokkuusluvun e = 0,1 mukaan laskettuna 180 m2. Tontin suurin sallittu kerrosluku on I ja kattokulma saa olla korkeintaan 22 astetta. Tonttijako on tehty 05.05.1959 ja tontti on merkitty tonttirekisteriin. Korkinmäen alueelle on laadittu pientaloalueselvitys, johon kuuluu alueraportti (Kaavoitusvirasto 5/1991 ISSN 0786 -1532) ja rakentamistapaohjeet (2/1992). Pientaloalueselvityksessä on tutkittu alueen ominaispiirteitä ja niiden muodostumista. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on opastaa rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä. Pohjakartta on Tampereen kaupungin mittausyksikön laatima ja se on tarkastettu vuonna 2004.
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavamuutoksen hakija on toivonut tontillensa lisärakennusoikeutta uuden asuinrakennuksen verran. Hakemuksessa asemakaavamuutoksen tarkoituksena hakijan mukaan on "rakentaa tontille toinen asuinrakennus yksikerroksisena, sekä autosuoja kolmelle autolle". Asuinrakennuksen kerrosalan tarpeeksi määriteltiin 220 m2 ja autosuojan 60 m2. Hakemuksen perustelut ovat mm. seuraavat: "Lähtökohtana on lähiomaisten lisääntynyt asunnon tarve. Rakennuskelpoinen tontti on kokoonsa nähden vajaakäyttöinen". 4.2 Suunnittelun
käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Dno YVI: 8059
/ 2003 (28.10.2003) Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen
ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavaluonnos on nähtävillä 13.4.-4.5.2004 välisen ajan teknisen toimen palvelupisteessä, kaavoitusyksikön toimistossa sekä kaavoituksen internet-sivuilla mielipiteiden saamista varten. Asemakaavan muutosluonnoksesta on pyydetty lausunnot kaupungin asianosaisilta hallintokunnilta. Kaavamuutosprosessin aikana on hakijan kanssa neuvoteltu rakennusaloista ja niiden sijoittamisesta. Puiston muuttamisesta katualueeksi on keskusteltu puistoyksikön kanssa. Puiston nimeämisen sijaan puistoyksikkö puoltaa alueen liittämistä katualueeseen. Nähtävilläolon aikana naapuritontin 5521-25 omistaja jätti suunnitelmasta muistutuksen: "Jätän huomautuksen muistutuksena sovitusta puiden kaadosta. Vaadin että kaikki puut kaadetaan mitä on sovittu". Naapuri puoltaa asemakaavamuutosta sillä ehdolla, että tontin 5521-14 koilliskulman puut kaadetaan, sillä ne varjostavat hänen pihaansa. Naapurit ovat tehneet naapureiden kuulemisvaiheessa suullisen sopimuksen kolmen puun kaadosta. Uudella asemakaavalla ei tulla suojelemaan tontin puita. Puiden kaato kaupunkialueella on luvanvarainen toimenpide ja yksittäisten puiden osalta luvan myöntää rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri tai -rakennusmestari. Lisäksi kaatoluvan hakijan on esiteltävä naapureille kaatosuunnitelmansa. Tämän jälkeen otetaan yhteys puhelimitse alueen tarkastajaan. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on lisätä tontille lisärakennusoikeutta niin että uuden asuinrakennuksen rakentaminen on mahdollista. Puistoalue korttelin 5521 eteläpuolella Korkinmäenkadun varrella liitetään katualueeseen koska sen ala (352 m2) on hyvin pieni erikseen hoidettavaksi. Lisäksi sen kautta kulkee rasite tontille. Käytännön syistä kaavamuutosalueeksi otetaan osa Korkinmäenkatua. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoina oli jättää kaava-alueet nykyiselleen, laatia asemakaavan muutos hakemuksen mukaisesti tai tehdä muutos pienemmällä kem2 määrällä. 0-vaihtoehto: Nykyistä kaavaa ei muutettaisi, vaan suunnittelualueen maankäyttö säilyisi ennallaan. Tontin tehokkuus alueen muihin tontteihin verrattuna jäisi hyvin alhaiseksi ja silloin myös Korkinmäen alueelle on laaditussa pientaloalueselvityksessä annetussa suosituksessa lisärakentamisesta tontille ei toteudu. 0-vaihtoehto ei myöskään täytä asemakaavan muutoshakemuksessa asetettuja tavoitteita. 1-vaihtoehto: Tonttitehokkuuden ollessa ainoastaan 0,1 lisärakentaminen on perusteltua, silloin alueen käyttö tehostuu ja hakijan tarpeet täyttyvät. Asemakaavamuutoksessa tontin rakennusoikeutta lisätään hakijan ehdotukseen perustuen. Asuinrakennuksen rakennusalaksi tulee 220 kem ja autosuojan 60 kem. Yksikerroksisessa rakennuksessa pihan osuus jäisi mitättömäksi mikäli koko rakennusoikeus käytettään. Suuren autosuojan sijoittaminen tontille on tilallisesti mahdotonta ottaen paloturvallisuusmääräykset huomioon. 2-vaihtoehto: Asuinrakennuksesta tehdään1½ - kerroksinen jolloin koko haettu neliömäärä voidaan toteuttaa. Tässä vaihtoehdossa pihamaalle jää enemmän tilaa ja se on suotuisaa yleisen viihtyvyyden vuoksi. Tämä suunnitelma ei ollut hakijan mieleen koska useampikerroksinen rakennus vähentää esteettömyyttä. 3-vaihtoehto: Asuinrakennukselle osoitetaan 200 kem2 ja talousrakennuksille 60 kem2. Talousrakennusten paikat eriytetään niin että mahdollisen tonttijaon yhteydessä tulevaisuudessa molemmille tonteille jää autotallille varaus, ja myös molempien tonttien tehokkuudet (e) jäävät alle 0.3:n. Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, eikä sillä ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. 4.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Eri mahdollisuuksien vertailussa päädyttiin kolmanteen vaihtoehtoon, sillä kaavaluonnoksen kem2 määrä riittää hakijan tarpeisiin ja tällöin myös tontin pihamaalle jää sopivasti tilaa. Hakijan toivomus yksikerroksisesta asuinrakennuksesta säilyy.
5.1 Kaavan rakenne Tontin no 5521-14 käyttötarkoitus säilyy erillispientalojen korttelialueena (AO). Tontille annetaan lisää rakennusoikeutta yhteensä 200 kem2 asuinrakennukselle ja 60 kem2 talousrakennuksia varten. Tonttitehokkuusnumeroksi tulee 0.23. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut
alueet 5.4 Kaavan vaikutukset Uuden asemakaavan myötä alueen tehokkuus nousee kun tontille annetaan lisärakentamisoikeutta. Ajo tontille tapahtuu entisestä paikasta. Asemakaavan muutos koskee suppeaa aluetta, eikä sillä ole naapurustoa laajempia ympäristövaikutuksia.
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavaan liittyy havainnepiirros, jossa on esitetty yksi kaavan toteutustapa. Asemakaavaan liittyy lisäksi sähköinen seurantalomake. 6.2 Toteuttaminen
ja ajoitus
|