Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2004

Ratapihankadun asemakaavoituksen yleissuunnitelma, kartta no 7877

Aloite

Ratapihankadun maankäytön suunnittelu sisältyy vuoden 2004 kaavoitusohjelmaan ja se on vuoden 2004 kaavoituskatsauksessa.

Suunnittelualue

Alue sijaitsee kaupungin keskustan itäosassa rautatieaseman ratapihan ympäristössä ja käsittää Itsenäisyydenkadun pohjoispuolisen alueen rajoina lännessä rautatiealue ja Siltakadun itäpuoliset korttelit sekä Rongankadun ja Satakunnankadun itäpäät, pohjoisessa Kastinsilta ja idässä Naistenlahdenkatu, Ainonkatu, Peltokatu ja Murtokatu. Suunnittelualueen koko on noin 10 ha.

Ratapihankadun suunnittelualue on auto- ja rautatieliikenteen, pysäköinnin, varastoinnin sekä yritysten ja yhteisöjen toimitilojen käytössä. Alueen eteläpäässä on VR:n pysäköintialue, koirapuisto, vanha tavara-asema (1907), joka toimii väliaikaisesti Tampereen oopperan toimisto- ja harjoitustilana sekä rautatieläisten Seuratalo Morkku (1907), jossa on lastenteatteri vuokralaisena. Puurakenteiset VR:n asuinrakennus (1902) sekä entinen VR:n Terveydenhuoltokeskus ((1953) ovat vuokra-asumiskäytössä. Alueen keskivaiheilla sijaitsevat pitkät, radan suuntaiset tavarasuojat, joissa on vuokravarastotilaa, sekä VR:n tiilirakenteinen asuinrakennus, ns. Lompanlinna, joka on asumiskäytössä. Pohjoispäässä sijaitsee massiivinen vuonna 1936 rakennettu PMK:n talo, jossa on vuokralaisena useita eri toimijoita, mm. kuntokeskus ja käsityökoulu. Alue rajautuu idässä Tammelan yhtenäiseen 1970-luvulla rakentuneeseen kaupunginosaan elementtikerrostaloineen.

Tärkeimmät nykyiset kadut ovat Erkkilänkatu, Peltokatu, Vellamonkatu ja Murtokatu. Ratapihankatu tulee valmistuessaan olemaan osa keskustan kehää ja ulottumaan Viinikan liikenneympyrästä Kekkosentielle. Ratapihankadun ja ratapihan ali on tarkoitus rakentaa kevyen liikenteen alikulkutunneli Rongankadulta Vellamonkadulle. Tämä yhteys olisi osa keskustan ja itäisten kaupunginosien kevyen liikenteen pääreittiä. Ratapihankadulta on suunnitteilla maanalainen ajoyhteys Satakunnankadulle. Myös tämä yhteys olisi osa keskustan kehää.

Ratapihankatu - uusi liikenneyhteys

Ratapihankatu on ydinkeskustan itäreunassa kulkeva uusi yhteys, joka yhdistää pääkatuyhteytenä valtatien 3 Viinikan liittymästä Kekkosentielle. Uudesta yhteydestä on jo rakennettu osuus Viinikankadusta Sorin sillan lähelle.

Käsiteltävänä olevassa keskustan liikenneosayleiskaavassa ydinkeskustaa kiertää kehäväylä, keskustan kehä, jonka muodostavat Hämeenpuisto, Satakunnankatu, Ratapihankatu ja Tampereen valtatie. Ratapihankatu tuo kehän osana tärkeän uuden reittimahdollisuuden keskustan itäpuolelle ja mahdollistaa omalta osaltaan mm. Rautatienkadun ruuhkautuneisuuden vähentämistä. Keskustan kehäväylälle asetetaan vaatimuksina mm. riittävä liikenteellinen toimivuus asiointiliikenteelle, myös ruuhkaliikenteen aikana, sekä hyvät yhteydet mm. pysäköintilaitoksiin.
Ratapihankatu rajautuu hyvin lähelle rautatiealuetta sen itäreunaan ja sen sijoittamisessa otetaan huomioon mahdollisen pikaraitiotien toteuttaminen ratapihan ja Ratapihankadun väliin. Itsenäisyydenkadun ja Lapintien välillä Ratapihankadulla on vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja mm. rakennusten kohdilla.

Tarkasteluun liittyy Satakunnankadun jatkaminen Rautatienkadulta ratapihan alitse Ratapihankadulle. Lisäksi Ratapihankatu liittyy Tammelan katuverkkoon.

Yksi tärkeimmistä keskustan kevyen liikenteen länsi-itä -suuntaisista reiteistä kulkee alikulkutunnelissa Rongankadun jatkeena Tammelaan ja jatkuu Vellamonkatua itään.

Suunnittelun lähtökohdat ja selvitykset

Pirkanmaan 3. seutukaava on vahvistettu 6.6.1997. Sen mukaan alue on keskustatoimintojen aluetta. Pirkanmaalla on aloitettu maakuntakaavatyö. maakuntavaltuuston päätöksellä 22.10. 2001. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 1.9.-30.9.2003.

Tampereen keskustan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.1.1995. Sen mukaan alue on rautatieliikenteen aluetta, yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta, kerrostalovaltaista asuntoaluetta ja lähivirkistysaluetta.

Keskustan liikenneosayleiskaavatyö on pantu vireille vuonna 2002 ja kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa asia on ollut 31.5.2004. Tarkoitus on, että kaupunginvaltuusto käsittelee osayleiskaavan vuoden 2004 aikana. Ratapihankatu on osa keskustan liikenneosayleiskaavan mukaista keskustan kehää. Liikenneosayleiskaavaan sisältyvät myös mm. suunnitelmat Tampellan tunnelista ja pikaraitiotiestä.
( kts. myös Tampereen Matkakeskus, Pikaraitiotie Tampereen kaupunkiseuden joukkoliikenteessä, Tiehallinto)

Suunnittelualueen asemakaavat ovat vuosilta 1897-1981. Suurin osa alueesta kuuluu vanhimpaan vuonna 1897 vahvistuneeseen rautatiealuetta koskevaan asemakaavaan sekä Tammelan vuonna 1966 vahvistuneeseen asemakaavaan.

Alueen eteläpään asemakaavassa, joka on vuodelta 1992, on Itsenäisyydenkadun ja Murtokadun kulmaus osoitettu puistoksi ja rautatiealueeksi. Vellamonkadun ja Tammelankadun välistä yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelia 273 koskeva asemakaava on vahvistunut vuonna 1973.
Vellamonkadun ja Ilmarinkadun välinen kortteli 275 on osoitettu 1981 vahvistetussa asemakaavassa asuntokerrostalojen korttelialueeksi. Peltokadun varrella sijaitseva Kullervonkadun ja Ainonkadun välinen kortteli 272, jossa sijaitsee entinen PMK:n toimisto- ja varastorakennus on vuonna 1966 vahvistetussa asemakaavassa osoitettu yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten ja -laitosten korttelialueeksi.

Suunnittelun pohjaksi laaditaan luonto- ja taajamakuvaselvitys, rakennushistoriallinen selvitys, rakennettavuus-, maaperän laatu- ja meluselvitykset. Tehtyjä selvityksiä ovat yleissuunnitelmat ja ideasuunnitelmat pikaraitiotiestä, Tampellan tunnelista, Ratapihankadusta ja Rongankadun kevyen liikenteen yhteydestä liittymätarkasteluineen. Ratapihankadusta on laadittu katusuunnitelmaluonnos Itsenäisyydenkadusta etelään.

Tavoitteet

Ratapihan alueen yleissuunnittelua ohjaavat mm. keskustan osayleiskaava ja vireillä olevan keskustan liikenneosayleiskaavan tavoitteet. Näitä ovat mm. liiketoiminnan tukeminen keskustassa, keskustan vetovoiman ja viihtyvyyden lisääminen, liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen, turvallisuuden parantaminen ja varautuminen kaupunkiseudun väestönkasvuun. Tarkoituksena on osoittaa aluevaraukset Ratapihankadulle liittymineen. Järjestely edellyttää liikennealueisiin rajautuvan maankäytön tarkistamista Tammelan kaupunginosassa.

Osalliset

Tiedottaminen sekä osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen

Kaavoituskatsaus 2004
Kuulutukset sanomalehdissä ja kaupungin interenet-sivuilla suunnitelman eri käsittelyvaiheissa
Nähtäville panot palvelupiste Frenckellissä, Yhdyskuntapalveluiden palvelupisteessä, Frenckellinaukio 2
Yleisötilaisuus syyskuussa 2004
Lehtijuttu
Yleissuunnitelman käsittely ympäristölautakunnassa
Asemakaavaluonnoksien nähtäville pano
Yleisötilaisuus tarvittaessa asemakaavoituksen luonnosvaiheissa
Viranomaisneuvottelut ja lausuntopyynnöt
Lausuntojen käsittely ja vastineet
Mielipiteiden vastineluettelo

Aloitus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja yleissuunnitelmaluonnokset ovat nähtävillä kesän 2004 ajan, 10.6.-1.9.2004 Palvelupiste Frenckellissä osoitteessa Frenckellinaukio 2 kuntalaisten tutustumista ja mielipiteitä varten. Nähtävilläolosta julkaistaan sanomalehtikuulutus. Mahdolliset mielipiteet tulee toimittaa nähtävillä oloaikana palvelupisteeseen. Asiakirjat lähetetään lausunnolle alueen tontinomistajille, hallintokunnille, viranomaisille ja yhteisöille.
Kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa http://www.tampere.fi/ytoteto/aka/index.htm on nähtävänä sekä kuulutus että laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma.
Asiasta järjestetään syyskuussa 2004 yleisötilaisuus, josta ilmoitetaan sanomalehdissä.

Asemakaavoituksen luonnosvaihe

Yleissuunnitelman pohjalta tehdään asemakaavaluonnokset, joiden tavoitetilannetta havainnollistetaan suunnitelmakartoin, kuvasovitteilla sekä leikkaus- ja perspektiivipiirroksin. Luonnosvaiheessa järjestetään tarvittaessa neuvotteluja eri osapuolten kesken sekä yleisötilaisuus. Vaiheeseen liittyvät asiakirjat ja asemakaavaluonnokset käsitellään ympäristölautakunnassa, joka asettaa ne nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen saamista varten. Nähtäville panosta ilmoitetaan kuulutuksella sanomalehdessä ja kaupungin internetsivuilla. Saadut mielipiteet kirjataan vastineluetteloon ja referoidaan selostukseen, josta myös selviää, aiheuttavatko ne muutoksia suunnitelmaan.

Lausuntopyynnöt luonnoksesta

Laaditusta asemakaavaluonnoksista pyydetään lausunnot kaupungin hallintokunnilta, tontinomistajilta, viranomaisilta ja yhteisöiltä. Lausuntopyyntöihin liitetään laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Saadut lausunnot kirjataan ja jos luonnosta muutetaan niiden palautteen pohjalta, asiasta tiedotetaan niille viranomaistahoille, joita muutos koskee.

Asemakaavoituksen ehdotusvaihe

Asemakaavaluonnokset kehitellään ehdotuksiksi. Ympäristölautakunta käsittelee ne ja asettaa ne nähtäville. Nähtävilläolosta julkaistaan sanomalehtikuulutus. Kartat, selostukset ja liiteaineistot ovat nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä ja kaupungin internet-sivuilla.

Vaikutusten arviointi

Yleissuunnitelmaan pohjautuvan asemakaavoituksen yhteydessä suoritetaan erillinen ympäristövaikutusten arviointi. Näitä ovat vaikutukset:
1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset.
2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon (pilaantuneet maat, epäpuhdas ilma) sekä kunnallisteknisten verkostojen vaikutukset.
3) luonnonympäristöön ja kasvillisuuteen.
4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen ja kunnallisteknisiin verkostoihin.
5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

Asemakaavan käsittelyvaiheet kaaviona ja asiasta päättäminen

Asiasta päättäminen kuuluu ympäristölautakunnan ja kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Oheisena kaavio asemakaavan käsittelyvaiheista, josta selviää, miten osallistumismahdollisuus jatkuu ympäristölautakunnan käsittelyn jälkeen. asemakaava käsittelyvaiheet

Asiaa hoitavat
arkkitehti Hanna Montonen, p. 314 66438
apulaisliikenneinsinööri Jouni Sivenius, p.3146 6533
projektiarkkitehti Kristiina Jääskeläinen, p. 314 66518