KALLE PÄÄTALON PUISTON NIMEÄMINEN, OMAKOTITONTIN JAKAMINEN, KIILATIEN KATKAISU JA NIMIMUUTOKSIA VIIALAN KAUPUNGINOSASSA, KARTTA 7843

Asemakaavan selostus, joka koskee 16. päivänä joulukuuta 2002 päivättyä, 25.04.2003 tarkistettua asemakaavakarttaa no 7843. Asemakaavan hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

1 TIIVISTELMÄ

Viialan omakotiyhdistys ry:n esityksen ja 17 kaupunginvaltuutetun aloitteesta valtuuston tekemän päätöksen pohjalta itäosa Viialanpuistoa nimetään Kalle Päätalon puistoksi. Viialanpuisto on keskeinen Viialan kaupunginosan puisto, joka kiertää Kirvestien, kirjailija Päätalon asuinkadun varren tontteja. Puiston loivapiirteisen itäosan on katsottu olevan sovelias kohde muistuttamaan "painosten kuninkaan" elämästä Tampereella. Puistoon on mahdollista rakentaa kirjailijan muistamiseen omistettava osa.

Tontin 5250-2 eteläosasta ja tontin eteläpuolisesta kaavoittamattomasta alueesta muodostetaan maanomistajan hakemuksesta uusi omakotitontti.

Kiilatien rakentamaton, kevyen liikenteen väyläksi merkitty osa muutetaan korttelimaaksi ja liitetään tontteihin ympäröivien tonttien omistajien hakemuksesta. Kyseinen Kiilatien osa palvelisi vain lähikortteleiden asukkaita, jotka eivät pidä yhteyden rakentamista muutenkin tiheän katuverkoston vuoksi tarpeellisena. Sen sijaan katumaan liittäminen tontteihin parantaa niiden rakennettavuutta. Kiilatien eteläosa nimetään Kiilakujaksi. Turtolankadun varren suojaviheralue nimetään Turtolan suojaviheralueeksi.

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

2.1 Tunnistetiedot

Asemakaava koskee:
Tampereen kaupungin
Messukylän kylän tiloja 1:57, 2:54 ja 5:77

Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin Viialan kaupunginosan
korttelit nro 5250 ja 5214 osa, katu-, virkistys- ja erityisaluetta ja kaupunginosan rajaa.

Asemakaavalla muodostuu:
Tampereen kaupungin Viialan kaupunginosan
kortteli nro 5214 osa, virkistysaluetta ja
kaupunginosan rajaa.

Asemakaavan muutoksella muodostuu:
Tampereen kaupungin Viialan kaupunginosan
kortteli nro 5214 osa, katu-, virkistys- ja erityisaluetta ja
kaupunginosan rajaa.

Kaavan laatija: Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö, aluearkkitehti Sakari Leinonen

2.2 Kaava-alueen sijainti
Alue sijaitsee 6 km kaupungin keskustasta kaakkoon. Suunnittelualue on Viialan kaupunginosan asuinaluetta ja sen eteläpuolista rakennettua Viialanpuiston aluetta ja Vihiojan purolaaksoa. Alue rajoittuu etelässä Itäiseen ohikulkutiehen.

2.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista
Ritva Niemistön hakemus ja kolmentoista ympäristön asukkaan ja maanomistajan allekirjoittama mielipide 7.7.1997.
Kaupunginvaltuuston päätös 15.5.2002.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.6.2002.
Luonnoksesta jätetyt mielipiteet ja lausunnot.

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Viialan asuntoalue on pientaloaluetta, jonka rakentaminen on aloitettu 1940-luvulla. Alueen pääkatuina ovat Turtolankatu ja Santaharjuntie, joihin alueen tonttikatuverkko liittyy. Viialanpuisto ja Vihiojan purolaakso muodostavat Viialan kaupunginosan keskeisimmän virkistysalueen. Virkistysalue liittyy laajempaan Pyhäjärveltä Kangasalan suuntaan jatkuvaan viheryhteyteen.

3.1.2 Luonnonympäristö
Puisto on länsiosaltaan Vihiojan purolaaksoa. Se on luonnonmukaista, kasvillisuus vaihtelee ojanvarsilehdosta avoimeen maisemaniittyyn ja viljelypalstoihin. Tunnusomaista länsiosalle on Vihiojan laakson rinteet. Vihioja on noin 10 metriä asuntoalueen maanpinnan tasoa alempana. Viialanpuiston itäosa on osin rakennettua toimintapuistoa ja osin puistoyksikön taimistoa.

Omakotitonteilla ja rakentamattomalla osalla Kiilatietä kasvaa sekä luonnonvaraista että istutettua kasvillisuutta. Kiilatien tontteihin liittyvä asemakaavoittamaton alue on entistä peltomaata.

3.1.3 Rakennettu ympäristö
Viialan omakotialueen rakentaminen on alkanut 1940-luvulla. Alkuperäinen rakennuskanta koostuu puolitoistakerroksisista jälleenrakennuskauden taloista. Osa tonteista on myöhemmin rakennettu uudelleen rakentamisajan tyylien mukaisesti. Kaupunkirakenteen tiivistämisajatusten mukaisesti suuria omakotitontteja on 1990-luvulla laaditun yleissuunnitelman pohjalta jaettu ja lisärakennettu. Vasaratien varteen on rakennettu myös pienkerrostaloja ja yhtiömuotoista pientaloaluetta.

3.1.4 Maanomistus
Tampereen kaupunki omistaa kaava-alueen virkistysalueet, kadut sekä kaavoittamattomat Messukylän tilat 1:57 ja 5:77.

Muut maanomistajat:
Messukylä 2:54, 5250-2 Ritva Niemistö
Haapanen Leena
Yhtymä Keränen Aira
Huhdanmäki Risto
Syrjälä Seppo
Helander Heli
5214-3 Johan Seppälän perikunta

3.2 Suunnittelutilanne
Kantakaupungin yleiskaavassa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta ja virkistysaluetta. Viialanpuiston länsiosa on varattu maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi ja itäosa kaupunkipuistoksi.

Asemakaavassa korttelin 5250 tontit 1,2,5-9 ovat erillispientalojen korttelialuetta. Kerrosluku on I3/4-II. Tontti 5214-3 on enintään kahden perheen omakotitalojen korttelialuetta. Tontilla on rakennusalat asuinrakennusta varten, jonka räystäskorkeus on enintään 5 metriä ja kattokaltevuus enintään 30 astetta sekä talousrakennusta varten, jonka räystäskorkeus on enintään 4 metriä ja kattokaltevuus 30 astetta.

Tonttien tilastotiedot

Tontti pinta-ala rak. oikeus tehokkuus
m2 kem2 e=

5250-1 816 245 0.30
5250-2 1271 381 0.30
5250-5 426 128 0,30
5250-6 986 250 0.25
5250-7 1629 400 0.25
5250-8 1020 250 0.25
5250-9 1168 250 0.21
5214-3 1455 181 0.12

Alueen asemakaavat on vahvistettu vuosina 1974-2000.

3.2.2 Tonttijako ja -rekisteri
Tonteille on hyväksytty tonttijako ja ne on rekisteröity seuraavasti:

Tontti tonttijako rekisteröinti
pvm. pvm.

5250-1 24.05.1982 11.09.1987
5250-2 24.05.1982 -
5250-5 24.05.1982 07.06.1985
5250-6 21.12.1987 26.08.1988
5250-7 21.12.1987 26.08.1988
5250-8 21.12.1987 26.08.1988
5250-9 21.12.1987 26.08.1988
5214-3 09.01.1952 07.03.1961

Kaava-alueeseen sisältyy maarekisterialuetta.
Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausyksikön laatima ja se on tarkistettu v.2002.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

Pauli Ruoholahti ja 16 muuta kaupunginvaltuutettua jättivät 16.1.2002 seuraavan valtuustoaloitteen:

"Kalle Päätalo on maamme kaikkien aikojen luetuin kirjailija ja on asunut pääosan elämästään Tampereen Messukylässä. Nyt ollaan siirtämässä kaikkea kirjailijan irtaimistoa Taivalkoskelle ja kiinteistökin on myyty. Näin ollen Tampereelle ei jää enää mitään mikä muistuttaisi "painosten kuninkaan" elämästä Tampereella.

Esitän, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet nimetä Hämeenkadun ja suvantokadun välinen osuus Tuomiokirkonkadusta Kalle Päätalonkaduksi. Kyseistä kadun osuutta esitän nimettäväksi siksi että kirjailija ja rakennusmestari Päätalo oli rakentamassa ko. kadulla olevaa rakennusmestareiden taloa. Tai vaihtoehtoisesti selvitetään, että Kalle Päätalolle nimetään katu jostain muualta keskustasta.

Kirvestie, jolla kirjailijan asustama omakotitalo sijaitsee, lienee liian vaatimaton kunnianosoitus ansioituneelle ja maineekkaalle tamperelaiselle, vaikka itse elikin vaatimatonta elämää."

Kadunnimitoimikunta antoi asiasta lausunnon 26.3.2002. Toimikunnan mukaan keskustan kadunnimet ovat vakiintuneita, ja nimillä on historiallinen oikeutuksensa kyseiseen paikkaan. Nimiä ei tule toimikunnan linjan mukaan enää muuttaa; ainoastaan vanhaan, poistettuun nimeen voidaan palata hyvästä syystä. Keskustan katuja on rajallinen määrä, mutta merkkihenkilöitä tulee ajan kuluessa yhä lisää. Myöskään Väinö Linnalle ei enää haettu nimettävää katua, vaan Linnan pitkäaikaisen asuinseudun keskeinen puisto nimettiin hänen mukaansa Väinö Linnan puistoksi.

Viialan omakotiyhdistys ry teki v. 1989 esityksen Kirvestien muuttamisesta Päätalonkaduksi. Kalle Päätalo ei pitänyt ajatuksesta, koska hän on kirjoittanut useassa kirjassaan nimenomaan Kirvestiestä. Keskustellessaan asiasta omakotiyhdistyksen nykyisen puheenjohtajan Ulla Siltalopin kanssa hän ei henkilökohtaisesti pitänyt siitäkään, että Kalle Päätalon katu olisi jossakin muualla Tampereella.
Kadunnimitoimikunta katsoi, että Kalle Päätalon omaa toivetta tulee kunnioittaa; hänen mukaansa ei tule nimetä katua Tampereella. Kun hän ei maininnut mitään puistoista, puiston nimeäminen on mahdollista.

Kalle Päätalon asuinseudulla Viialanpuisto on keskeinen Viialan eteläosan puisto ja kiertää Kirvestien varren tontteja. Viialan omakotiyhdistys ry esitti, että se nimetään Kalle Päätalon puistoksi. Omakotiyhdistys järjestää kesäisin puistossa erilaisia tapahtumia ja on valmis järjestämään tilaisuuden myös puiston nimen muutoksen vuoksi.
Kadunnimitoimikunta yhtyi omakotiyhdistyksen näkemykseen puiston nimen muuttamiseksi.

Ritva Niemistö hakee 7.7.1997 päivätyssä hakemuksessaan tontin 5250-2 jakamista kahdeksi omakotitontiksi. Hakemukseen liittyy hakijan lisäksi kolmentoista Kiilatien varren tontinomistajan ja asukkaan hakemus rakentamattoman Kiilatien osan rakentamatta jättämisestä ja liittämisestä korttelialueena omakotitontteihin.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginvaltuutettu Pauli Ruoholahden ym. 26.3.2002 tekemän valtuustoaloitteen pohjalta kokouksessaan 15.5.2002 käynnistää puiston nimen muuttamisen edellyttämän asemakaavan muutoksen.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset
Ympäristössä asuvat ja työskentelevät
Naapurikiinteistöt ja niiden asukkaat
Viialan omakotiyhdistys ry
Kaupungin hallintokunnat: ympäristötoimi, tekninen toimi, kiinteistötoimi, sähkölaitos, vesilaitos.

4.3.2 Vireilletulo
Vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 6.6.2002. Kuulutus on julkaistu sanomalehdissä ja kaupungin internet-sivuilla.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 6.6- 5.7.2002 välisen ajan kaupungin palvelupisteessä ja kaavoitusyksikössä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja muutosluonnos on lähetetty tiedoksi naapurikiinteistöjen omistajille ja Viialan asukasyhdistykselle. Samalla pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin hallintokunnilta.

Luonnoksesta jätettiin kaksi kirjallista mielipidettä. Leena Haapanen esitti mielipiteessään omistamansa tontin 5250-5 länsirajan tarkistamista. Johan Seppälän perikunta esitti tonttiin aiemmin kuuluneen, Kiilatien katualueeksi muutetun alueen liittämistä omistamaansa tonttiin 5214-3.

Lisäksi jätettiin suullisia mielipiteitä ja asiasta kirjoitettiin lehdistössä. Heli Nurmi ja joukko Viialan ja Messukylän asukkaita esittivät Aamulehdessä 21.11.2002 Kalle Päätalon puiston sijoittamista Kirkkosuon notkoon. Perusteluina kirjoituksessa todetaan Päätalon kokeneen Kirkkosuon laakson kuin "omaksi laaksokseen". Viialan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Ulla Siltaloppi totesi suullisessa mielipiteessään yhdistyksen puoltavan alkuperäisen ehdotuksensa mukaisesti Kalle Päätalon puiston nimeämistä kaavaluonnoksessa esitettyyn paikkaan lähelle Päätalon asuinpaikkaa. Julkisuudessa esitettyä ajatusta Kalle Päätalon puiston osoittamisesta osana laajaa Kirkkosuonnotkoa yhdistys pitää vieraana.

Puistoyksikkö esitti lausunnossaan että Viialanpuiston itäosassa säilytetään taimiston mahdollistava asemakaavamerkintä. Vaikeasti rakennettavaa kevyenliikenteen reittivarausta korttelien 5211 ja 5215 välistä esitettiin poistettavaksi. Yhteys voitaisiin puisto-osaston mukaan toteuttaa noin 2 metrin levyisenä kesäisin toimivana puistokäytävänä ilman asemakaavamerkintää.

Puistoyksikön järjestämässä Messukylä-Kaukajärvi asukastilaisuudessa 5.3.2003 on keskusteltiin Kalle Päätalon puiston kehittämisestä.

4.4 Asemakaavan tavoitteet
Tavoitteena on valtuuston päätöksen mukaisesti nimetä Viialanpuisto Kalle Päätalon puistoksi.

Tarkoituksena on samalla katkaista asemakaavaan merkitty rakentamaton osa Kiilatietä ja liittää katualue tontteihin sekä muodostaa tontista 5250-2 ja tilasta Messukylä 5:54 kaksi omakotitonttia.

4.5.4 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen
Saatujen kirjallisten mielipiteiden, Heli Niemen ja 53 allekirjoittaneen jättämän muistutuksen ja puistoyksikön lausunnon perusteella asemakaavaluonnosta on tarkistettu 25.04.2003 siten, että Kalle Päätalon Puistoksi nimetään vain rakennettu Viialanpuiston itäosa. Luonnontilaisen länsiosan nimeksi jää Viialanpuisto.

5 ASEMAKAAVARATKAISUN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne
Viialan kaupunginosan keskeisen viheralueen itäosa nimetään Kalle Päätalon puistoksi. Tontti 5250-2 jaetaan kahdeksi omakotitontiksi. Omakotitonttien kaavamääräyksiä uudistetaan. Kiilatien rakentamaton kevyen liikenteen väyläksi merkitty osa muutetaan korttelialueeksi ja liitetään tontteihin. Kiilatien eteläpää muutetaan Kiilakujaksi. Kiilatien ja Turtolankadun välinen suojaviheralue nimetään Turtolan suojaviheralueeksi.

5.1.1 Mitoitus
Kaava-alueen pinta-ala on 9,97 hehtaaria. Puistoaluetta on 8,77 ha. Asemakaavan yhdeksällä omakotitontilla on kerrosalaa yhteensä 2300 kem2. Kokonaisrakennusoikeus lisääntyy 215 kem2.

5.3 Aluevaraukset

5.3.1 Korttelialueet
Omakotitontit ovat erillispientalojen korttelialuetta. Tonttien 5214/9-11,16 ja 17 kerrosluku on II y 75%, eli toisen kerroksen alasta saadaan ¾ käyttää rakennusoikeuteen laskettavaksi tilaksi. Kattomuotosatulakatto, jonka kaltevuus on 18-34 astetta. Tonteille 5214/14-17 merkitään viemärirasite. Tonttien 5214/12-15 kaavamääräykset jäävät ennalleen.

Tonttien tilastotiedot

Tontti pinta-ala rak. oikeus tehokkuus
m2 kem2 e=

5214-9 1533 250 0.16
5214-10 662 190 0.29
5214-11 764 220 0,29
5214-12 986 250 0.25
5214-13 1629 400 0.25
5214-14 1020 250 0.25
5214-15 1168 250 0.21
5214-16 1251 250 0.20
5214-17 847 250 0.30

5.3.2 Muut alueet
Viialanpuisto, Kalle Päätalon puiston länsiosa ja rakennettu leikkipuistoalue merkitään lähivirkistysalueeksi. Puistossa olevat alue- ja kulkuyhteysvaraukset jäävät ennalleen. Puiston itäosa on Lähivirkistysaluetta, jolla mahdollistetaan kaupungin taimiston toiminta.

5.4 Kaavan vaikutukset

5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Asemakaavalla täydennetään asuinaluetta yhdellä uudella omakotitontilla ja parannetaan olevien tonttien rakennettavuutta.

5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön
Vaikutukset luonnonympäristöön ovat vähäisiä. Kiilatien rakentamattoman kevyen liikenteen yhteyden toteuttaminen edellyttäisi kallion louhimista ja puuston kaatamista. Uuteen omakotitonttiin liitetty maa-alue on entistä peltoa.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Asemakaavan tavoitteita selventää asemakaavaan liittyvä havainnepiirros. Puistoyksikkö on laatinut puiston itäosaan perusparannussuunnitelman vuonna 1999 ja 1.7.2002 päivätyn luonnoksen korttelien 5214 ja 5212 välisen puistokäytävän toteuttamisesta. Asemakaavan selostukseen liittyy sähköinen seurantalomake.

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus
Nimimuutokset toteutuvat asemakaavan muutoksen tultua lainvoimaiseksi.