ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN ASETTAMINEN NÄHTÄVILLE; TEOLLISUUSTONTTIEN LAAJENTAMINEN,
HERVANTA-7057-5, 7, 13, 18, HEPOLAMMINKATU 15-23; KARTTA NO 7835
Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 22. päivänä huhtikuuta 2002 päivättyä asemakaavakarttaa no 7835.
Asemakaavan hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.1 TIIVISTELMÄ
Kolme korttelin Hervanta-7057 tontinomistajaa ja -haltijaa ovat esittäneet, että heidän tonttinsa laajennetaan samaan tasoon kuin aikaisemmin
laajennetut itä- ja länsipuoliset tontit.Aloite on kirjattu 12.10.2001. Vireilletulo on kuulutettu 17.1.2002. Asiaan ei ole esitetty nähtävilläolovaiheissa mielipiteitä.
Tontteja laajennetaan pohjoispuolelle yhteensä 0,465 ha. Rakennusoikeus kasvaa vastaavasti noin 2320 kem2. Korttelin pohjoispuolinen rinne
asemakaavoitetaan samalla lähimetsäksi, jonka koko on noin 5,425 ha.Asemakaavan toteuttaminen tapahtunee ensiksi Levytyö Särkisen kohdalla.
2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
2.1 Tunnistetiedot
Asemakaava:
Tampereen kaupungin Hervannan kaupunginosan
korttelin no 7057 osa sekä
virkistys- ja erityisaluetta.Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin Hervannan kaupunginosan
korttelin no 7057 tontteja no 5, 7, 13 ja 18 sekä
virkistysaluetta.Asemakaavan muutoksella muodostuu:
Tampereen kaupungin Hervannan kaupunginosan
korttelin no 7057 osa sekä
virkistysaluetta.Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö, Juha Jaakola.
2.2 Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijaitsee kaupungin keskustasta noin 6,5 km kaakkoon. Sen osoite on Hepolamminkatu 15-23.
2.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
Aloitteet ja liitekartat vuosilta 1983 ja 2001, yhteensä 11 kpl.
Ote seutukaavasta 6.6.1997.
Ote kantakaupungin yleiskaavasta 12.12.2000.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.1.2002.
Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnos 12.3.2002 ja kirje.3 LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Yleiskuvaus
Kaava-alue on Hervannan teollisuusalueen pohjoisosalla. Se rajoittuu länsipuolelta Turtolankatuun ja laskettelumäkeen. Eteläpuolella olevan
Hepolamminkadun varressa on sähkölaitoksen varikko ja Hervannan ammattioppilaitos.3.1.2 Luonnonympäristö
Alue on Hervannan kanjonin pohjoiseen viettävää etelärinnettä. Maasto laskee +148:sta +98:aan. Eteläosalla eli Hepolamminkadun varressa maasto
on tasaisempaa, mutta rinne on hyvin jyrkkä alueen keskivaiheilla.Alueella kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. Korttelialue on pääosin raivattu ja tasattu.
Alueen itäpuoleisessa rinteessä, korttelin 7063 kohdalla on havaittu liito-oravan pesä.
3.1.3 Rakennettu ympäristö
Korttelin 7057 tontit ovat rakentuneet seuraavasti:
tontti 5 1652 kem2 ja varasto 311 kem2,
tontti 7 1057 kem2 ja katos 442 m2,
tontti 13 731 kem2,
tontti 18 2761 kem2.Turtolankadun varressa on kaukolämpöverkkoon kuuluva pumppaamorakennus, jonka koko on 40 m2.
3.1.4 Maanomistus
Tontin 7057-5 omistaa Toimex Oy, osoite Hepolamminkatu 15, 33720 Tampere.
Tontit 7057-7 ja 13 omistaa Levytyö Särkinen Oy, osoite Hepolamminkatu 17, 33720 Tampere.
Tontin 7057-18 omistaa Tampereen kaupunki, joka on vuokrannut sen Hepokallio Oy:lle, osoite Hepolamminkatu 23, 33720 Tampere.
Muun osan kaava-alueesta omistaa Tampereen kaupunki.3.2 Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
-seutukaava 6.6.1997: teollisuustoimintojen aluetta T, lähivirkistysaluetta VL.
-kantakaupungin yleiskaava 12.12.2000: tuotantovaltaisen yritystoiminnan aluetta T-3, maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattua lähivirkistysaluetta VLM;
vahvistamispäätöksestä on valitettu.
-asemakaava nro 4525 30.9.1974: tontit 7057-5 ja 7 teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta T1, tonttitehokkuus e=0,50.
-asemakaava nro 6077 10.2.1984: tontit 7057-13 ja 18 teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta T-14, tonttitehokkuus e=0,50, lähivirkistysaluetta VL.
-tonttijako ja -rekisteröinti tehty.
-pohjakartta kaupunkimittausyksikkö 2002.
-Martti Lagerström: Liito-oravan esiintyminen ja suojelutoimenpiteet Tampereen kantakaupungin alueella.4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Korttelin 7057 tonteilla on tilojen laajentamistarvetta ja pihatilat ovat käymässä ahtaiksi. Kun molemmin puolin olevia naapuritontteja on aikaisemmin
laajennettu pohjoiseen, kyseisille tonteille esitetään samanlaista laajennusta.4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Korttelin 7057 tonttien haltijat esittivät jo v. 1983 tonttien laajentamista pohjoiseen, Dno 4772/83 VI b/25.3.1983. Kun pohjoispuolinen tila oli silloin
yksityisomistuksessa, vain korttelin läntisimmän tontin asemakaavaa muutettiin.Yksi korttelin tontinomistajista hankki pohjoispuolisen tilan omistukseensa 1990-luvulla. Kaupunki käytti silloin etuosto-oikeuttaan ja lunasti pääosan
tilasta. Sen jälkeen muidenkin korttelin tonttien laajentaminen on tullut mahdolliseksi. Kaava-alueen tontinhaltijat jättivät uuden aloitteen tonttien
laajentamisesta 12.10.2001.4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset
Osallisia ovat:
aloitteen tekijät Toimex Oy, Levytyö Särkinen Oy ja Hepokallio Oy,
naapurit Tampereen Terästyö Oy ja Tasowheel,
alueella työskentelevät ja ulkoilevat,
kaupungin hallintokunnat ympäristötoimi, tekninen toimi, kiinteistötoimi, sähkölaitos, Tampereen Vesi, pelastuslaitos.4.3.2 Vireilletulo
Vireillepano on kuulutettu 17.1.2002.
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Aluerajaus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävinä 17.1.-7.2.2002. Niistä ei jätetty mielipiteitä.
Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnos oli nähtävänä 14.3.-4.4.2002. Siitä ei jätetty mielipiteitä.
4.4 Asemakaavan tavoitteet
4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Tontinomistajien tavoitteena on saada tontteihin liitepiirustusten mukaan 15-25 m leveät lisäalueet pohjoispuolelta. Kun tontteja 21 ja 22 on laajennettu
25 m entisestä rajasta, välissä olevien tonttien laajentaminen samaan tasoon on luontevaa.Liito-oravan elinpiiriselvitys osoitti, että Lukonmäkeen viettävässä rinteessä elää liito-orava. Orava on pesinyt kuitenkin tonttien laajentamisalueesta
yli 200 m itään, joten tonttien laajentamiselle sillä ei ole vaikutusta. Jotta oravan elinpiiri ja rinteen maisemallinen merkitys säilyvät, korttelin 7057
pohjoispuolinen rinne on syytä merkitä pysyvästi asemakaavaan virkistysalueeksi.4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Lausuntovaiheessa puistoyksikkö esitti, että puistoon rajautuvan luiskan muotoilua tulisi ohjata niin, että kaltevuus on 1:2,5 tai loivempi ja että sen
liittyminen maastoon on luontevaa. Ympäristövalvonta esitti, että tontit tulee aidata luiskauksen yläosasta.4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Asiasta ei tehty vaihtoehtoja.
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
5.1.1 Mitoitus
Tontti 5 laajenee noin 370 m2, tontit 7 ja 13 laajenevat yhteensä noin 2280 m2 ja tontti 18 vastaavasti 2000 m2. Kun tonttitehokkuus säilyy e=0,50:nä,
rakennusoikeudet kasvavat vastaavasti 185 kem2, 1140 kem2 ja 1000 kem2.Pumppaamolle muodostettavan erityisalueen koko on noin 170 m2 ja rakennusoikeus 40 kem2. Virkistysalueen koko on noin 5,425 ha.
5.3 Aluevaraukset
T-18
Tontit 7057-23.26 ovat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Niiden tonttitehokkuutena säilyy e=0,50 ja kerroslukuna kaksi. Laajennettavan
pohjoisosan reunaa voidaan käyttää luiskaamiseen, kun tasattavaa tonttia sovitetaan ympäröivään maastoon. Luiskauksen maksimikaltevuus on
puistoyksikön ohjeen mukaan 1:2,5. Luiska tulee metsittää. Luiskan yläreunalle tulee pystyttää aita, jotta tontin käyttöalue ei laajene taustametsään.ET
Pumppaamoa varten muodostetaan erityisalue ET, jonka rakennusoikeus on 40 kem2.
VM
Turtolankadun ja korttelin välinen metsäinen rinne osoitetaan luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi, lähimetsäksi.
5.4 Kaavan vaikutukset
5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Asemakaavalla tulee teollisuustonttimaata lisää noin 0,4650 ha ja teollisuustilan teoreettista lisärakennusoikeutta yhteensä noin 2300 kem2.
Elinkeinotoiminnan edellytykset kasvavat. Kaupungille ei tule tarvetta panostaa kunnallistekniikkaan, koska nykyinen kunnallistekniikka riittää.
Kaupunkikuvalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi, sillä lisärakentaminen sijoittuu nyt jo syvien tonttien pohjoispäähän.5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Uusi tonttimaa muodostuu korttelin pohjoispuolella olevasta rinteestä, joka merkitsee kyseisen kohdan puuston kaatamista ja pihatason täyttöä. Täytön
liittyminen pohjoispuoliseen luonnonmetsään on hoidettu 10 metriä leveällä luiskausvyöhykkeellä. Luiska tulee metsittää.Rinteestä kaavoitetaan lähimetsää, joten sen lisäkäyttö teollisuustoimintoihin päättyy. Se palvelee myös pyrkimyksiä maisemakuvan säilyttämiseen.
5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset
Kaukolämpöverkon pumppaamoa varten on muodostettu yhdyskuntateknisen huollon alue. Sille on merkitty myös rakennusoikeus nykyisen pumppaamon
koon mukaan 40 kem2:nä.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUSTonttien laajentaminen tapahtunee eri vaiheissa. Levytyö Särkisen osalta laajennussuunnitelmat ovat pisimmällä.