LIIKE-, TOIMISTO-, TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUSTEN TONTIN JA RAUTATIEALUEEN OSAN MUUTTAMINEN ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUEEKSI, HYHKY, PISPALAN VALTATIE 90, KARTTA NO 7765
1.1 Kaavaprosessin vaiheet Hartela Kiinteistömyynti Oy ja Ratahallintokeskus ovat tehneet aloitteen asemakaavan muuttamiseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuulutettu nähtäväksi mielipiteiden saamista varten 16.10. - 6.11.2003 väliseksi ajaksi. Suunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. Asemakaavan muutoksen yhteydessä on tehty yleiskaavallinen tarkastelu, koska voimassaolevassa yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu palveluvaltaisen yritystoiminnan alueeksi. Asemakaavan hyväksymisen yhteydessä tehdään maankäyttösopimus. 1.2 Asemakaava Liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten tontti 1137-14 sekä osa siihen liittyvää rautatiealuetta muutetaan kaksikerroksisten rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi tontiksi 1115-1. Pispalan valtatien ja Lielahden asema-alueen välille merkitään jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katualue, joka nimetään Hällströminraitiksi. Kaksikerroksiset asuinrakennukset ryhmittyvät alueen sisäisen jalankulkuraitin varrelle. Eteläosassa rakennusten päädyt ovat kohti Pispalan valtatietä ja pohjoisosassa rakennukset ovat valtatien ja rinteen korkeuskäyrien suuntaisesti. Pysäköinti on järjestetty tontin pohjoisosaan ja yhteispiha on alueen keskellä. Kaava-alueen pinta-ala on 1,0750 ha, josta asuintontin osuus on 1,0550 ha. Kun tonttitehokkuus on e=0,45, saadaan kokonaisrakennusoikeudeksi 4747,5 kem2. Rakennusoikeus kaava-alueella lisääntyy 2347,5 kem2. Arvioitu tuleva asukasmäärä on noin 100, kun laskentaperusteena on 1 asukas / asuintilan 40 kem2. Erityisenä tavoitteena on ollut melulta suojatun rakenteellisesti toimivan ja viihtyisän asuinalueen suunnitteleminen. Rakennusten mittakaavaan, pihojen muodostumiseen sekä uuden alueen ja rakennetun ympäristön suhteeseen on kiinnitetty huomiota. 1.3 Asemakaavan toteuttaminen Asuinalue rakentunee lähivuosina asemakaavan muutoksen tultua lainvoimaiseksi. Alueen muuttaminen asuinkäyttöön edellyttää pilaantuneen maaperän kunnostamista massanvaihdoilla Pirkanmaan ympäristökeskuksessa 3.1.2002 päivätyn päätöksen mukaisesti.
2.1 Tunnistetiedot Asemakaavan
muutos koskee: Tampereen
kaupungin Lielahden kaupunginosan Asemakaavan
muutoksella muodostuu: Tonttijako: Kaavan laatija: Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö, arkkitehti Jouni Mäkinen. 2.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Hyhkyn kaupunginosan tontilla 1137-14 (Rahtimiehenkatu 2, Pispalan valtatie 90) ja osin Lielahden kaupunginosassa tontin 14 pohjoispuoleisella rautatiealueella. Alue rajoittuu lännessä Rahtimiehenkatuun, etelässä Pispalan valtatiehen, idässä tonttiin 1137-5 ja pohjoisessa Lielahden vanhalle asemalle johtavaan tiehen. 2.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaava no 7765, liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten tontin ja rautatiealueen osan muuttaminen asuinrakennusten korttelialueeksi. 2.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Aloite, Hartela
Kiinteistömyynti Oy Dno YVI:3438/611/2002
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen
yleiskuvaus Museoviraston 6.2.2004 lausunnoille lähetetyssä luokituksessa kaava-alueen pohjoispuolella sijaitseva Lielahden rautatieasema on merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue on vedenhankintaa varten tärkeätä pohjavesialuetta. Lähimpään vedenottamoon (Hyhky) on matkaa n. 400 metriä. Suunnittelualueella radonpitoisuus ylittää 400 Bq/m3. Maaperä on alueella kaupungin paikkatietoaineiston mukaan hiekka-moreenia ja hietaa. 3.1.3 Rakennettu
ympäristö Suunnittelualueen eteläpuolella on vilkasliikenteinen Pispalan valtatie, jonka liikenteen lähtömelutaso on suunnittelualueen kohdalla Tampereen liikennemeluselvityksen 1993-94 mukaan n. 66 dB. Pohjoisessa suunnittelualue rajautuu Porin rataan. Tampereen kaupungin meluntorjuntaohjelman 1995-1999 mukaan lähtömelutaso Porin radalla on päivällä 72,5 dBA ja yöllä 68,5 dBA. Geotesti Oy on tehnyt 16.01. - 17.01.2003 tärinämittauksia Hotelli Haapalinnan tiloissa. Mittausten tarkoitus oli selvittää junaliikenteen aiheuttaman tärinän taso rakenteissa tontille 1137-14 suunnitteilla olevaa hanketta varten. Geotesti Oy:n lausunnon mukaan perustuksissa mitatun heilahdusnopeuden suurin arvo on 0,2 mm/s (tehollinen). Mittausten perusteella ei ole todennäköistä, että raideliikennetärinät aiheuttaisivat suunnittelualueella häiriötä asukkaille. Asuntoalueella sallittavan tärinän suuruudesta ei Suomessa ole voimassaolevia ohjeita, mutta saatuja tuloksia on verrattu VTT:n VR:n toimeksiannosta laatimaan ohjeluonnokseen sekä Saksassa, Ruotsissa ja Norjassa käytettäviin tärinäluokituksiin. Rautatiealueella aivan tontin 1137-14 pohjoispuolella kulkee itä-länsisuunnassa Elisan johtoja lisäksi tontin luoteisnurkalla sijaitsee sähkölaitoksen kaapeleita. 3.1.4 Maanomistus
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1.1 Seutukaava
ja yleiskaava Kantakaupungin yleiskaavassa, joka on vahvistettu 12.2.2000, kaava-alue on osoitettu palveluvaltaisen yritystoiminnan alueeksi PK-3. 3.2.1.2 Asemakaava 3.2.1.3 Tonttijako
ja pohjakartta 3.2.1.4 Muut
aluetta koskevat päätökset
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tonttia 1137-14 koskeva asemakaava, joka on vahvistettu jo vuonna 1988, ei ole toteutunut. Hartela Kiinteistömyynti Oy:n tavoitteena on rakentaa suunnittelualueelle asuinrivitaloja. Asuntojen rakentaminen edellyttää asemakaavan muuttamista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet Hartela Kiinteistömyynti Oy ja Ratahallintokeskus. Asemakaavan muutoksen yhteydessä laaditaan maankäyttösopimus. Kaavoituksen pohjaksi Arkkitehtitoimisto Sigge Oy on tehnyt vaihtoehtoisia luonnossuunnitelmia. Yleiskaavallisen tarkastelun laadinta aloitettiin jo ennen asemakaavan muutoksen vireillepanoa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireille
tulo 4.3.3 Osallistuminen
ja vuorovaikutusmenettely Kaavaehdotuksesta
on pyydetty lausunnot kaupungin eri hallintokunnilta sekä muilta
viranomaistahoilta, joiden toimialaa ehdotus koskee: Sähköverkkotoiminnan
yleissuunnittelun lausunto toteaa, että nykyisen tontin 1137-14
luoteisnurkalla sijaitsee uutta tonttia sivuavana kaapeleita. Ympäristönvalvontayksikkö on kiinnostunut Porin radan aiheuttamasta tärinästä ja sen mahdollisista vaikutuksista suunnittelualueella. Insinööritoimisto Geotesti Oy on tehnyt tärinämittauksia selvittääkseen junaliikenteen aiheuttaman tärinän tason rakenteissa asemakaavan muutosalueella. Tarkemmin tärinämittausten tuloksista on kerrottu asemakaava selostuksen kohdissa 3.1.3 Rakennettu ympäristö ja 4.4.1.1 Yleiskaavallinen tarkastelu. Sosiaalitoimen lausunnon mukaan päivähoitopaikkoja alueella on noin 270. Laskennallinen tarve tällä hetkellä on noin 300. Lisäryhmillä voidaan tarjontaa jonkin verran lisätä. 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston
antamat tavoitteet 4.4.1.1 Yleiskaavallinen
tarkastelu Suunnittelualue on voimassa olevan kantakaupungin yleiskaavan mukaan palveluvaltaisen yritystoiminnan aluetta. Alue on varattu pääasiassa liike- ja toimistotiloille sekä niihin liittyville varastotiloille. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Alueelle ei saa sijoittaa kaupan suuryksiköitä eikä suuria yli 400m2 päivittäistavaramyymälöitä. Arviointi suoritetaan käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen kantakaupungin yleiskaavassa suunnittelualueelle sijoittuvan asuinaluesuunnitelman osalta (MRL 39§, 2. momentti kohdat 1-9). MRL 39.2 §
kohta 1 Suunnittelualueen
muuttaminen asuinkäyttöön poikkeaa kantakaupungin yleiskaavan
maankäytöstä. Asuinaluesuunnitelma edistää kuitenkin
yleiskaavassa hyväksyttyä kaupunkirakenteen tiivistämistavoitetta. MRL 39.2 §
kohta 2 Suunnitelma edistää olemassa olevien teknisten verkostojen hyväksikäyttöä. MRL 39.2 §
kohta 3 Pispalan valtatien varrella on erilaisia erikoisliikkeitä, palveluyrityksiä ja mm. lääkäriasema. Viereisessä Haapalinnankylässä sekä Lielahdessa n. 2 km:n ja Tesomalla n. 3 km:n päässä on lisäksi monipuoliset palvelut. Pispalan valtatietä kulkee useita TKL:n ja yksityisten liikennöitsijöiden linjoja. Kohde kuuluu peruskoulun vuosiluokkien 1-6 osalta Raholan oppilasalueeseen, jossa toimivat Harjun, Hyhkyn, Kalkun ja Raholan koulut. Suunnitteilla olevalta asuinalueelta oppilaat ohjataan pääsääntöisesti Harjun kouluun. Vuosiluokkien 7-9 ja lukiolaisten kouluna toimii Kaarilan koulu, joka sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä. Tulevaisuudessa oppilaita alueelta joudutaan kuitenkin ohjaamaan myös keskustan kouluihin. Koulutustoimen hallintopalvelukeskukselta saadun lausunnon mukaan uuden asuntoalueen aiheuttama oppilasmäärän lisäys pystyttäneen hoitamaan tietyin järjestelyin. Jos pieniä täydennyskohteita alkaa olla enemmän, ongelmat kuitenkin kärjistyvät koulutilojen suhteen. Päiväkotipalveluja on Hyhkyn alueella ja alueen lähiympäristössä kuudessa päiväkodissa ja kahdessa ryhmäperhepäiväkodissa. Päivähoitopaikkoja alueella on noin 270. Laskennallinen tarve on ylittää lievästi tarjonnan, mutta lisäryhmien avulla voidaan tilannetta parantaa. Hyhkyn päiväkoti sijaitsee kävelyetäisyyden päässä, tosin Pispalan valtatien eteläpuolella. (Kantakaupungin yleiskaava kohdat 3 Yleistavoitteet ja suunnitteet, 4.1 Asuminen ja 4.3 Palvelut) MRL 39.2 §
kohta 4 Alue on liikenteellisesti erittäin hyvin saavutettavissa. Suunnittelualueen ohi kulkee useita linja-autolinjoja. Kevyelle liikenteelle on rakennettu väylä Pispalan valtatielle. Sunnitelma tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan, eikä sitä varten kaupungin tarvitse rakentaa katua. Kaukolämpöjohto kulkee Pispalan valtatien alla suunnittelualueen lähituntumaan. Suunnittelualueella on varauduttu mahdolliseen tulevaan paikalliseen raideliikenteeseen varaamalla tilaa alueen läpi pohjois- eteläsuunnassa johtavan kevyenliikenteen yhteyden rakentamista varten. (Kantakaupungin yleiskaava kohdat 3 Yleistavoitteet ja suunnitteet, 4.5 Liikenne ja 4.7 Yhdyskuntatekninen huolto) MRL 39.2 §
kohta 5 Alueelle on mahdollista järjestää hyvä elinympäristö. Suunnittelualue sijaitsee Epilänharjun etelään viettävällä rinteellä. Alue rajoittuu etelässä Pispalan valtatiehen ja pohjoisessa Porin rataan. Pispalan valtatien liikennemäärä on n. 8000 autoa vuorokaudessa ja vuoden 2010 liikennemäärän on arvioitu olevan 12300 autoa vuorokaudessa. Raideliikenteen määrä on Porin radalla 32 tavarajunaa ja 12 henkilöjunaa. Asuinaluerakentaminen edellyttää Pispalan valtatien yli johtavien kevyen liikenteen yhteyksien parantamista suunnittelualueen tuntumassa. Vähimmillään tämä tarkoittaa keskisaarekkeella varustettuja suojateitä Vaakonkadun tai Rahtimiehenkadun yhteydessä. Keskisaarekkeellisten suojateiden rakentamista Pispalan valtatielle kahteen kohtaan sekä Rahtimiehenkadun että Vaakonkadun risteysten yhteyteen voidaankin pitää edellytyksenä vaivattomien ja turvallisten yhteyksien luomisessa mm. Hyhkyn päiväkotiin, Kaarilan kouluun, virkistysalueille ja bussipysäkille (keskustan suunta). Liikennevalojen rakentaminen ei liene mahdollista teknisen toimen varoin lähivuosina. Sijainti vilkasliikenteisen Pispalan valtatien ja Porin radan välissä aiheuttaa alueelle meluongelman. Suunnittelukeskus Oy:n tekemässä melutilannearviossa Pispalan valtatien lähtömelutason on arvioitu olevan vuonna 2010 päivällä 69 dB(A) ja yöllä n. 62 dB(A). Tampereen kaupungin meluntorjuntaohjelman 1995 mukaan lähtömelutaso Porin radalla päivällä 72,5 dBA ja yöllä 68,5 dBA. Tehtyjen meluselvitysten mukaan rakenteellisin ratkaisuin on kohdealueella mahdollista huomioida valtioneuvoston asettamat äänitason ohjearvot. Tehdyn maaperätutkimuksen perusteella tulee alueella oleva saastunut maa-aines poistaa ennen alueen ottoa asuinkäyttöön. Suunnittelualueen rakentaminen asuinkäyttöön tukee ja mahdollisesti monipuolistaa lähialueen palveluja. Samalla alue siistiytyy ja saastunut maa-aines poistetaan. Suunnittelualueen muuttuminen asuinalueeksi siis hyödyttää ympäröiviä asuin- ja liiketontteja. (Kantakaupungin yleiskaava kohdat 3 Yleistavoitteet ja suunnitteet, 4.1 Asuminen, 4.6 Ympäristönhoito ja suojelu, sekä 4.5 Liikenne) MRL 39.2 §
kohta 6 Vaikka alueen muuttuminen asuinalueeksi poistaa pääosin mahdollisuuden sijoittaa paikalle palveluvaltaista yritystoimintaa voimassaolevan yleiskaavan mukaisesti, ei sillä ole elinkeinotoiminnan kannalta merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Suunnittelualue on pieni (n. 1.06 ha) ja sen sekä itä- että länsipuolelle jää yleiskaavassa yritystoiminnalle varattua aluetta. Asukasmäärän kasvu edistää Hyhkyn ja Epilän alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Elinkeinotoimi ja kiinteistötoimi eivät vatusta alueen muuttamista asuinkäyttöön. (Kantakaupungin yleiskaava kohdat 3 Yleistavoitteet ja suunnitteet, 4.2 Elinkeinot sekä 4.3 palvelut) MRL 39.2 §
kohta 7 Hartela Oy:n ja Ratahallintokeskuksen toimeksiannosta Golder Associates Oy on vuonna 2001 tehnyt ympäristöteknisen maaperätutkimuksen suunnittelualueelle. Alueen muuttaminen asuinkäyttöön edellyttää pilaantuneen maaperän kunnostamista massanvaihdolla. 3.1.2002 päivätyn päätöksen mukaan Pirkanmaan ympäristökeskus on määrittänyt maaperän puhdistustavoitteeksi SAMASE-ohjearvot. Maaperän puhdistaminen pienentää ympäristöriskien määrää alueella. Suunnittelualue on vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta ja alueella radonpitoisuus ylittää 400 Bq/m3. Alueen jatkosuunnittelussa on huomioitava sen sijainti pohjavesi- ja radonalueella. Suunnittelualue sijaitsee Pispalan valtatien ja Porin radan melualueella. Suunnittelukeskus Oy:n tekemän melutilannearvin lisäksi on Promethor Oy tehnyt ympäristömelun laskennallisen mallinnuksen. Melumallinnus on tehty luonnossuunnitelman mukaisia rakennusmassoja ja meluaitoja käyttäen. Laskennan mukaan on rakenteellisin ratkaisuin mahdollista toteuttaa riittävä suoja liikennemelua vastaan. Rakentaminen lisää autoliikenteen määrää lähikaduilla, etenkin Pispalan valtatiellä. Geotesti Oy on tehnyt tärinämittauksia nykyisessä rakenteessa Hotelli Haapalinnan tiloissa. Mittausten tarkoituksena oli selvittää junaliikenteen aiheuttaman tärinän taso rakenteissa tontille 1137-14 suunnitteilla olevaa hanketta varten. Geotesti Oy toteaa lausunnossaan, ettei ole todennäköistä, että raideliikennetärinät aiheuttaisivat suunnittelualueella häiriötä asukkaille. Perustuksissa mitatun heilahdusnopeuden suurin arvo 0,2 mm/s (tehollinen) alittaa ohjearvot. Lielahden voimalaitos sijaitsee rautatiealueen pohjoispuolella n. 150 m etäisyydellä suunnittelualueesta. Lielahden voimalaitoksella varastoidaan kevyttä polttoöljyä 2500 m3 varastosäiliössä. Voimalaitoksen polttoaine on maakaasu. Lisäksi varastoidaan pienempiä määriä syövyttäviä ja haitallisia kemikaaleja. Turvatekniikan keskus toteaa lausunnossaan etäisyyden palavan nesteen varastopaikasta lähimpään rakennettavaan asuinrakennukseen (yli 200 m) ylittävän standardissa SFS 3350 vaaditun minimietäisyyden (25 m). (Kantakaupungin yleiskaava kohdat 3 Yleistavoitteet ja suunnitteet sekä 4.6 Ympäristönhoito ja suojelu) MRL 39.2 §
kohta 8 Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Alueen pääkäyttötarkoituksen muuttaminen asumiseen ei aiheuta yleiskaavassa osoitettuun käyttöön verrattuna suurempaa uhkaa maiseman ja luonnonarvojen säilymiselle. (Kantakaupungin yleiskaava kohdat 3 Yleistavoitteet ja suunnitteet sekä 4.6 Ympäristönhoito ja suojelu) MRL 39.2 §
kohta 9 Koska lähimmät virkistysalueet ovat vilkkaasti liikennöidyn Pispalan valtatien toisella puolella, on suunnittelualueelta varattava riittävän suuri yhtenäinen leikki- ja oleskelualue, jotta se olisi vaivattomasti ja turvallisesti tavoitettavissa. Suunnitelman ei vähennä kantakaupungin yleiskaavan virkistysalueiden määrää eikä estä yhtenäisten virkistysalueiden muodostumista. (Kantakaupungin yleiskaava kohdat 3 Yleistavoitteet ja suunnitteet, 4.1 Asuminen, 4.4 Virkistys sekä 4.6 Ympäristönhoito ja suojelu) Johtopäätökset 4.5 Asemakaavan vaihtoehdot 4.5.1 Alustavien
vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 8.2.1999 päivätyssä maankäyttö- ja luonnossuunnitelmassa on esitetty vaihtoehdot 1, 2 ja 2 B. Vaihtoehdoissa on alueelle esitetty rakennettavaksi paritaloja, rivitaloja ja pienkerrostaloja. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan suunnittelualueen laajuuden ja rakennusten sijoittelun suhteen. Vaihtoehto 2 C on päivätty 21.6.1999 ja siinä asuinkortteli muodostuu kuudesta rinteeseen porrastuvasta rakennuksesta ja kahdesta niiden pohjoispuolelle sijoittuvasta rakennuksesta. Rakennukset ovat joko rivi- tai pienkerrostaloja. Luonnosvaihtoehdot 1 ja 2 on päivätty 15.3.2003. Luonnos 2 muistuttaa vaihtoehtoa 2 C, mutta siinä kaksi pitkää rinteen korkeuskäyrien suuntaista rakennusmassaa on jaettu pienemmiksi rakennusmassoiksi. Vaihtoehdossa 1 kaikki rakennukset sijaitsevat rinteen korkeuskäyriin nähden poikittain. Luonnoksessa, joka on päivätty 13.8.2003, on kehitelty aikaisemmista luonnoksista tuttuja teemoja. Asuinkortteli muodostuu kuudesta Pispalan valtatiehen ja rinteeseen nähden poikittain sijoittuvasta rakennuksesta ja niiden pohjoispuolelle sijoittuvista neljästä rinteen korkeuskäyrien suuntaisesta rakennuksesta. Rakennusryhmän keskelle on varattu tilaa yhteiselle korttelipihalle. Pysäköinti sijoittuu alueen pohjoisreunalle. Rakennukset ovat rivitaloja. Tämä vaihtoehto oli julkisesti esillä asemakaavahankkeen vireillepanon yhteydessä. Edellä mainittujen vaihtoehtojen lisäksi on ns. 0-vaihtoehto, jossa suunnittelualue rakentuu voimassaolevan asemakaavan mukaisesti liike-, toimisto-, teollisuus- tai varastorakennusten korttelialueeksi. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun
valinta ja perusteet Ks. myös yleiskaavallinen tarkastelu, kohta 4.4.1.1.
5.1 Kaavan
rakenne 5.1.1 Mitoitus Jalankululle ja pyöräilylle varatun katualueen pinta-ala on 0,0200 ha. Arvioitu tuleva asukasmäärä on noin 100, kun laskentaperusteena on 1 asukas / asuintilan 40 m2. 5.1.2 Palvelut 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Tontille on osoitettu kuusi Pispalan valtatiehen nähden poikittain sijoittuvaa rakennusalaa ja niiden pohjoispuolelle neljä korkeuskäyrien suuntaista rakennusalaa. Rakennusalat jakautuvat neljään vyöhykkeeseen seuraavasti: yksikerroksiselle talousrakennukselle varattu rakennusala, parvekkeille varattu rakennusala, jossa kerrosluku on kaksi, rakennusala ehdottomasti kaksikerroksiseksi rakennettavalle rakennukselle ja rakennusalan osa, johon saadaan rakentaa julkisivupinnasta ulkonevia rakennuksen osia, kuitenkin siten, että niiden yhteenlaskettu pituus on enintään puolet julkisivun pituudesta. Ulkoneville rakennuksen osille varattua vyöhykettä ei ole käytetty neljässä korkeuskäyrien suuntaisessa rakennusalassa. Pispalan valtatiehen nähden poikittain sijoittuvilla rakennusaloilla rakennus on rakennettava kiinni rakennusalan eteläsivuun. Rakennukset on porrastettava tontilla luonnollisen maanpinnan mukaisesti. Rakennusalojen jakamisella vyöhykkeisiin on pyritty saamaan asemakaavan muutokseen riittävästi joustavuutta kuitenkin varmistaen rakennusten runkosyvyyden säilymisen kohtuullisena. Rakennusten sijoittelu antaa mahdollisuuden rakentaa pienet asuntokohtaiset oleskelupihat ja suunnata asuntojen oleskelutilat etelään ja länteen. Tontin keskiosaan on merkitty leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueenosa, jonka jakaa kahteen osaan itä-länsisuuntainen tontin läpi johtava alueen sisäistä jalankulkua varten varattu alueen osa. Korttelipihan etelä ja pohjoisreunalle on osoitettu rakennusalat yksikerroksisille talousrakennuksille, jotka toimivat myös melusuojaelementteinä. Auton säilytyspaikan rakennusala ja pysäköimispaikka on osoitettu aivan tontin pohjoisrajan tuntumaan. Tontin pohjoisosassa on itä-länsi-suuntainen varaus maanalaiselle johdolle. Tontilla on istutettava puurivit Pispalan valtatien ja Hällströminraitin varteen. Myös osalle Rahtimiehenkadun vartta ja yhteispihan reunoille on merkitty istutettavat puurivit. Pysäköinnille varatun tontinosan ja rakennusten välille on istutettava puurivi tai pensasaita. Istutettavaksi alueenosiksi on merkitty Pispalan valtatien, Rahtimiehenkadun ja Hällströminraitin varret sekä pysäköintialueen eteläsivu. Pispalan valtatien varteen on rakennettava melukaide, jonka korkeus maanpinnasta kadun puolella on 2,8 m. Tämä merkitsee meluesteen harjan olevan noin 3,5 m Pispalan valtatien tasauksen yläpuolella. Rahtimiehenkadun puolella ja esteen itäpäässä meluesteen tulee olla 2,2 m maanpinnasta. Asemakaavassa on osoitettu kohdat, joissa on asetettu tietyt vaatimukset ulkoseinien ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyydelle. Samoin on osoitettu kohdat, joissa julkisivu on rakennettava yhtenäisenä melusuojauksen vuoksi. Jos auton säilytyspaikan rakennusalalla ja pysäköimispaikalla tai talousrakennuksen rakennusalalla on merkitystä melunsuojauksen kannalta, on se asemakaavassa esitetty. Alueen suojaukseen tarkoitetut meluesteet tulee rakentaa valmiiksi ennen kuin alue otetaan asuinkäyttöön ja rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa vaadittuja melunsuojarakenteita on tarvittaessa korotettava. Tontti on vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella. Alueelle sijoitettava toiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja. Lisäksi alueen suunnittelussa on otettava huomioon sijainti korkean radonpitoisuuden alueella. Ennen alueella tapahtuvaa rakentamista on huolehdittava siitä, että ympäristömyrkyt on poistettu ympäristösuojeluviranomaisten hyväksymien käsittelysuunnitelmien mukaisesti. Asemakaavaa varten on laadittu rakentamistapaohjeisto, joka on asemakaavaselostuksessa kohdassa 6.1 toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat. Tontin tilastotiedot 5.3.2 Muut alueet Liikennealueet 5.4 Kaavan
vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset
rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset
luontoon ja luonnonympäristöön 5.4.3 Sosiaaliset
vaikutukset 5.4.4 Yhdyskuntataloudelliset
vaikutukset 5.4.5 Liikenteelliset
vaikutukset Alueen asukkaiden päivittäinen liikennöinti lisää ajoneuvoliikennettä jossain määrin kaava-alueen tuntumassa erityisesti Pispalan valtatiellä. 5.4.6 Kaupunkikuvalliset
vaikutukset 5.5 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen eteläpuolella on vilkasliikenteinen Pispalan valtatie ja pohjoispuolella Porin rata. Suunnittelukeskus Oy on yhteistyössä Promethor Oy:n kanssa laatinut aluetta koskevan meluselvityksen, jonka pohjalta on määritelty kaava-alueen vaatimat suojaustoimenpiteet. Lähtötiedoissa on huomioitu sekä juna- että autoliikenne. Tieliikenteen osalta ennustevuotena on ollut v. 2010. Kaavamääräyksissä on otettu huomioon meluselvityksen suositukset ja johtopäätökset riittävän meluntorjunnan aikaansaamiseksi. Lisäksi kaavassa on määrätty, että alueen suojaukseen tarkoitetut meluesteet tulee rakentaa valmiiksi ennen kuin alue otetaan asuinkäyttöön ja että rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa vaadittuja melunsuojarakenteita on tarvittaessa korotettava. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavakartan selkeyden ja luettavuuden saavuttamiseksi on osa tonttia 1115-1 koskevista määräyksistä merkitty viivalla kehystettyyn kenttään tontin ulkopuolelle. Nuolella on osoitettu, että määräykset koskevat tonttia 1115-1. 5.7 Nimistö Pispalan valtatien ja Lielahden asema-alueen välissä sijaitseva jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu nimetään kadunnimitoimikunnan esityksen mukaisesti (30.1.2004) Hällströminraitiksi. Nimiaihe on valittu säilytettävän asemarakennuksen suunnittelijan Thure Hällströmin mukaan.
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakentamistapaohjeet ro-7852 Yleistä Rahtimiehenkadun
uudella asuinalueella pyritään kaupunkimaiseen mutta samalla
mittakaavaltaan pientalomaiseen toteutukseen. Asuinalueen tiiveys ja ympäristön
liikennemelu tekevät rakennus- ja asuntosuunnittelusta haasteellista
ja vaativaa, joka tulee huomioida suunnittelijavalintoja tehtäessä.
Julkisen, puolijulkisen ja yksityisen tilan erottelu sekä Pispalan
valtatien aluejulkisivun hallinta ovat onnistuneen toteutuksen avainkysymyksiä. Materiaalit
ja väritys Kattomuoto Aluejulkisivu
Pispalan valtatielle Talousrakennukset
Piha-alueet ja alueen sisäiset kulkuväylät Pihakatumainen
ajoväylä Piharaitti,
asuntopihat ja yhteispiha Koska virkistysaluetta ei ole lähituntumassa, alueen yhteispihan merkitys korostuu. Yhteispihan leikki- ja oleskelualueet rakennetaan pääosin kivituhkapintaisiksi. Valaistuksen tulee tukea pihan monipuolista käyttöä. Istutukset Pysäköinti
ja melusuojaus Melunsuojauksen kannalta suunnittelualue sijaitsee ongelmallisessa paikassa Porin radan ja vilkasliikenteisen Pispalan valtatien välissä. Asemakaavassa on melunsuojasta koskevia määräyksiä, joita noudattamalla asuinalueen melu voidaan saada sallitulle tasolle. Pääperiaatteena on, että Pispalan valtatien aiheuttamaa liikennemelua leikataan yhtenäisen rakennuksista ja aidoista koostuvan meluseinän avulla (ks. Aluejulkisivu Pispalan valtatielle) ja että raideliikenteen melulta suojaudutaan autokatosrakennelmien ja asuinrakennusten tarkoituksenmukaisella sijoituksella. Alueen mahdollisessa vaiheittaistoteutuksessa tulee melunsuojaus puuttuvilta osiltaan toteuttaa siten, että käyttöönotettavalla asuinalueella täyttyvät valtioneuvoston asuinalueille asettamat melun ohjearvot. Asemakaavassa edellytetään, että parvekkeet tulee varustaa lasiseinin. Lisäksi on tietyin osin rakennusten ulkoseinille asetettu ääneneristävyysvaatimuksia. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen muuttaminen asuinkäyttöön edellyttää pilaantuneen maaperän kunnostamista massanvaihdoilla Pirkanmaan ympäristökeskuksessa 3.1.2002 päivätyn päätöksen mukaisesti sekä Elisan johtolinjan siirtämistä asemakaavassa osoitettuun paikkaan. Johdon siirrosta aiheutuvista kustannuksista sopivat keskenään asianomaiset tahot. Tampereen kaupunki ei osallistu näihin kustannuksiin. Tontin 1137-14 luoteisnurkalla sijaitsee lisäksi uutta tonttia sivuavana sähköverkkotoiminnan kaapeleita. Mikäli johtoja on tontin tarpeesta johtuen siirrettävä, tulee tontin haltija velvoittaa vastaamaan siirtokustannuksista. Tarvittavista toimenpiteistä, jotta Pispalan valtatien ylittäminen saataisiin suunnittelualueen kohdalla kevyelle liikenteelle turvallisemmaksi ja niiden aiheuttamien kustannusten jakautumisesta sovitaan asemakaavaan liittyvässä maankäyttösopimuksessa. Asemakaavan toteuttaminen aloitetaan kaavan vahvistuttua.
|