MESSUKYLÄ-5106-1 JA -8, 5107-8 ja -9 SEKÄ VIRKSITYSALUETTA, KYLÄOJANKATU. PAPERINKERÄYS OY:N TONTIN MUUTTAMINEN OSITTAIN ASUINKÄYTTÖÖN, KORTTELI- JA TONTTIRAJOJEN TARKISTAMINEN. KARTTA NO 7761.

Suunnittelupalvelut / asemakaavoitus on valmistellut 20. päivänä huhtikuuta 2005 päivätyn ja 07. päivänä heinäkuuta 2005 ja 10. päivänä lokakuuta 2005 tarkistetun asemakaavan muutoksen nro 7761. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan.
Lisätietoja osoitteesta: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?7761

TIIVISTELMÄ

Kaava-alueen sijainti ja luonne

Kaava-alue sijaitsee n. 5 km kaupungin keskustasta itään Messukylän kaupunginosassa, Kyläojankadun ja rautatien välisellä alueella. Kaava-alueen länsipuolella on rivi- ja kerrostalotontteja ja itäpuolella jatkuu yleiskaavan mukainen teollisuusalue. Kyläojankadun eteläpuolella sijaitsee Messukylän koulu ja sen itäpuolella omakotitaloja.

Kaavaprosessin vaiheet

Asemakaavan muutos laaditaan tonttien no 5106-1 ja-8 sekä tontin no 5107-8 omistajien aloitteesta. Tontin no 5107-8 omistaja on teettänyt meluselvityksen sekä tärinäselvityksen kaavamuutoksen pohjaksi. Asemakaava on merkitty kaavoitusohjelmaan vuoden 2005 osalle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 21.06.-09.08.2001 välisen ajan. Asemakaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot eri hallintokunnilta. Asemakaavaluonnos ja päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä 05.05.-23.05.2004 välisen ajan. Tonttijako muodostuville omakotitonteille no 5107-17 … -26 laaditaan kaavan yhteydessä.
Pirkanmaan ympäristökeskus kommentoi asemakaavaehdotusta todeten, että olevan teollisuusalueen (T) sijoittuessa erillispientalojen korttelialueen (AO-29) välittömään läheisyyteen katsotaan määräyksen TY-18 antamisen olevan tarpeen myös sillä. Kommentin johdosta ja maanomistajan kanssa käydyn neuvottelun jälkeen asemakaavaehdotusta tarkistettiin muuttamalla määräys T (Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue) määräykseksi TY-18 (Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä, pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta häiriötä.).
Ratahallintokeskus totesi lausunnossaan 11.10.2005 seuraavaa "Rautatieliikenteen melun ja tärinän näkökulmasta paras kaavaratkaisu olisi sellainen, jossa asemakaava-alueelle ei sijoiteta asuntoja. … Asemakaavamääräyksessä edellytetään, että rakennusluvan yhteydessä esitetään tarkat hankekohtaiset melu- ja tärinäselvitykset sekä ratkaisut haittojen lieventämisestä. Ratahallintokeskus ei vastusta asemakaavan hyväksymistä, mutta korostaa, että vastuu radan melun ja tärinän haitallisten vaikutusten lieventämisestä ohjearvojen mukaisille tasoille on Tampereen kaupungilla."

Asemakaava

Kaava-alue käsittää Tampereen teollisuuskiinteistöt Oy:n omistamat tontit no 5106-1 ja -8 osoitteessa Kyläojankatu 15 ja 17, Paperinkeräys Oy:n omistaman tontin no 5107-8 osoitteessa Kyläojankatu 11, Korttelin no 5107 tontin no 9, sekä virkistysalueita.
Asemakaavalla Paperinkeräys Oy:n tonttiin no 5107-8 liitetään länsipuolelta 1210m²:n suuruinen kaistale tontista no 5107-9. Paperinkeräys Oy:n omistaman alueen eteläosaan, Kyläojankadun varrelle muodostuu 10 uutta omakotitonttia. Tontit ovat kooltaan 811m²-998m² ja niillä on rakennusoikeutta 250-300 k-m². Tonttitehokkuudet ovat e=0,29 - e=0,35. Yhteensä alueelle on osoitettu uutta asuinkerrosalaa 2750k-m².
Omakotitonttien pohjoispuolelle muodostuu teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Teollisuustonteille osoitetaan rakennusoikeutta tonttitehokkuuden e=0,5 mukaan 1690k-m² -1870k-m² yhteensä 5187k-m². Yhteensä Paperinkeräys Oy:n alueen rakennusoikeudeksi tulee 7939 k-m² joten rakennusoikeus vähenee 1500 k-m².
Teollisuusrakennukset suojaavat omakotitontteja rautatiealueen aiheuttamalta melulta. Alueen rakentamisen yhteydessä on huolehdittava rautatien aiheuttaman melun ja tärinän suojauksesta sekä maaperän radonin vaatimista suojaustarpeista. Suunnittelualue sijaitsee pohjavedenottamon suojavyöhykkeellä, mikä on otettava rakennusten suunnittelussa huomioon.

Tontit no 5106-1 ja -8 yhdistetään ja niiden länsipuolinen 807m²:n suuruinen puistoalue liitetään teollisuustonttiin. Tontti osoitetaan teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Rakennusoikeus säilyy ennallaan 3550 k-m². Tontin no 5107-9 osa liitetään länsipuoliseen virkistysalueeseen. Asemakaavassa nimetään kaava-alueen länsiosassa oleva Rautapellonpuisto ja Kyläojankadun eteläpuolinen Fanny Nymaninpuisto.

Asemakaavan toteuttaminen

Rakentaminen aloitetaan todennäköisesti v. 2006.

Kaavan laatija

Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Elina Karppinen.
Dno YVI: 2887 / 00, 14.04.2000 ja YVI: 4205 / 01, 25.05.2001.

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot
Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Messukylän kaupunginosan korttelin no 5106 tontteja no 1 ja 8, korttelin no 5107 tontteja no 8 ja 9 sekä virkistysaluetta.

Asemakaavan muutoksella muodostuu Tampereen kaupungin Messukylän kaupunginosan korttelin no 5106 tontit no 14-26, korttelin no 5107 tontti no 14 sekä katu- ja virkistysaluetta.

Tonttijaolla muodostuu Tampereen kaupungin Messukylän kaupunginosan korttelin no 5106 tontit no 17-26.

Kaavan laatija: Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö, arkkitehti Elina Karppinen.

Dno YVI: 2887 / 00, 14.04.2000 ja YVI: 4205 / 01, 25.05.2001.
Vireilletulo 21.06.2001

Kaava-alue sisältää maanmittauslaitoksen ylläpitämiä rekisteriyksiköitä.

1.2 Kaava alueen sijainti
Kaava-alue sijaitsee n. 5 km kaupungin keskustasta itään Messukylän kaupunginosassa, Kyläojankadun ja rautatien välisellä alueella. Kaava-alueen länsipuolella on rivi- ja kerrostalotontteja ja itäpuolella jatkuu yleiskaavan mukainen teollisuusalue. Kyläojankadun eteläpuolella sijaitsee Messukylän koulu ja sen itäpuolella omakotitaloja.

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Messukylä-5106-1 ja -8, 5107-8 ja -9 sekä virkistysaluetta, Kyläojankatu. Paperinkeräys Oy:n tontin muuttaminen osittain asuinkäyttöön, kortteli- ja tonttirajojen tarkistaminen. Kartta no 7761.

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat 21.06.2001 ja 27.05.2004
- Meluselvitys 10.8.2004 (Ramboll )
- Lausunto tärinämittauksista 30.04.2004 ja 05.04.2005 (Geotesti Oy)

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue on Messukylän kaupunginosan tontti no 5107-8, jolla on ollut Paperinkeräys Oy:n teollisuustoimintaa. Tonteilla no 5106-1 ja -8 toimii Messukylän teollisuuskiinteistöt Oy. Kortteleiden no 5106 ja 5107 välinen luonnontilainen puistokaistale on ollut vuokrattuna Messukylän teollisuuskiinteistöt Oy:lle varastoalueeksi. Korttelin no 5107 tontti no 9 rakentamaton ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten tontti. Kaava-alueen puistot on rakennettu.

Kaava-alueen pohjoispuolella on rautatiealue, joka aiheuttaa melu- ja tärinähäiriötä lähiympäristöön. Kyläojankadun eteläpuolella on Messukylän koulu ja omakotitaloja.

3.1.2 Luonnonympäristö
Suunnittelualue on Messukylän harjun pohjoisrinnettä, joka alavalla alueella tontin no 5107-8 pohjois- ja koillisosissa on maaperältään savea. Suurin osa tontista 5107-8 on maaperältään hiekkaa ja moreenia (MapInfo 8/2004). Tontti no 5107-9 on kirveenvartta lukuun ottamatta maaperältään savea. Tonttien no 5106-1 ja -8 ovat maaperä on savea.
Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole juuri luonnonympäristöä. Kaava-alueen länsiosan puistoalueen pohjoispuoli sekä tonttien no 5107-6 ja -7 (Halmeenkatu 4 ja 6) pohjoisosassa on säilytettävää, läheiseen rautatiealueeseen näkösuojana toimivaa puustoa.

Suunnittelualue on kokonaisuudessaan Messukylän pohjavedenottamon lähisuojavyöhykkeellä. Tontit no 5107-6 ja -7 sekä suurin osa tontista no 5107-8 ovat radonriskilalueella, jolla radonia on mitattu olevan yli 400Bq/m3.

3.1.3 Rakennettu ympäristö
Väestön rakenne ja kehitys kaava alueella
Kaava-alueella kaavan toteuduttua suunnitelmien mukaisina asukasluku kasvaa 10 uuden asunnon myötä n. 40 henkilöllä. Kaava-alue liittyy kiinteästi Kyläojankadun varren asuinalueeseen, jolle on rakennettu kunnallistekniikka.

Palvelut
Kaupalliset palvelut sijaitsevat Jankan liikekeskuksessa n. 1 km:n etäisyydellä sekä CityMarketin liikekeskuksessa 1,5 km:n etäisyydellä kaava-alueesta. Koulu ja päiväkoti sijaitsee kaava-alueen välittömässä läheisyydessä.

Virkistys
Lähimmät lähivirkistysalueet leikkikenttineen sijaitsevat Kyläojankadun eteläpuolella sekä kaava-alueen länsiosassa josta on myös kevyen liikenteen yhteys rautatiealueen yli Jankan alueelle. Laajemmat virkistysalueet sijaitsevat Aakulanharjulla ja Iidesjärven ympäristössä 2 km:n etäisyydellä kaava-alueesta.

Liikenne
Kyläojankatu on melko rauhallinen katu, jolle on tehty Messukylän koulun läheisyyteen hidasteita, joten läpikulkua ei teollisuusalueelle juuri ole. 200 m:n etäisyydellä Messukylänkadulla kulkevat keskustaan Tampereen kaupungin liikennelaitoksen linjat no 5, 22, 13, ja 24 sekä Ristinarkuntietä TAYS:sta ja Hatanpään sairaalaan Hervannan kautta linja no 6.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Ramboll on tehnyt meluselvityksen rautatiealueen aiheuttamasta melusta suunnitellulle asuinalueelle ja Geotesti Oy on selvittänyt Junaliikenteen aiheuttaman tärinän vaikutuksia asuinalueelle.

3.1.4 Maanomistus
Tontin no 5107-8 omistaa Paperinkeräys Oy ja tontit no 5106-1 ja -8 Messukylän teollisuuskiinteistöt Oy. Teollisuustonttien välinen puistokaistale on Tampereen kaupungin omistuksessa vuokrattuna Messukylän teollisuuskiinteistöille. Kaava-alueen rakentamaton teollisuustontti ja virkistysalueet ovat Tampereen kaupungin omistuksessa.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Pirkanmaan 3. seutukaava on vahvistettu 6.6.1997. Sen mukaan alue on taajamatoimintojen aluetta

Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu 12.12.2000. Siinä kaava-alue on rivitalotontteja lukuun ottamatta tuotantovaltaisen yritystoiminnan aluetta.

Alueella on voimassa 18.02.1991 vahvistunut asemakaava nro 6962, 06.08.1984 vahvistunut asemakaava nro6177, 30.01.1980 vahvistunut asemakaava nro 5413, 02.09.1971 vahvistunut asemakaava nro 3656, 23.09.1964 vahvistunut asemakaava nro 2206 ja 19.02.1959 vahvistunut asemakaava nro 1230. Niiden mukaan tontti no 5107-8 on yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, tontit no 5106-1 ja -8 teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialuetta ja tontti no 5107-9 ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta. Viheralueet ovat asemakaavoissa osoitettu lähivirkistysalueeksi ja puistoiksi.

Suunnittelualueen tonteilla on tonttijaot hyväksytty seuraavasti: tontti no 5107-8 30.01.1984, tontti no 5107-9 03.04.0991, tontti no 5106-1 05.11.1964, tontti no 5106-8 08.08.1977. Tontit on 5107-9 lukuun ottamatta viety tonttirekisteriin.

Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 6.9.2000.

Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausviraston
laatima ja se on tarkistettu v. 2005.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Messukylän teollisuuskiinteistöt Oy on tehnyt 13.04.2000 aloitteen asemakaavan muuttamiseksi siten, että tontit no 5106-1 ja -8 yhdistetään ja viereinen puistoalue liitetään tonttiin. Paperinkeräys Oy on tehnyt 16.05.2001 aloitteen asemakaavan muuttamiseksi tontilla 5107-8 siten, että asuntorakentaminen tontilla mahdollistuu.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Asemakaavan muutos laaditaan tonttien no 5107-8 ja 5106-1 ja-8 omistajien aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset
Osallisia ovat mm. asemakaavamuutoksen hakijat, naapurikiinteistöt, ympäristössä asuvat ja työskentelevät, Valtion Rautatiet, Aakkulan ja lähiympäristön omakotiyhdistys ry sekä kaupunginhallintokunnista mm. ympäristötoimi, tekninen toimi, kiinteistötoimi, sähkölaitos, vesilaitos ja pelastuslaitos.

4.3.2 Vireilletulo
Kaava on tullut vireille 21.06.2001 jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 21.6.-9.8.2001 väliseksi ajaksi.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavamuutoksen hakijan maankäyttöluonnokset kuulutettiin nähtäville 21.06.-09.08.2001 väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi kirjallista mielipidettä. Aakkulan ja lähiympäristön omakotiyhdistys ry näki hyvänä teollisuustontinmuuttamisen asuinkäyttöön. Alueelle sopivana rakennustapana yhdistys piti 1-2 kerroksista pientaloasutusta alueen naapuruston mukaisesti. Tontille esitettyä kerrostaloratkaisua yhdistys ei pidä ympäristön rakennustapaan tai maisemaan sopivana.
Lähiympäristön asukkaat jättivät yhteisen mielipiteen. Mielipiteessä todettiin, että suunniteltujen rakennusten kaupunkikuvallinen olemus on ympäristön arkkitehtuurille muotokieleltään vieras. Rakennusmassoja pidettiin ylisuurina ja liian massiivisina; vaadittiin väljempää rakentamista ja kaksikerroksisia paritaloja pidettiin paremmin ympäristöön soveltuvina. Tontinkäyttösuunnitelman mukaisen rakennusoikeuden toteutuminen toisi alueen asukkaiden mukaan melkoisen liikennekuorman Kyläojankadulle josta seurauksena olisi huomattava liikennemelun lisääntyminen ja siihen liittyvät ympäristöhaitat.

Mielipiteet ovat kokonaisuudessaan nähtävillä asiakirjoissa.
17.09.2001 tutustuttiin yhdessä maastoon. Paikalla olivat edustajia Aakkulan ja lähiympäristön omakotiyhdistyksestä, suunnittelualueen naapureita sekä kaavoittaja.

7.1.2002 päivätyssä kirjeessään Aakkulan ja lähiympäristönomakotiyhdistys kommentoi uusia maankäyttöluonnoksia, joissa Kyläojankatua lähimmät rakennusmassat ovat rinnettä vastaan sijoitettuja 2-3 kerroksisia ja lähempänä rataa rinteen korkeuskäyrien suuntaisesti olevat rakennusmassat 4-kerroksisia. Rakennusten sijoittelussa on pyritty saamaan aikaan mahdollisimman laajat ja suojaiset piha-alueet.
Omakotiyhdistys katsoi, ettei suunniteltua rakentamisaluetta kaikilta osin voi pitää asuntorakentamiseen soveltuvana. Välittömästi rata-alueeseen rajoittuva alueen osa on varjoisaa pohjoisrinteen katvealuetta, joka myös maaperältään soveltuu huonosti rakentamiseen. Lisäksi alue on rautatien melualuetta, jota rasittaa myös raideliikenteen aiheuttama tärinä.
Yhdistyksen näkemyksen mukaan alueelle suunniteltu asutus tulee toteuttaa ennetään kaksikerroksisena rivitaloratkaisuna niille alueille Kyläojankadun varteen, jotka tehdyn maaperäselvityksen mukaan soveltuvat pientalorakentamiseen joko normaaliperustuksin tai painepengertä hyödyntäen. Ratkaisu, jossa kaksikerroksiset rivitalot sijoitettaisiin Kyläojankadun suuntaisesti kahteen riviin soveltuu yhdistyksen mukaan myös alueen maisemaan, kaupunkikuvaan ja ympäristön rakennustapaan.
Yhdistyksen mielestä esitetty maankäyttösuunnitelma ei ota huomioon harjumaiseman ominaispiirteitä ja on myös massoittelultaan täysin sopimaton ratkaisu suhteessa alueen muuhun rakennuskantaan. Myös käytetyn rakennusoikeuden suhteen ratkaisu on yhdistyksen näkemyksen mukaan kohtuuton suhteessa lähialueiden maankäyttöön.

Pirkanmaan ympäristökeskus esitti 9.1.2002 käydyssä neuvottelussa seuraavaa:
Teollisuusalueen muuttaminen asuinkäyttöön parantaa lähiympäristöä ja pohjaveden suojelua. Rakentamisalue on kuitenkin maankäyttöluonnoksissa esitetty liian laajaksi, jolloin ei pystytä enää takaamaan viihtyisää ja terveellistä asuinympäristöä. Ongelmia aiheuttaa ratamelu, pohjaolosuhteet, tärinä ja sijainti pohjoisrinteessä.

Ratahallintokeskus totesi 28.8.2002 päivätyssä lausunnossaan että laaditun selvityksen mukaan raideliikenteen aiheuttama tärinä alittaa RHK:n toimenpiderajan 3 mm/s, mutta ylittävät kuitenkin ihmisen havaintotason (0.1-0.6 mm/s). Selvityksen suuruisista tärinäarvoista on RHK:lle tullut muilta alueilta valituksia. Meluselvitys osoittaa, että asuinalueeseen kohdistuu ohjearvoja ylittävää melua, joka edellyttää meluntorjuntatoimenpiteitä. RHK:n ympäristöohjelman mukaan radan ja asuinalueen väliin tulee merkitä ympäristöön sopiva suojavyöhyke, kuten toimisto-, varasto- tai teollisuusrakennusten alue tai riittävän leveä viheralue. Tässä vaiheessa RHK ei pidä suotavana tarkastella erillistä, vain yhtä tonttia koskevaa yleiskaavasta poikkeavaa kaavahanketta, johon jo tehtyjen selvitysten perusteella liittyy tärinästä ja melusta aiheutuvia haittoja. Näin ollen RHK ei tässä vaiheessa puolla alueen kaavoittamista asuinrakennuskäyttöön.
Ratahallintokeskuksen antaman lausunnon johdosta asuinalueen ja rata-alueen väliin suunniteltiin puskurialueeksi teollisuustontteja, jolloin vältytään rautatieliikenteen aiheuttamilta melu- ja tärinäongelmilta asluinalueella.

Luonnosvaiheessa on käyty neuvotteluja myös kaupungin eri hallintokuntien kesken alueen maankäytön mahdollisuuksista.

Asemakaavaluonnos ja päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä 05.05.-23.05.2005 välisen ajan.

Asemakaavanmuutosluonnoksesta on pyydetty lausunnot kaupungin asianomaisilta hallintokunnilta sekä ratahallintokeskukselta. Lisäksi asiakirjat on lähetetty tiedoksi kaavamuutoksen hakijoille, naapurikiinteistöille, Aakkulan ja lähiympäristön omakotiyhdistys ry:lle.
Lausunnossaan 1.6.2005 vihersuunnittelu totesi, että alueella on viherpalvelujen täydentämistarpeita, jonka vuoksi Rautapellonpuiston toimintojen monipuolistaminen perusparannnuksen yhteydessä on tarpeen jolloin
osa A3-hoitoluokasta muuttuu A2-hoitoluokkaan. Fanny Nymaninpuistosta on leikkitoiminnat poistettu muutama vuosi sitten. Asemakaavaluonnosta tarkistettiin Fanny Nymaninpuiston osalta siten, että käyttötarkoitus muutettiin puistosta (VP) lähivirkistysalueeksi (VL). Muilta osin lausunto ei edellytä asemakaavaluonnoksen tarkistamista.
Yleiskaavoitus totesi lausunnossaan 17.6.2005, että asemakaavaehdotuksen laadinnan yhteydessä yleiskaavallista tarkastelua on syytä täydentää. Asemakaavaselostuksen yleiskaavallista tarkastelua täydennettiin riittäväksi yhteistyössä yleiskaavoituksen kanssa.
Rakennusvalvonta totesi lausunnossaan 20.5.2005, että TY-15 kortteli tulee aiheuttamaan valvontaongelman. Koska asutuksen vieressä teollisuustoiminalle on asetettava ympäristöhäiriön minimalisoimiseksi vaatimuksia, katsottiin, että määräys TY-15 ( Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia.) on alueella välttämätön.
Sähköverkkotoiminnan yleissuunnittelun lausunto:" Varataan radanvarren teollisuuskiinteistöille sähkösyöttöä varten kaapelireitti Messukylän koulun muuntamosta ok-tontin rajaa myöden." Maanalaisen johdon rasite lisättiin ehdotukseen sähköverkkotoiminnan kanssa käytyjen neuvottelujen mukaisesti.
Kaukolämpö- ja kaasutoiminnan lausunto 2.6.2005:" Suunnittelualueella sijaitsee kaukolämpöjohto oheisen piirustuksen mukaisesti (Rautapellonpuisto)." Koska kaukolämpöjohto sijaitsee yleisellä puistoalueella, ei sitä ole tarpeen merkitä asemakaavaan rasitteena.
Pelastuslaitoksen lausunto 1.6.2005:" Teollisuustontit muodostavat "pussinperän", joka voi olla ongelmallinen tulipalotilanteessa. Pitäisi mahdollistaa rakennusten ympäriajo." Asemakaavaehdotukseen rakennusaloja tarkistettiin pelastustien mahdollistamiseksi rakennusten ympäri.
Ympäristövalvonnan lausunto 30.6.2005:" Lausunto asemakaavan muutoksesta, Messukylä 5106 ja 5107 (Korvaa ympäristövalvonnan aiemman, 2.6.2005 annetun lausunnon)
Asemakaavalla muodostuu kymmenen omakotitalon asuinalue, teollisuusrakennusten korttelialueet (T ja TY-15) sekä puistoaluetta. Alue sijaitsee Kyläojan kadun ja rautatien välisellä alueella ja sijoittuu Aakkulanharjun tärkeälle pohjavesialueelle. Teollisuustontit sijoittuvat lähelle omakotitalotontteja ja kapeimmillaan asutuksen ja teollisuuden erottava suojavyöhyke on noin 8 metriä ja sijaitsee teollisuustontin puolella.
Teollisuuden mahdollisesti aiheuttamien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi asemakaavamääräyksissä esitettyä TY-15 -merkintää tulisi täydentää esimerkiksi seuraavalla tekstillä: "Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä, pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta häiriötä." Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös piha-alueiden päällystämiseen muodostuvan pohjaveden määrän turvaamiseksi. Lisäksi tulisi tässä yhteydessä tutkia mahdollisuutta muuttaa korttelin 5106 T-merkintä vastaavalla tavalla TY-15 merkinnäksi.
Ympäristövalvonnalla käytettävissä olleen kaavaluonnoksen kaavamääräyksistä puuttuu mev-2 merkinnän selitys.
Rautatieliikenteen aiheuttaman tärinä ja melu on luonnoksessa otettu huomioon siinä määrin kuin mahdollista, mutta erityisesti tärinän osalta haittojen esiintyminen on jatkossa silti mahdollista."
Kaavamääräystä tarkennettiin ympäristönvalvontayksikön esittämällä tavalla. Koska tontilla no 5106-14 on toimiva teollisuusyritys yleiskaavan mukaisella teollisuusalueella suojaviheralueen ja kadun rajaamana asuinalueesta, ei katsottu tarpeelliseksi asemakaavalla rajoittaa yritystoimintaa. Mikäli tontille myöhemmin on tulossa ympäristöluvan vaatimaa toimintaa, on asuinalueelle kohdistuva haitta harkittavissa uudelleen.
Pirkanmaan ympäristökeskus kommentoi asemakaavaehdotusta todeten, että olevan teollisuusalueen (T) sijoittuessa erillispientalojen korttelialueen (AO-29) välittömään läheisyyteen katsotaan määräyksen TY-18 antamisen olevan tarpeen myös sillä. Kommentin johdosta ja maanomistajan kanssa käydyn neuvottelun jälkeen asemakaavaehdotusta tarkistettiin muuttamalla määräys T (Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue) määräykseksi TY-18 (Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä, pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta häiriötä.).
Ratahallintokeskus totesi lausunnossaan 11.10.2005 seuraavaa "Rautatieliikenteen melun ja tärinän näkökulmasta paras kaavaratkaisu olisi sellainen, jossa asemakaava-alueelle ei sijoiteta asuntoja. Kaavoituksen yhteydessä on tehty melu- ja tärinäselvityksiä. Niiden perusteella rakennusten tärinä ja erityisesti yöaikainen melu voivat olla ongelmallisia. Melu- ja tärinähaittojen ehkäiseminen edellyttää asuinrakennuksiin erityisiä rakenteellisia ratkaisuja. Asemakaavamääräyksessä edellytetään, että rakennusluvan yhteydessä esitetään tarkat hankekohtaiset melu- ja tärinäselvitykset sekä ratkaisut haittojen lieventämisestä. Ratahallintokeskus ei vastusta asemakaavan hyväksymistä, mutta korostaa, että vastuu radan melun ja tärinän haitallisten vaikutusten lieventämisestä ohjearvojen mukaisille tasoille on Tampereen kaupungilla."

4.4 Asemakaavan tavoitteet
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kaavoittaa Paperinkeräys Oy:n omistama tontti ympäristöön soveltuen asuinkäyttöön siten, että ympäristön häiriötekijät on minimoitu sekä liittää Messukylän teollisuuskiinteistöt Oy:n omistamat tontit yhdeksi tontiksi.

Koska tontin no 5107-8 suunniteltu käyttö poikkeaa yleiskaavasta, on hanketta tarkasteltu myös yleiskaavallisesti. Yleiskaavallisella tarkastelulla verrataan Paperinkeräys Oy:n tontin suunnitelmaa Tampereen kantakaupungin yleiskaavaan, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 12.12.2000. Tarkastelulla arvioidaan suunnitelman vaikutukset yleiskaavaan ja arvioidaan voiko ratkaisu aiheuttaa esteitä yleiskaavan tavoitteiden ja ratkaisujen toteuttamiselle.

Yleiskaavallinen tarkastelu

Arviointi suoritetaan käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa tontin no 5107-8 suunnitelman osalta (MRL 39§, 2. momentti kohdat 1-9 ja 4. momentti).

1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys
Kantakaupungin yleiskaavan tavoitteena on ehyt ja tiivis kaupunkirakenne, johon on pyritty mm. täydennysrakentamisella. Kaava-alue liittyy saumattomasti olemassa olevaan asuinalueeseen ja täydentää yhdyskuntarakennetta. Tuotantovaltaisen yritystoiminnan alueen toteutuminen koulun ja olemassa olevan asuinalueen välittömässä läheisyydessä saattaa olla ongelmallista.

2) Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö
Yhdyskuntarakenne tulee suunnitelman toteutuessa jatkumaan saumattomasti olevasta rakenteesta. Alueen palveluverkosto, kunnallistekniikka ym. ovat jo alueella valmiina, joten olemassa olevan yhdyskuntarakenteen käyttö tehostuu alueen tiivistyessä.

3) Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus
Koska suunnittelualue sijaitsee olemassa olevan asuinalueen yhteydessä, on alueella asumisen tarpeet ja palveluiden saavutettavuus huomioitu. Messukylän koulu ja päiväkoti sijaitsevat kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. Lähialueelta löytyy myös pelikenttiä ja leikkikenttiä sekä kirkko ja kirjasto.
Kaupalliset palvelut sijaitsevat Jankan liikekeskuksessa n. 1,5 km:n etäisyydellä sekä Turtolan CityMarketin alueella n. 2 km:n etäisyydellä.
Suunnittelualueen läheisyyden työpaikat sijoittuvat pääasiassa suunnittelualueen itäpuolella olevalle teollisuusalueelle sekä Messukylänkadun palvelualueelle. Messukylän alueella sijaitsevien lähivirkistysalueiden lisäksi suunnittelualueen virkistysalueita sijaitsee Aakkulan harjun rinteessä ja Santaharjunpuiston alueella sekä Iidesjärven ympäristössä.
Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsevaa Messukylänkatua pitkin kulkee useita Tampereen kaupungin liikennelaitoksen linjoja, joten saavutettavuus joukkoliikenteen avulla on hyvä.

4) Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla.
Alue on liikenteellisesti erittäin hyvin saavutettavissa. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee Messukylänkatua pitkin useita TKL:n linjoja sekä Kangasalan suunnasta tulevia lähiseudun linjoja Kevyen liikenteen verkosto on alueella kattava.
Alueella on kunnallistekniikka valmiina, joten tonttien liittäminen kunnallistekniikan verkostoon on edullista.
Aluetta rajaa pohjoisessa Jyväskylän suunnan päärata, joka on mukana yhtenä pikaraitiotielinjana raideprojektin raportissa. Messukylän asema on esitetty yhtenä mahdollisena pikaraitiotien seisakkeena.

5) Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön
Maaperän huono kantavuus rajoittaa alueen käyttöä. Suunnittelualueen pohjoisosa soveltuu huonosti asuinrakentamiseen rautatiealueen melu- ja tärinähaittojen sekä maaperän huonon kantavuuden takia. Teollisuusrakennukset kaava-alueen pohjoisosassa toimivat sekä näkö- että melusuojana rautatiealueelle päin. Teollisuusrakennusten sijainnin ja asuinrakennusten suuntaamisen avulla saadaan luotua suojaisat oleskelualueet omakotitaloille. Teollisuusrakennusten käyttötarkoituksen rajaamisella estetään ympäristöhaittoja ja edistetään hyvän elinympäristön muodostumista.
Pohjoiseen suuntautuva rinne ei ole pienilmasto-olosuhteiltaan parasta mahdollista asuinaluetta. Kyläojankadun viereen suunnitellut omakotitontit ovat sekä melun että tärinän osalta asumiseen parhaiten soveltuvalla alueella.

6) Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset
Suunnitelma vähentää teollisuusaluetta, mutta alueen sijainnin ja pienen koon vuoksi käyttötarkoituksen muuttamisella asuinkäyttöön ei ole elinkeinotoiminnan kannalta merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

7) Ympäristöhaittojen vähentäminen
Laaditun tärinäselvityksen tekijän mukaan rakennusten sijoittaminen n. 60m:n etäisyydelle radasta sekä perustamalla rakennuksen savikerroksen alapuoliseen kantavaan maahan asti, saadaan aikaan asumiselle riittävän alhaiset tärinätaso.
Asuinalueen pohjoispuoliset teollisuusrakennukset tulevat osaltaan suojaamaan raideliikenteen aiheuttamalta melulta siten, että jokaiselle on mahdollista luoda melulta suojattu ulko-oleskelualue ja sisätiloissa saavutetaan riittävän alhaiset meluarvot.
Suunnittelualue on Messukylän pohjavedenottamon lähisuojavyöhykkeellä, jolloin asuinkäyttö on pohjaveden kannalta teollisuutta turvallisempi vaihtoehto.

8) Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen
Suunniteltu rakentaminen sopeutetaan olemassa olevaan rakennuskantaan rakennusten massoittelun ja sijoittelun avulla. Omakotitalojen rakennukset liittävät uudisalueen saumattomasti Kyläojankadun varren pientaloalueeseen sekä rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Messukylän vanhan hautausmaan ja koulun ympäristöön.
Suunnittelualueella ei ole nykyisellään kasvillisuutta.

9) Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys
Hervannan Valtaväylän, Messukylänkadun, Ristinarkuntien ja rautatien rajaamalla alueella tulee suunnitelman toteuduttua asumaan n. 660 asukasta. Alueen asemakaavoitettujen lähivirkistysalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 33540m² (MapInfo 8/2004), jolloin asukasta kohden lähivirkistysalueita vähintään 5 minuutin kävelyetäisyydellä on alueella 50,8m².
Virkistysaluekomitean mietinnössä (Helsinki 1973, Komiteamietintö 1973:143) on suositeltu varattavaksi ulkoilupuistoja enintään 5 minuutin jalankulkuetäisyydeltä vähintään 40 m² yhtä taajama-asukasta kohden. Lisäksi ulkoilualueita, jotka ovat saavutettavissa jalan tai julkisen liikenteen yhteydellä 15-20 minuutissa tulisi varata vähintään 80 m² kysyntäalueen asukasta kohden. Lähituntumassa sijaitsee laajat Santaharjunpuiston ja Iidesjärven virkistysalueet. Laajemmat ulkoilualueet sijaitsevat Kaupissa sekä Särkijärven ja Lahdesjärven luonnontilaisilla metsäalueilla.

Asemakaavan muutoksen hakijana ovat kiinteistön omistajat. Kaavaratkaisu ei aiheuta kohtuutonta haittaa maanomistajille.

Johtopäätökset
Suunnittelualue liittyy tiiviisti olemassa olevaan asuinalueeseen valmiiden palvelujen ja työpaikka-alueiden läheisyyteen, liikenteellisesti erittäin hyvin saavutettavalle alueelle, joten alueen täydentäminen on yhdyskuntataloudellisesti edullista. Rakenteellisesti asuinrakennusten melu- ja tärinäsuojaus on hoidettavissa, jolloin saavutetaan asumiselle vaadittavat terveelliset, turvalliset ja viihtyisät alueet.

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen

Osallisten tavoitteet
Lähiympäristön asukkaat ja alueen omakotiyhdistys asetti tavoitteeksi mittakaavaltaan ja rakenteeltaan lähiympäristön pientaloalueeseen soveltuvan viihtyisän asuinalueen.

Ratahallintokeskuksen tavoite oli jättää tässä vaiheessa suunnittelualue kaavoittamatta asuinkäyttöön.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta
Ensimmäinen vaihtoehto, 0-vaihtoehto, oli jättää tontin no 5107-8 asemakaavatilanne ennalleen teollisuuskäyttöön. Vaihtoehto olisi ollut Tampereen kantakaupungin yleiskaavan mukainen, mutta olisi ollut riski Messukylän pohjavedenottamolle, jonka lähisuojavyöhykkeellä suunnittelualue sijaitsee. Teollinen toiminta asuinalueen välittömässä läheisyydessä lisää alueen liikennettä sekä saattaa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä asuinalueelle.

Toinen vaihtoehto oli kaavoittaa tontti no 5107-8 asuinkäyttöön niiltä osin, kuin maanvarainen perustaminen on mahdollista. Ratkaisu mahdollistaisi pientalojen rakentamisen kahteen riviin Kyöläojankadun suuntaisesti. Rautatien lähialue jäisi asumisen suoja-alueeksi, teollisuus- tai puistoalueeksi. Ratkaisu poikkeaisi Tampereen kantakaupungin yleiskaavasta.

Kolmas vaihtoehto tontilla no 5107-8 oli asuinrakentaminen hakemuksen mukaisesti 3-4 kerroksiin rakennuksiin. Tontin rakennusoikeus olisi 11800 kem ja alueen asukasmäärä lisääntyisi n. 250 asukkaalla. Ratkaisu poikkeaisi Tampereen kantakaupungin yleiskaavasta.

Lähiympäristön asukkaiden, Aakkulan ja lähiympäristön omakotiyhdistys ry:n ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen kannanottojen perusteella jatkettiin pientalovaihtoehdon (vaihtoehto2) kehittämistä.

4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu
Kaava-alueen luonnoksesta on rautatiealueen melun osalta tehty meluselvitys ja meluntorjuntasuunnitelma ( Ramboll, 8/2004). Selvityksen mukaan omakotitonttien rakennusaloilla saavutetaan päiväohjearvo 55dB ja yöohjearvo 50dB. Rakennusten sijoittelulla ja suuntaamisella pystytään luomaan hiljaisia ulko-oleskelualueita.

Tärinäselvityksen mukaan VTT:n ohjeen mukaiseen värähtelyn tunnuslukuun alle 0,3mm/s päästään 2-kerroksisissa rakennuksissa n. 60m:n etäisyydellä radasta. Omakotitonttien rakennusalat sijaitsevat vähintään 76m:n etäisyydellä lähimmästä käytössä olevasta radasta. Selvityksen perusteella voidaan olettaa, että rautatieliikenteen aiheuttama tärinä vaimenee riittävästi ja saavutetaan uusille asunnoille sopivat vertailuarvot.

4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet

Alustavista maankäyttöluonnoksista pyydettiin lausuntoja mm. alueen omakotiyhdistykseltä ja ratahallintokeskukselta sekä neuvoteltiin lähiympäristön asukkaiden sekä Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa.
Alueen asukkaat toivoivat teollisuustontin asemakaavan muuttamista asuinkäyttöön, jolloin alueen raskas liikenne vähenisi ja alue rakentuisi yhtenäiseksi ja viihtyisämmäksi asuinalueeksi. Kyläojankadun varrelle toivottiin rakeisuudeltaan olemassa olevien pientalojen tyyppistä rakentamista.
Suunnittelualueen tontin no 5107-8 osalta laadittiin sekä tärinä- että meluselvitykset raideliikenteen haittojen selvittämiseksi. Selvityksissä ilmeni, että Kyläojan kadun lähialueen kantavaa maaperä soveltuu myös melun ja tärinän kannalta parhaiten asumiseen. Lähialueen asukkaiden ja omakotiyhdistyksen toiveen mukaisesti Kyläojankadun varrelle suunnitellaan rinteeseen rakennettavia erillispientaloja.
Ratahallintokeskuksen lausunnon perusteella suunnittelualueen pohjoisosan käyttämisestä asumiseen luovuttiin. Pientalotonttien ja rata-alueen väliin sijoitetut teollisuusrakennukset toimivat sekä näkö- että melusuojana omakotitalojen ja rautatien välissä.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne
Asemakaavalla muodostuu kymmenen omakotitontin asuinalue Messukylään Kyläojankadun varrelle, olemassa olevien palvelujen ja kunnallistekniikan piiriin. Lisäksi muodostuu teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia.

5.1.1 Mitoitus
Kaava-alueella väestö tulee lisääntymään n. 40 henkilöllä. 4,97 ha:n suuruisesta kaava-alueesta on osoitettu asumiseen 8825m², teollisuusalueeksi 19055m², lähivirkistysalueeksi 20749m² ja katualueeksi 1060m².
Asumiseen on osoitettu rakennusoikeutta kymmenelle omakotitontille yhteensä 2750k-m², teollisuudelle 8737k-m².
Suunnittelualueelta poistuvasta Ty-9 tontista 1210m²:n suuruinen ala liitetään Paperinkeräys Oy:n tonttiin siten, että 622m²:stä muodostuu omakotitonttia ja 588m²:stä teollisuustonttia. Loput Ty-9- tontista liitetään Rautapellonpuiston lähivirkistysalueeseen.
Teollisuustonttiin no 5106-14 liitetään 1616m²:n suuruinen kaistale kaupungin puistoaluetta, joka on jo ollut vuokrattuna teollisuusyritykselle.

5.1.2 Palvelut
Kaava-alue sijoittuu Jankan ja Turtolan alueiden välimaastoon. N. 1,5 km kaava-alueesta pohjoiseen sijaitsevat Jankan liikekeskus ja koulut. 11,5 km:n etäisyydellä etelään sijaitsee CityMarketin liikekeskus. Koulu ja päiväkoti sijaitsee kaava-alueen välittömässä läheisyydessä.

5.3 Aluevaraukset
5.3.1 Korttelialueet
Tontit no 5107-17, -18, -19, -20 ja -26 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO-29). Tonteille on sallittu rakennusoikeutta 300k-m², josta enintään 10% saadaan käyttää työtiloiksi. Työhuoneisiin sijoitettava toiminta ei saa aiheuttaa ympäristöön melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Ulkovarastoalueita ei sallita. Tontit ovat kooltaan 851m²-998m², ja niiden tonttitehokkuusluvuksi tulee e=0,35 - e=0,30.
Tontit no 5107-21-25 on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tonteille on osoitettu rakennusoikeutta kullekin 250k-m². Tontit ovat kooltaan 811m²-877m², jolloin tonttien tehokkuusluvut ovat e=0,31 - e=0,29.
Korttelin no 5107 tonteilla 17-26 rakennusten kerroskulu on r50%IIIy70%, jonka mukaan rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään 50% ylemmänkerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi ja rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään 70% alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi eikä sen yläpuolelle saa rakentaa ullakkoa.
Erillispientalotonteille on osoitettu erikseen rakennusalat asuinrakennukselle ja talousrakennukselle siten, että katunäkymä rytmittyy matalampien talousrakennusten ja korkeampien asuinrakennusten kesken. Asuinrakennusten kattokaltevuudeksi on osoitettu 34º, kattomuotona on käytettävä satula- tai pulpettikattoa.
Erillispientalotontteja kiertää rasite maanalaista johtoa varten varattu alueen osa viemärin rakentamiseksi. Tontin no 5107-21 länsireunaan osoitetaan maanalaisen johdon rasite sähkökaapelia varten. Tontin no 107-26 itärajalle on rakennettava näkösuojaksi vähintään 1,8 m korkea rakenteellinen umpiaita, jonka tulee materiaaleiltaan ja väreiltään soveltua korttelialueen muuhun rakentamiseen.
Omakotitonttien pohjoispuoliset teollisuusrakennukset suojaavat omakotitalojen pihapiirejä rautatiealueen meluhäiriöltä. Mikäli omakotitalot rakennetaan ennen melunsuojaukseen tarkoitettuja teollisuustiloja, täytyy vastaava melusuojaus alueella rakentaa.
Korttelin no 5107 tontteja no 17-26 varten on laadittu rakentamistapaohjeet, jotka sisältyvät asemakaavaselostukseen.

Tontit no 5107-14, -15 ja -16 on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä, pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta häiriötä. Teollisuustontit ovat kooltaan 3255m²-3741m², ja niille on osoitettu rakennusoikeutta tonttitehokkuuden e=0,5 mukaan tontille no 5107-14 1690k-m², tontille no 5107-15 1627k-m² ja tontille no 5107-16 1870k-m². Koska tontit sijaitsevat rautatiealueen melualueella, rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa vaadittuja melusuojarakenteita on tarvittaessa korotettava (me-2). Tonteilla on rakennettava yksi autopaikka sataa kerrosneliömetriä kohti. Tonttien pohjoisrajalle on rakennettava vähintään 200cm korkea rakenteellinen aita. Tonttien ulkovarastoalueet on aidattava vähintään 180cm korkealla rakenteellisella läpinäkymättömällä aidalla. Aita tulee rakentaa puusta tai kivestä ja sen tulee olla julkisivultaan tontin päärakennukseen sopiva. Tontin pohjoisrajalle on rakennettava vähintään 2m:n korkuinen rakenteellinen aita. Aidan tulee materiaaleiltaan ja väritykseltään soveltua korttelialueen muuhun rakentamiseen. Tonttien erillispientalotontteihin rajoittuva eteläosa on istutettava. Tonttien rakennusalojen on kierrettävissä huolto- ja pelastusajoneuvoin. Teollisuustonteille ajoyhteys on Veertsankujan kautta rata-alueen vieressä. Tonttien no 5107-14 ja 5107-15 pohjoisreunaan on merkitty rasite ajoyhteydeksi tonteille 5107-15 ja -16.

Tontti no 5106-14 on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä, pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta häiriötä. Tontti on kooltaan 8678m² ja sille on osoitettu rakennusoikeutta 3550k-m². Tontille rakennettavien rakennusten suurin sallittu kerrosluku on 2. Tontin pohjois- ja eteläreunoissa on istutettavat alueen osat. Tonttiin liitetty länsipuolinen puistokaitale on osoitettu suojaviheralueena toimivaksi alueen osaksi, jonka kautta ei sallita ajoneuvoliittymää.

Koska kaava-alue sijaitsee pohjavedenottamon suojavyöhykkeellä ja vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella, ei alueelle sijoitettava toiminta saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaista öljy- tai kemikaalivarastoja. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon sijainti korkean radonpitoisuuden alueella.

5.3.2 Muut alueet
Kaava-alueen länsiosassa on Rautapellonpuisto-lähivirkistysalue ja Kyläojankadun eteläpuolella lähivirkistysalue Fanny Nymaninpuisto, jotka molemmat on olemassa olevia viheralueita. Erillispientalotonttien ja teollisuustontin väliin osoitettiin Veertsankujaksi nimetty katualue.

5.4 Kaavan vaikutukset
Asemakaavan mukainen rakentaminen täydentää olemassa olevaa asuinaluetta. Alueen kaavoittamine on yhdyskuntataloudellisesti järkevää, sillä asemakaavan toteuttaminen tiivistää suunnittelualueen kaupunkirakennetta ja tehostaa maankäyttöä. Yhdyskuntapalvelut ja kunnallistekniikka ovat alueella olemassa.

5.5 Ympäristön häiriötekijät
Kaava-alueen pohjoispuolisen rautatiealueen aiheuttamaa melu- ja tärinähäiriötä on selvitetty kaavan laatimisenyhteydessä.
Asuinrakennusten osalta melun ja tärinän suojaus on saavutettu riittävällä etäisyydellä pohjoispuolisesta rautatiealueesta. Lisäksi asuinrakennusten ja rautatiealueen väliin rakennettavat teollisuusrakennukset toimivat sekä näkö- että melusuojana.

5.7 Nimistö
Asemakaavassa nimetään uusi katu Veertsankujaksi kadunnimitoimikunnan 25.11.2004 tekemän esityksen mukaan.
Puistoalueet nimetään Rautapellonpuistoksi ja Fanny Nymaninpuistoksi kadunnimitoimikunnan aiempien esitysten mukaisesti.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Asemakaavaan on tehty havainnepiirros, josta ilmenee uudisrakennusten sijoittuminen tontille sekä erillispientalotontteja koskevat rakentamistapaohjeet 7761-1:

Asemakaavan tietoja:
Talotyyppi: Tontit no 5107-17, -18, -19, -20 ja -26 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO-29). Tonteille on sallittu rakennusoikeutta 300k-m², josta enintään 10% saadaan käyttää työtiloiksi. Työhuoneisiin sijoitettava toiminta ei saa aiheuttaa ympäristöön melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Ulkovarastoalueita ei sallita. Tonttien tehokkuusluvuksi tulee e=0,35 - e=0,30. Tonttien rakennusoikeudesta n. 30 k-m² tulee käyttää yksikerroksiseen talousrakennukseen.
Tontit no 5107-21-25 on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tonteille on osoitettu rakennusoikeutta 250k-m², jolloin tonttien tehokkuusluvut ovat e=0,31 - e=0,28. Tonttien rakennusoikeudesta n. 30 k-m² tulee käyttää yksikerroksiseen talousrakennukseen.

Kerrosluku: Tonteilla no 5107-17 … -26 rakennusten suurin sallittu kerrosluku on r50% IIy70%, mikä tarkoittaa, että rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään 50% ylemmänkerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi ja rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään 70% alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi eikä sen yläpuolelle saa rakentaa ullakkoa.

Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet:
Tyyli: Tontit liittyvät Kyläojankadun omakotialueeseen, joka on pääosin rakentunut 1980-lukuun mennessä.
Sijoittelu: Rakennukset on sijoitettava rakennusaloille havainnekuvassa osoitettuja periaatteita soveltaen. Asuinrakennusmassat tulee porrastaa siten, että rakennusten lounaispuolelle jää mahdollisimman hyvin rautatien melulta suojattu ulko-oleskelualue. Terassit ja parvekkeet tulee lasittaa tai muuten rakenteellisesti suojata rautatien aiheuttamalta melulta ainakin radan puolella.
Autosuoja- / talousrakennus voi olla joko asuinrakennuksen yhteydessä tai erillisenä rakennuksena sille osoitetulla rakennusalalla. Kyläojankadulle päin sijoitetut autotallin ovet tulee rakentaa vähintään 5 metriä tontin rajasta, jolloin eteen jää autopaikka. Talousrakennuksen tulee tyyliltään sopia asuinrakennuksen yhteyteen.
Julkisivut: Julkisivujen materiaalina tulee käyttää rappausta, sileäpintaista tiiltä tai laudoitusta siten, että pintavaikutelma on sileähkö. Rakennuksen tulee olla materiaaleiltaan yhtenäinen siten, että pääasiallisen materiaalin lisäksi toista materiaalia käytetään vain vähäisessä määrin. Julkisivun värisävyn tulee olla pääsiassa vaalea, toista värisävyä voi käyttää tehostevärinä vähäisessä määrin.
Katot: Rakennuksen kattomuotona on käytettävä loivaa satula- tai kaksilappeista pulpettikattoa. Asuinrakennuksen harjansuunta on osoitettu asemakaavassa kaarevaa tonttikatua vasten. Katemateriaalina on käytettävä tummahkoa rakennuksen arkkitehtuuriin sopivaa katetta.
Tontti: Rakentamisessa on kunnioitettava valmista ympäristöä. Tonttien sisääntulopihojen korkeusasemat Kyläojankadun puolella tulee olla kadun korkeudella, jolloin loivasti laskevan kadun varrella sijaitsevien rakennusten massat porrastuvat luontevasti. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa. Maaston luonnollisia korkeustasoja noudatetaan siten, ettei maastoon jouduta tekemään turhia pengerryksiä tai luiskia. Rakennuksen ja kadun välialue on istutettava puistomaisesti.

Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.