LIIKE-, TOIMISTO-, KULTTUURI- JA PALVELURAKENNUSTEN KORTTELIALUEEN SEKÄ KATUALUEEN OSAN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTTAMINEN, IX-957-1, JUHLATALONKATU 7, MÄRKÄKEHRUUNPOLKU, KARTTA NO 7746

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 26. päivänä huhtikuuta 2005 päivättyä asemakaavakarttaa no 7746. Asemakaavan hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.
Lisätietoja osoitteesta:
http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?7746

1 TIIVISTELMÄ

Asemakaavan muutos laaditaan tontin IX-957-1 omistajan aloitteesta. Hakija on kuullut naapureita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 30.10 - 20.11.2003.

Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti on liike- ja toimistorakennusten sekä kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolle saadaan sijoittaa myös julkisten palvelujen tiloja. Asemakaavan muutoksella tehdään mahdolliseksi rakentaa tontille senioriasuntoja, tehostettua palveluasumista tarjoava ryhmäkoti sekä liike- ja toimistotiloja. Tontin rakennusoikeus on 5800 kem2.

Tonttia sivuavalle Märkäkehruunpolulle saa voimassa olevan asemakaavan mukaan järjestää ajoyhteyden maanalaisiin pysäköintitiloihin. Naapuriin rakennetun pysäköintilaitoksen käyttö ei tällaista maanalaista yhteyttä tarvitse, minkä vuoksi kyseinen merkintä kaavasta poistetaan. Sen sijaan osalla Märkäkehruunpolkua sallitaan tontille ajo, mikä on tarpeen sekä tontin 957-1 että tontin 956-5 liikennöintiä varten.

2. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

2.1 Tunnistetiedot

Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin IX kaupunginosan
korttelin 957 tonttia nro1 sekä katualuetta.

Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, yhdyskuntapalvelut, projektiarkkitehti Kristiina Jääskeläinen.

Vireilletulosta on ilmoitettu 30.10.2003.

2.2 Kaava-alueen sijainti

Kaava-alue sijaitsee Tampellan alueella kaupungin keskustassa. Se rajoittuu alueen pääkatuihin Tampellan esplanadiin ja Juhlatalonkatuun.

2.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

Tampellan alue, IX-957-1 ja katualuetta, Juhlatalonkatu 7, Märkäkehruunpolku, käyttötarkoituksen muutos. Kartta no 7746.

2.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista

Asemakaavan muutoshakemus 2.10.2003 liitteineen,
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.10.2003,

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Kaava-alue on Tampereen ydinkeskustaan liittyvää historiallista Tampellan teollisuusaluetta, jonka uusi käyttö teollisuustoimintojen loputtua on alueelle vuonna 1995 vahvistuneen asemakaavan mukaisesti parhaillaan toteutumassa ja suurelta osaltaan jo toteutunutkin. Keskustan osayleiskaava 1995:n mukaisesti alueella voimassa olevan asemakaavan keskeiset tavoitteet ovat olleet käyttötarkoitukseltaan muuttuvan Tampellan alueen toiminnallinen kytkeminen muuhun ydinkeskustaan monipuolisena työpaikka-, palvelu- ja asuinalueena sekä alueen historiallisten, kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisesti merkittävien arvojen säilyminen ja huomioon ottaminen uudisrakentamisen yhteydessä. Toiminnoiltaan monipuolisena ydinkeskustan laajenemisalueena muuttuva Tampellan alue eheyttää kaupunkirakennetta ja tukee keskustan kehitystä.

Luonnonympäristö
Tampellan kantatontti on Tammerkosken itärannalla sijaitsevaa kalliomäkien aluetta. Sen keskiosa on aikanaan louhittu n. +99 - +100 metrin tasoon, jonka pohjoispuolella Herrainmäki ja eteläpuolella Masuuninmäki kohoavat noin +115 - +117 tasoon. Herrainmäen pohjoispuolinen, luonnontilassa lähinnä Näsijärven vesialuetta ollut alue on osin täytetty siten, että Kekkosentien pohjoispuolelle jäävä Aspinniemi on nykyisin vanhan tehdastontin pohjoisinta, täyttämällä muodostettua tonttimaata.

Rakennettu ympäristö
Tontin 957-1 sijainti Tampellan alueella Juhlatalonkadun ja Tampellan esplanadin kulmauksessa on Tampellan kanta-alueen vanhojen, säilyvien tehdasrakennusten ja alueen uudisrakennettavan osan liittymäkohta. Tontin paikalla on sijainnut osa vanhaa tehdashallia, joka on purettu. Ravintola- ja toimistotiloiksi muutettu vanha makasiinirakennus on naapuritontilla 957-2. Vanhan tehdasjulkisivun ja uuteen käyttöön kunnostetun vanhan kutomon kainaloon rakennettu pysäköintilaitos tontin 957-1 länsipuolella on saanut Tampellan alueen keskustaan päin julkisivukseen uuden toimistorakennuksen, joka tulee muodostamaan Tampellan esplanadin eteläisenä päätteenä parin nyt suunniteltavalle uudisrakennukselle. Näiden rinnalla kolmas Tampellan esplanadin eteläinen pääterakennus on kortteliin 954 parhaillaan valmistuva asuin- ja liikerakennus. Uusi puisto, kolmelta sivultaan vanhojen, säilyvien tehdasrakennusten ympäröimä Liinatehtaanpuisto tontin 957-1 eteläpuolella on valmistunut kesällä 2003. Juhlatalonkadun itäpuolella olevat asuinkorttelit ovat jo rakentuneet ja käytössä. Esplanadin pohjoispuolella Tampellan alueen keskustoriksi suunniteltu Pellavantori on viimeistelyä vaille valmis, ja sen alle suunniteltu kolmetasoinen pysäköintilaitos on otettu käyttöön syksyllä 2004.

Maanomistus
Tontin omistaa Kiinteistö Oy Fenix Corona / YIT Rakennus Oy.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

3.2.1.1 Seutukaava
Pirkanmaan 3. seutukaava on vahvistettu 6.6.1997. Se on maankäytön perussuunnitelma, joka sisältää Pirkanmaan alueidenkäytön pääperiaatteet seuraaviksi 10-15 vuodeksi. Seutukaavassa kaava-alue on keskustatoimintojen aluetta.

3.2.1.2 Maakuntakaava
Pirkanmaan maakuntakaavan valmistelu on aloitettu maakuntavaltuuston 22.10.2001 tekemällä päätöksellä. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 1.9.-30.9.2003. Kaava-alue on maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten keskusten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueet ja niihin liittyvät liikennealueet ja puistot. Alueelle voi sijoittua myös asumista.
Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä.

3.2.1.3 Yleiskaava
Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tampereen keskustan osayleiskaava 1995:n 4.1.1995. Osayleiskaavassa Tampellan kanta-alueen vanhoista teollisuusrakennuksista suuri osa on säilytettäviä arvorakennuksia, joihin keskustaan soveltuva liike- ja toimistokäyttö sekä erilaiset kulttuuri-, hallinto-, palvelu yms. toiminnat ovat hyvin sopivia käyttötarkoituksia. Koska Tampereen keskustan suunnittelutavoitteista yksi keskeisimpiä on asuntojen lisääminen keskustaan, on erityisesti Tampellan varsinaista kanta-aluetta suunniteltu osayleiskaavassa painotetusti keskustan uutena asuntovaltaisena laajenemisalueena.

3.2.1.4 Asemakaava
Kaava-alueella on voimassa 8.11.1995 vahvistettu asemakaava nro 7300:
Tontti 957-1 on liike- ja toimistorakennusten sekä kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolle saadaan sijoittaa myös julkisten palvelujen tiloja. Rakennusoikeutta sillä on 4900 kerrosalaneliömetriä. Tontilla sallitut kerrosluvut ovat VI ja III. Rakentamista koskevat määräykset edellyttävät, että uudisrakennuksen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota rakennuksen sijaintiin historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävässä ympäristössä. Tontin rakennusalalle ei saa rakentaa maanpäällistä kellarikerrosta ja tontille saa sijoittaa yleisiin pysäköintilaitoksiin johtavan maanalaisen ajoyhteyden. Autopaikkoja on varattava 1 ap/90 m2. Autopaikat voidaan osoittaa Pellavantorin pysäköintilaitoksesta.

Märkäkehruunpolku on jalankululle varattu katu, jonka pohjoisosalle on merkitty varaus yleisiin pysäköintilaitoksiin johtavalle maanalaiselle ajoyhteydelle.

3.2.1.5 Tonttijako ja pohjakartta
Tonttijako on hyväksytty 7.1.1999. Tontti on merkitty tonttirekisteriin 16.3 2001.
Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittausyksikön laatima ja se on tarkistettu v. 2005.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

Tampellan alue on maakuntakaavaehdotuksessa keskustatoimintojen aluetta (C). Alueella sallitaan kaupunkitasoisen keskuksen toiminnat, joihin sisältyy myös asuminen. Myös Tampereen keskustan osayleiskaava 1995:ssä Tampellan alue on keskustan uutta asuntovaltaista laajenemisaluetta.

Tontilla 957-1 voimassa olevassa asemakaavassa tontille osoitettuihin käyttötarkoituksiin ei sisälly asuntojen rakentaminen. Tältä osin asemakaava ei vastaa hakijan tarpeita rakentaa tontille julkisten ja yksityisten palvelujen ohella myös asuntoja.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Tontin 957-1 omistaja teki aloitteen tontin asemakaavan muuttamiseksi 2.10.2003. Tontin omistaja on neuvotellut kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa sosiaalitoimen yksiköistä mm. vanhusten päiväkeskuksen, alueen kotihoidon toimitilojen sekä dementiayksikön sijoittamisesta kortteliin 957 suunnitteilla olevaan rakennukseen.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset
Osallisia ovat muutoksen hakijat, naapurikiinteistöt, alueen asukkaat, alueella työskentelevät, kaupungin eri toimialat, mm. ympäristötoimi, kiinteistötoimi, sosiaalitoimi, pelastustoimi, tekniset toimialat.

4.3.2 Vireilletulo
Hanke on kuulutettu vireille 30.10.2003 sekä kaupungin ilmoituslehdissä että internet-sivuilla.

4.3.3 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely

Hanke osallistumis- ja arviointisuunnitelmineen sekä hankesuunnitelmineen on kuulutettu nähtäväksi mielipiteitten saamista varten 30.10. - 20.11.2003 väliseksi ajaksi. Ilmoitus oli sanomalehdissä sekä kaavoituksen internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä hankesuunnitelma lähetettiin osallisille tiedoksi tutustumista ja mahdollisia mielipiteitä varten. Ainoat mielipiteet annettiin suullisina nähtävilläoloaikana, ja niissä kiirehdittiin hankkeen toteuttamista.

4.4 Asemakaavan tavoitteet

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

Asemakaava on seutukaavan, vireillä olevan maakuntakaavan ja Keskustan osayleiskaava 1995:n tavoitteiden mukainen.

Tonttia IX-957-1 koskeva rakennushanke on käynnistynyt naapurikorttelissa IX-960 toimivan Viola-kodin tarpeista saada toiminnalleen lisää tilaa. Hanke tekee mahdolliseksi Viola-kodin toiminnan laajentamisen vastaamaan kasvavaa kysyntää. Viola-kodin tarjoamien palvelujen kysyntä ylittää nykyisen selkeästi tarjonnan. Senioriasuntojen rakentaminen kaavailtujen palvelutilojen yhteyteen on osa hankkeen toiminnallista kokonaisuutta ja vastaa tältäkin osin Viola-kodin toteutunutta toimintamallia. Senioriasuntojen rakentaminen lisää myös merkittävällä tavalla mahdollisuuksia suunnitella uudisrakennus siten, että suunnitellun rakennuksen keskeinen asema Kanta-Tampellan alueen kaupunkikuvassa voidaan toteuttaa paikan merkitys huomioon ottavalla ja sitä korostavalla tavalla.

4.4.2 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistynyt siksi, että voimassa olevan asemakaava ei salli asuntojen rakentamista korttelialueelle, vaikka hankkeeseen sisältyvät muut suunnitellut käyttötarkoitukset olisi voitu korttelialueella toteuttaa asemakaavan mukaisina. Hankkeen toiminnallinen kokonaisuus on Viola-kodin kokemusten pohjalta osoittautunut hyväksi. Rakennussuunnittelua ovat ohjanneet tulevien käyttötarkoitusten toiminnalliset vaatimukset sekä rakennuspaikan sijainnista johtuvat kaupunkikuvalliset ja arkkitehtoniset vaatimukset. Kaavallisina vaihtoehtoina ei ole tarkasteltu vaihtoehtoisia toimintamalleja eikä itse uudisrakennusta koskevia perusratkaisuja.

4.5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Kanta-Tampellan alue on rakentumassa voimassa olevan asemakaavan mukaisesti ydinkeskustan laajenemisalueena Tampereen keskustan uudeksi asuntovaltaiseksi kaupunginosaksi. Sen tuleva asukasmäärä ja muiden alueella toimijoiden määrä tulee tavoitetilanteessa olemaan niin suuri, että alue ei esimerkiksi kaikkien peruspalveluiden osalta voi jäädä pelkästään muun keskustan olemassa olevien palvelujen varaan.

Suunnitellulle käyttötarkoitukselle tontin sijainti on paras mahdollinen. Korttelia koskeva hanke kokonaisuudessaan tukee eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksia lähiympäristössään.

4.5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Tontti sijaitsee Tampellan uuden kaupunginosan toimintojen ja rakennetun ympäristön ytimessä, säilyvien arvorakennusten alueen sekä alueen uudisrakennusten liitoskohdassa. Juhlatalonkadun ja Tampellan esplanadin risteys on Tampellan alueen liikenteellinen solmukohta, johon välittömästi esplanadin pohjoispuolella liittyy kaupunginosan keskustori, Pellavantori. Kaavailujen mukaan Pellavantori ympäristöineen kehittyy kaupunginosansa aktiivista elämää sykkiväksi keskukseksi. Tavoitteeseen liittyy osaltaan torin koillisreunaan rajoittuvaa kaupunginosan keskuskorttelia koskeva suunnitelma, jossa Pellavantoriin rajoittuvaksi ja keskuskorttelin eteläosaa hallitsevaksi rakennukseksi on harkittu monipuolisia keskustatoimintojen tiloja käsittävää liike- ja toimistorakennusta, joka voi sisältää myös kulttuuritoimintoja sekä julkisten palvelujen tiloja. Myös tontille 957-1 suunnitellut toiminnat palvelevat kaupunginosan ja lähiympäristön asukkaita. Näin ollen tontille suunnitellun rakennuksen sijainti alueen muiden, asukkaille suunnattujen palvelujen tuntumassa ja keskeisten liikenneväylien varrella on erittäin hyvä.

Tontin 957-1 uudisrakennuksella on suuri merkitys Tampellan alueen näkyvimmällä paikalla uuden kaupunginosan toimintojen ja rakennetun ympäristön ytimessä, säilyvien arvorakennusten sekä alueen uudisrakennusten liitoskohdassa ja alueen liikenteen solmukohdassa. Tampellan säilyvien, uuteen käyttöön muutettujen tehdasrakennusten ja kaupunginosan uudisrakennusten alueiden rajavyöhykkeelle on jo rakennettu tontin 957-1 naapurustoon tontille 956-6 ja kortteliin 954 uudisrakennukset, jotka ovat muodostuneet Tampellan esplanadin eteläisiksi päätteiksi. Näiden rakennusten kanssa tontille 957-1 rakennettava uudisrakennus muodostaa kaupunkikuvassa kokonaisuuden, jonka tulee olla harmoninen, keskeistä kaupunkitilaa reunustava rakennusryhmä. Näiden kolmen rakennuksen yhteinen tehtävä on myös kytkeä Vanha Tampella ja Uusi Tampella toisiinsa luontevasti ja rauhallisesti, ilman siirtymää korostavia, paikalle kuulumattomia elementtejä.

Tontille 957-1 rakennettavaan rakennukseen sijoittuvien erilaisten toimintojen luonne vaikuttaa luonnollisesti rakennuksen suunnitteluun. Suunniteltu toiminnallinen kokonaisuus antaa mahdollisuuksia löytää ratkaisuja, joilla korttelialuetta koskevien kaupunkikuvallisten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista.

4.5.3 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin

Kaupungin sosiaalitoimi on tonttia 957-1 koskevassa hankkeessa mukana. Vanhusten palveluista mm. vanhusten päiväkeskus ja alueen kotihoidon toimitilat ovat suunniteltuun uudisrakennukseen sijoittuvia kaupungin yksiköitä. Myös osa Viola-kodin palveluista on vanhusten hoidon ostopalvelusopimuksella toteutuvia palveluja. Kaduntasokerrokseen sijoittuu lähistöltä uudisrakennukseen muuttava sosiaalitoimen Kyttälän neuvola sekä muita yleisöpalvelun tiloja.

Suunnitelman mukainen palvelutarjonta lisää ja täydentää alueella jo toimivan Viola-kodin palveluja. Sen lisäksi palvelutarjontaa on tarkoitus monipuolistaa osoittamalla uudisrakennuksesta tiloja myös yksityisille yrittäjille. Rakennuksen sijainti laajenevan ydinkeskustan merkittävällä täydennysrakennusalueella tuo palvelut lähelle käyttäjiä täydentäen ympäristön palvelurakennetta. Koska paikan keskeinen sijainti merkitsee käyttäjille palvelujen helppoa saavutettavuutta, toteuttaa ratkaisu myös kestävän kehityksen tavoitteita.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne

Tampellan alueella voimassa olevan asemakaavan mukainen alueen uuskäytön toteuttaminen on suurelta osin jo saatu valmiiksi. Asemakaavan muutos tontille 957-1 merkitsee voimassa olevan asemakaavan salliman käyttötarkoituksen tarkennusta. Muutos ei vaikuta voimassa olevan asemakaavan mukaisesti toteutuvan ympäristön yhdyskuntarakenteeseen vaan tukee alueella toteutuvaa kehitystä.

5.3 Aluevaraukset

5.3.1 Korttelialueet
Kortteli IX-957 osoitetaan asuinrakennusten korttelialueeksi palveluasumista varten (AS-4). Tontille saadaan rakentaa myös liike- ja toimistotiloja sekä julkisten palvelujen tiloja. Asuntojen terassit ja parvekkeet saa varustaa yksinkertaisin lasiseinin ilman, että niitä luetaan kerrosalaan. Korttelialueen sijainnin vuoksi määrätään, että uudisrakennuksen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sijaintiin historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävässä ympäristössä. Rakennusoikeudeksi merkitään 5800 kem2, mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e= 3.3. Hoidettavien vanhusten ulko-oleskelua varten rakennuksen toiseen kerrokseen on suunniteltu noin 600 m2:n suuruinen terassi. Muiden asukkaiden ulko-oleskelua palvelee Märkäkehruunpolun eteläpuolella oleva Liinatehtaanpuisto. Tontin keskeisestä sijainnista johtuu, että tontilta on lisäksi hyvät ja ajoneuvoliikenteeltä erotetut yhteydet Alaverstaanraitin varrella olevaan Tammerkosken rannan rantapuistoon, jossa on myös lasten leikkipuisto. Lyhyin yhteys Herrainmäen puistoon kulkee Pellavantorin kautta.

Tontin 6-kerroksisen asuinrakennuksen rakennusalan eteläosaan merkitään julkisivun ylimmän kohdan korkeusasemaksi +121.30. Se on sama kuin tontilla 956-6 ja korttelissa 954 olevien uudisrakennusten vastaavat korkeusasemat. Määräyksellä halutaan varmistaa, että edellä mainittu tavoite kyseisten kolmen rakennuksen asemasta Tampellan alueen keskeistä kaupunkitilaa rajaavana sekä Vanhan ja Uuden Tampellan toisiinsa luontevasti liittävänä rakennusryhmänä toteutuu kaupunkikuvassa harmonisella tavalla.

Lähimpänä naapuritontin vanhaa makasiinirakennusta olevalla rakennusalan osalla kerrosluvuksi merkitään kaksi. Tontin itäosaan merkitään rakennusala talousrakennusta varten. Tontin autopaikkoja saadaan osoittaa Pellavantorin pysäköintilaitoksesta. Autopaikkoja tulee osoittaa 1 ap/ 90 m2.

5.3.2 Katualueet
Tonttia sivuavan Märkäkehruunpolun alueella sallitaan voimassa olevassa asemakaavassa maanalainen ajoyhteys. Naapuriin rakennetun pysäköintilaitoksen käyttö ei tällaista yhteyttä tarvitse, joten merkintä poistetaan asemakaavasta. Sen sijaan Märkäkehruunpolulla sallitaan Tampellan esplanadilta tontin 957-1 etelänurkkaan asti tontille ajo. Ajoyhteys on tarpeen sekä tontin 957-1 että tontin 956-5 liikennöintiä varten.

5.4 Kaavan vaikutukset

Kaavan vaikutukset on kuvattu kohdassa 4.5. Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan ovat yleiskaavallisia tavoitteita toteuttavia.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteuttaminen ja ajoitus

Uudisrakentaminen käynnistynee välittömästi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman.