Asemakaavan, asemakaavan muutoksen ja tonttijaon selostus, joka koskee 27. päivänä maaliskuuta 2000 päivättyä ja
12.10.2000 muutettua asemakaavakarttaa nro 7655. Asemakaavan hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Asemakaava:
Tampereen kaupungin Lahdesjärven kaupunginosan korttelin nro 6126 osa
sekä katu- ja virkistysaluetta.

Asemakaavan muutos:
Tampereen kaupungin Lahdesjärven kaupunginosan korttelit nro 6126 ja 6128 osa
sekä katu- ja virkistysaluetta.

Tonttijako:
Lahdesjärven kaupunginosan
korttelin nro 6126 tontit nro 4-6.

Alue sijaitsee noin 5 km kaupungin keskustasta eteläkaakkoon, osoite Arvionkatu 2-6 ja Leppästensuonkatu 3. Liite 1.
 

1 PERUSTIEDOT

11 Suunnittelutilanne

11.1 Seutukaava
Pirkanmaan 3. seutukaava on vahvistettu 6.6.1997. Sen mukaan kaava-alue on teollisuustoimintojen aluetta.

11.2 Yleiskaava
Lahdesjärven osayleiskaava, kartta nro 6928, on vahvistettu 21.12.1992. Sen mukaan kaava-alue on teollisuus- ja varastoaluet-
ta, jonka tehokkuusluku on e=0,40.

11.3 Asemakaava
Korttelissa 6126, Leppästensuonkadulla ja virkistysalueilla on voimassa 19.5.1994 vahvistettu asemakaava nro 7233. Sen
mukaan korttelin itäosa on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta ja länsiosa teollisuus-
ja varastorakennusten korttelialuetta. Tonttitehokkuusluvun e=0,30 mukaisesta rakennusoikeudesta 25% saadaan osoittaa
liike- ja toimistotiloiksi.
Tontilla 6128-11 on voimassa 22.6.1999 vahvistettu asemakaava nro 7565, jonka mukaan tontti on ympäristöhäiriöitä
aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta. Tonttitehokkuusluvun e=0,30 mukaisesta rakennusoikeudesta 5%
saadaan osoittaa liikeja toimistotiloiksi.

11.5 Tonttijako ja -rekisteri
Kortteliin 6128 on hyväksytty tonttijako ja tontti 11 on merkitty tonttirekisteriin. Kaava-alueeseen kuuluu maarekisterialuetta.

11.7 Päätökset, suunnitelmat
Lahdesjärven yritysalueen ympäristöohjelma, laatinut Tampereen Viatek Oy v. 1997.

11.8 Pohjakartta
Pohjakartta on Tampereen kaupunkimittausyksikön laatima, ja se on tarkistettu v. 2000.

12 Maanomistus

Kaava-alueen omistaa Tampereen kaupunki. Fingrid Oy:llä on käyttörasite sähkölinjan vaara-alueeseen.

14 Rakennettu ympäristö

14.1 Kokonaisrakenne
Lahdesjärvi on rakentuvaa teollisuusaluetta. Arvionkadun ja Leppästensuonkadun varressa on rakentunut vasta Lystil Oy:n
tuotantolaitos. Automiehenkatu on valmiina, mutta lähikadut ovat keskeneräisiä tai ainoastaan raivattuja.

14.2 Maankäyttö
Kaava-alue on rakentamaton. Korttelin 6126 kohdalta on puusto kaadettu, ja viereisten katujen linjat on raivattu ja tasoitettu.
Sähkölinja on rakennettu nykyiselle paikalleen 1990-luvun alkupuolella.

15 Luonnonympäristö

Kaava-alue on pohjoiseen ja länteen päin viettävää maastoa. Se on pääosin Vihilahden valuma-aluetta, mutta eteläisin
reunavyöhyke kuuluu Särkijärven valuma-alueeseen.

Alueella kasvaa nuorehkoa sekametsää. Puusto on hakattu sähkölinjan vaara-alueelta, katulinjoilta ja korttelin 6126 alueelta.
 

2 TAVOITTEET

Asemakaava on laadittu kaupungin kiinteistötoimen aloitteesta. Tavoitteena on muodostaa Arvionkadun varrelle tontteja,
joiden tulevat käyttäjät voivat hyödyntää sähkölinjan vaara-alueella olevaa tyhjää tilaa paikoitukseen.

Ympäristöohjelman mukaan sähkölinjan alla oleva maastokohouma on alueen ympäristön arvokkainta osaa. Kun sen
pohjoisosan puusto on jo hakattu ja tienoo on sähkölinjan vaara-alueen kanssa avointa, maastokohouman pohjoinen osa
ei omaa enää samaa arvoa kuin ympäristöohjelman laatimisaikana. Se kuuluu myös Vihilahden valuma-alueeseen.
Eo. seikoista johtuen pohjoisosa on otettu korttelimaaksi.
 

3 ASEMAKAAVA JA SEN PERUSTELUT

31 Yleisperustelu ja -kuvaus

Kortteleiden ja sähkölinjan väliin asemakaavassa esitetty suojavyöhyke ei ole osoittautunut toimivaksi, koska näkösuojaa
antavaa puustoa ei ole juurikaan jäänyt kapealle alueelle. Siksi sen käyttäminen tonttimaaksi palvelee parhaiten teollisuus-
alueen ympäristöä, sillä silloin kaistaleelle tulee hoitaja.

Eräillä teollisuusalueilla tehty ratkaisu jolla sähkölinjan alustaa on käytetty paikoitukseen, on yhdistänyt kaksi toimintaa
toisiinsa sopivalla tavalla. Kun eräät yrittäjät ovat olleet kiinnostuneita vastaavasta myös Lahdesjärven alueella, paikoituk-
selle on muodostettu tontit sähkölinjan vaara-alueelle.

34 Rakennettu ympäristö

34.2 Maankäyttö
Kortteleita 6126 ja 6128 laajennetaan sähkölinjalle päin jatkettavan Arvionkadun varressa. Korttelia 6126 laajennetaan
myös etelään päin sen verran, kuin tontin muodon kannalta on käyttökelpoista. Korttelin 6126 koko kasvaa noin 3140 m2
ja korttelin 6128 vastaavasti 2340 m2. Niistä on paikoitustonttia LPA yhteensä noin 2590 m2.

Korttelin 6126 tontit 4 ja 6 sekä korttelin 6128 tontti 12 merkitään teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi tonttite-
hokkuudella e=0,30. Korttelissa 6126 tonteilla saa olla liiketilaa 10% kokonaiskerrosalasta ja korttelissa 6128 vastaavasti
5%.

Autopaikkojen korttelialueita ovat sähkölinjan alla tontit 6126-5 ja 6128-13. Niillä on teoreettinen rakennusoikeus 10 kem2.

Arvionkatua jatketaan noin 20 m ja se päätetään kääntöpaikkaan. Sähkölinjan kulmapylvään toinen jalka ja harus on sovitettu
jäämään virkistysalueen puolelle. Leppästensuonkadun aluetta levennetään samaan tapaan kuin Automiehenkadun puoleisessa
päässä on jo aikaisemmin tehty.

34.5 Tonttijako
Asemakaavan alueella tonttijako laaditaan sitovana ja korttelin 6126 alueella se sisältyy asemakaavaan.

35 Luonnonympäristö ja ympäristövaikutukset

35.1 Luonnonympäristö
Kaavatyön aikana on kuultu Särkijärven yhdistystä, jonka taholta esitettiin korttelialueen vähentämistä silloisen luonnoksen
rajoista. Tavoitteena oli, että Särkijärven valuma-alueella olevan suon välittömään läheisyyteen ei rakenneta. Korttelialueen
raja on siirretty sen perusteella 13 m kauemmaksi suon reunasta.

Ympäristövalvonta esitti huomioitavaksi ympäristöohjelman arvokkaat ympäristöt. Sen perusteella korttelialueen LPA-tontteja
on pienennetty ylärinteiden osalta.

Jotta Särkijärven valuma-alueelle ei pääse vaarallisia kemikaalija öljyvalumia, Särkijärven yhdistys teki aloitteen niitä koske-
van kaavamääräyksen laatimisesta.

35.2 Vaikutusten tarkastelu
Vaikutukset luonnonympäristöön:
Olevan asemakaavan korttelirajoja on ylitetty sähkölinjan puolella 10-24 m ja etelärajalla 12 m. Korttelimaaksi muutettava
alue on kuitenkin lähes puutonta vanhaa metsänpohjaa, jolla ei ole varsinaista virkistysarvoa. Kun osa ko. alueesta on
Särkijärven valuma-alueella, asemakaavan yleismääräys määrittelee ehdot näiden osien käytölle. Muilta osin tilanne ei
ole muuttunut vanhaan asemakaavatilanteeseen verrattuna.

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön:
Asemakaavan muutoksella korttelialue laajenee jonkin verran, mutta sen vaikutukset eivät ole merkittäviä. Sähkölinjan
kulmapylvään vuoksi kadun kääntöpaikan muotoa on muutettu.

Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan:
Sähkölinjan vartta myötäilevien metsäkaistojen muuttaminen korttelimaaksi on ajatuksena maiseman muutos, mutta
tosiasiassa metsäkaistoilla ei kasva enää puustoa. Kun kaistat ovat nykyisin hoitamattomat, tontin osina niiden hoitaminen
tulee tontinhaltijan tehtäväksi.

Vaikutukset yhdyskuntatalouteen:
Kaavamuutoksen selvimmät vaikutukset kohdistuvat yhdyskuntatalouteen. Uutta tonttimaata muodostuu 5630 m2 pienellä
20 metrin kadunrakennuspanostuksella.

Vaikutukset liikenteeseen ja paikallisten toimijoiden oloihin:
Liikenteellisesti ja naapureiden kannalta kaavamuutoksella ei ole oleellisia vaikutuksia.

Osallistuminen
Hankkeesta laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava luonnos olivat nähtävillä 13.4.-4.5.2000. Lausunnot
pyydettiin Särkijärven yhdistykseltä, Fingrid Oy:ltä, Lystil Oy:ltä sekä kaupungin ao. hallintokunnilta.
Särkijärven yhdistys katsoi, ettei muutos oleellisesti vaaranna Särkijärven luonnonoloja nykytilannetta enempää. Särkijärven
valuma-alueelle rakennettavat autopaikat esitettiin kuitenkin kestopäällystettäviksi ja varustettaviksi öljynerotuskaivoilla.
Samoilla alueilla tulisi kemikaalien ja ympäristölle vaarallisten aineiden varastointi kieltää. Korttelia 6126 ei tulisi laajentaa
Särkijärveen laskevien soiden päälle. Fingrid Oy ilmoitti, että mikäli säädökset myöhemmin muuttuvat siten, ettei
pysäköintialueita voida enää sallia johtoalueilla, on tästä aiheutuvien muutosten tekeminen ja aiheutuvat kustannuk-
set pysäköintialueiden omistajan vastuulla.
Hallintokunnista kuntatekniikka halusi LPA-tontit kortteleiden osaksi, ympäristövalvonta esitti ympäristövaikutuksille herkät
alueet huomioitaviksi, sähkölaitos esitti linjan kulmapylvään jättämistä pois katualueelta ja kiinteistötoimi esitti tonttijaon
tekemistä tontinvaraajan kanssa sovitulla tavalla.
Luonnoksesta esitettyjä näkemyksiä on huomioitu niin, että muutetussa asemakaavaehdotuksessa on uusi korttelialuerajaus,
yleismääräys ja tonttijako. Ympäristövalvonnalta on pyydetty uusi lausunto.

36 Erityispiirteet ja suojelukohteet

Asemakaavan yleismääräys velvoittaa rakentamaan Särkijärven valuma-alueella olevat pysäköintialueet kestopäällysteisinä
ja öljynerotuskaivoilla varustettuina. Öljyjen ja kemikaalien varastointi on em. valuma-alueella sallittu vain katollisissa ja suo-
jarakentein varustetuissa tiloissa, jolloin mahdolliset vuodot voidaan havaita ennen maastoon valumista. Särkijärven valuma-
alueella on tontin 6126-6 eteläreunasta 12 m leveä vyöhyke, LPA-tontista 6126-4 kaakkoinen kaista ja LPA-tontista 6128-13
eteläinen nurkka.

39 Sovellutukset ja suositukset

Tätä asemakaavaa varten on laadittu rakentamistapaohjeisto, joka selventää kaavan tavoitteita. Kaavassa on merkinnällä
ro-indeksi osoitettu ne tontit, joita allaoleva ohje koskee.

Ohjeesta poikkeaminen:
Nämä ohjeet esittävät hyväksyttäviä ratkaisuja. Rakennusvalvontaviranomainen näin ollen hyväksyy ohjeen mukaisen
rakentamisen. Rakentamisessa voidaan käyttää kuitenkin myös muita ratkaisuja, mikäli viranomainen katsoo niiden
täyttävän asemakaavan ja rakentamistapaohjeen tavoitteet.

ro-7655-2  laatutaso hyvä

Julkisivumateriaali on vapaa. Suositeltavaa on kuitenkin, että poimutetun, muovipinnoitetun pellin käyttö on vähäistä.
Tämä koskee erityisesti Leppästensuonkadun varrelle rakennettavia rakennuksia.

Tonttien pihojen korkeusasemat tulee rakentaa viereisten tonttien kesken toisiinsa sopiviksi.

Tontit voidaan aidata katuja ja toisia tontteja vastaan rakenteellisella tai pensasaidalla. Aitaaminen on luvanvaraista.
Tontin ja rakennetun kadun välinen katualueen osa tulee istuttaa ja hoitaa pihamaan omaisesti.
 

4 TOTEUTTAMINEN

Alueen toteuttaminen alkaa heti asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Siksi korttelin 6126 tonttijako laaditaan
samanaikaisesti asemakaavan kanssa. Korttelia ympäröivät kadut ovat osittain rakennetut ja osittain pohjat raivattuina.
Katujen jatkorakentamiseen ei ole erikseen osoitettu määrärahaa. Tonteista 6126-4 ja 5 sekä 6128-12 ja 13 on varaukset
kiinteistötoimessa.
 

5 SUUNNITTELUVAIHEET

Kaupungin kiinteistötoimen aloite tammikuulta 2000.
Alustava asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos 27.3.2000.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2000.
Osallisten kuuleminen 13.4.-4.5.2000.
Lausuntopyynnöt samana aikana Särkijärven yhdistykseltä, Fingrid Oy:ltä, Lystil Oy:ltä sekä kaupungin asianomaisilta
hallintokunnilta. Vastauksista kts. kohta 35.2 Vaikutusten tarkastelu/osallistuminen.

Muutettu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on päivätty 12.10.2000. Sen korttelialuetta on pienennetty etelä-,
kaakkois- ja itäosasta, virkistysaluetta on laajennettu eteläosassa, Arvionkadun kääntöpaikka on muutettu koillispuolelle
ja karttaan on lisätty yleismääräys. Karttaan liittyy myös tonttijako.
 

6 TILASTOTIEDOT
 

Käyttötarkoitus	Pinta-ala  ha	Kerrosala k-m2	Tehokkuus  e=	Pinta-alan muutos +-	Kerrosalan muutos +-	Tonttien lukumäärä
T-24	2,557	7670	0,30	+ 1,478	+ 4430	+ 1
TY-10	0	0		- 1,188	- 3560	- 2
LPA	0,273	20	0,01	+ 0,273	+ 20	+ 2
VM-1	1,714			- 0,367
katua	0,503			+ 0,127
Yht.	5,047	7690	0,15	+ 0,323	+ 890	+ 1

 

TAMPEREEN KAUPUNKI
YMPÄRISTÖTOIMI
KAAVOITUSYKSIKKÖ
Nro 7655 / 27.3.2000, muutettu 12.10.2000
 

Mikko Järvi                Juha Jaakola