Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10. päivänä joulukuuta 1999 päivättyä asemakaavakarttaa nro 7607.

Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin Kaukajärven kaupunginosan
kortteleita nro 5827 ja 5848 sekä
katu-, virkistys- ja erityisaluetta.
Tampereen kaupungin Haiharan kaupunginosan
virkistysaluetta.

Alue sijaitsee noin 7 km kaupungin keskustasta kaakkoon Juvankadun, Keskisenkadun, Haiharankadun ja Kirsikadun
välissä, ns. Haiharankankaalla. Liite 1.
 

1 PERUSTIEDOT

11 Suunnittelutilanne

11.1 Seutukaava
Pirkanmaan 3. seutukaava on vahvistettu 6.6. 1997. Sen mukaan kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta.

11.2 Yleiskaava
Kaupunginvaltuuston 27.5.1998 hyväksymässä kantakaupungin yleiskaavassa kaava-alueen lounaisosa on paikallis-
keskustoimintojen aluetta, kaakkoisosa kerrostalovaltaista asuntoaluetta ja pohjoisosa kaupunkipuistoksi varattua
lähivirkistysaluetta. Yleiskaavasta on valitettu ympäristöministeriölle. Valitukset eivät kohdistu kaava-alueeseen.

11.3 Asemakaava
Pääosalla aluetta on voimassa 12.1.1988 vahvistettu asemakaava nro 6616. Sen mukaan kortteli 5827 on liike- ja
toimistorakennusten korttelialuetta, jonka rakennusoikeus on 4000 kem2 ja kerrosluku yksi. Korttelin 5848 länsipää,
tontti 5 on liike- ja toimistorakennusten sekä asumista palvelevien huoltorakennusten korttelialuetta, jonka rakennusoikeus
on 3000 kem2 ja kerrosluku kaksi. Korttelin 5848 tonteilla 7 ja 8 on voimassa 17.6.1997 vahvistettu asemakaava nro 7406.
Sen mukaan tontit ovat sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolle saa rakentaa myös
toimintaan liittyviä asuntoja. Tontin 7 rakennusoikeus on 2000 kem2 ja kerrosluku kaksi. Tontin 8 rakennusoikeus on
2300 kem2 ja kerrosluku viisi.

Kortteleiden pohjoispuolella on lähivirkistysaluetta; vanhan harjun paikoilla metsä säilytetään. Keskisenkadun varressa on
jakelumuuntamon erityisalue. Ko. alueilla on voimassa osittain myös asemakaava nro 6729.

11.5 Tonttijako ja -rekisteri
Kortteleihin 5827 ja 5848 on hyväksytty tonttijaot. Tontit 5827-1, 5848-7 ja 8 on merkitty myös tonttirekisteriin. Tontti 5848-3
on tonttirekisterissä, mutta se ei ole nykyisen asemakaavan mukainen.
Kaava-alueeseen kuuluu maarekisterialuetta.

11.7 Päätökset, suunnitelmat
Kaukajärven keskustaan on laadittu yleiskaavaa täydentävä Kaukajärven-Haiharan alueen yleissuunnitelma. Kuudesta
vaihtoehdosta valittiin asukaskyselyjen sekä asukkaita, alueen toimijoita ja kaupungin hallintokuntia edustaneen työryhmän
avulla neljä vaihtoehtoa v. 1998. Niiden vertailun ja vaikutusarvioinnin teki Suunnittelukeskus Oy alkuvuodesta 1999.
Ympäristölautakunta hyväksyi 2.3.1999 esitetyt johtopäätökset ja toimenpidesuositukset ohjeeksi alueen asemakaavoitukselle
ja toteutukselle.

11.8 Pohjakartta
Pohjakartta on Tampereen kaupunkimittausyksikön laatima, ja se on tarkistettu v. 1999.

12 Maanomistus

Tontin 5848-3 omistaa Kaukajärviosuuskunta. Muun alueen omistaa Tampereen kaupunki. Tontti 5827-1 on vuokrattu
Kiint.Oy Kaukajärven Liiketalolle ja tontti 5848-8 Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry:lle.

14 Rakennettu ympäristö

14.1 Kokonaisrakenne
Kaava-alue on osa Kaukajärven keskustaa. Vanhan soranottoalueen reunalle on rakennettu ensin kaupunginosan huollon
tarvitsemat tilat ja myöhemmin uusi liikekeskus ja viimeisenä ikääntyneiden palvelutalo. Soranottoalue on täytetty ja
maisemoitu. Kaukajärven keskusta-alueen rakenne on harva ja hajanainen. Keskisenkadun ympäristö ei vastaa suuren
kaupunginosan keskustan mielikuvaa.

14.2 Rakennettu ympäristö
Tontilla 5827-1 on kahden rakennuksen muodostama liikekeskus, jossa on kerrosalaa yhteensä 3321 m2. Rakennukset on
rakennettu v. 1990.
Tontilla 5848-3 on v. 1987 laajennettu liike- ja toimistorakennus, jonka kerrosala on 1501 m2. Tontin pohjoisosassa on huolto-
ja traktorihalli, jonka kerrosala on 723 m2. Tontin länsiosalla on polttonesteiden jakeluasema.
Tontilla 5848-7 on vanha lämpökeskus, joka ei ole enää toiminnassa, ja sen öljysäiliö. Rakennus ja öljysäiliö tulevat purettavik-
si lähiaikoina.
Tontilla 5848-8 on ikääntyneiden palvelutalo, jonka kerrosala on 2055 m2; se on valmistunut v. 1999.
Alueen rakennukset ovat vaaleita, valkoisesta keltaiseen. Liikekeskus on tasakattoinen, osuuskunnan toimitalo aumakattoinen
ja Kaukaharjun palvelutalo vastapulpettikattoinen. Keskisenkadun eteläpuolella olevat rakennukset ovat auma- ja tasakattoisia.

14.3 Palvelut
Kaukajärven keskustan palvelutaso on hyvä. Koulu ja seurakuntatalo on alueen eteläpuolella ja päiväkoti alueen koillispuolella.

14.4 Yhdyskuntatekninen huolto
Alue on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon, jotka sijoittuvat ympäröiville kaduille. Liikekeskuksen vesi- ja viemä-
riliitäntä on johdettu tontin 5848-3 eteläreunaa pitkin. Alueella on kaukolämpö. Keskisenkadun varressa on muuntamo.
Liikekeskuksen pohjoispuolella on maakaasuputki, jonka linja johtaa Kaukajärven päätä kohti.

15 Luonnonympäristö

Kaava-alue on entisen soranottoalueen itäosa. Valtaosa soraharjusta on kaivettu tasoon +88 m tai sen alle ja täytetty
myöhemmin. Itä- ja eteläreunalla on matalamman täytön alueet. Vain itäja pohjoisreunalle on jäänyt alkuperäistä
Haiharankankaan harjua.

Kaava-alueen korkein kohta +111 m on itäosalla, missä on vielä jäljellä alkuperäistä harjua. Alavin kohta + 93 m on
pohjoisosan soistuneessa painanteessa. Valtaosa alueesta on korkeustasojen + 97 m ja + 103 m välissä.

Alkuperäisen harjun alueilla kasvaa pääosin mäntyä ja lehtipuuta. Keskisenkadun varteen on istutettu koivurivi. Suurin osa
alueesta on avointa nurmetettua niittyä. Itäosassa on varastoituna multakasoja.

Kaava-alue kuuluu Aakkulanharjun pohjavesialueen muodostumisalueeseen; länsireuna Juvankadun varressa noin 140 metrin
leveydeltä on vedenottamon lähisuojavyöhykettä. Aakkulanharju on itä-Tampereen merkittävin pohjavesialue, josta otetaan
vettä kaupungin itäosan tarpeisiin.

Täyttöalueen rakennettavuus on hyvä niillä osin, joilla täyttöä on vain kahden metrin verran. Runsaamman täytön alueilla
raskaat rakenteet on perustettava paaluilla täytön läpi. Geotesti Ky:n rakennettavuusselvitys on liiteasiakirjoissa.

16 Erityispiirteet ja suojelukohteet

Alkuperäisen harjun alueilla oleva puusto on säilyttämisen arvoista.
 

2 TAVOITTEET

Asemakaavan muutos on laadittu kaavoitusohjelman ja kaavoituskatsauksen perusteella. Tavoitteena on sijoittaa
ns. Haiharankankaan alueelle uutta asuntokerrosalaa 20000 m2 kaupungin omistuksessa olevalle alueelle. Se edesauttaa
Kaukajärven keskustan asukasluvun pysymistä sillä tasolla, että nykyinen palvelutaso voidaan turvata ja mahdollisesti parantaa.
Samalla voidaan poistaa paine asuintalojen sijoittamiseen Isolammenpuiston alueelle.

Kantakaupungin yleiskaava 1998 osoittaa Keskisenkadun länsipään varren paikalliskeskustoiminnoille. Varaus on niin
laaja, että sen täysimittaiseen käyttämiseen ei ole palvelujen tuottajien taholta nähty tarvetta. Aikaisemmin esillä ollut
sosiaali- ja terveysaseman tontti on siirtymässä kaava-alueen ulkopuolelle sen välittömään läheisyyteen. Yleiskaavassa asuntorakentamiseen osoitettua aluetta on kohdennettu niin, että luonnonmukaisen harjun osia voidaan tarkemmin säästää
ja ottaa sen sijaan käyttöön täytettyä aluetta. Kaukajärven-Haiharan yleissuunnitelman pitkä käsittely paikallisten asukkaiden
kanssa on auttanut yksityiskohtaisten rajausten määrittelyssä.

Kaupungin asuntopoliittisessa strategiassa lueteltuja kaavoituksen ja maapolitiikan tavoitteita ovat kestävän kehityksen peri-
aatteiden noudattaminen sekä kaupunkirakenteen tiivistäminen.

Kaukajärven lähiön kehittämisohjelmassa on maankäyttöä koskettavina keskeisinä tavoitteina Kaukajärven kehittäminen
"vihreänä kaupunginosana" sekä palvelutason säilyttäminen ja monipuolistaminen. Muita ohjelmassa esitettyjä tavoitteita
ovat mm. kevyen liikenteen reitistön ja joukkoliikenteen yhteyksien selkiyttäminen, kaupunginosakeskuksen kehittäminen
ja liikenneturvallisuuden lisääminen.

Kaukajärven-Haiharan yleissuunnitelmavaihtoehtojen vaikutusarvioinnin suosituksia:
-Osoitetaan riittävästi täydennysrakentamista asukasmäärän kasvattamiseksi ja palvelutason turvaamiseksi.
-Viihtyisyyden turvaamiseksi varataan riittävästi puistoaluetta asuinkortteleiden läheisyyteen.
-Keskisenkadun läheisyyteen osoitetaan uusia liike- ja palvelurakennusten tontteja.
-Haiharankankaalle osoitetaan uusia asuinrakennusten tontteja, länsireuna ja harjun jäljellä oleva osa säilytetään virkistysalu-
eina.
-Liikenne täydennysrakentamisalueelle Keskisenkadun kautta, Järvikadun jatkeesta Juvankadulle luovutaan.
-Pohjaveden suojelu turvataan jatkosuunnittelussa.
 

3 ASEMAKAAVA JA SEN PERUSTELUT

31 Yleisperustelu ja -kuvaus

Kaukajärven keskusta on ei-kaupunkimainen harvan rakenteensa vuoksi. Liiketilojen keskittäminen antaa mahdollisuuksia
kaupunginosan keskuspaikan, torin syntymiselle. Entisen sorakuopan laajassa alueessa on varaa keskustan tukiasumisen
rakentamiseen, kunhan pohjaveden suojelun ja virkistyksen vaatimukset otetaan huomioon. Kaukaharjun palvelutalon tuntumaan
on tarkoituksenmukaista kehittää ikääntyneiden asumista, kun väestönosan palvelut ovat aivan lähellä. Alkuperäiset harjun osat
tulee säilyttää luonnontilaisina maisemallisista syistä.

32 Maanomistus

Kaava-alueen maanomistus ei ole vaikeuttanut suunnittelua, sillä toinen omistaja Kaukajärviosuuskunta on ollut kaupunginosansa
kehittämisessä hyvin aktiivinen.

33 Kokonaismitoitus

Kaavoitusohjelman tavoitteena oli 20000 kem2:n täydennysrakentaminen kaupungin omistamalle alueelle. Tavoite on voitu täyttää.

34 Rakennettu ympäristö

34.1 Kokonaisrakenne
Alueen kaupalliset palvelut keskitetään nykyisen liikekeskuksen tuntumaan, uuden Kaukatorin ympärille. Se edellyttää liikekeskuk-
sen itäseinän ja siihen rajoittuvien tilojen muutoksia niin, että liikekeskus avautuu myös itäpuoliselle torille. Uusi liikeraken-
nus vastaa kooltaan Keskisenkadun eteläpuolista vanhaa palvelukeskusta.

Osuuskunnan tontin halki rakennettava uusi katu johtaa täyttöalueella olevaan asuinkortteliin. Sen suunnittelun lähtökohtia
on ollut maapinta-alan peittäminen mahdollisimman pieneltä osin, jotta sadevedet voisivat suotua maahan ja pohjavedeksi.
Rakennukset ovat tornitalomaisia, mikä myös vähentää paalutuksen vuoksi korkeita perustuskustannuksia. Tavanomaisen
asumisen autopaikoitus on sijoitettu kaksitasoisiin pysäköintilaitoksiin. Tonteilla ei saa pysäköidä muualla kuin asuinrakennuksiin mahdollisesti rakennettavissa autotalleissa.

Ikääntyneiden asumista varten on varattu Kaukaharjun ympärille kolme tonttia, joista kaksi on aikaisemmin sosiaali- ja ter-
veysasemalle suunnitellulla tontilla. Ryhmää täydentää sen eteläpuolelle seurakuntatalon tontille suunniteltu ikääntyneiden
asuintalo, joka on mukana asemakaavan muutoksessa nro 7429. Keskusta sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn Keskisenkadun
varrella. Kevyen liikenteen turvallisuuden lisäämiseksi Keskisenkatu on osoitettu keskustan kohdalla hidaskaduksi.

34.2 Maankäyttö
34.21 Korttelialueet
Korttelia 5827 on hieman laajennettu itä- ja pohjoisreunaltaan liikekeskuksen huoltoliikenteen helpottamiseksi. Sille on osoi-
tettu 1000 kem2 enemmän rakennusoikeutta suunniteltujen laajennusten ja muutosten vuoksi. Käyttötarkoitus ei muutu.

Tontit 5848-9 ja 10 osoitetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Tontti 9 on torin vieressä; sen kerrosala on
2300 m2 ja kerrosluku kaksi. Osa tontin pysäköinnistä on ohjattu erilliselle paikoitustontille 11 Osuuskunnankadun varrella.
Tontin 10 rakennusoikeus on nykyisin jo käytetty 1510 kem2. Sen kerrosluku on kaksi.

Tontit 12-15 ovat sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten tontteja, joille saa rakentaa myös toimintaan
liittyviä asuntoja. Ne on tarkoitettu palvelutaloihin tukeutuvaa ikääntyneiden asumista varten. Rakennusoikeudet ovat numero-
järjestyksessä 2200 kem2, 2600 kem2, 2300 kem2 ja 2050 kem2. Sen lisäksi on rakennusoikeutta pihavarastoja varten.
Kerrosluvut vaihtelevat 1/2 V:stä 1/2 IV:ään maaston mukaan.

Tontit 17-25 ja 27 ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta tavanomaista asuntorakentamista varten. Rakennusoikeudet vaihtele-
vat kerrosluvun mukaan 2060 kem2:stä 2820 kem2:iin ja kerrosluvut 1/2 V:stä 1/2 VII:ään. Korkeimmat talot ovat alueen keskellä
vanhan harjunreunan kohdalla. Tonteille ei saa sijoittaa autopaikkoja, vaan ne ovat erillisillä tonteilla 16 ja 26. Rakennuksen jalustakerroksessa voi olla autotalleja. Kaupungin omistaman alueen yhteenlaskettu kerrosala on 20060 kem2 ja osuuskunnan
tontin 2450 kem2.

Tontit 11, 16 ja 26 ovat autopaikkojen korttelialuetta. Tontti 11 on liikerakennusta varten. Sen itäreunalle tulee rakentaa suojaa-
va aita kerrostalon pihamaata vastaan. Tontti 16 on kolmea asuinkerrostaloa varten, mutta sille voi sijoittaa myös ikääntyneiden
asunnoille tarkoitetun tontin 15 autopaikkoja. Sen ylimmälle pysäköintitasolle tulee rakentaa suojakaide ja se voidaan halut-
taessa kattaa. Sama koskee tonttia 26, joka on seitsemää asuinkerrostaloa varten. Sen kautta on kulkuyhteys koillispuolella
oleville kahdelle tontille. Tonttien 16 ja 26 ylätasolle on annettu korkeusasemaluku, jotta pysäköintilaitokset toteutetaan
puolittain nykyiseen maantasoon upotettuina ja paremmin maisemaan sopeutuen.

34.22 Katu- ja liikennealueet
Keskisenkatu on keskustan tärkein katu. Se merkitään hidaskaduksi uuden torin ja Keskisenkujan väliseltä osalta, jolloin kevyen
liikenteen yhteydet koulun, seurakuntatalon ja liikekeskuksen välillä tulevat turvallisemmiksi. Mikäli katu päällystetään em.
osalla tavanomaisesta ajoradasta poikkeavalla tavalla, esim. kivetyksellä tai raidoituksella, sen luonne on helpompi havaita
ja ajonopeutta huomataan pudottaa.

Uusi katu Osuuskunnankatu johtaa osuuskunnan tontin halki liikeja asuintonttien paikoitukseen. Sen länsireunalle rakennettava
jalkakäytävä jatkuu Haiharankankaan puiston kävelyteille. Kaukatori on kapeahko torialue liikerakennusten välissä. Sen
kivetyksen olisi toivottavaa jatkua liikerakennusten tonttien puolella seinään saakka torialueen yhtenäisyyden vuoksi. Yksi-
tyisen tontin alue on mahdollista rajata yleisestä torialueesta esim. matalilla pollareilla. Kts. rakentamistapaohje.

34.23 Virkistysalueet
Haiharankankaan lähivirkistysalue ja sen yhteydessä oleva leikkikenttä on suurelta osin puistomainen, mutta siihen kuuluu
myös luonnonmukaisia harjun osia. Alueella oleva polkuverkosto on runsas ja vähenee itäosalla uusien tonttien kohdalla.
Tärkeimmät yhteydet säilyvät kuitenkin edelleen julkisessa käytössä. Haiharankankaan pinta-ala on 6,3 ha. Se riittää hyvin
lähiympäristön virkistykseen. Haiharankankaan lähituntumassa ovat lisäksi laaja Isolammenpuisto ja Kaukajärvi ranta-alueineen.

34.3 Palvelut
Kun kaava-alue käsittää Kaukajärven keskustaa, kaupalliset palvelut ovat hyvät.

Viereisten koulujen käyttöaste on jo korkea. Sitä tulee helpottamaan Kaukajärven itäosaan Levonmäkeen rakennettavaksi
suunniteltu uusi koulu, johon on tulossa seitsemän luokkasarjaa. Kaava-alueelle sijoittuva asujaimisto on todennäköisesti
suurelta osin niin ikääntynyttä väkeä, että perheiden koulutarve on normaalia pienempi.

Edellä oleva koskee myös päiväkotitarvetta. Päiväkotia varten on olemassa rakentamiskelpoista tonttimaata noin 100 metriä
alueesta koilliseen.

34.4. Yhdyskuntatekninen huolto
Alue on liitettävissä oleviin kunnallisteknisiin verkostoihin. Pohjaveden suojelun vuoksi viemärit tulee olla tarkastettavissa
mahdollisten vuotojen välttämiseksi.
Tontilla 5848-9 on vesi- ja viemärijohtoja asemakaavan mukaisen rakennusalan reunalla. Rakentamisvaiheessa ne tulee
suojata tai siirtää rakennuksen alta pois, mikäli liikerakennus rakennetaan katurajaan kiinni.
Korttelialueista on riittävä suojaetäisyys maakaasuputkeen.

35 Luonnonympäristö ja ympäristövaikutukset

35.1 Luonnonympäristö
Asemakaavan mukainen rakentaminen muuttaa täyttöalueelle tehdyn virkistysalueen tasoja ja kulkuteitä. Oleellinen osa
ja harjun jäljellä olevat osat säilyvät kuitenkin entisellään. Maaston muotoilua tulee eniten muutettavaksi tontin 16 paikoitusalueen
kohdalla, sillä tontti on kaltevassa maastossa. Laitos tulee itäpäästään upotettavaksi rinteeseen.

Kun tonttien sadevettä imevän pinnan määrää on pyritty maksimoimaan, asuintontitkin ovat luonteeltaan poikkeuksellisen vehreitä.

35.2 Ympäristövaikutukset
Asemakaavaratkaisu on hioutunut nykyiselleen pitkän yleiskaavoitusprosessin ja yleissuunnitelmavaihtoehtojen valinnan
lopputuloksena. "Kaukajärven-Haiharan yleissuunnitelmavaihtoehtojen vertailu ja vaikutusarviointi"-raportti esittelee neljä vaihtoeh-
toa ja vertailee niiden ominaisuuksia ja vaikutuksia sivuillaan 5-13. Raportti on liiteasiakirjoissa. Vaihtoehto 3 oli viimeinen,
ns. kompromissivaihtoehto erilaisista tavoitteista. Seuraavassa vertaillaan vaihtoehto 3:n ja asemakaavan muutosratkaisun
ominaisuuksia ja eroja.

Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan
1. korttelialueen rajaus, pohjavesi
-vaihtoehto 3:n kortteliraja on tehty maakaasuputken linjan mukaan ja ylemmäksi alkuperäisen harjun rinteelle: korttelialueen
määrä suurempi, pohjaveden muodostumisaluetta vähemmän.
-asemakaavan kortteliraja on tehty niin, että rakennetut puistopolut linjaavat rajaa: korttelialueen määrä pienempi, pohjaveden
muodostumisaluetta enemmän.
2. alkuperäisen harjuluonnon säilyminen
-vaihtoehto 3 esittää rakennettavaksi lähemmäksi harjun metsäisiä osia: puusto saattaa kärsiä.
-asemakaavan rakennuspaikat ovat kauempana harjumetsästä, vain itäpäässä lähempänä Haiharankatua: puuston säilyminen
on varmempaa.
3. rakentamisen korkeus maisemassa
-vaihtoehto 3:n täydennysrakentamisalueen kerroskorkeus III-V: rakennukset matalampia.
-asemakaavan asuinkerrostaloalueen kerroskorkeudet 1/2 V-1/2 VII: rakennukset keskimäärin kaksi kerrosta korkeampia.

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
1. kaupunkirakenne
-vaihtoehto 3:n liiketonttimäärä kasvaa nykyisestä: tonttimaata yli tarpeen.
-asemakaavan liiketonttimäärä vähenee nykyisestä: tontit tarpeen mukaan.
-vaihtoehto 3:n asuinkerrostaloaluetta n. 3,07 ha, kerrosalaa n. 15350 kem2 (e=0,5): tonttia paljon, kerrosalaa alle tavoitteen.
-asemakaavan asuinkerrostaloaluetta 2,50 ha kaupunki ja 0,20 ha osuuskunta, kerrosalaa 20060 kem2 kaupunki ja 2450 kem2
osuuskunta: tonttia vähemmän, kerrosalatavoite täyttyy.
-vaihtoehto 3:ssa liikerakennusten välissä katu: liikennetarve vähäinen, ympäristönä vaatimaton keskeisellä paikalla.
-asemakaavassa liikerakennusten välissä tori: suosii kevyttä liikennettä ja tapahtumia, ympäristönä tasokas.
2. kaupunkikuva
-vaihtoehto 3:n asuinrakennukset matalampia: sopeutuu liikerakennusten mittakaavaan.
-asemakaavan asuinrakennukset korkeampia: sopeutuu tulevan keskustan asuinrakennusten mittakaavaan.
3. paikan identiteetti
-vaihtoehto 3 muuttaa vähän nykyistä identiteettiä: ei-kaupunkimainen.
-asemakaava muuttaa selvemmin identiteettiä: kaupunkimainen.

Vaikutukset liikenteeseen
1. liikenneturvallisuus
-vaihtoehto 3:ssa vähemmän asuintilaa: liikennemäärät kasvavat vähemmän.
-asemakaavassa enemmän asuintilaa: liikennemäärä suurempi.
-vaihtoehto 3:n katuverkko ajoneuvoja suosiva: liikenneturvallisuus heikompi.
-asemakaavan katuverkko kevyttä liikennettä suosiva: liikenneturvallisuus parempi.
-muita eroja vähän.

Vaikutukset asukkaiden elinoloihin
1. asuinympäristön viihtyisyys
-vaihtoehto 3:n ja asemakaavan välillä ei ole selviä rakenteellisia eroja; yleissuunnitelmatasolla ei vielä esitetä yksityiskoh-
taisia ratkaisuja.
2. palvelutaso
-vaihtoehto 3:ssa enemmän liiketonttia: osa jää käyttämättä.
-asemakaavan liiketonttimäärä mitoitettu tarpeen mukaan.
-vaihtoehto 3:n pienempi asukasmäärä tuo vähemmän palvelujen kysyntää.
-asemakaavan suurempi asukasmäärä ylläpitää runsaampia palveluja.
3. melu, estevaikutukset
-vaihtoehto 3:n liikenneverkon ajoneuvopainotteisuus vaikuttaa vähän estevaikutuksena jalankulkijoille ja pyöräilijöille.
-asemakaavan kevyen liikenteen suosiminen vaikuttaa vähän estevaikutuksena autoilijoille.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
-vaihtoehto 3:n matala rakentamistapa: täyttöalueen paalutuskustannusten vuoksi ratkaisu on hyvin kallis ja voi johtaa
tilanteeseen, että matalia rakennuksia ei kyetä lainkaan rakentamaan.
-asemakaavan kerrosluku korkeampi: paalutuskustannukset jakautuvat useammalle kerrokselle ja se pienentää kustannus
painetta.
-vaihtoehto 3:n tonttialue peittää virkistysalueen polkuverkostoa: polkujen siirto aiheuttaa kustannuksia.
-asemakaavan tontit rajattu polkujen mukaan: siirtoon ei ole tarvetta.
-vaihtoehto 3:ssa enemmän katumittaa mutta kadut tavanomaisia: kustannukset pienemmät.
-asemakaavan tori ja Keskisenkadun hidaskatuosuus: tavanomaista kalliimpia toteuttaa.

Osallistuminen

Kaukajärven keskustan kehittäminen on ollut vireillä useita vuosia. Asukkaat, Kaukajärviseura ja asukkaiden etua ajava
Kaukajärviosuuskunta ovat olleet työssä mukana koko ajan; itse asiassa kehittäminen on lähtenyt liikkeelle kaukajärveläisenä
ideana. Kun yleissuunnitelmavaihtoehtoja ryhdyttiin laatimaan v. 1997, asukasedustus oli linjauksia valittaessa paras asiantuntijataho.
Kaukajärvellä pidettiin kaksi yleisötilaisuutta ja järjestettiin osana perusselvityksiä asukaskysely, johon vastasi noin 240 asu-
kasta. Laaditut kuusi vaihtoehtoa olivat nähtävinä Kaukajärviosuuskunnan tiloissa huhtikuussa 1998. Niistä saadun asukas-
palautteen perusteella valmisteltiin neljä jatkovaihtoehtoa, jotka olivat nähtävinä samassa paikassa joulukuussa 1998. Vaih-
toehtojen vertailun ja vaikutusarvioinnin valmistuttua ne esiteltiin asukkaille 11.2.1999.
Asemakaavatyötä varten Kaukajärven aluekehityshanke nimesi asukastyöryhmän, joka otti kantaa ensimmäisiin luonnoksiin 19.
ja 20.8. 1999. Sen jälkeen kehitetyt kaksi luonnosta olivat nähtävillä 9.-30.9.1999. Niitä esiteltiin yleisötilaisuudessa 8.9.1999. Kaukajärviseura keskusteli luonnoksista omassa illassaan 5.10.1999. Mielipiteitä tuli kolme, joissa esitettyjä asioita on voitu
ottaa huomioon lopullista asemakaavan muutosta laadittaessa. Kts. kohta 5.

36 Erityispiirteet ja suojelukohteet

Alkuperäisen harjun alueilla oleva puusto on merkitty säilytettäväksi Haiharankankaan virkistysalueen kaavamääräyksellä.

39 Sovellutukset ja suositukset

Asemakaavaa varten on laadittu rakentamistapaohjeet ro-7607. Niissä esitetään yleisluonteisia suosituksia kattomuodoista,
julkisivujen värityksestä ja laadusta, pihamaista ja pohjaveden suojelusta sekä katu- ja virkistysalueista. Liite 2.
 

4 TOTEUTTAMINEN

Alueen toteuttaminen on yhtenä lenkkinä ketjussa, johon kuuluvat Kaukajärviosuuskunnan huoltohallin siirto, uuden liikerakennuksen
rakentaminen, Osuuskunnankadun rakentaminen ja varsinaisten asuinrakennusten rakentaminen. Niistä riippumatta voidaan toteut-
taa nykyisen tontin 5848-7 alueelle ikääntyneiden palvelutalon toinen osa, johon tulee myös dementiaosasto. Sen toteuttaja on
Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry. Rakennuksen pohjoispuolelle on suunniteltu rakennettavaksi ikääntyneiden asuintalo, jonka
toteuttaa Kotilinnasäätiö. Rakennukset ovat katoksella yhteydessä toisiinsa. Toteuttamisen ajankohta on riippuvainen asemakaavan
lainvoimaisuusajankohdasta.

Kunnallistekniikan rakentamista ei ole ajoitettu.
 

5 SUUNNITTELUVAIHEET

Yleissuunnitelman suunnittelusta kohdassa 35.2.
Kaukajärviosuuskunnan aloite tontin 5848-7 muuttamiseksi vanhuksille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen sopivaksi 18.1.1999.
Diaari nro KKA:433/99.
Kadunnimitoimikunta 17.6.1999: nimet Haiharankangas ja Osuuskunnankatu; 13.12.1999: nimi Kaukatori.
Alustavat luonnokset kesäkuu-elokuu 1999.
Asukastyöryhmä 19. ja 20.8.1999.
Kaksi asemakaavaluonnosta, havainteet A ja B, päivätty 30.8.1999.
Ympäristölautakunnan kuuleminen 31.8.1999.
Yleisötilaisuus 8.9.1999.
RakA 154 §:n mukainen kuuleminen 9.-30.9. 1999.
Mielipiteen esittivät kirjallisesti Kaukajärviseura, As.Oy Mäntykotka ja Pauli Välimäki. Kaukajärviseura esitti itäisimmän asuin-
talon siirtoa etelämmäksi, asuntojen suuntaamista eri ikäryhmille tasapuolisesti ja Keskisenkadun toimivuuden ja turvallisuuden
parantamista. As.Oy Mäntykotka esitti pysäköintiliikenteen ohjaamista Keskisenkadun kautta. Pauli Välimäki esitti osuuskunnan
tontin rakentamista tehokkaammin, ajoyhteyttä parkkikansille lännempää ja kevyen liikenteen yhteyttä sen viereen, itäisen
parkkikannen siirtoa, uuden torin ympärille enemmän liiketilaa, lasikatetta nykyisen liikekeskuksen talojen väliin sekä asuinra-
kennusten suunnittelua kokonaisuutena ja korkeatasoisina. Kts. liiteasiakirjat.

Asemakaavan muutosluonnos 22.11.1999.
Asianomaisten hallintokuntien, Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja TPO:n kuuleminen 23.11.-13.12.1999. Ympäristökeskus
esitti, että Haiharankankaan virkistysalueen rajaa ei saa ylittää yleiskaavassa osoitetusta ja pohjaveden suojelumääräystä
tulee laajentaa. Yleiskaavoitus katsoi, että kaavaratkaisu ei ole aluerajaukseltaan yleiskaavan mukainen mutta noudattaa
yleiskaavan henkeä. Rakennusvalvonta esitti kattomuodoksi tasakattoa ja tornitalojen kurinalaisempaa sijoitusta. Sähkölaitos
esitti muuntamovarausta. Puistoyksikkö esitti osan Haiharankankaasta merkittäväksi leikkikenttämerkinnällä VK. Tekninen
suunnittelu piti Keskisenkadun hidaskatuosuutta kalliina ja esitti rasitetta tontilla 5848-9 oleville johdoille.

Asemakaavaan on muutettu laajempi pohjavesimääräys pv-7, lisätty muuntamovaraus ja leikkikenttämerkintä sekä johtorasite.
Ympäristökeskuksen kanssa on neuvoteltu virkistysalueen määrästä 10.12.1999. Kun otetaan huomioon asemakaavassa
nro 7635 esitetyt laajat viheralueet vanhaan sorakuoppaan, ympäristökeskus voi hyväksyä osaratkaisuna Haiharankankaan
kaavarajat, mikäli kumpikin asemakaava hyväksytään. Kantakaupungin yleiskaavassa Haiharankankaan virkistysaluetta on
1,07 ha vähemmän kuin tässä asemakaavan muutoksessa.

Asemakaavan muutosluonnos on lähetetty myös alueen toimijoille, naapureille, Kaukajärviseuralle ja Hankkion omakotiyhdistykselle
lausunnolle. Asiasta pidettiin 3.12.1999 keskustelutilaisuus, jossa esitettyjä asioita on voitu vielä huomioida. Paikoituston-
teille on merkitty korkeusasemat. Tilaisuuden muistio on liiteasiakirjoissa.
Asemakaavan muutosehdotus on päivätty 10.12. 1999 tarkistettuna.
Se on laadittu Tampereen kaupungin ympäristötoimen kaavoitusyksikössä.
 

6 TILASTOTIEDOT
 

Käyttötarkoitus	Pinta-ala  ha	Kerrosala  k-m2	Tehokkuus  e =	Pinta-alan muutos	Kerrosalan muutos	Tonttien lukumäärä
AK	2,510	22510	0,90	+ 2,510	+ 22510	+10
K-1	1,988	8810	0,44	- 0,497	+ 1810	+1
YS-5	1,159	9150	0,79	+ 0,273	+ 4850	+2
LPA-2	0,083	83	0,10	+ 0,083	+ 83	+1
LPA-3	0,336	6420	1,90	+0,336	+ 6420	+2
katua	0,733	-	-	+ 0,229	-	-
VL-3	4,013	-	-	- 5,234	-	-
VK	2,300	-	-	+ 2,300	-	-
Yhteensä	13,122	46973	0,36	0	+ 35673	+16

Kaava-alueen täydennysrakentamisalueen ohjevuoden asukasluku on (40 kem2/as) 734 asukasta.
 

TAMPEREEN KAUPUNKI
YMPÄRISTÖTOIMI
KAAVOITUSYKSIKKÖ
Nro 7607 / 10.12.1999
 

Mikko Järvi       Juha Jaakola
 

PALUU